Oman yrityksen perustaminen vaatii suunnitelmallisuutta. Ohessa avuksesi yritystoiminnan aloittamiseen liittyviä kysymyksiä ja vastauksia.
1) Mistä saan neuvontaa aloittavan yrittäjän palveluun?
Voit olla yhteydessä valtakunnalliseen Yritys-Suomi puhelinpalveluun arkisin klo 9.00 – 16.15 puh. 0295 020 500 (pmv/mpm), yhteydenottolomakkeella tai chatissa arkisin klo 9.00 – 16.00 verkko-osoitteessa www.suomi.fi.
Kainuun paikallisiin yritysneuvojiin saa yhteyttä joko puhelimella tai sähköpostilla: Jussi Riikonen, p. 0295 039 026, e-mail: jussi.riikonen(at)te-toimisto.fi tai Maija Granqvist, p. 0295 039 033, e-mail: maija.granqvist(at)te-toimisto.fi.
2) Mistä saan rahoitusta yritystoiminnan käynnistämiseen?
TE-toimistosta on mahdollista hakea starttirahaa. Rahoitusta voi hakea lainana tai takauksena pankeilta ja Finnveralta. ELY-keskuksesta ja Leadereilta voi puolestaan hakea perustumistukea tai kokeilurahaa sekä avustusta investointeihin ja kehittämiseen. Näiden lisäksi on olemassa business-sijoittajia ja joukkorahoitusmuotoja.
3) Miten voin saada starttirahaa?
Starttirahan hakua suunnitellessasi ensimmäisenä kannattaa ottaa yhteyttä TE-toimistoon. Liiketoimintasuunnitelman kautta tutkitaan edellytykset starttirahaan.
Starttirahaa voit saada, jos
- olet työtön työnhakija
- et ole työtön, mutta siirryt kokoaikaiseksi yrittäjäksi esimerkiksi palkkatyöstä, opiskelusta tai kotityöstä
- olet sivutoiminen yrittäjä ja laajennat yritystoimintaa päätoimiseksi
- rahoitus järjestyy ja yrittäjyys on ratkaisuna tilanteeseesi sopiva
- sillä ei ole vaikutusta alan kilpailutilanteeseen
Muita tuen saamisen edellytyksiä ovat muun muassa:
- päätoiminen yrittäjyys
- riittävät valmiudet aiottuun yritystoimintaan
- mahdollisuudet jatkuvaan kannattavaan toimintaan
- tarpeellisuus toimeentulon kannalta
- yritystoiminnan aloitus vasta sen jälkeen, kun tuki on myönnetty.
4) Minkä suuruinen starttiraha on ja miten kauan sitä voi saada?
Starttiraha on peruspäivärahan suuruinen (32,40 euroa päivältä) ja sitä maksetaan enintään viideltä päivältä kalenteriviikossa. Starttirahan ensimmäinen jakso on kuusi kuukautta, jonka jatkoksi on mahdollista hakea vielä toista kuuden kuukauden jaksoa. Jatko on haettava hyvissä ajoin ennen ensimmäisen jakson päättymistä.
5) Mistä saan tietoa yrittäjyydestä?
TE-toimisto järjestää maksutonta koulutusta ja valmennusta yrittäjyyteen työvoimakoulutuksena. Yrittäjyyskoulutuksia on monen tyyppisiä sekä verkossa että paikan päällä järjestettäviä, ja yrittäjyyden eri puoliin keskittyviä. Kaikki haussa olevat koulutukset näkyvät TE-palveluiden sivuilla: Koulutukset/TE-palvelut.
6) Mistä saan apua liiketoimintasuunnitelman tekoon?
Vinkkejä saa www.suomi.fi –verkkopalvelusta, TE-toimiston yritysneuvojilta, kuntien ja kaupunkien yritysneuvojilta sekä erilaisista yrittäjyyshankkeista kuten Kainuussa ProYritysII -hankkeesta ja Kuntopolku yrittäjyyteen -hankkeesta. Apua saa myös Metsäkeskuksen yritysneuvonnasta, yrittäjäkoulutuksista ja TE-palvelujen hankkimasta ostopalvelusta sekä oppilaitosten yritysneuvonnasta.
7) Miten perustan yrityksen käytännössä?
Perustamisilmoituksen voi tehdä verkon kautta ja yrityksen perustamisen ohjeistus ja lomakkeet löytyvät Patentti- ja rekisterihallituksen www.prh.fi –sivustolta yritysmuodoittain.
8) Mitä on sivutoiminen yrittäjyys?
Yritystoiminta voi olla työmäärältään niin vähäistä, että sitä voidaan pitää työttömyysturvajärjestelmässä sivutoimisena. Pelkästään tulojen puuttumisen tai vähäisyyden perusteella yritystoimintaa ei kuitenkaan voida katsoa sivutoimiseksi. Pää- ja sivutoimisuuden arvioinnissa on ratkaisevaa yritystoiminnan vaatima työmäärä.
Kun aloitat uuden yritystoiminnan työttömyyden aikana, TE-toimisto ei pääsääntöisesti arvioi yritystoiminnan pää- ja sivutoimisuutta ensimmäisen neljän kuukauden aikana yritystoiminnan aloittamisesta. Pää- ja sivutoimisuus arvioidaan TE-toimistossa neljän kuukauden kuluttua yritystoiminnan aloittamisesta.
9) Mitä on ”kevytyrittäjyys”?
Laskutuspalveluiden hyödyntäminen eli ns. kevytyrittäjyys on yksi itsensä työllistämisen muoto. Kevytyrittäjän käsite on syntynyt laskutuspalveluyritysten myötä ja on puhekielessä vakiintunut termi. Käsite ei kuitenkaan kuvaa henkilön virallista statusta ja kevytyrittäjät luokitellaan näkökulmasta riippuen palkansaajiksi tai yrittäjiksi. Laskutuspalveluja käyttämällä itsensä työllistäjä voi laskuttaa työnsä ilman omaa yritystä, ns. kevytyrittäjänä. Laskutus- tai palkanmaksupalvelu hoitaa lupaamansa lakisääteiset velvollisuudet.
10) Olen toiminut yksityisenä elinkeinonharjoittajana ja toiminta on päättynyt. Miten todistan yritystoimintani päättyneen?
Yksityiseen elinkeinonharjoittajaan sovelletaan toisenlaisia lopettamiskriteereitä verrattuna yhtiömuotoiseen yritystoimintaan. Työttömyysturvalain mukaan yksityisen elinkeinonharjoittajan yritystoiminta katsotaan lopetetuksi silloin, kun tuotannollinen ja taloudellinen toiminta on työnhakijan luotettavana pidettävän ilmoituksen mukaan päättynyt tai muuten on ilmeistä, ettei yritystoimintaa enää jatketa. Lisäksi edellytetään, että mahdollisesta YEL-/MYEL-vakuutuksesta on luovuttu, pois lukien apurahakauden perusteella otettu MYEL-vakuutus. Käytännössä TE-toimisto lähettää ennen asian ratkaisemista kirjallisen selvityspyynnön yritystoiminnastasi, kun olet ilmoittautunut työnhakijaksi.
10+1) Olen kiinnostunut jatkamaan jo olemassa olevaa yritystä. Mistä saan apua omistajanvaihdoksessa?
Jos harkitset yrityksen ostamista, voit saada apua ja neuvontaa esimerkiksi Kainuun TE-toimiston ostopalvelun kautta. ELY:n kehittämispalvelujen avulla yritystään myyvä voi puolestaan saada konsultointia yrityksen myynnin valmisteluun. Kainuun Yrittäjät ja kaupunkien sekä kuntien yritysneuvojat tietävät myynnissä olevia yrityksiä ja voivat tarjota apua varsinaiseen omistajanvaihdokseen. Myytävistä yrityksistä löytyy tietoa myös yrityspörssistä ja TE-palveluiden sivuilta.
kainuunely.com 