Maatilayrityksillä kulut kasvavat tuloja nopeammin. Polttonesteet, lannoitteet, energia ja rakennustarvikkeet kallistuvat. Talouden pitkäjänteinen suunnittelu vaikeutuu. Miten Kainuussa vastataan tilojen taloushuoliin – neljä keskeistä toimijaa pohtii ratkaisuja.
ProAgria Itä-Suomi – talousasiantuntija Matilda Veijola-Pyykkönen
Mitkä ovat tällä hetkellä kainuulaisten maatilojen talouden suurimmat haasteet?
Tällä hetkellä maatilojen talouden ennakoitavuus ja ennustettavuus on erittäin haastavaa. Talouden suunnittelu ja kassan hallinta korostuu pääomavaltaisella toimialalla.
Miten näihin vastataan neuvontajärjestössä?
Asiantuntijoidemme laaja-alaisen näkemyksen sekä kokemuksen avulla laajennamme asiakasyritystemme vaihtoehtoja ja näkökulmia. Neuvontakentällä pyrkimyksemme on asiakkaiden kumppanuuden vahvistaminen myös vaikeina aikoina.
Mitä osaamista tilalliset tarvitsivat nyt ja jatkossa?
Tilojen ja ennen kaikkea maaseudun yritysten ja yrittäjien muutosjoustavuus tulee korostumaan nyt ja tulevaisuudessa. Timanttisen tuotanto-osaamisen lisäksi oman yrityksen sekä toimialan ymmärtäminen ja yrittelijäisyys ovat avainasemassa.
Millainen on kainuulainen menestyvä maatila vuonna 2032?
Kymmenen vuoden kuluttua näkisin kainuulaisten maatilojen olevan hyvin moninaisia. Kainuussa on aivan varmasti vahvoja maidontuotantoon erikoistuneita tiloja kuten nyt. Erikoistuneiden tilojen lisäksi monimuotoisten yritysten määrä tulee lisääntymään, jossa perusmaatalous on vain kapea osa. Lisäksi toivoisin Kainuuseen rohkeita maatiloja, jotka uskaltaisivat tehdä itselle uusia aluevaltauksia.
”Haluan kannustaa yrittäjiä ja yrittäjyyttä miettiviä rohkeuteen ja virheisiin. Rohkea yrittää ja menee kohti pelkojaan sekä uusia haasteita. Rohkea tekee virheitä ja voi epäonnistua tai oikeammin monesti epäonnistuukin, mutta vain rohkea voi todella onnistua. Joskus epäonnistuminen voi olla oikea onnenpotku!” Matilda Veijola-Pyykkönen, talousasiantuntija, ProAgria Itä-Suomi.
Kainuun ELY-keskus – yritysasiantuntija Eeva Heikkinen
Miten ELY-keskus tukee tilojen kehittämistä?
Maaseutuelinkeinojen kehittäminen ja maaseudun elinvoimaisuuden turvaaminen on yksi ELY-keskusten tehtävistä. Tavoitteena on myös maatalouden kilpailukyvyn parantaminen.
ELY-keskukset tukevat maatilojen tilanpidon aloittamista, investointeja ja kehittämistä. Nuoren viljelijän aloitustuesta saa apua, kun aloittaa tilanpidon. Tuki on avustusta, korkotukilainaa ja korkotukea sekä varainsiirtoverovapaus.
Maatalouden investointituet ovat joko avustusta, korkotukilainaa ja korkotukea sekä valtiontakausta. Tukea voidaan myöntää myös kehittämishankkeille, jotka edistävät maatalouden toimintamahdollisuuksia sekä kannustavat uuden yritystoiminnan aloittamiseen ja toimivien yritysten kehittämiseen.
Onko mahdollista saada tilalle tuettua neuvontaa?
Maatilayrittäjä saa apua ja neuvontaa Neuvo -maatilojen neuvontajärjestelmän kautta. Avun ja neuvonnan tarve voi liittyä talouden suunnitteluun, velkaneuvontaan, energiaratkaisuihin, investointeihin, omistajuuden vaihdokseen, verotukseen, eläinten hyvinvointiin, työympäristön parantamiseen, viljelijätukiehtojen noudattamiseen jne.
Maatilayritykset pyytävät matalalla kynnyksellä asiantuntija-apua eläinten ruokintaan ja peltojen viljelyyn. Tehdään ruokinta- ja viljelysuunnitelmia. Talousasiat ovat vähän tabu ja niiden tilanne mielletään henkilökohtaiseksi asiaksi, vaikka nekin ovat yrityksen asioita. Mitä huonommin taloudessa menee, niin sitä hiljempaa ollaan, vaikka juuri silloin pitäisi hyvin aktiivisesti hakea apua ja neuvontaa.
Lue lisää: Maatilojen neuvontajärjestelmä Neuvo auttaa maatilayrittäjää (sttinfo.fi)
”Maatalouteen kohdistuu nyt monenlaisia haasteita. Viimeaikainen kustannusten nousu on yksi esimerkki. Asiantuntijapalveluiden käytössä ei kannata aikailla. Pankkiin kannattaa olla liikkeellä hyvissä ajoin ennen lainojen erääntymistä. Ei kannata jäädä epätietoisuuden valtaan! Se kuluttaa. Kannattaa ottaa selvää asioista asiantuntijan kanssa”. Eeva Heikkinen, yritysasiantuntija, Kainuun ELY-keskus.
MTK Pohjois-Suomi – toiminnanjohtaja Hanne Hurskainen
Mitä toimia toivoisit tilojen taloustilanteen helpottamiseksi valtiovallalta ja kauppaketjuilta?
Kotimaisen ja tuontiruoan hinnan on noustava vastaamaan reaalimaailman tuotantokustannuksia. Julkisissa hankinnoissa on vielä potentiaalia nostaa oikeanlaisella kriteerien asettelulla kotimaisen ruoan osuutta. Tämä liikku on tehtävä nyt. Miksi suollamme verovaroja ulkomaille julkisten hankintojen kautta?
Miten tilojen taloustilanne näkyy tuottajajärjestön toiminnassa?
Jäsenistö ottaa melko aktiivisesti yhteyttä ja kertoo huoliaan taloustilanteesta johtuen. Iso osa vaikuttamistyöstä on tällä hetkellä keskittynyt kannattavuuskriisin ja pitemmän ajan kannattavuushaasteiden ratkaisujen etsimiseen sidosryhmien kanssa laaja-alaisesti.
Maatalous on keskeisessä asemassa koskien huoltovarmuutta, mutta myös ilmastotavoitteita. Miten yhtälön voisi ratkaista?
Suomessa on laadittava kansallinen maatalousstrategia, jossa pääviestinä on maan maatalouden kehittäminen, maataloustuotteiden viennin aktiivinen kehittäminen ja alkutuotannon osaamisresurssin säilyttäminen, ylläpitäminen ja kehittäminen. Suomessa on puhdasta maaperää, puhdasta vettä ja pinta-alaa alkutuotantoa varten.
Voimme olla tuottamassa vastuullisesti ja ilmastoystävällisesti niin oman ruokamme kuin myös osan muiden maiden väestön ruoasta nyt ja tulevaisuudessa, kun ilmastonmuutos väistämättä tulee heikentämään nykyisten vahvojen maatalousmaiden alkutuotannon olosuhteita. Kansallisesta huoltovarmuudesta ruoantuotannon osalta ei pidä milloinkaan tinkiä! Ruoka on kriittinen tekijä yhteiskuntarauhan säilymisessä. Vaikea on uskoa, että mikään länsimainen valtio vaarantaisi omien kansalaistensa ruoan saatavuuden myymällä alkutuotannon tuotteet ulkomaille.
Tämä pitää ymmärtää niin, että meille ei välttämättä länsimaista myydä ruokaa siinä tilanteessa, kun omavaraisuus on vaarantunut ratkaisevasti. Onko moraalisesta ja eettisestä näkökulmasta vastuullista ostaa sellaisessa tilanteessa ruokaa kolmansista maista? Miksi hukkaisimme omavaraisuuden, kun se on edelleen suomalaisenkin hyvinvointiyhteiskunnan vahva perustekijä.
Ilmastotoimet tilamittakaavassa tarkoittavat useimmiten myös selvää rahansäästöä, ja ne eivät siis ole ristiriidassa alkutuotannon harjoittamisen kanssa.
”Alkutuotannon merkitys ja tärkeys ei ole kadonnut minnekään. Tästä ajanjaksosta mennään ylitse, vaikka nyt on hetkittäin tuntunut varsin vaikealle ja haastavia hetkiä on vielä luvassa tulevana talvena. Me sidosryhmät olemme alkutuottajia varten jokainen omassa roolissamme”. Hanne Hurskainen, toiminnanjohtaja, MTK Pohjois-Suomi.
OP Kainuu – pankinjohtaja Ville Pennanen
Miten tilojen talousahdinko näkyy pankin toiminnassa?
Maataloudessa meneillään oleva rakennemuutos ja viimeisimpänä Ukrainan sodan aiheuttama nopeasti noussut tuotantopanosten hinta ja paisunut kustannusrakenne, on toistaiseksi näkynyt vielä yllättävän vähän pankkiin saapuneina yhteydenottoina. Perinteisesti yhteydenotot tarkoittavat neuvotteluita luottojen maksuohjelmien järjestelyissä, lyhennysvapaina tai käyttöpääomarahoituksen tarpeina.
Markkinaosuus maatilarahoittamisessa Osuuspankilla hyvin tukeva Kainuun maakunnassa. OP-ryhmässä maa- ja metsätaloutta palvellaan samalla palvelumallilla kuin yrityksiä yleensäkin, sillä molempiin, niin maatalouteen kuin muihinkin yrityksiin, pätee samat talouden lainalaisuudet. Maatalouksia johdetaankin nykyisin samoin kuin aivan perinteisiä yrityksiä tulos- ja investointisuunnitelmineen ja kirjanpitoineen.
Maatilayritysten talousosaamisessa on suuria eroja. Miten yrittäjien talousosaamista voisi parantaa?
Pankissamme on tehty havainto, että haastavina aikoina ja etenkin kriisiaikana tilojen menestymisessä on havaittavissa selkeää polarisoitumista: Ne yrittäjät, jotka ovat hoitaneet aiemminkin taloutta suunnitelmallisesti ja budjetoiden, menestyvät todennäköisesti vaikeasta tilanteesta huolimatta hyvin. Kun taas tilat, jotka ovat kärsineet entuudestaan heikosta taloudenpidosta ja maksuvalmiudesta, kriisiytyvät ja joutuvat entistä syvemmälle ahdinkoon. Toisin sanoen yrittäjä- ja johtajaominaisuudet korostuvat taloudellisesti haastavina aikoina.
Maatalousyrittäjien talousosaamisen vahvistamiseksi on tarjolla Osuuspankissa suunnattua koulutusta. Ryhmän tuottamassa ”Maatalousyrittäjän talousvalmennuksessa” on tarjolla muun muassa oppia taloudenjohtamisesta, vastuullisuuden teemoista, tilinpäätöksen analysoimisesta ja budjetoinnista sekä investoinneista. Koulutus järjestetään Teams-kanavan kautta, joten asiakkaamme voivat osallistua koulutukseen mistä päin Suomea tahansa. Ilmoittautuminen koulutukseen on parhaillaan käynnissä ja koulutusjakso alkaa 7.10.2022. Paikkoja koulutukseen on vielä jäljellä: https://www.lyyti.fi/reg/MaatilayrittajanTalousvalmennus
Tilojen kulut nousevat nopeammin kuin tuotteista saatavat hinnat tai tuet. Miten yhtälö ratkaistaan, jos tila ei voi huolehtia lainavelvoitteistaan?
Viime kuukausina maatalouden tuottajahintoihin on saatu korotuksia, mutta silti kulut kasvavat tällä hetkellä tuloja nopeampaa. Kainuun Osuuspankissa pyrimme aina etsimään asiakkaan kanssa vaihtoehtoja tilanteesta selviytymiseen yhdessä muiden maatalouden toimijoiden ja asiantuntijoiden kanssa. Yhteistyöverkoston merkitys mahdollisimman monipuolisen näkemyksen saamiseksi tilan nyky- ja tulevaisuuden tilanteesta, on tärkeää.
Rahoittajana pyrimme aina kokonaisvaltaisen ja kestävän ratkaisun järjestämiseen, emmekä suosi tilapäisjärjestelyitä ilman selkeitä perusteluita tilanteen selkiytymisestä. Toisinaan kuitenkin joudutaan toteamaan, ettei perinteinen keinovalikoima enää riitä. Tällöin tarvitaan lainaohjelmien sopeuttamista voimakkaampia toimia tilanteen ratkaisemiseksi. Ratkaisuvalikoimissa voi olla yhtenä esimerkkinä yritystoiminnassa tarpeettoman omaisuuden myyminen tilanteesta selviämiseksi.
Toisinaan taas ollaan tilanteessa jo niin pitkälle, ettei enää tilan toimintaa voida uskottavasti jatkaa tai loogista ulospääsyä liiketoiminnan keinoin enää ole. Nämä keskustelut ovat raskaita, mutta inhimillisesti on parempi, että vaihtoehto keskustellaan avoimen faktapohjaisesti läpi. Sen sijaan, että jatketaan epävarmuudessa ja vääjäämätöntä päätöstä lykättäisiin tulevaisuuteen. Avoin keskustelu kuuluu kumppanuuteen ja emmekä halua pankkina olla pelkästään rahoittaja, vaan talouden kokonaisvaltainen kumppani.
Toivoisin, että ongelmissa oltaisiin yhteydessä pankkiin hyvissä ajoin, eikä vain viimeisimmässä hädässä. Yleensä ongelmiin on löydettävissä ratkaisu, kun asiaa katsotaan useammin silmin.
”Kainuu on kohdannut historiansa aikana monia vaikeita ajanjaksoja. Tästäkin kriisistä selvitään hyvällä yhteistyöllä ja avoimella ja ennakoivalla vuorovaikutuksella. Minusta tuntuu, että maatalousyrittäjien ammattikunnan arvostus on tällä hetkellä huoltovarmuuskeskustelun myötä korkeammalla kuin pitkään aikaan. Muistetaan vaikeinakin aikoina, että ruuantuotannon tarve ei ole loppumassa tulevaisuudessakaan.” Ville Pennanen, pankinjohtaja, OP Kainuu
Kainuun ELY-keskus on koostanut blogikirjoituksen, johon on haastateltu asiantuntijoita Kainuun maaseututoimijoiden verkostosta. Kuvat: Kimmo Rauatmaa.
kainuunely.com 