Ilmastotyössä keskitytään moneen asiaan. Oikeastaan hurjan moneen asiaan. On päästöjen hillintää, sopeutumista ja tiedon kehittämistä erilaisin ratkaisuin. Ratkaisuja, jotka syntyvät monilla eri aloilla. Ilmastotyö, tieto ja ymmärrys onkin jokaisella alalla äärettömän tärkeää. Sielläkin, missä sen arvoa on ulkopuolisen silmin vaikeaa tunnistaa.
Hiilikädenjälki on yksi ilmastotyön näkökulmista, joka ei ole vielä niin tunnettu, mutta on yksi merkittävä ilmastotyön tarjoamista mahdollisuuksista. Sitra määrittää hiilikädenjäljen konseptina, joka kuvaa tuotteen, prosessin tai palvelun ilmastohyötyjä (päästövähennyspotentiaalia) sen käyttäjälle. Kuka tahansa voi luoda hiilikädenjälkeä. Kun esimerkiksi yritys tuottaa hiilikädenjälkeä asiakkaalleen, asiakas pystyy alentamaan omaa hiilijalanjälkeään.
Kaikki tahot, kuten yksilö, yritys, kunta sekä valtio, voivat kehittää toimintaansa ja samalla parantaa omaa hiilikädenjälkeään tuomalla aktiivisesti esille uusia innovaatioita, tuotteita, ratkaisuja ja palveluja, jotka luovat myönteisiä ympäristövaikutuksia niiden käytön aikana. Hiilikädenjäljessä on kyse myönteisistä ilmastovaikutuksista, jotka eivät syntyisi ilman hanketta, tuotetta tai toimijaa.
Millainen on kainuulainen hiilikädenjälki?
Kainuulaisesta hiilikädenjäljestä tulee ensimmäisenä mieleen Otanmäessä sijaitseva Škoda Transtech, joka kehittää ratkaisuja kestävään joukkoliikenteeseen. Hyvillä raitiovaunuratkaisuilla voidaan ehkäistä yksityisliikenteen päästöjen syntymistä.
Toisena esimerkkinä tulee mieleen Terraframe ja akkukemikaalitehdas. Terrafame tarjoaa sähköautojen hankintaketjuun vastuullisesti louhittuja ja jalostettuja akkumineraaleja. Terrafamella yhtiönä on maailman nikkelintuottajista pienin hiilijalanjälki ja yhtiön tuottaman nikkelisulfaatin hiilijalanjälki on yli 60 prosenttia pienempi kuin nikkelisulfaatin valmistuksessa keskimäärin.
Kolmantena voisi esitellä kuntatoimijoista Suomussalmen. Suomussalmi on pystynyt laskemaan päästöjään vuoden 2020 ennakkotietojen mukaan 58 prosenttia vuoden 2007 tasosta. Päästöt asukasta kohden ovat 4,9 tonnia, kun Suomessa keskimäärin sama luku on 6,4 tonnia. Suomussalmen kunta on tehnyt oikeita ratkaisuja mahdollistaakseen kuntalaisilleen ilmastoystävällistä asumista harvaanasutulla maaseudulla.
Kuinka suuri on Kainuun, yksittäisen yrityksen tai kunnan hiilikädenjälki?
Hiilikädenjäljen laskennallisen vastauksen antaminen on vielä hankalaa. Laskenta perustuu pitkälti oletuksiin ja keskiarvoihin ja on riippuvainen laskettavasta kohteesta. Laskennassa huomioidaan myös sitä, kuinka paljon tuote tulee korvaamaan muita päästöjä tuottavia ratkaisuja. Tietyissä tapauksissa kyse on ennustamisesta. VTT (Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy) ja Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT (LUT-yliopisto) ovat kehittäneet laskentaopasta yksittäisille tuotteille. Meneillään on myös muita hankkeita ja selvityksiä hiilikädenjälkeen liittyen.
Vaikka hiilikädenjäljen laskenta voi olla haastavaa, on tärkeä ymmärtää, että vähähiilinen ilmastotyö nähdään maailmalla mahdollisuuksina ja ratkaisuina. Kaikki, jotka haluavat pienentää omaa tai tuotteensa hiilijalanjälkeä, haluavat ostaa raaka-aineita ja tuotteita sekä tehdä yhteistyötä niiden yritysten ja toimijoiden kanssa, jotka omaavat suuren hiilikädenjäljen. Kun keskitytään hiilijalanjäljen pienentämisen lisäksi myös positiivisen hiilikädenjäljen kasvattamiseen, on sillä merkittävä vaikutus yritysten toimintaan ja alueellisiin kehitysmahdollisuuksiin.
Mitäpä jos kainuulaisessa vihreässä siirtymässä edistettäisiin kainuulaisen hiilikädenjäljen kasvattamista?
Tutustu linkkeihin – lisätietoa hiilikädenjäljestä:
- Carbon handprint: The positive climate impact indicator (businessfinland.fi)
- Hiilikädenjälki auttaa suomalaisia ilmastoratkaisuja erottumaan (businessfinland.fi)
- Hiilikädenjälki (sitra.fi)
Kirjoittaja Jenni Väisänen työskentelee ympäristöasiantuntijana Kainuun ELY-keskuksessa.
kainuunely.com 