Kainuulaiset työllisyydenhoidon hankkeet toimivat tiiviissä yhteistyössä yritysten, työpajojen ja yhdistysten kanssa. Hanketoimijoille tuli samansuuntaisia viestejä, toiveita ja havaintoja työnantajilta ja hankkeiden asiakkailta. Haasteita ja tarvetta ohjausosaamisen kehittämiselle tuntui olevan. Kuinka ohjata palkkatuella työllistettyä? Miten suhtautua erilaisiin oppijoihin? Osaanko minä, enhän ole opettaja? Mitä hyötyä tästä on minulle tai työnantajalle?
Suomussalmen Talentti, Kuhmon ELSA, Tolokusti Sotkamossa ja Kainuun TYPO-koordinaatio -hankkeet yhdistivät osaamisensa. Toiveet ja havainnot koottiin yhteen ja mietittiin, kuinka koulutustarpeisiin voitaisiin yhdessä vastata. Hankkeiden yhteisellä kilpailutuksella kouluttajaksi valittiin Sirpa Keränen.
Kolmen iltapäivän koulutus sekä työpaikan tarpeisiin räätälöity yksilöohjaus antaa työkaluja erilaisten asiakkaiden ohjaamiseen, kannustavaan ja motivoivaan kohtaamiseen sekä vahvuuksien ja kehittymisen mahdollisuuksien tunnistamiseen.
”Ehkä selvensi, mitä kaikkea ohjaajan oman motivaation löytyminen ja ylläpitäminen ohjaustyössä voisi olla. Tästä aiheesta voisi miettiä esim. miten me yhdessä työyhteisössä voimme vaikuttaa oman/toisen motivaation löytymiseen sekä ylläpitämiseen ohjaustyössä muutoksien keskellä.”
– osallistujan palaute –
Minna Saastamoinen Suomussalmen Talentti-hankkeesta kiteyttää, että koulutus ei ole irrallinen, vaan tukee opinnollistamisen kokonaisuutta. Koulutukseen osallistuvien työpaikoille on jo tunnistettu oppimisympäristö Talentti-hankkeen kautta tai se on suunnitteilla. Tärkeää on, että koulutusryhmien sisältöjä voidaan räätälöidä kunkin paikkakunnan tarpeiden mukaiseksi. Näin yhteistyössä toimien syntyy aidosti malli, joka hyödyttää koko Kainuun toimijakenttää ja asiakkaita. Suomusalmella koulutus on herättänyt kovasti kiinnostusta ja Talentti-hankkeella on suunnitelmissa järjestää jo kolmas koulutusryhmä syksyllä 2020.
Sirpa Keränen on kouluttanut kevään aikana työpaikkaohjaajia Suomussalmella ja Sotkamossa. Hän kertoo, että työpaikkaohjaajat toimivat oman työnsä ohella erilaisten oppijoiden ohjaajina. Oppijoiden kirjo on laaja, TET-jaksolla olevista tutkintoa suorittaviin sekä tuetussa työtoiminnassa olevista kausityöntekijöihin.
Koulutuksen keskeinen tavoite on tulla tietoiseksi omasta roolistaan oppimisen ohjaajana. Ohjaajana edelleen kehittyminen on jokaisella ohjaajalla oma prosessinsa. Työpaikkaohjaajilla on kuuluksi ja nähdyksi tulemisen tarve, kertoo Sirpa Keränen.
”Osallistava koulutusote antaa paljon ja oman itsensä pohtiminen auttaa löytämään tarvittavia työkaluja omasta itsestään.”
– osallistujan palaute –
Miltä tuntuisi toimia ohjaajana ja ottaa vastuu ohjattavien oppimisesta ja kehittymisestä tai arvioida heidän osaamistaan, mikäli itse ei olisi saanut siihen valmennusta? Ohjaajat haluavat kuitenkin tehdä parhaansa oman perustehtävänsä ohessa.
Koulutus etenee prosessina kokonaisuudesta yksityiskohtiin, sisällöllisesti noudattaen ajatusta sopimus ja suunnittelu – oppiminen ja ohjaus – palaute ja arviointi – kehittäminen. Menetelminä Sirpa suosii osallistamista ja toiminnallisuutta. Koulutukseen sisältynyt työpaikkakohtainen ohjaus on saanut erityisesti kiitosta.
”Oli uutta, että kouluttaja kävi tutustumassa jokaisen työpisteeseen ja järjesti soittoaikoja ja sitä kautta sain hyviä työkaluja työhöni.”
– osallistujan palaute –
Puhdaspesun yrittäjä Anne Parviainen haki koulutuksesta työkaluja erilaisten oppijoiden kohtaamiseen ja ohjaamiseen. Pesulalla on ollut monenlaisia työssä oppijoita oppisopimuskouluttautujista työkokeilijoihin. Koulutus antoi eväitä myös uusien vakituisten työntekijöiden ohjaamiseen ja opastamiseen.
– Olen oppinut paljon eri oppimistyyleistä, tätä voi jatkossa soveltaa hyvin omassa työssä. Oman käyttäytymisen merkitys on kirkastunut. Olen myös ymmärtänyt paremmin, kuinka tärkeää keskustelu ja kouluttautujaan tutustuminen ovat ohjauksen sujumisen kannalta, kertoo Anne Parviainen.
”Oli ihana saada tietoa oman ohjaamisen tueksi. Ja uusia ajatuksia. Koulutuksen jälkeen on helpompi hahmottaa ohjaamisen ”polku”, eikä vain närppiä sieltä täältä. Huomasi kuinka ohjaamisestakin kannattaa tehdä suunnitelma ja nyt se on helppo tehdä.”
– osallistujan palaute –
Mikä työpaikkaohjaaja?
Työyhteisössä voidaan tarvita järjestelyjä uuden tai vanhan työhön tulijan vastaanottamiseen, tukemiseen ja ohjaamiseen. Työpaikkaohjaaja voi tarvita myös lisäosaamista työpaikalla järjestettävän koulutuksen suunnitteluun, opiskelijan ohjaukseen tai oppimisen arviointiin.
Työhön tulija voi olla esimerkiksi osatyökykyinen, työuraansa aloittava, opiskelija tai vaikeassa työmarkkina-asemassa oleva tai pitkän poissaolon jälkeen työhönsä palaava työntekijä. Tällaisissa tilanteissa työyhteisö saa lisäosaamista työpaikkaohjaajakoulutuksesta.
Työpaikkaohjaaja on yleensä työhön tulijan kanssa lähes samoissa tehtävissä toimiva työntekijä.
Työpaikkaohjaaja tukee, perehdyttää ja ohjaa työhön tulijaa uudessa työtehtävässä sekä helpottaa liittymistä työyhteisöön ja sopeutumista työelämään.
Lisätietoja:
ELSA-hanke, Kuhmo: Tietoa ELSA-hankkeesta (elsahanke.fi)
Talentti-hanke, Suomussalmi: Tietoa Talentti-hankkeesta (suomussalmi.fi)
Tolokusti Sotkamossa -työllisyydenhoidon hanke, Sotkamo: Tietoa Tolokusti-hankkeesta (sotkamo.fi)
Työpaikkaohjaajakouluttaja Sirpa Keränen:
– Nettisivut: www.sirpakeranen.com
– Facebook: https://www.facebook.com/ohjaajasirker
– Sähköposti: ohjaaja@sirpakeranen.com
Kirjoittaja Anja Pääkkönen toimii koulutuskoordinaattorina Kainuun ELY-keskuksessa. Hän kannustaa työnantajia lähtemään rohkeasti mukaan kehittämään omaa osaamistaan työpaikkaohjaajakoulutuksella.
kainuunely.com 