Hossan kansallispuistoon odotetaan sataatuhatta kävijää myös tänä vuonna. Puisto haluaa profiloitua kaikkien kansallispuistoksi, sillä saavutettavuus on hyvä, ja esteettömyyteen on panostettu parantamalla alueen retkeilyreittejä.
Hossan retkeilyalue on perustettu vuonna 1979. Se tunnetaan monipuolisesta luonnostaan ja hyvistä kalavesistään. Vuonna 2016 Hossaa esitettiin nimettäväksi Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kansallispuistoksi ja puisto avattiin kesällä 2017.
Hossa on halunnut olla retkeilyalueen perustamisesta asti esteetön luontokohde. Luontokeskuksen valmistuttua 90-luvun alussa esteettömyys nostettiin esille ja esteettömyys huomioitiin esimerkiksi Huosilammen luontopolun ja kalastuslaiturien osalta. Luontovalvoja Tapani Seppäsen mukaan esteettömyys on kuitenkin luultua laajempi käsite.
– Massoja ei esteettömyydellä tavoitella, mutta esteettömyys kattaa sekä liikuntarajoitteiset että kaikki ikäluokat vauvasta vaariin.

Muitakin esteettömiä luontoretkeilykohteita Suomesta toki löytyy, mutta Hossassa poikkeuksellista on se, että useimpien reittien lähtöpaikoille pääsee autolla. Suomussalmen kunnan, Metsähallituksen sekä Kainuun ELY-keskuksen yhteishankkeella Hossan kansallispuiston päiväretkireittejä on parannettu ja kestävöitetty. Samalla reiteistä on tehty selkeämpiä ja turvallisempia.
Toimenpiteillä on mahdollistettu monipuolisempien luontomatkailupalveluiden syntyminen ja kansainvälisen matkailun kasvaminen Hossan alueella. Hanke on kulkenut nimellä Land of National Parks South ja se on jo toinen reittihanke tällä ohjelmakaudella, jolla Hossan kohteita on perusparannettu. Aikaisempi hanke oli nimeltään Elinvoimaa luontokohteista Kainuuseen. Siinä uusittiin Värikallion katselulava sekä tehtiin maastopyöräilyreittisuunnitelmat Hossaan. Hanke sisälsi myös muita perusparannuskohteita Hiidenportissa ja Hepokönkäällä.
Lukuisia parannuksia
Nykyinen hanke aloitettiin reilu vuosi sitten. – Muikkupuron mutkan lähtöpaikalle rakennettin esteetön käymälä, sekä Laukkujärven kämpälle uusi, perinteinen käymälä.
– Viime syksynä Ala-Ölkyn ja Laukkujärven väliselle Lihapyörteelle rakennettiin kanoottiramppi, kertoo Seppänen.
– Tänä vuonna Värikalliolla on uusittu pitkospuita ja Julma-Ölkyn lähtöpaikalle on noussut uusi 4-osastoinen käymälä, jonka toteutuksessa on käytetty uusia innovaatioita.

Pohjavesialueella sijaitsevaan käymälään on rakennettu suotonesteiden keräysjärjestelmä. Käymälän sisäseinät on rakennettu vedenkestävästä vanerista ja lattia on osittain tehty komposiittiritilästä. Näillä ratkaisuilla parannetaan käymälän tuuletusta ja helpotetaan puhtaanapitoa. Sisältä löytyy myös liiketunnistimella toimivat led-valaisimet tuomaan käyttömukavuutta hämäriin hetkiin, koska alueella ei ole sähköverkkoa.
– Vastaavanlaisille käymälöille tulee todennäköisesti olemaan tarvetta muuallakin samantyyppisissä kohteissa, kommentoi Heikki Haataja Metsähallitukselta.
– Reittitöitä Julma-Ölkyssä on tehty viime talvesta lähtien, jolloin reiteille ajettiin pitkoslankkua sekä mursketta reittien kestävöintiä varten, jatkaa Seppänen.
– Kesällä murskeet tasailtiin ja rakennettin pitkoksia. Maaston kaltevuuden vuoksi pitkoksiin tuli porrasmaisuutta.
– Tälle kesälle on valmistunut myös yksi näköalapaikka, ja olemme tehneet köysikaiteen lähelle jyrkänteen reunaa. Sillä pyritään ohjaamaan kävijät pois rotkon laidalta. Elo-syyskuulla rakentui vielä esteetön laituri Hossanjärvelle.
– Lisäksi Martinselkosessa on korjattu Löytöpuron-Martinpuron varressa ollut silta viime kesänä ja myös pitkostusta on tehty puolisen kilometriä.

Hossassa on käynnissä myös julkisen liikenteen kokeilu, jossa Kuusamon lentoaseman ja Hossan välillä kulkee linja-auto kuutena päivänä viikossa. Etelään päin yhteytenä toimii kutsutaksi Perangasta. Hinta on linja-autotaksan mukainen.
Jatkohankkeet ajatuksen asteella
Puistonjohtaja Sari Alatossavan mielestä hanke on ollut onnistunut ja sujunut hyvin. – Hankkeella on lisätty Hossan esteettömyyttä ja parannettu erityisesti suosiotaan kasvattaneen Julma-Ölkyn palveluita. Tämän hankkeen lisäksi Hossaan on kohdennettu ministeriön lisärahoitusta, joilla on samaan aikaan rakennettu mm. Julman Ölkyn parkkipaikka ja siten lisätty puiston esteettömiä palveluita entisestään.
– Jatkossa Hossaan voisi suunnitella esimerkiksi kehittämishanketta melonnan ympärille yhdessä Suomussalmen kunnan ja alueen yrittäjien kanssa.
– Samoin koko Suomussalmen osalta meillä olisi kiinnostusta kunnan kanssa yhteiselle reittien kehittämishankkeelle.
– Tällä hetkellä hankesuunnittelua ei kuitenkaan ole vielä aloitettu ja voi olla, että näiden ajatusten annetaan hautua seuraavalle ohjelmakaudelle, Alatossava sanoo.

Myös Seppäsen mukaan jatkotoimenpiteitä harkitaan. – Nähtäväksi jää, lähtevätkö alueen matkailuyrittäjät mukaan kunnan, Metsähallituksen ja ELY-keskuksen yhteishankkeisiin. Niissä Metsähallituksen rooli on olla olosuhteiden mahdollistaja. Haasteena kuitenkin on kumppaneiden löytäminen ja rahoituspohjan hankkiminen.
– Maastossa kyllä töitä riittää, mutta rahoittajan saa helpommin mukaan silloin, kun tehdään jotain uutta, Seppänen tietää.

Kirjoitus on julkaistu Vekkari-lehdessä syksyllä 2019, joka on Kainuun ELY-keskuksen ja Elävä Kainuu Leader- ja Oulujärvi Leader -ryhmien tiedotuslehti.
Lehti sisältää käytännön esimerkkejä rahoitetuista hankkeista.
Lehden voi lukea kokonaan sähköisessä muodossa: Vekkari 2019 – Rohkeutta yrittää (doria.fi)