Kansainvälinen Kainuu

Kainuun yrittäjillä ja työnantajilla on tuhannen taalan paikka hyödyntää sekä valtakunnalliset että alueelliset satsaukset kansainvälisen rekrytoinnin edistämiseksi. Kainuun TE-toimistossa ja ELY-keskuksessa on monipuolista osaamista työnantajien neuvontaan ja tukemiseen.

Kainuussa toimii myös useita hankkeita, joiden tavoitteina on rekrytoida kansainvälisiä osaajia, houkutella maakunnassa jo olevia ulkomaalaisia opiskelijoita sekä kausityöntekijöitä jäämään tänne pysyvästi, parantaa asettautumis- ja kotoutumisedellytyksiä sekä vaikuttaa kansainvälisten asukkaidemme hyvinvointiin ja viihtymiseen Kainuussa.

Maahanmuuton monet kasvot

Maahanmuutto on aiheena melkoinen kuuma peruna. Siitäkin huolimatta tartun härkää sarvista ja pohdin aihetta Kainuun ELY-keskuksen tuoreen maahanmuuttoasiantuntijan silmin.

Maahanmuuttoa käsitellään helposti yksinomaan pakolaisten tai turvapaikanhakijoiden maahan tulon kautta. Tätä mielikuvaa ovat omiaan vahvistamaan Eurooppaan pyrkivien, kotimaistaan hädän vuoksi pakenevien siirtolaisten värittämät surulliset uutiskuvat.

Torikatu, jossa on paljon telttoja ja ihmisia kesäpäivänä.
Voisiko kainuulainen katunäkymä olla tulevaisuudessa monikulttuurisempi?

Humanitääriseen maahanmuuttoon ja kansainvälisen suojelun tarpeessa olevien ihmisten auttamiseen Suomi on sitoutunut kansainvälisten sopimusten kautta. Kainuussa Kajaani ja Suomussalmi osallistuvat kiintiöpakolaisia vastaanottavina kuntina tähän arvokkaaseen työhön.

Huoltosuhteen oikaisijat

Kokonaan toinen näkökulma maahanmuuttoon on tarveharkintainen koulutus- ja työperäinen osaajien houkuttelu tänne Pohjolaan. Suomessa on valtakunnallisesti havaittu se tosiasia, ettei väkilukumme kasva kotimaisin voimin, emmekä pysty ylläpitämään hyvinvointiyhteiskuntamme rakenteita huoltosuhteen taipuessa pakkaselle väestömme ikääntyessä.

Lisäksi osaavan työvoiman puute on muodostunut esteeksi Suomen elinkeinoelämän kestävälle kasvulle. Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan vuonna 2019 jäi 65 000 työpaikkaa syntymättä osaajapulan takia.

Tilasto Kainuun ja Suomen rekrytointionhelmista. Kainuun sininen käyrä on selvässä nousussa verrattuna oranssiin koko maan käyrään. Vuonna 2020 Kainuun osuus on jo yli 50 prosenttia.
Rekrytointiongelmat vuosittain Kainuu/koko Suomi. Kainuussa jo joka toisessa toimipaikassa on hankaluuksia saada osaavaa työvoimaa.

Rekrytointiongelmat ja osaavan työvoiman saatavuus haastavat tilastojen valossa Kainuuta koko maata voimallisimmin. Tilastokeskuksen haastatteluun vuonna 2020 vastanneista kainuulaisista työnantajista peräti 56 prosenttia kertoi haasteista saada täytettyä avoimia työpaikkojaan.

Nosturi nostaa elementtitalon osaa.
Rekrytointiongelmat kertovat myös siitä, että Kainuussa on paljon töitä tarjolla.

Tämä oli alueista selkeästi eniten ja koko maassa rekrytointiongelmia oli 40 prosentilla yrityksistä. Rekrytointiongelmia kokeneiden yritysten osuus on todella suuri varsinkin Kainuussa, mutta heijastelee myös sitä, että työpaikkoja on paljon tarjolla.

Maine ja lainsäädäntö kuntoon

Suomi kilpailee osaavan työvoiman houkuttelussa samassa sarjassa koko muun Euroopan, erityisesti pohjoismaiden ja Viron kanssa. Kainuu kilpailee vastaavasti koko maan alueiden kesken. Tulijoiden kannustamisessa kohti Kainuuta on alueen maineella valtava merkitys.

Suomi on valittu useina vuosina kansainvälisessä vertailussa maailman onnellisimmaksi maaksi. Kainuun brändin ja mainetyön saralla on tehty ansiokkaita ponnisteluita veto- ja pitovoimatekijöiden parantamiseksi.

Pelkkä hyvä maine ja houkutteleva imago eivät kuitenkaan riitä, vaan lainsäädäntö ja rakenteet työperäisen maahanmuuton sujuvoittamiseksi on oltava kunnossa. Hallituksen puoliväliriihen linjauksessa tavoitellaan työperäisen maahanmuuton vähintään kaksinkertaistamista nykytasosta vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi uusien ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä pyritään kolminkertaistamaan vuoteen 2030 mennessä nostaen samalla opiskelijoiden Suomeen työllistyminen ja jääminen 75 prosenttiin.

Tavoitteet ovat suuret ja niihin pääseminen vaatii järeitä toimenpiteitä. Useiden ministeriöiden yhteistyönä on aloitettu ulkomaalaislainsäädännön ja lupamenettelyjen kehittämishanke. Hankkeen tavoitteena on mm. nopeuttaa kaikkien työ- ja koulutusperusteisten oleskelulupien käsittelyaikaa keskimäärin yhteen kuukauteen.

Lisäksi tavoitteena on luoda erityisasiantuntijoille, startup–yrittäjille ja heidän perheenjäsenilleen ns. pikakaista, oleskeluluvan käsittely kahdessa viikossa. Lainsäädäntömuutoksia odotetaan voimaan jo tämän ja tulevan vuoden aikana.

Kirjoitus on jatkoa blogien sarjalle, jossa Kainuun ELY-keskuksen työvoima-asiantuntijat kertovat Kainuun työmarkkinoiden tilanteesta ja tarjolla olevista palveluista osaavan työvoiman saamiseksi. Pysy kanavalla!


Nainen istuu takanaan maisema, jossa puinen kävelypolku johtaa horisonttiin.

Riia Mantsinen työskentelee Kainuun ELY-keskuksessa maahanmuuttoasiantuntijana