Aina keväisin lumen sulaessa veden huomaa ihan eri tavalla. Koko pitkän talven ajan järvet ja joet ovat olleet jäässä ja lumimassa on peittänyt kaiken hienouden. Keväällä vesi muuttuu äänekkääksi ja veden solina voi kuulua kauaskin. Varmoja kevään merkkejä ovatkin mielestäni veden tippuminen räystäistä, muuttolinnut ja lisääntynyt veden määrä.
Kainuun vesistöt ja niiden valuma-alueet tarjoavat monipuoliset mahdollisuudet muun muassa vapaa-ajan asumiseen ja monenlaiseen ajanviettoon ja harrastustoimintaan, kuten veneilyyn, luontoharrastuksiin, kalastukseen, ravustukseen ja retkeilyyn. Monien tutkimusten mukaan luonto ja vesi tuottavat sekä henkistä että fyysistä hyvinvointia. Vesistöjä tuleekin vaalia, niin että ne pysyvät hyvässä kunnossa myös seuraaville sukupolville.
Vesien vaalimista voi kutsua myös vesienhoidoksi, jonka tavoitteena on saavuttaa jokien, järvien ja rannikkovesien sekä pohjavesien vähintään hyvä tila sekä samalla estää hyvälaatuisten vesien tilan heikkeneminen. Samalla huolehditaan vesien kestävästä käytöstä.
Vesienhoitosuunnitelmilla kuuden vuoden sykli
Vesienhoidon suunnittelua ohjaa EU:n vesipolitiikan puitedirektiivi, joka on pantu toimeen kansallisella lainsäädännöllä. ELY-keskukset valmistelevat vesienhoitosuunnitelmat ja toimenpideohjelmat laajassa yhteistyössä ja eri tahoja kuullen.
Suunnittelun tukena kullakin ELY-keskuksella on ollut oma, sidosryhmien edustajista koostunut yhteistyöryhmänsä, joka koostuu vesien käyttöön, suojeluun ja tilaan vaikuttavista keskeisistä valtion ja kuntien viranomaisista, tutkimuslaitoksista, elinkeinon harjoittajista, järjestöistä, vesialueiden omistajista sekä vesien käyttäjistä.
Vesienhoidon suunnittelu etenee kuuden vuoden jaksoissa. Ensimmäiset alueelliset vesienhoitosuunnitelmat hyväksyttiin valtioneuvostossa joulukuussa 2009 ja tällä hetkellä vesienhoitosuunnitelmia päivitetään hoitokautta 2022–2027 varten.
Vesienhoitosuunnittelu koostuu sekä vesienhoitosuunnitelmista että toimenpideohjelmista, joissa määritellään tavoitteet ja toimenpiteet seuraavan kuuden vuoden aikana tehtävälle vesienhoitotyölle. Vesienhoitosuunnitelmat laaditaan vesihoitoalueittain, joita Manner-Suomessa on viisi. Lisäksi Ruotsin ja Norjan kanssa on muodostettu kansainväliset vesienhoitoalueet. Ahvenanmaa muodostaa oman vesienhoitoalueensa.
Vesienhoitosuunnitelma sisältää tiedot alueen vesistöistä, niihin kohdistuvasta kuormituksesta sekä muista ihmisen aiheuttamista vaikutuksista, vesistön ekologisesta tilasta, vesienhoidon tavoitteista sekä tarvittavista vesiensuojelu- ja -hoitotoimista.
Toimenpideohjelmissa puolestaan vesienhoitoalueet on jaettu pienempiin suunnittelualueisiin, jotka rajautuvat vesistöalueiden mukaan. Toisin sanoen ELY-keskukset laativat toiminta-alueellensa yhden tai useamman vesienhoidon toimenpideohjelman, jossa kuvataan pinta- ja pohjavesien tila ja siihen vaikuttavat tekijät sekä toimenpiteet hyvän tilan saavuttamiseksi.
Kainuun vesienhoitoalueella lähes tuhat järveä
Kainuu kuuluu pääosin Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueeseen ja pieniä osia kuuluu myös Vuoksen vesienhoitoalueeseen. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalue ulottuu pääasiallisesti Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun sekä Lapin ELY-keskusten toimialueille ja ELY-keskukset toimivat vesienhoitoalueen vastuullisina viranomaisina ja suunnittelevat vesienhoitoa. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueella koordinointivastuu on Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksella.
Meidän vesienhoitoalueellamme on tarkasteltu yhteensä 965 järveä tai järven osaa (pinta-ala yhteensä noin 4 200 km2), 278 jokea, joen osaa tai puroa (uomien pituus yhteensä 7 200 km) sekä 3 300 km2 rannikkovesiä. Luokitellusta jokipituudesta 64 % on erinomaisessa tai hyvässä, 35 % tyydyttävässä tai välttävässä ja alle prosentti huonossa ekologisessa tilassa. Luokitellusta järvipinta-alasta 93 % on erinomaisessa tai hyvässä ja 7 % tyydyttävässä tai välttävässä tilassa.
Vaikuta vesienhoitoon
Ehdotukset Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmasta ja toimenpideohjelmasta vuosille 2022-2027 ovat valmistuneet ja niihin voi tutustua ympäristöhallinnon verkkopalvelussa. Kaikilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä kuultavina olevista vesienhoitosuunnitelmista.
- Osallistuminen vesienhoitoon (ymparisto.fi)
- Avoimet ympäristötietojärjestöt ja karttapalvelu kuulemisen tukena (ymparisto.fi)
Palautetta voi antaa 14.5.2021 asti:
- Palautteet sähköisesti lausuntopalvelu.fi -palvelun kautta
- Sähköpostilla: kirjaamo.pohjois-pohjanmaa@ely-keskus.fi
- Kirjeenä: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, kirjaamo, PL 86, 90101 OULU
Vesienhoitosuunnitelma esittelyssä 28.4.
Nyt on loistava tilaisuus tutustua vesienhoitosuunnitelmaan etäyhteydellä. KAIPO-verkko (Kainuun ja Pohjois-Karjalan vesistökunnostusten asiantuntija- ja toimijaverkostojen vahvistamishanke 2020-2021) järjestää tapahtuman, jossa esitellään vesienhoitosuunnitelman keskeisiä asioista Kainuun osalta. Tilaisuudessa Kainuun ELY-keskuksen vesistöasiantuntija Kimmo Virtanen kertoo Oulujoen-Iijoen alueen vesienhoitosuunnitelmasta, ympäristöasiantuntija Katja Vainionpää avaa alueen toimenpideohjelmaa ja ympäristöasiantuntija Mari Helin kertoo pohjavesien tilasta.
Tapahtuma järjestetään keskiviikkona 28.4.2021 klo 17.30–19.00. Tilaisuus on maksuton ja siihen tulee ilmoittautua 27.4. mennessä. Lisätietoa tapahtumasta ja ilmoittautumisesta löytyy KAIPO-verkon-sivuilta (Proagria.fi)
Nautitaan Kainuun vesistöistä nyt ja tulevaisuudessa!
Kirjoittaja Katja Vainionpää työskentelee ympäristöasiantuntijana Kainuun ELY-keskuksessa.
kainuunely.com 