Taustaa
Kuhmo on vajaan 9 000 asukkaan kaupunki Kainuussa. Puutuoteteollisuudella on kaupungissa pitkät perinteet. Paikallisen elinkeinoelämän veturina on toiminut vuonna 1955 perustettu sahayritys Kuhmo Oy, joka työllistää nykyisin 150 henkeä. Sahan ympärille on muodostunut yritysverkosto, joka jatkojalostaa sahatavaraa erilaisiksi puuteollisuuden tuotteiksi (sahatavara, CLT-levyt, hirsitalot, höylätavara, puiset elementit, ikkunat, puurakentamisen suunnittelupalvelut, katokset ja huvimajat, massiivipuurunkoiset tila- ja tasoelementit).
Kuhmon kaupunki on panostanut puualan kehittämiseen perustamalla vuonna 2006 puurakentamisen asiantuntijaorganisaatio Woodpoliksen, jonka päätehtävänä on tarjota yrityksille tuotekehitys- ja koulutuspalveluja.
Rakennerahastot mukana kehittämisessä
Puutuoteteollisuuden kehittäminen on ollut koko Kainuussa strateginen painopiste pitkään. Toimiala on ollut vahvasti esillä Kainuun maakuntaohjelmissa ja sen kehittämisessä on hyödynnetty myös rakennerahasto-ohjelmien varoja.
Ohjelmakausina 2007–2013 ja 2014–2020 Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittamaa yritysten toimintaympäristön kehittämisavustusta on myönnetty Woodpolis-kokonaisuuden kehittämiseen yhteensä noin kaksi miljoonaa euroa. Näissä hankkeissa on kehitetty monipuolisesti puurakentamisen konsepteja, esimerkiksi uusia komponentteja, energiatehokasta korjausrakentamista ja nollaenergiarakentamisen ratkaisuja.
Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittamaa yrityksen kehittämisavustusta puolestaan on myönnetty alueen yritysten investointi- ja kehittämishankkeisiin päättyneen ja kuluvan ohjelmakauden aikana yhteensä noin 6,5 miljoonaa euroa.
Euroopan sosiaalirahaston kautta on alueella panostettu erityisesti toimijoiden osaamisen kehittämiseen sekä yhteistyöverkostojen kehittämiseen. Ohjelmakausina 2007–2013 ja 2014–2020 Euroopan sosiaalirahaston osarahoittamaa hanketukea on myönnetty kehittämiskokonaisuuteen yhteensä noin 1,5 miljoonaa euroa.
Kymmenen vuoden aikana alue on kehittynyt valtakunnallisestikin merkittäväksi osaamiskeskittymäksi. Myös työllisyysvaikutuksia voidaan pitää erittäin merkittävinä, kun huomioidaan alueen työttömyysaste ja -rakenne.
Rakennerahastoilla on ollut erittäin merkittävä rooli kehittämisessä ja erilaisia tukivälineitä on hyödynnetty onnistuneesti. Kehittämistyö jatkuu alueella edelleen ja EU-osarahoitteisia hankkeita on myös parhaillaan käynnissä.
(Kuvissa esitetyt yrityshankkeiden vaikuttavuusluvut perustuvat helmikuun 2017 tilanteeseen.)
Rakennerahastot lyhyesti:
- Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikalla tasapainoitetaan jäsenvaltioiden alueellisia eroja ja lievennetään niiden rakenneongelmia.
- Alue- ja rakennepolitiikka perustuu EU:n rahastoista myönnettävään tukeen, johon liitetään aina myös kansallista rahoitusta.
- ELY-keskus on merkittävä EU-rahoituksen myöntäjä ja alueen kehittäjä.
- Kainuun ELY-keskuksen alueella toteutetaan Manner-Suomen yhtä yhteistä rakennerahasto-ohjelmaa, joka käsittää sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että sosiaalirahaston (ESR) toimenpiteet.
Kirjoittajat
Eija Tabell-Jokelainen työskentelee yritysasiantuntijana Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa, toimipaikkanaan Kajaani.
Verna Mustonen työskentelee rahoitusasiantuntijana Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa, toimipaikkanaan Kajaani.
kainuunely.com 