Kiinaan suunnatun patoturvallisuuden demonstraatioprojektinkokous ja tekniset ekskursiot järjestettiin 24.-28. huhtikuuta Nanjingissa, Kiinassa. Tilaisuuteen osallistui itseni lisäksi professori Petteri Alho Turun yliopistosta sekä vesitalousasiantuntija Tomi Mäki Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Tomi on ollut mukana myös tämän blogitekstin valmistelussa.
Kävimme tutustumassa kahdella pienellä padolla Nanjingin alueella. Pienet padot kuuluvat provinssien hoidettaviin kohteisiin. Isäntämme ja projektikumppanimme Dam Safety Management Center vastaa isojen patojen patoturvallisuudesta. He eivät olleet koskaan aiemmin käyneet näillä padoilla, jotka sijaitsevat noin tunnin ajomatkan päässä heidän toimipisteestään Nanjingissa. Padot oli rakennettu ensisijaisesti kasteluvedentuotantoa varten.
Linying-pato on rakennettu 1969. Se on 31 metriä pitkä ja 5,4 metriä korkea. Pato on peruskorjattu toukokuussa 2008. Pato on luokassa 2. Hongshan-pato on rakennettu 1966 ja peruskorjattu kesäkuussa 2008. Pato on 54 metriä pitkä ja 12,5 metriä korkea. Padot olivat ulkoisesti siistissä kunnossa. Varoituskyltit ovat hyvin esillä ja esimerkiksi kuivatusjärjestelmä vaikutti tehokkaalta. Padoilla oli ns. patovahdit, jotka asuvat padon vieressä olevassa rakennuksessa.
Kävimme katsomassa myös vähän isompaa Daquan-patoa, jossa termiitit aiheuttavat ongelmia. Tällaisia patoja on provinssin alueella useampia. Padolle oli tehty peruskunnostus termiittien takia. Kiinalaisille tyypilliseen tapaan termiittien toimintaa padoilla oli samalla tutkittu ja aiheesta oli koottu kattava näyttely. Näyttelyssä kerrottiin termiiteistä ja niiden toiminnasta. Patorakenteesta nostettu termiittipesä oli asetettu lasivitriiniin nähtäväksi.
Matkamme jatkui Luoyangiin tutustumaan Keltaisessajoessa sijaitsevaan Xiaolangdin patoon. Padon rakennustyöt aloitettiin 1993 ja pato valmistui 2000. Pato on 154 metriä korkea ja 1 307 metriä leveä. Padolla on useita käyttötarkoituksia: tulvasuojelu, jäidenhallinta, ruoppaus, teollisuuden ja kunnallinen vesihuolto sekä vesivoimantuotanto. Rakennustyöhön osallistui lukuisia asiantuntijoita useista eri maista. Esimerkiksi padon käyttö sedimenttien hallintaan oli varsin mielenkiintoinen. Noin 10 päivän ajan kesäkuussa padon pohjaluukut avataan, jolloin sedimentit päästetään liikkeelle joen pohjasta padon edestä. Koska vesien määrä on tällöin suuri, pohjasta tullut sameus laimenee merkittävästi ja voimakkaasta virtauksesta johtuen se ei kerry joen alaosille vaan päätyy pitkälle mereen.
Xiaolangdin padolla järjestetyssä kokouksessa keskustelimme padolla esiintyvistä ongelmista, joita löytyy myös Suomen padoilla. Sedimentaatio-ongelman lisäksi keskustelimme myös jäästä ja hyyteestä. Xiaolangdin padolla tämä ongelma on jokavuotinen ja jatkuu läpi talven, koska Keltaiseenjokeen ei muodostu suojaavaa jääkantta kuten Suomessa. Juoksutuksen avulla hyydepatoja ja -tulvia pyritään estämään. Professori Alho kertoi Suomessa käynnissä olevasta tutkimuksesta, jossa hyytöongelmaa pyritään torjumaan joen pohjaan rakennettujen blokkien avulla. Hyyde siis pysähtyy blokkeihin ja sulaa. Projekti tuntui kiinnostavan kiinalaisia. Keskustelimme myös pitkään padon instrumentoinnista. Xiaolangdin patoon on asennettu 1300 instrumenttia rakennusvaiheessa ja pato on näin melkoisen hyvässä tarkkailussa. Totesimme yhteiseksi ongelmaksi sen, että vanhoihin patoihin tarkkailulaitteiden asentamisessa on omat haasteensa, koska patorakennetta ei saa vahingoittaa asentamisen yhteydessä.
Vierailun päätöskokouksessa löysimme paljon yhtenevyyksiä ja toki myös loogisia eroja Suomen ja Kiinan padoista ja käytännöistä. Suomalaisia yrityksiä on jo Kiinassa toimimassa patoturvallisuusasioiden parissa ja tilaa on varmasti niin uusille yrityksille kuin vanhoille toimijoille jatkossakin. Suomessa ja Kiinassa patojen rakennuskanta on osittain jo ikääntynyttä, joten kunnostustöille ja korjauksille on tarvetta. Patojen tutkimustekniikat ja monitorointimahdollisuudet ovat myös kehittyneet ja tarvetta näiden ajantasaistamiselle löytynee. Projektin päätösraportti muotoillaan yhteistyössä toukokuun (2019) aikana ja esitellään Kiinan ja Suomen ministeriöiden yhteistyöohjausryhmän kokouksessa.
Lisää tietoa projektista löytyy linkistä:
Dam Safety technology project in co-operation with Chinese
Kirjoittaja Eija Isomäki toimii patoturvallisuuden asiantuntijana Kainuun ELY-keskuksessa.
kainuunely.com 