Alkuun sananen termeistä, jotka usein menevät sekaisin muilla kuin maahanmuuton parissa työskentelevillä.
Sana maahanmuuttaja tarkoittaa ketä tahansa maahan muuttavaa henkilöä, tulipa hän Suomeen pakolaisena, työn, opiskelun tai perheen takia.
Turvapaikanhakija on tullut maahan omin avuin, ja kirjaimellisesti hakenut turvapaikkaa. Käsitteistössä turvapaikanhakija muuttuu pakolaiseksi vasta oleskeluluvan saatuaan. Kiintiöpakolainen taas on yleensä pakolaisleirillä kolmannessa maassa, ja hänet on UNHCR:n eli YK:n pakolaisjärjestön toimesta haastateltu useampaan otteeseen. Haastatteluissa on mukana myös suomalaisia maahanmuuton asiantuntijoita, jotka pitävät potentiaalisille tulijoille maainfon, jossa kerrotaan yleisiä asioita Suomesta ja suomalaisista. Kiintiöpakolainen saa oleskeluluvan jo lähtömaassa. Useimmiten varsinaiset kotouttamistoimenpiteet viranomaisten taholta koskettavat nimenomaan pakolaisia, vaikka esimerkiksi kotoutumiskoulutukseen osallistuu usein myös muilla statuksilla maassa oleskelevia ulkomaalaislähtöisiä.
Oleskelulupa ja asuinpaikka
Vastaanottokeskuksessa asuva turvapaikanhakija saa oleskeluluvan tiedoksi yleensä siinä vaiheessa, kun lupa on ehtinyt olla jo voimassa vähintään kaksi viikkoa. Tämä johtuu ruuhkattomana aikanakin siitä, että hänelle painetaan valmiiksi oleskelulupakortti, jonka hän saa mukaansa samalla kun lupa annetaan tiedoksi. Samalla vastaanottokeskuksen ohjaajan kanssa käydään läpi monia käytännön asioita, kuten se, mihin kuntaan pakolainen asettuu asumaan. Vuonna 2016 voimaan tulleiden uusien käytäntöjen myötä muuttoa ELY-alueiden välillä ei tueta varsinkaan kasvukeskusten suuntaan. Muutto on mahdollista erityisen painavista syistä, kuten ydinperheen, koulutuksen tai työpaikan takia. Eri alueilla on hieman eriäviä sisäisiä käytäntöjä sen mukaan, kuinka paljon kullakin alueella on vastaanottokeskuksia, eli oleskeluluvan saavia henkilöitä, ja kuinka paljon kunnat ovat myöntäneet kuntapaikkoja. Kainuussa on sovittu, että kaikille oleskeluluvan saaneille haetaan kuntapaikkaa. Pakolainen on kuitenkin vapaa muuttamaan mihin tahansa kuntaan Suomessa, aivan kuten kuka tahansa kantasuomalainenkin. Asuinpaikasta riippuen vastaanottokeskuksen tai kunnan henkilökunta auttaa häntä asuntohakemuksen tekemisessä kunnan vuokra-asuntoon.
Orientaatiojakso
Tiellä kuntalaiseksi pakolainen käy rekisteröitymässä ensin maistraatissa ja sen jälkeen TE-toimistossa, missä käydään läpi hänen aiempi koulutuksensa, kokemuksensa ja toiveensa, ja laaditaan kotoutumissuunnitelma. Kainuussa uuden kotoutumiskoulutusmallin mukainen orientaatiojakso sisältää alkukartoituksen, jossa testataan uusien koulutettavien suomen kielen taitotaso ja käydään väärinkäsitysten välttämiseksi tulkin kanssa läpi yhteiskuntaan ja opintopolkuun liittyviä perusasioita. Tavoitteena on päästä orientoinnin jälkeen heti itse opintoihin kiinni ilman, että itse koulutuksesta menee aikaa käytännön asioiden oppimiseen suomea suomeksi –periaatteella. Jo orientaatiojakson aikana aloitetaan tulevan ammatin pohtiminen ja mietitään kouluttajan kanssa yhdessä parasta mahdollista koulutuspolkua tavoitteen saavuttamiseksi. Samalla kartoitetaan alustavasti aiemmin suoritettuja tutkintoja ja kiinnostuksen kohteita, että koulutetuille henkilöille ehditään kotoutumiskoulutuksen aikana hakea aiempien tutkintojen rinnastamista.
Kotoutumiskoulutus
Työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2016 antaman uuden ohjeistuksen mukaan kotoutumiskoulutuksen tavoitteena tulee olla entistä nopeampi kielen oppiminen ja työelämään siirtyminen. Tämän mukaan on myös Kainuussa suunniteltu ja kilpailutettu uudenlainen kotoutumiskoulutus jossa erilaiset työssäoppimismuodot kulkevat lähiopiskelun kanssa koko ajan rinnakkain. Henkilökohtaistaminen on nopeuttamisessa erityisen suuressa roolissa, sillä jokaiselle opiskelijalle tehdään henkilökohtainen opintosuunnitelma, jonka tulee olla toteuttamiskelpoinen – kotokoulutuksessa ei siis opiskella pelkästään kieltä ja kulttuuria, vaan aloitetaan heti alusta tavoitehakuinen eteneminen omalla kotoutumispolulla. Tämä tarkoittaa myös sitä, että koulutus jatkuu vain siihen asti, kuin kullakin opiskelijalla on tarvetta: kun henkilö on valmis siirtymään työelämään tai aloittamaan varsinaiset opinnot muualla, hän siirtyy eteenpäin heti. Myös koulutuksen aikainen työssäoppiminen toteutetaan yksilöllisesti esimerkiksi perinteisellä työharjoittelulla, vapaaehtoistoiminnalla, koulutusaloihin tutustumisella tai suorittamalla etäopintoja johonkin muuhun oppilaitokseen. ELY-keskus valvoo uuden kotoutumiskoulutusmallin toteutumista.
Kotoutuminen
Itse kotoutuminen ei suinkaan pääty kotokoulutuksen läpikäymisen jälkeen, vaan jokainen maahanmuuttaja kotoutuu omassa aikataulussaan. Kotoutumiseen vaikuttaa niin moni ulkoinen seikka naapurustosta ja kaupan kassalla saadusta palvelukokemuksesta lähtien, ettei sitä ole mahdollista tiivistää pelkästään kotokoulutuksen prosessikuvaukseksi. Kokemus on kuitenkin osoittanut, että pienillä paikkakunnilla kotoutuminen on usein tehokkaampaa: maahanmuuttaja kokee nopeammin olevansa osa suomalaista yhteiskuntaa, kun taas kasvukeskuksissa suuremman maahanmuuttajayhteisön parissa asuminen voi hidastaa kotoutumista huomattavasti. On hyvä muistaa, että jokainen meistä on ihan tavallisena suomalaisen yhteiskunnan jäsenenä maahanmuuttajan kotouttaja.
Kirjoittaja Nina Jyrkäs toimii Kainuun ELY-keskuksen maahanmuuttoasiantuntijana.
kainuunely.com 