Vieraslajien parissa tekemistä riittää

Puolitoista vuotta on vierähtänyt vieraslajien valtakunnallisena koordinaattorina Kainuun ELY-keskuksesta käsin. Maa- ja metsätalousministeriö rahoitti kolme virkaa toukokuun alusta vuonna 2020 ja viroista kaksi meni Luonnonvarakeskukseen (Luke) ja yksi ELY-keskuksiin. Samalla aloitettiin myös haitalliseksi säädettyjen vieraslajien harkinnanvaraiset avustukset, joiden ensimmäinen hakukierros toteutettiin syksyllä 2020 ja toinen hakukierros syksyllä 2021.

LUKE ylläpitää vieraslajit.fi -portaalia, jossa on paljon hyödyllistä tietoa vieraslajeista ja niiden torjunnasta. ELY-keskuksiin on kehitetty toimintamallia, joka tullaan ottamaan käyttöön osana jokapäiväistä toimintaamme. Meillä ei kuitenkaan ole missään virastossa tai kunnissa ns. torjuntajoukkoja, jotka voitaisiin hälyttää haitalliseksi säädettyjen vieraslajien esiintymäpaikoille. Siksi torjuntatyöhön kutsutaan kaikkia talkoilemaan ja osa torjuntatyöstä tehdään muiden töiden yhteydessä tai avustusten avulla.

Vieraslajien torjunta perustuu vieraslajilakiin ja asetukseen sekä EU:ssa että kansallisella tasolla. Suomessa on myös laadittu neljä hallintasuunnitelmaa, joiden mukaan torjunta kohdistetaan tärkeimmille alueille. Haitalliseksi säädettyjä vieraslajeja pitää lain mukaan maanomistajien torjua omistamillaan mailla. Monet vieraskasvilajit ovat kuitenkin levinneet niin laajoille alueille, että niiden torjunta on kohdistettava ensisijaisesti luonnonsuojelualueille, virkistysalueille ja niiden lähialueille sekä ranta- ja saaristoluontoon.

Vieraslajit ovat ihmisen tuomia

Vieraslajit ovat ihmisen tuomia, kun taas tulokaslajit leviävät uusille alueille itse. Myös tulokaslajit voivat aiheuttaa levitessään ongelmia, mutta niiden torjuntaa tehdään ilman lain tuomaa velvoitetta. Vieraslajit ovat erittäin hyviä leviämään ja vaikeita poistaa. Olenkin verrannut vieraslajien torjuntaa laihdutukseen. Kilot kertyvät helposti, mutta niiden poistaminen on hankalaa ja pitkäaikaista.

Vieraslajien torjunta vaatii pitkäjänteisyyttä ja huolellisuutta. Monien vieraskasvilajien siemenet voivat säilyä maassa siemenpankissa jopa kymmeniä vuosia. Lisäksi esim. jättiputkiyksilö voi kesän aikana tuottaa jopa 80 000 siementä. Jättiputket erittävät furanokumariineja, jotka auringon valon kanssa aiheuttavat palovamman kaltaisia ihovaurioita. Siksi jättiputkien torjunnassa on suojauduttava hyvin ihon osalta.

Lähikuva keltamajavankaalikasvustosta. Lehdet ovat vihreitä, soikeanmuotoisia ja kiiltäviä.
Keltamajavankaali on lähtöisin Pohjois-Amerikan länsiosista ja sitä on aikoinaan tuotu koristekasviksi Eurooppaan. Kasvi on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella. Kuva: Reima Leinonen.

Luonnon monimuotoisuus kärsii vieraslajeista

Monet ihmiset haluaisivat antaa kaikkien kukkien kukkia, mutta unohtavat samalla, että nuo vieraslajit tukahduttavat alkuperäiset kasvilajit esiintymispaikoillaan. Monet aiemmin metsämansikkaa kasvaneet rinteet ovat tällä hetkellä lupiinien peitossa. Lupiinit houkuttelevat kyllä hyvin kimalaisia, mutta kukintojen sisältämä lupaniini heikentää kimalaisten lisääntymistä.

Viimeisen vuoden aikana ovat monet heränneet torjumaan haitalliseksi säädettyjä vieraslajeja avustusten avulla sekä useiden kampanjoiden vauhdittamana (Kutsumaton vieras -kampanja ja Soolotalkoot-kampanja). Toiveenamme onkin, että vieraslajien torjunta on tullut jäädäkseen ja että me kaikki haluaisimme kantaa kortemme kekoon, jolloin esittämäni slogan ”yhdessä me teemme sen”, toteutuu tulevina vuosina.

Espanjansiruetana on kookas ja ruskea, jolla on pitkittäisjuovat kyljillä. Kyljessä näkyy myös hengitysaukko.
Espanjansiruetana on levinnyt ihmisen mukana Etelä-Euroopasta pohjoiseen asti. Kaikkiruokaisena se voi aiheuttaa suuria tuhoja kotipuutarhoissa ja viljelyksillä. Kuva: Reima Leinonen.

Avustushankkeilla haitallisten vieraslajien kimppuun

Avustuksilla toteutetuissa hankkeissa on tehty monipuolisesti torjuntaa, neuvontaa ja torjunnan seurantaa sekä otettu käyttöön uusia ideoita uusia innovointeja tekniikoiden osalta. Uusia menetelmiä ovat olleet mm. kuumavesihöyrykäsittely kasveille ja sukkulamadot ja ankat espanjansiruetanoille sekä lampailla laiduntaminen jättipalsamille. Tulevat vuodet näyttävät olemmeko onnistuneet kehittämään menetelmiä, joiden avulla voimme tehokkaasti vähentää vieraslajihaittoja maassamme. Tietenkin toivomme myöskin, että harkinnanvarainen vieraslajien rahoitushaku jatkuisi vuosittain ja näin saisimme mahdollisimman monet vieraslajit kuriin.

Havaitse, tunnista, ilmoita ja torju – Tietoa vieraslajeista Suomessa: Vieraslajit.fi -portaali


Reima Leinonen seisoo keltamajavankaali-kasvuston vieressä.

Kirjoittaja Reima Leinonen toimii valtakunnallisena vieraslajikoordinaattorina ja tehtävää hoidetaan Kainuun ELY-keskuksessa.