Digitalisaatio maatilan arjessa

Digitalisaatio, automatikkaa ja robotiikka ovat tämän päivän teemoja. Niiden avulla etsitään yritykseen lisää tuottavuutta ja kannattavuutta. Koneille annetaan ne työt, joissa ne ovat hyviä ja ihmiset itse keskittyvät sellaisiin työtehtäviin, joihin aidosti tarvitaan ihmisen omaa työpanosta.

Miltä kuulostavat maatalous ja digitalisaatio? Ovatko nämä kaksi sanaa keskenään poissulkevia? Onko maataloudessa sellaisia työtehtäviä, jotka voi antaa koneiden hoidettavaksi ja maatilayrittäjä itse voisi keskittyä työtehtäviin, joissa tarvitaan ihmisen suunnittelu-, organisointi-, johtamis- ja ongelmanratkaisukykyä? Näitä töitä ovat esimerkiksi eläinten seuranta ja sitä kautta saatujen tulosten perusteella eläinten hyvinvoinnin parantamiseen liittyvien päätösten tekeminen. Digitalisaatio keventää huomattavasti maatilayrittäjän työtä.

Kesällä 2018 blogikirjoituksessani Helppoa kuin heinänteko – vai onko sittenkään muistelin, millaista heinänteko oli 30-40 vuotta sitten 80-luvulla. Heinä seivästettiin ja lanta talikoitiin käsin, lehmät lypsettiin kannukoneella. Kannukoneen maitotonkka oli raskas kantaa ja kaataa maito siivilän läpi maitotankkiin. Matalassa, ahtaassa, kosteassa ja hämärässä parsinavetassa oli 10 lehmää pienissä ja lyhyissä parsissa riimuihin kytkettyinä. Nykyään tällainen 10 lehmän maatila ei enää elättäisi viljelijäperhettä.

Nykyajan navetat ovat isoja ja niissä voi olla lehmiä 50-200 lehmää. On ollut välttämätöntä, että raskaita työvaiheita on annettu koneiden tehtäväksi. Navetassa voi olla esimerkiksi automaattisesti toimiva lypsyrobotti, lannanpoistolaite, eläinten ruokintajärjestelmä, rehunsiirtäjä, ilmanvaihtotekniikkaa ja valonsäätöjärjestelmä. Ison lehmämäärän lantaa ei voi enää kuvitellakaan talikoivansa käsin. Ilman koneapua rehun jakaminen eläimille olisi raskasta. Kun näitä työvaiheita on annettu koneiden tehtäväksi, maatilayrittäjä voi itse keskittyä työtehtäviin, joihin aidosti tarvitaan ihmisen omaa työpanosta.

Lypsyrobotti arjen helpottajana

Lehmät hakeutuvat lypsyrobotille omatoimisesti, kun tuntevat siihen tarvetta. Jokaisella lehmällä on kaulapannassa tai korvamerkissä oma tunnistus. Lypsyrobotti, kaulapanta ja korvamerkki ovat yhteydessä tietokoneeseen, jota maatilayrittäjä käyttää. Kun lehmä tulee robotille lypsettäväksi, robotti tunnistaa sen tunnisteen avulla. Tietokoneelle asetetut lypsyasetukset määrittävät lehmien lypsyluvan ja päättävät, että otetaanko lehmä sillä kertaa lypsettäväksi vai ohjataanko se lypsyjärjestelmän ohi. Joskus lehmä voi haluta tulla robotille vain väkirehuannoksen toivossa ilman lypsytarvetta. Lypsylupa perustuu lehmän odotettuun maitomäärään sekä asetettuihin vuorokauden minimi ja maksimi lypsykertoihin.

Lypsyrobotti suorittaa lypsyn automaattisesti. Video: Sakari Alasuutari, Viikin navetta.

Ennen lypsyä robotti puhdistaa utareen harjoilla tai pesukupilla. Puhdistaminen myös stimuloi utaretta. Lypsyrobotti lehmäkohtaisesti mittaa maidon määrää ja valvoo laatua (sähkönjohtavuutta, väriä, rasvapitoisuutta, valkuaispitoisuutta ja soluja). Utaretulehduksessa maidon sähköjohtavuus ja solupitoisuus kasvavat. Jos robotti havaitsee poikkeaman maidon laadussa, se voi lypsää maidon erilliseen astiaan. Robotissa on siis pieni laboratorio. Tällä tavalla varmistetaan laadukkaan maidon tuottaminen.

Lypsyn aikana lehmät saavat väkirehua. Väkirehun määrä perustuu joko maatilayrittäjän määräämään vakioannokseen tai maitotuotoksen mukaiseen ennalta optimoituun ravintotarpeeseen. Lypsyrobotin kanssa samaan tietokoneella ohjattuun järjestelmään on mahdollista lisätä myös navetan sisällä olevat väkirehukioskit, jolloin koko väkirehuruokinta on samassa tuotannonhallintaohjelmassa.

Tunnisteiden kautta eläimestä kerätään koko ajan useita erilaisia tietoja. Tietoja tallentuu eläimen painosta, aktiivisuudesta sekä märehtimisestä. Tiedot kerätään raporteille ja niitä on maatilayrittäjän mahdollista tarkastella yksilö-, ryhmä- ja laumatasolla. Raporttien seurannalla ja tulkinnalla ollaan entistä paremmin selvillä karjan tämän hetkisestä tilanteesta ja hyvinvoinnista. Tietoa saadaan muun muassa lehmän kiimaan tulosta ja mahdollisista sairauksista ennen kuin näkyviä oireita on edes havaittavissa. Märehtimisen analysoinnin kautta voidaan tutkia jopa pötsin mikrobielämää. Raportit ovat tukena mahdollisten ongelmien löytämisessä ja ratkaisussa. Kun eläin voi hyvin, se myös tuottaa hyvin. Robotin automaattisesti keräämät tiedot antavat työkaluja tilan toiminnan tehostamiseen.

Lypsyrobotin myötä eläinten tarkkailun ja seurannan merkitys korostuu. Sitä tehdään päivittäin muun muassa makuuparsien puhdistuksen yhteydessä. Robotti kerää runsaasti tietoa eläimistä, mutta maatilayrittäjä tekee lopulliset päätökset. Robottilypsy keventää huomattavasti maatilayrittäjän työtä verrattuna terveydellisesti raskaaseen, hankalassa asennossa suoritettavaan ja yksitoikkoisia liikeratoja vaativaan entisaikaiseen parsilypsyyn.

Parhaimmillaan digitalisaatio on maatilan arkea helpottavaa ja maatalous on ollut siinä kehityksessä vahvasti mukana. Ensimmäinen lypsyrobotti on otettu käyttöön vuonna 2000. Maataloudessa on otettu käyttöön muitakin digitaalisia ratkaisuja kuten taloudenhallintaan, viljelyn suunnitteluun, eläinten rekisteröintiin sekä ruokinnan suunnitteluun liittyviä ratkaisuja. Lisäksi useat viljelyssä käytettävät koneet hyödyntävät digitaalisia ratkaisuja.

Traktorin munana tunnetut rehupaalitkin ovat saaneet digitaalisen tunnisteen. Uutena innovaationa on tullut Digipaali, joka sisältää tietoa rehun kuiva-ainepitoisuudesta, sulavuudesta, kosteudesta sekä tiedon, mistä rehu on korjattu. Näitä tietoja voi käyttää apuna eläinten ruokinnan suunnittelussa.

Verkostot

Tänä päivänä useat maatilayrittäjät ovat aktiivisia myös sosiaalisessa mediassa. Monet kainuulaiset maatilayrittäjät ovat mukana esimerkiksi facebook-ryhmissä. Tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi robotti-, vasikka- ja emäntäryhmät, joissa ammatillista kokemusta ja osaamista voi jakaa kollegojen kesken. Joillakin tiloilla on myös omia nettisivuja ja Instagram-tilejä.

Korpikatraan tilan nettisivut
Rauharannan Tila Oy:n Facebook-sivut
Partalan tilan Facebook-sivut
Ketolan Luomutila Instagramissa
YouTube-videoita, joissa esitellään maatilan toimintoja ja tuotteiden markkinointia.

Maatalous maaseutumaiseman ylläpitäjänä

Lehmät laitumella elävöittävät maaseutumaisemaa. Kuva: ©maaseutuverkosto.

Maatalous pitää yllä elävää ja hoidettua maaseutumaisemaa, josta myös matkailu ja suuri yleisö saa nauttia. Digitalisaatio varmistaa osaltaan laadukkaan suomalaisen ruuantuotannon ja auttaa maatilayrittäjää jaksamaan sekä saamaan elantonsa elinkeinosta.