Mitä kutsumusammatti meille 2020-luvulla tarkoittaa? Osaamisvaatimukset työelämässä muuttuvat niin nopeasti, että myös jokaisen työelämässä olevan pitäisi ylläpitää ja parantaa osaamistaan. Mihin suuntaan sitä kannattaa kehittää, mitä taitoja ja osaamista tarvitaan nyt ja entä tulevaisuudessa?
Työn muoto ja merkitys muuttuvat koko ajan. On bloggaajia ja tubettajia, mutta junasta ei voi ostaa enää matkalippua käteisellä. Nopeasti kehittyvät globaalit ilmiöt muuttavat maailmaa. COVID-19 kriisi näyttäisi kiihdyttävän kehitystä, jossa viestintäteknologian käyttö asiantuntijatyössä yleistyy erittäin nopeasti. Tämä puolestaan kiihdyttää paikasta riippumatonta työntekoa. Myös monia palveluja on siirtynyt nopeasti verkkoon. Suurella todennäköisyydellä kriisi tulee nopeuttamaan ja syventämään digitalisaation hyödyntämistä eri aloilla.
Digiosaamisen merkitys kasvanee entistä nopeammin lähes kaikilla toimialoilla. Nopeasti kehitys etenee esimerkiksi kuluttajille suunnatuissa henkilökohtaisissa palveluissa, vähittäiskaupassa ja koulutuksessa. Monissa vaativissa asiantuntijatehtävissä monipuolinen työkokemus on eduksi, ja korkeakoulutuksen suorittaminen työuran myöhemmässä vaiheessa voi olla sekä yksilön että työelämän kannalta hyvä ratkaisu.
Tekniikan aloilla koulutustarvetta
Asiantuntija- ja johtotehtävien osuuden työvoimasta ennakoidaan kasvavan lähes kaikilla toimialoilla. Vastaavasti matalan osaamistason tehtävien osuus vähenisi suurimmalla osalla toimialoista. Tulevaisuudessa on myös toimialoja, joissa matalan osaamistason tehtävien osuus ja työvoiman tarve voi kasvaa, esimerkiksi maatalous, elintarvikkeiden valmistus ja sosiaalipalvelut.
Työllisyydeltään kasvavilla toimialoilla (esim. kemiallisten tuotteidenvalmistus ja koneiden, laitteiden ja kulkuneuvojen valmistus) korkeakoulutettuja tarvitaan syntyviin uusiin työpaikkoihin. Toimialojen kasvu perustuu nykyistä korkeampaan osaamiseen, jota hankitaan rekrytoimalla korkeakoulutettua uutta henkilöstöä.
Työllisten määrän ennakoidaan kasvavan teollisuudessa ja rakentamisessa, monilla palvelujen toimialoilla ja tekniikan alalla. Ennakoidaan, että koulutustarve tekniikan alalla kasvaa valtavan paljon, noin 40 prosenttia! Korkeakoulutuksen lisääminen ei ole ainoa näkökulma koulutustason nostamiseksi. Meillä on iso joukko kainuulaisia, joilla ei ole perusopetuksen tai lukion jälkeistä koulutusta tai ainakin tutkinto puuttuu. Heidän kouluttamisellaan voidaan myös vaikuttaa Kainuun koulutustason kehittymiseen.
Työllisyydeltään supistuvilla toimialoilla (esim. kauppa, rahoitus- ja vakuutuspalvelut) uudet teknologiat vähentävät suorittavan tason tehtäviä, mikä vähentää työvoiman tarvetta. Tärkeä työvoiman lähde ovat rakennemuutosten vuoksi poistuvista tehtävistä vapautuvat työntekijät, joiden osaamisesta muuttuvassa tilanteessa on huolehdittava.
Samanaikaisesti työvoiman tarve asiantuntijatason tehtäviin pienenee vain vähän, vaikka toimialan työvoiman tarve vähenee. Tämän vuoksi avautuviin työpaikkoihin tarvittavan työvoiman koulutusvaatimukset painottuvat vahvasti korkeakoulutettuihin.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen työvoiman tarpeen ennakointitulos vuodelle 2035 poikkeaa monista julkisuudessa esitetyistä arvioista, joissa työvoimatarpeen ennakoidaan kasvavan merkittävästi eli työllisyysarvio perustuu teknologiapainotteiseen kehitykseen eikä kasvua ennakoida tapahtuvan – tämä on tosi vaikea toimiala ennakoida, koska mm. poliittinen päätöksenteko vaikuttaa niin paljon, ennakointi pitäisi tehdä ”pienemmissä osissa”.
Koulutusvaatimus nousee
Noin 75 prosenttia uusista työntekijöistä palkataan suurin piirtein samantyyppisiin tehtäviin kuin mistä poistuneet työntekijät jäivät eläkkeelle. Neljännes työpaikoista olisi kokonaan uusia.
Vuoteen 2035 mennessä avautuviin työpaikkoihin tarvittavasta työvoimasta 56 prosenttia tarvitsee korkeakoulutuksen ja 42 prosenttia ammatillisen peruskoulutuksen. Työvoiman koulutusvaatimus on huomattavasti korkeampi kuin työssä olevien koulutus viime vuosikymmenen lopulla.
Osaamisvaatimusten kasvaessa jo työssä olevien koulutustasoa on myös parannettava. Tämä koskee erityisesti niitä, jotka ovat perusopetuksen tai lukion varassa, mutta myös niitä, jotka siirtyvät työelämässä vaativampiin tehtäviin ja tarvitsevat siihen korkeakoulutusta.
Onkohan jatkossa kutsumusammatissa työskentely edes mahdollista? Monia ammatteja on aiemminkin pidetty tulevaisuuden työnä, sellaisena alana, jolla riittää töitä pitkään. Useat ammatit ovat kuitenkin kadonneet tai muuttuneet muutamassa vuosikymmenessä, tekniikan kehittyessä ja lakien muuttuessa. Enää ei ole liiemmin hevosmiehiä, mylläreitä, kansakoulujen keittäjiä tai kengänkiillottajia. On siis rohkeasti mentävä vaan kohti uuttakin unelmaa, niinhän sitä on tehty ennekin. Ammatit ja niihin tarvittava koulutus kehittyvät ja muuttuvat koko ajan – ja sittenhän meillä jokaisella on mahdollisuus oppia uutta ja opiskella kohti uutta seuraavaa kutsumusta ja unelma-ammattia.
Kirjoittaja Anja Pääkkönen toimii koulutuskoordinaattorina Kainuun ELY-keskuksessa.
Lisätietoja: https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/koulutus-ja-tyovoiman-kysynta-2035.
kainuunely.com 