Koko Suomessa vallitsee poikkeuksellisen lämmin helmikuu. Reilusti plussan puolella olevat lämpötilat ovat saaneet lumet sulamaan tavallista kevättä nopeammin. Lämpimän sään lisäksi Kainuuta koettelevat voimakkaat sateet, mikä kiihdyttää lumien sulamista ja nostaa vedenkorkeutta entisestään.
Kuhmon keskustassa vesi hiipii kohti kirjastorakennusta ja pahimmissa tulvapaikoissa talot ovat jääneet saarroksiin, kun niihin johtavat tiet ovat jääneet veden alle. Patoaltaat natisevat liitoksistaan, vaikka juoksutukset ovat käynnissä täysin voimin. Viranomaiset varautuvat pahimpaan.
Vesitalousasiantuntija Mikko Sulkakoski, Kainuussa järjestettiin helmi-maaliskuun aikana tulva- ja pato-onnettomuusharjoitus KIEHIMÄ18, jossa harjoiteltiin varautumista edellä kuvattuun tilanteeseen. Voiko näin tapahtua oikeasti?
Suurtulvan esiintyminen missä tahansa vesistössä on mahdollista. Normaalisti tulva Kainuussa ajoittuu kuitenkin toukokuun alkupuolelle. Vakavan häiriötilanteen tai jopa onnettomuuden mahdollisuus padolla on otettava huomioon, vaikka padon säännöllisellä tarkkailulla, kunnossapidolla, tarkastuksilla, erilaisilla turvajärjestelyillä ja varautumisella voidaan onnettomuusriski pitää pienenä.
Mikä harjoituksen tavoite oli?
Tavoitteena oli lisätä tietoa Kainuun vesistöjen tulvista ja vedenkorkeuksista, voimalaitoksista ja padoista sekä säännöstelystä. Tavoitteena oli myös eri viranomaisten ja padon omistajien roolien ja vastuiden selkeyttäminen sekä yhteistoiminnan harjaannuttaminen. Lisäksi tavoitteena oli valmistaa harjoitukseen osallistuvia tunnistamaan, ennakoimaan ja pohtimaan etukäteen tulvan ja pato-onnettomuuden erityispiirteitä sekä niiden hallinta- ja torjuntatoimenpiteitä.
Mitkä tahot osallistuivat harjoitukseen ja sen järjestämiseen?
Harjoituksen suunnittelivat ja järjestivät Kainuun pelastuslaitos, Fortum Power and Heat Oy sekä Kainuun ELY-keskus. Vesitilanne-ennusteet harjoitusta varten laati Tulvakeskus.
Harjoitukseen osallistuivat Kainuun pelastuslaitoksen, ELY-keskuksen ja Fortum Power and Heat Oy:n lisäksi UPM Energy Oyj, Kainuun Voima Oy, Loiste Energia Oy sekä Kainuun kuntia ja Kajaanin Vesi -liikelaitos. Lisäksi mukana oli Oulun Energia ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.
Miten usein vastaavia harjoituksia järjestetään?
Tulvaharjoituksia on eri puolella maatamme nykyään lähes vuosittain. Tänä vuonna on KIEHIMÄ18 -harjoituksen lisäksi suunnitteilla ainakin kaksi tulvaharjoitusta. Vesistöpatojen onnettomuusharjoituksia on järjestetty muutaman vuoden välein. Edellinen suuri pato-onnettomuusharjoitus vesistöpadolla oli vuonna 2014 järjestetty VALPAS2014 -harjoitus Porissa. Padon omistajat ovat järjestäneet padoillaan myös omia sisäisiä harjoituksia.
Voiko ELY-keskus varautua onnettomuuksiin etukäteen?
Kainuun ELY-keskus toimii Kainuuta kohtaavassa tulva- ja pato-onnettomuustilanteessa sekä alueellisena vesiviranomaisena että valtakunnallisena patoturvallisuusviranomaisena.
Tulvan uhatessa ja sen aikana ELY-keskuksen roolina on viranomaisyhteistyön järjestäminen, vesistötoimenpiteiden ohjaus sekä asiantuntija-avun antaminen padon omistajille ja pelastustoimelle. ELY-keskus osallistuu pelastustoiminnan johtoryhmän työhön.
Merkittävä rooli onnettomuuteen varautumisessa on tietenkin padon omistajalla. Padon omistajan on pidettävä patonsa sellaisessa kunnossa, että se toimii suunnitellulla tavalla ja on turvallinen eikä sen käyttämisestä saa aiheutua vaaraa. Padot, jotka onnettomuuden sattuessa aiheuttavat tai saattavat aiheuttaa vaaraa, luokitellaan patoturvallisuuslain mukaisiin luokkiin. Padon omistaja järjestää luokitelluille padoille määräaikaistarkastuksen vähintään viiden vuoden välein. Kainuun ELY-keskus osallistuu määräaikaistarkastuksiin ja valvoo, että pato on turvallinen.
Mikä on muiden alueen viranomaisten rooli onnettomuustilanteessa?
Pelastusviranomainen vastaa onnettomuuden edellyttämistä kiireellisistä tehtävistä, joita voivat olla eri organisaatioiden hälyttäminen, väestön varoittaminen, suojaaminen ja pelastaminen sekä pelastustoiminnan ja kokonaistilanteen johtaminen. Pelastusviranomainen voi tarvittaessa myös pyytää virka-apua puolustusvoimilta esimerkiksi rakennusten ja rakenteiden suojaamiseen.
Aluehallintovirasto myöntää luvan poikkeamiseen voimassa olevaan vesioikeudelliseen lupaan, mikäli se on perusteltua tulvavahinkojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi.
Kunnat järjestävät tarvittaessa evakuoinnin ja hätämajoituksen sekä huolehtivat omien rakennustensa ja muun infran suojaamisesta. Kunnat myös avustavat muita kiinteistöjen omistajia omaisuuden suojaamisessa sekä luovuttavat kalustoa ja työvoimaa pelastusviranomaisen käyttöön.
Poliisi huolehtii mm. yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisestä, vaara-alueiden eristämisestä ja liikenteen ohjaamisesta.
Mitä harjoituksesta opittiin?
Harjoituksessa opittiin tulkitsemaan vesitilanne-ennusteita ja muutenkin saatiin tietoa siitä, minkälaista tietoa vesi- ja tulvatilanteesta on ympäristöhallinnon verkkosivuilla (www.ymparisto.fi) saatavilla. Palautteen perusteella myös yhteistyötahot tulivat tutuiksi ja osallistujat pohtivat omaa toimintaansa ja yhteistyötä kriisitilanteessa.
Parannettavaakin ainakin harjoituksen järjestämisen osalta jäi. Saadun palautteen mukaan osallistujat eivät harjoituksen aikana saaneet riittävästi tietoa muiden tahojen toiminnasta. Useassa palautteessa tuotiin esiin tarve yhteisestä harjoitusalustasta, jonne harjoituksen aikana kirjatut toimenpiteet tulevat kaikkien harjoitukseen osallistuvien tahojen tietoisuuteen.
Harjoitukseen osallistujat pitivät harjoitusta tärkeänä ja olivat aktiivisesti mukana loppuun saakka, vaikka harjoituksen kesto olikin pitkä.
Talvella 2018 lunta on tullut enemmän kuin tarpeeksi, odottaako meitä tulvainen kevät?
Kainuussa on nyt lunta todella paljon. Mikäli lämpötila nousee nopeasti, voi lumen sulaminen tapahtua nopeastikin ja se yhdistettynä mahdollisiin runsaisiin kevätsateisiin voi aiheuttaa poikkeuksellisen suuren kevättulvan.
Vaikuta tulvariskien hallintaan!
9.4.2018–9.7.2018 on käynnissä kuuleminen ehdotuksista merkittävien tulvariskialueiden nimeämisen tarkistamiseksi. Kuulemisen aikana on mahdollista myös esittää mielipide tulvariskien hallintasuunnitelmien ja ympäristöselostuksen lähtökohdista, tavoitteista ja valmistelusta.
Saadun palautteen pohjalta tarkistettujen ehdotusten perusteella nimetään 22.12.2018 mennessä Suomen merkittävät tulvariskialueet vuoteen 2024.
kainuunely.com 