Harjoittelukesä Kainuun niityillä

Olemme Iida ja Susanna, Kainuun ELY:n tämän kesän perinnebiotooppi harjoittelijat.

Iida on alun perin kotoisin Jyväskylän Tikkakoskelta, mutta viimeiset neljä vuotta hän on asunut Joensuussa. Iida opiskelee biologiaa Itä-Suomen yliopistossa ja aloittaa tänä syksynä opintojen viidennen vuoden. Opinnoissaan Iida on erikoistunut ekologiaan ja sivuaineina hänellä on metsätieteitä sekä hydrobiologiaa. Iidalle tähänastisista opinnoista eniten käyttöä harjoittelussa on ollut kasvienlajintuntemuskursseista ja metsätieteiden opinnoista.

Susanna on alun perin Kainuusta ja kesän aikana paikallistuntemuksesta onkin ollut apua kohteiden suunnittelussa. Susanna opiskelee biologiaa Oulun yliopistossa ja on asunut jo viisi vuotta Oulussa. Iidan tavoin Susanna on erikoistunut ekologiaan. Muita kiinnostuksen kohteita opinnoissa ovat olleet esimerkiksi ilmastonmuutos, ympäristövaikutustenarviointi, ympäristönsuojelu ja paikkatieto. Susanna on kesän aikana kokenut tähänastisista opinnoistaan hyödyllisimmiksi harjoittelussa kenttä- ja paikkatietokurssit.

Sisäkuva auton etupenkiltä. Kojelaudalla  on runsaasti kasvinäytteitä ja avoimia vihkoja.

Kesätoimisto kulki mukavasti paikasta toiseen.

Perinnebiotoopeilla tarkoitetaan perinteisen maankäytön alueita, eli viljely- tai laidunalueita, joita on laidunnettu tai niitetty ilman lannoitteita tai maanmuokkausta. Harjoittelu perinnebiotooppien parissa on tarkoittanut meille kohteiden tietoihin tutustumista, yhteydenottoja maanomistajiin, maastossa tehtäviä kasvien kartoituksia, materiaalien läpikäyntiä sekä päätelmiä kohteiden merkittävyydestä. Maastopäiviä on siis tänä kesänä kertynyt.

Harjoittelusta erityisen mukavan teki jatkuva oppiminen ja kohteiden monipuolisuus: jokainen kohde oli erilainen eikä tylsiä päiviä ollut. Perinnebiotooppi-inventoinnissa yllätti yhden maastopäivän vaatima valmistelun määrä. Toimistotöiden osuus on tuonut tehtävään paljon monipuolisuutta ja se on ollut mukava lisä maastotöiden ohelle. Perinnebiotooppien lisäksi tehtäviimme on tänä kesänä kuulunut hyönteispyydysten tyhjennys ja uhanalaisten kasvilajien -meidän tapauksessamme noidanlukkojen- esiintymien tarkistukset Kainuussa.

Koivuja ja heinittynyttä maata valokuvassa.
Hakamaata.

Korona- aika näyttäytyi työssämme siten, että emme valitettavasti päässet tutustumaan kasvotusten monen tiimimme jäsenen kanssa. Työskentelimme kesän parina, mikä oli antoisa tapa työskennellä. Biologin työ on usein hyvin itsenäistä, mutta tänä kesänä me saimme testata omia näkökulmiamme ja päätelmiämme parin kanssa. Parityöskentely toi varmuutta tehtävien tekoon ja on antanut meille paljon, sillä olemme oppineet paljon toinen tosiltamme.

Automatkoilla olemme työtehtävien lisäksi käyneet läpi esimerkiksi opiskelu kokemuksiamme ja yliopistojemme kurssitarjontaa, sekä käytäntöjä. Keskustelut ovat antaneet perspektiiviä opintoihin ja biologin uramahdollisuuksiin. Ammatillisesti perinnebiotooppien parissa työskentely on antanut varmuutta lajintunnistukseen ja laajojen kokonaisuuksien hahmottamiseen maastossa.

Kesään maastossa mahtui mukavia kohtaamisia, kuten erään kohteen meistä hyvin kiinnostuneet lehmät. Saavuttuamme aitaukseen rapsuttelimme meistä kovin kiinnostuneita lehmiä hetken. Kun päätimme jatkaa eteenpäin kuulimme lehmien seuraavana meitä, mutta kun käännyimme katsomaan ne seisoivat paikallaan, ikään kuin mitään ei olisi tapahtunut. Päädyimme siis pelaamaan peiliä lehmien kanssa! Yksi innokkaimmista ei luovuttanut vaan tarttui repun nauhaan ja kulki pitkän matkaa mukanamme metsässä kavereiden jäädessä yhä kauemmas. Lopulta kavereiden kutsuhuudot veivät kuitenkin voiton ja jatkoimme töitä kahden. Kesän kohtaamisista jäi muistoja pitkäksi aikaa.


Valokuva pitkätukkaisesta naisesta.

Artikkelin kirjoittajat Iida (yläkuva) ja Susanna työskentelivät kesäharjoittelijoina Kainuun ELY-keskuksessa

Valokuva vaaleatukkaisesta naisesta.