Pohjavesimittausten aloittamisesta on vierähtänyt jo tovi – ne aloitettiin 1970-luvulla, kun kuivan kauden myötä heräsi huoli pohjavesivarantojen tilasta. Pohjavesimittauksissa seurataan veden lämpötilaa ja pinnan korkeutta, ja seurannan lisäksi vuosien ajan jatkuneet mittaukset mahdollistavat pohjaveden käyttäytymisen ennakoimisen. Aiemmin mittaustulosten purku on ollut pääosin vapaaehtoisten havaitsijoiden harteilla, mutta nyt puhaltavat uudet tuulet: suuri osa Suomen pohjaveden mittausasemista automatisoidaan vuoden 2022 loppuun mennessä.
Automatisoinnin tavoitteena on parantaa mittausten laatua, sillä automatisoidut mittauslaitteet lähettävät radioyhteyden avulla jatkuvaa dataa sen sijaan, että tulokset pitäisi käydä purkamassa asemilla säännöllisin väliajoin. Laitteessa on kuitenkin yksi suurempi puute.
”Tässä ei ole ollenkaan muistia, eli jos tieto katoaa, niin se katoaa”, kertoo automatisoinnista vastaava, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen hydrologi Risto Mäkinen. Ongelma kierretään tekemällä automatisoinnit niin kutsutuille putkipareille, joiden alueiden pohjavesi käyttäytyy samankaltaisesti eikä yhden mittauslaitteen kaatuminen siten aiheuta täysiä katkoksia alueen mittauksiin. Lisäksi osa putkista jää perinteisiksi, havainnointia vaativiksi mittausasemiksi, eli vapaaehtoisten havaitsijoiden työ ei lopu täysin.
Automatisoituun mittaukseen siirtyminen ei olisi ollut mahdollista ilman teknologian kehittymistä. Vielä muutama vuosi sitten palveluntarjoajia oli vähän ja laitteiden hinnat olivat lähes nelinkertaiset. Kilpailutus ylipäätään oli suuri prosessi, mutta lopulta sopiva valmistaja löytyi kotimaasta. Ylläpitokustannuksetkaan eivät nouse korkeiksi, sillä datankeräysmaksu on hyvin alhainen ja laite toimii 4–5 vuotta kestävien paristojen tai aurinkopaneelin voimin.
Koko Suomessa automatisoidaan yhteensä 70 mittausasemaa, joista Kainuun alueella sijaitsee kymmenen. Automatisointeja tehdään Sotkamon Kolmisopilla, Suomussalmen Kurikkaniemessä sekä Puolangan Kinkelissä.
”Jokiniemen ja Kurikkaniemen asemat on nyt automatisoitu, ja syksyllä päivitämme vielä Kinkelin asemat”, Kainuun ELY-keskuksen ympäristösuunnittelija Pasi Toro riemuitsee.
Pohjavesivarannot ovat tärkeä talousveden lähde, minkä vuoksi niiden seurannan kehittymisen merkitys korostuu nyt, kun on muutenkin tärkeää havainnoida ilmastonmuutoksen vaikutuksia ympäristöömme. Pohjavesien lämpeneminen ilmastonmuutoksen myötä saattaa esimerkiksi lisätä mineralisaatiota, jolloin veteen liukenisi enemmän epäorgaanisia aineita ja veden laatu voisi muuttua.
Kirjoittaja Veera Niutanen toimii viestintäharjoittelijana Kainuun ELY-keskuksessa.
kainuunely.com 