Mitä on patoturvallisuus ja miten Suomessa varmistutaan patojen turvallisuudesta? Tässä tekstissä pohditaan muun muassa näitä asioita patoturvallisuusviranomaisen toiminnan näkökulmasta.
Patoturvallisuuden viranomaistehtävät on keskitetty Kainuun ELY-keskukseen. Tiimimme koostuu yhdeksästä henkilöstä, jotka istuvat kolmella eri paikkakunnalla: Kajaani, Rovaniemi ja Hämeenlinna. Valvomme yhdessä patoturvallisuutta niin vesistö- kuin jätepadoillakin koko Suomessa. Työmme tarkoituksena on ehkäistä onnettomuustilanteiden muodostumista padoilla.
Työkalujamme ovat muun muassa patoturvallisuuslaki, asetus patoturvallisuudesta, patoturvallisuusopas ja patoturvallisuuden tietojärjestelmä.
Laki ja asetus sisältävät säännöksiä padon suunnittelusta, rakentamisesta, kunnossapidosta ja käytöstä, onnettomuustilanteisiin varautumisesta sekä patoturvallisuuden valvonnasta. Patoturvallisuusopas avaa lain ja asetuksen säännöksiä ja antaa esimerkkejä tarvittavien tietojen (asiakirjojen) kuvaamiseen. Patoturvallisuuden tietojärjestelmä pitää sisällään kaikkien luokiteltujen patojen tiedot ja asiakirjat sähköisessä muodossa. Viranomaisten lisäksi padon omistajat pääsevät katsomaan omien patojensa tietoja patoturvallisuuden tietojärjestelmästä. Patoturvallisuuden tietojärjestelmän avulla patojen tärkeät asiakirjat ovat käytettävissä helposti viranomaisilla ja padon omistajalla myös erityistilanteissa.
Suomessa luokiteltuja patoja on noin 440 kpl. Näistä jätepatoja on noin 120 kpl, ja loput ovat vesistöpatoja ja tulvapenkereitä.
Padot luokitellaan kolmeen luokkaan (1, 2 ja 3-luokka) niistä johtuvan vahingonvaaran mukaisesti. 1.luokan padosta voi onnettomuustilanteessa aiheutua vaaraa ihmishengelle ja terveydelle taikka vähäistä suurempaa vaaraa ympäristölle ja omaisuudelle. 3.luokan padoista voi onnettomuustilanteessa aiheutua vain vähäistä vaaraa.
Padon omistaja on velvollinen pitämään padon sellaisessa kunnossa, että pato toimii suunnitellulla tavalla ja on turvallinen.
Luokiteltuja patoja tarkkaillaan niille laaditun tarkkailuohjelman mukaisesti. Säännöllinen tarkkailu on tärkein tekijä patoturvallisuuden varmistamiseksi. Tarkkailuohjelman yhtenä osana on määräaikasitarkastus, joka padon omistajan tulee järjestää luokitellulla padolla vähintään viiden vuoden välien. Määräaikaistarkastukset suoritetaan sulan vuoden aikaan ja tarkastukseen osallistuvat padon omistajan ja omistajaa edustavan patoturvallisuusasiantuntijan lisäksi patoturvallisuusviranomainen, pelastusviranomainen sekä jätepadoilla ympäristönsuojelulainvalvoja ja vesistöpadoilla tarpeen mukaan vesilainvalvoja.
Tarkastus koostuu patoturvallisuuskansion asiakirjojen läpikäymisestä, tietojärjestelmän ajantasaisuuden tarkastuksesta, tarkkailutulosten arvioinnista ja maastotarkastuksesta. Määräaikaistarkastuksella on tarkoitus varmistua siitä, että pato täyttää sille asetetut turvallisuusvaatimukset.
1.luokan, onnettomuustilanteessa suurinta vaaraa aiheuttaville, padoille omistaja on velvollinen tekemään vahingonvaaraselvityksen sekä turvallisuussuunnitelman, joiden avulla arvioidaan onnettomuustilanteessa aiheutuvia riskejä ja vahinkokohteita sekä suunnitellaan toimintaa onnettomuustilanteiden varalle. 1. ja 2.luokan padoilla on lisäksi oltava toimivat turvajärjestelyt, joita ovat esimerkiksi varoituskyltit, puomit, portit, aidat ja hälytysäänimerkit.
Onnettomuustilanteisiin varaudutaan myös järjestämällä 1.luokan padoilla pato-onnettomuusharjoituksia. Toimintaa onnettomuustilanteessa harjoitellaan kuvitellun häiriötilanteen avulla yhteistyössä pelastusviranomaisen, padon omistajan ja muiden viranomaisten kesken.
Patoturvallisuusterveisin,
Milla Torkkel
Vesitalousasiantuntija
Kainuun ELY-keskus
kainuunely.com 