Niemelän tilalla tuunattiin navetta

Niemelän tilalla remontoitiin vanheneva navetta. Toimenpiteellä paranettiin työympäristöä sekä eläinten hyvinvointia. Samalla navetan yhteyteen rakennettiin uusi rehuvarasto.

Sotkamon Rimpilänniemellä sijaitsevalla Niemelän tilalla on pitkä historia. Toimintaa maatilalla on ollut jo lähes sata vuotta. Nyt eläinten ja työntekijöiden oloja on parannettu investoimalla vanhentuvan navetan peruskorjaukseen. Myös navetan tekniset ratkaisut on päivitetty ajanmukaiseksi.

Niemelän tilalla on viimeisimmän, vuonna 2001 tapahtuneen sukupolvenvaihdoksen jälkeen, laajennettu toimintaa jonkin verran. Nykyinen navetta on rakennettu vuonna 2006. Kymmenen vuotta myöhemmin navettaan hankittiin toinen, samanikäinen lypsyrobotti.

– Aika nopeasti kuitenkin huomattiin, että tarvitaan muitakin helpotuksia sekä itselle että eläimille, kertoo kolmannen polven maatilallinen Jyrki Nykänen.

Kesällä 2016 tilalla tehtiin suunnitelmia navetan peruskorjaamiseksi. Suunnitteluapuakin tilalle saatiin.

– Hommasta otti koppia Soili Hypen ProAgrialta, jonka kanssa asioita niputettiin isommiksi kokonaisuuksiksi. Syksyllä laitettiin hakemus sisään, muistaa Niemelän tilan emäntä Ella Mustakangas.

– Kun päätös tuli myöhemmin syksyllä, aloitimme remontin, Nykänen jatkaa.

Helpommat oltavat

Navetan päätyyn on rakennettu uusi rehuvarasto ja entiseen rehuvarastoon on tehty poikima- ja vasikkatilat pehkupohjineen. Vasikkala juottokarsinoineen on saatu omaan ilmatilaan.

– Pehkupohjalla lehmien on helpompi poikia, ja ne ovat myös hoitajalle mukavammat.

Samaan aikaan navetassa on uusittu myös parsipedit. Hanke oli erillinen, mutta yhtälailla tuki tuli maaseuturahastolta. Nykäsen mielestä ilman laatu navetassa on nyt erittäin hyvä.

– Koneellinen ilmanvaihto muutettiin luonnolliseksi. Ilmanvaihtohormeja lisättiin navetan kattoon ja ilman vaihtumista ylläpidetään pitkälapaisilla helikopterisekoittajilla.

Lisäksi navetassa on uudistettu myös valaistusta ja lisätty luonnonvalon määrää. Navetan ympärillä olevan tiestön kantavuutta ja logistiikkaa on parannettu.

Myös uusi karjansiirtovaunu saatiin sovitettua investoinnin piiriin. Muutostöiden jälkeen lypsylehmien määrää on voitu nostaa.

Litrat irti seinistä

– Kun tuotanto pyörii ja samaan aikaan ruvetaan rakentamaan lisää, se on omalla tavallaan kuin maratonia juoksisi. Sinällään hanke oli kuitenkin maltillinen, että näillä muutostöillä nykyisen navetan seinistä saadaan enemmän irti, kertoo Mustakangas.

– Meille tämä oli inhimillisen kokoinen ponnistus.

– Tavoitteena kuitenkaan ei ole, että toimisimme täydellä kapasiteetilla lypsyrobottien suhteen, mikä antaa meille tietyn pelivaran.

Mahdolliset häiriötilanteet purkautuvat Mustakankaan mukaan yleensä vuorokaudessa.

– Nyt kun meillä on vapaata kapasiteettia niin lehmät pääsevät lypsylle oman rytminsä mukaan. Tekniset häiriöt eivät aiheuta eläimille stressiä.

Aina kun eläimiä ja tekniikkaa sovitetaan yhteen, se heijastuu eläinten terveyteen varsinkin silloin, jos järjestelmä on viritetty liian tiukalle.

Hyvinvoiva eläin tuottaa paremmin ja on terveempi.

– Kun vertaa entistä nykyiseen, tämä on ollut hyvä muutos, Nykänen lisää.

Apua asiantuntijalta

Rahoitusjärjestely on ollut tilallisten mielestä onnistunut.
– Myönteisen rahoituspäätöksen jälkeen meidät kutsuttiin sisäänlukutilaisuuteen, jossa meille kerrottiin mitä asiat käytännössä tarkoittavat ja mitä meiltä odotetaan esimerkiksi maksatushakemuksiin.

– Oli meiltä strateginen valinta, että käytimme maksatushakemusten tekemisessä ProAgrian tilipalveluasiantuntijan apua.

– Kuvio oli kaikinpuolin toimiva ja siitä tuli itselle turvallinen olo. Voisi jopa sanoa, että meistä on huolehdittu, Mustakangas nauraa.

Luottavaisena tulevaan

Maatalouden tulevaisuuden Kainuussa Nykänen näkee hyvänä.

– Kun eletään nurmivaltaisella alueella, niin uskon nautakarjan pidon menestymiseen, enkä näe estettä siihen miksi sillä ei pärjäisi. Maitomäärät ovat kehittyneet suotuisasti koko Kainuussa.

– On kuitenkin kiinnostava nähdä mihin ilmastonmuutoskeskustelu asettuu karjan pidon osalta, Mustakangas lisää.

Nykänen luottaa siihen, että nurmi nähdään hiilen sitojana.

– Nurmea ihminen ei pysty suoraan hyödyntämään, ellei se kulje eläimen kautta, mikä on loppujuoksussa varmasti hyvä asia.

Tyypillistä maatilaa ei enää ole

Tämän päivän menestyvältä maatilayrittäjältä vaaditaan Nykäsen mielestä ajanhengessä pysymistä ja aktiivista tiedon hakua.
– Maailma muuttuu niin nopeasti, että aina ei vanhoilla konsteilla pärjää. Pitää olla tietynlaista rohkeutta, että pystyy uudistumaan.

– Maatilayritykset ovat täysin omanlaisellaan toimialalla, ja mukana on eräänlainen kulttuurinen reppu niin hyvässä kuin pahassa, Mustakangas jatkaa.

Nykäsen mukaan nykyaikana pitää myös miettiä tarkkaan, mitä maatilalla kannattaa tehdä itse ja mitä kannattaa teettää toisilla. Vuoden 2006 jälkeen Nykäsen tila ei ole tehnyt urakkatöitä ulospäin, vaan urakoita on ennemminkin tilattu ulkopuolisilta.

– Yritysmaailman termit ovat tulleet myös maatiloille. Tarvitaan strategista ajattelua, lisää Mustakangas.

– Viime talvena ruvettiin miettimään, että tietääkö meidän työntekijät mikä on meidän strategia; mihin me tähtäämme ja mikä on se yhteinen tavoite ja miten siihen päästään. Muutosten myötä ollaan jouduttu myös miettimään mitkä ovat meidän arvot, ja miten ne näkyvät meidän tilalla.

Mustakankaan mukaan tänä päivänä ei ole enää tyypillistä maatilaa, tai sen isäntää ja emäntää.

– Eräs ystäväni kiteytti asian mielestäni hyvin: Vaativa toimintaympäristö ja taloudellinen puristus johtavat siihen, että ei ole varaa tehdä asioita huonosti.

Myös lopputuotteen pitää olla priimaa, että siitä saa mahdollisimman hyvän hinnan.

Niemelän tilan emäntä Ella Mustakangas on aloittanut asiantuntijana ProAgria Itä-Suomessa syksyllä 2019.

---

Kirjoitus on julkaistu Vekkari-lehdessä syksyllä 2019, joka on Kainuun ELY-keskuksen ja Elävä Kainuu Leader- ja Oulujärvi Leader -ryhmien tiedotuslehti.

Lehti sisältää käytännön esimerkkejä rahoitetuista hankkeista.

Lehden voi lukea kokonaan sähköisessä muodossa: Vekkari 2019 – Rohkeutta yrittää