Taloudessa on eletty noususuhdannetta jo jonkin aikaa ja yritysten tilauskirjat ovat olleet täynnä useilla toimialoilla. Yrittäjien keskittyminen operatiivisen liiketoiminnan pyörittämiseen on osaltaan vaikuttanut siihen, että uusien kehittämishankkeiden käynnistäminen on ollut vaisua Kainuussa jo pidempään. Pitkäjänteinen kehittämistyö parantaa kuitenkin aina yrityksen kilpailukykyä ja lisää menestymisen mahdollisuuksia suhdanteiden vaihteluissa. Kehittämisen tueksi on olemassa runsas valikoima julkisia yrityspalveluja ja rahoituskanavia, jotka myös kainuulaisten yritysten kannattaisi hyödyntää täysimääräisesti.
Tässä tekstissä avaan ELY-keskuksen myöntämän yritysrahoituksen sisältöä ja painopisteitä sekä viime vuosina rahoitettujen hankkeiden vaikutuksia Kainuussa. Mukana on myös vinkkejä siihen, millaisia asioita kainuulaisten yritysten kannattaisi ottaa kehitystyön alle.
Kasvua, vientiä ja uusia työpaikkoja
Julkaisimme keväällä 2018 Euroopan unionin ohjelmakauden 2014-2020 väliarvioinnin. Siinä totesimme, että kainuulaiset yritykset ovat pystyneet käynnistämään kustannuksiltaan yli 40 miljoonan euron investointi- ja kehittämishankkeet, kun ELY-keskuksen myöntämä yrityksen kehittämisavustus on ollut osana hankkeiden rahoituspakettia. Yritykset ovat arvioineet, että avustuksen myötävaikutuksella maakuntaan voisi syntyä tulevina vuosina uutta liikevaihtoa noin 113 miljoonaa euroa. Liikevaihdon kasvusta yli puolet odotetaan tulevan vientimarkkinoilta. Alueemme yrityksistä löytyy siis uskoa myös kansainvälistymisen tuomiin mahdollisuuksiin.
Hankkeilta edellytetään aina myös myönteisiä työllisyysvaikutuksia. Viimeisten kolmen vuoden aikana rahoitetuissa toimenpiteissä arvioidaan syntyvän suoraan jopa lähes 500 uutta työpaikkaa. Lisäksi hankkeilla on aina huomattavia välillisiä vaikutuksia alueen talouteen ja työllisyyteen. Voidaan siis todeta, että julkisella rahoituksella on ollut merkittävä rooli Kainuun elinvoimaisuuden kehittämisessä. Ohjelmakausi jatkuu vuoteen 2020 saakka ja avustusten myöntövaltuuksia on vielä hyvin käytettävissä, joten paljon uuttakin ehditään vielä saada aikaan.
Kasvustrategia ja kolme tärkeää teemaa
Kehittämishankkeissa kaikki lähtee liikkeelle yrityksen kasvusuunnitelmasta. Avustusta ei voi saada normaaliin, operatiiviseen toimintaan, vaan kyseessä pitää olla tavanomaisesta bisneksestä erottuva ja liiketoiminnan kasvuun tähtäävä kehittämishanke. Kehittämiseen tarvitaan aina myös yrittäjän omaa rahaa, mutta avustuksen turvin voi käynnistää myös sellaisia kokonaisuuksia, joihin omat rahkeet eivät riittäisi. Avustuksella siis jaetaan kehittämiseen liittyvää riskiä.
Kuluneella ohjelmakaudella avustuksia on suunnattu investointeihin, joilla kehitetään yritysten tuottavuutta ja kilpailukykyä esimerkiksi lisäämällä tuotantokapasiteettia tai uudistamalla käytössä olevaa teknologiaa. Valmistavan teollisuuden investoinneista löytyy usein myös energiansäästöön ja materiaalitehokkuuteen liittyviä seikkoja, jotka ovat tärkeitä painopisteitä rakennerahasto-ohjelmassa. Vähähiilisyyden teema tulee korostumaan entisestään tulevaisuudessa, joten oman yrityksen investointeja kannattaa pohtia myös tästä näkökulmasta.
Viime vuosina on rahoitettu yhä enemmän hankkeita, joissa investointien sijasta kehitetään kokonaan uusia tuotteita tai palveluja. Nykyään tuotekehitys pohjautuu hyvin usein digitaalisuuteen ja erilaisiin sähköisiin ratkaisuihin. Uudet tuotteet voivat olla esimerkiksi ohjelmistoja, koneiden valmistukseen liittyvää etävalvontaa tai jotakin muuta teollisen internetin hyödyntämiseen liittyvää.
Sähköisten työkalujen käyttöönottoa kannattaa selvittää myös yrityksen sisäisten toimintojen näkökulmasta. Taloushallinnon ja markkinoinnin sähköiset välineet alkavat olla jo melko yleisiä, mutta esimerkiksi koko tuotantoketjun läpäisevät toiminnanohjausjärjestelmät puuttuvat vielä useilta teollisilta yrityksiltä. Tehokkaalla toiminnanohjauksella voidaan parantaa huomattavasti yrityksen tuottavuutta myös perinteisemmillä toimialoilla. Digitaalisuuteen liittyvissä kehittämishankkeissa kannattaa aina selvittää myös se, voisiko hankkeeseen hakea avustusta.
Kotimaan markkinat ovat kooltaan rajalliset, joten kansainvälistyminen on yhä tärkeämpää myös kainuulaisille yrityksille. Viennistä löydetyt asiakkuudet voivat paikata kotimaan suhdannevaihteluja, jotka iskevät melko suoraan useille kainuulaisille vahvuusaloille, kuten puu- ja metalliteollisuuteen. Kansainvälisiltä markkinoilta voi löytyä kysyntää myös sellaisille tuotteille, joiden arvoa ei ymmärretä kotimaassa. Kehittämishankkeissa voidaan tukea esimerkiksi markkinakartoituksia ja yrityksen osallistumista ulkomailla järjestettäville messuille. Näiden avulla on mahdollista hankkia tarpeellista tietoa kohdemarkkinoista sekä luoda verkostoja.
Toimi nyt!
Nyt on siis juuri oikea hetki käynnistää kehittämishankkeiden suunnittelu. Suunnitteluun on saatavissa apua esimerkiksi ELY-keskuksen tarjoamien yritysten kehittämispalvelujen kautta, Kainuun Etu Oy:ltä, kuntien elinkeinoasiamiehiltä, TE-toimistosta sekä ProAgrialta.
Myös me rahoituksen asiantuntijat olemme mielellämme mukana pohtimassa hankeaihioita jo ennen varsinaisen hakemuksen käsittelemistä. Kansainvälistymistä suunnittelevan yrityksen tukena on lisäksi koko Team Finland -toimijoiden verkosto, jonka kautta löytyy rahoituskanavien lisäksi tärkeitä kontakteja maailmalle. Toimijoita on paljon ja niiden roolit saattavat vaikuttaa aluksi epäselvältä, mutta riittää, että otat yhteyttä yhteen toimijaan. Meidän tehtävänämme on auttaa sinut siitä eteenpäin.
Eija Tabell-Jokelainen, puh. 0295 023 546
Jarmo Jokinen, puh. 0295 023 544
Sanna Karjalainen, puh. 0295 023 548
Pauli Tervonen, puh. 0295 023 586
Yritysten kehittämispalvelut:
Päivi Lappalainen, puh. 0295 023 643
Team Finland -kansainvälistymispalvelut:
Mari Möttönen (ent. Maier), puh. 0295 023 570
sähköpostit muodossa etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Business Finlandin rahoitus:
Tuula Väisänen, puh. 0295 055 284, tuula.vaisanen(at)businessfinland.fi
Lue myös:
Kirjoittaja Eija Tabell-Jokelainen työskentelee yritysasiantuntijana Kainuun ELY-keskuksessa
kainuunely.com 