Luontokato ja ilmastonmuutos ovat sanoja, jotka nousevat esiin lähes päivittäin eri medioissa ja keskusteluissa. Montrealissa Kanadassa päättyi juuri YK:n biodiversiteettisopimuksen osapuolten kokous, jossa neuvoteltiin uudesta kehityksestä luontokadon pysäyttämiseksi ja luonnon monimuotoisuuden kääntämisestä elpymisuralle.
Millä tavoin voimme osaltamme Kainuussa ja Kainuun ELY-keskuksessa vaikuttaa siihen, että luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluita vahvistetaan sekä samalla hillitään ilmastonmuutosta ja edistetään siihen sopeutumista?
Yhtenä keinona on Helmi-elinympäristöohjelma, jonka tarkoituksena ja tavoitteena on elinympäristöjen vähenemisen ja laadun heikkenemisen pysäyttäminen. Kainuussa tätä työtä tehdään ympäristöministeriön rahoittamana ja toimenpiteet ovat mitä moninaisimpia: soiden suojelua ja ennallistamista, perinnebiotooppien ja metsäisten elinympäristöjen hoitoa, lintuvesien ja kosteikkojen kunnostamista sekä pienvesien ja rantaluonnon kunnostamista.
Vuodesta 2020 lähtien Helmi-elinympäristöohjelman toimenpiteitä on toteutettu ELY-keskusten toimesta inventoimalla eli kartoittamalla, suunnittelulla, ennallistamisella ja kunnostamalla elinympäristöjä. Helmi-ohjelman toteutus perustuu maanomistajien vapaaehtoisuuteen. Onneksi meillä Kainuussa maanomistajat ovat olleet halukkaita suojelemaan uhanalaistuneita elinympäristöjä. Kurkistetaan hieman vuoteen 2022: mitä olemme saaneet aikaan?
Helmi-ohjelman vaikuttavin työ tehdään eri luontokohteissa.
Kuvat 1-3: metsäiset elinympäristöt ja perinneympäristöt, Liisa Misikangas, Kainuun ELY-keskus. Kuvat 4-5: lintuvedet ja kosteikot, Teppo Helo, Kainuun ELY-keskus.
Pienvesillä tarkoitetaan muun muassa puroja ja noroja, lampia, lähteikköjä ja lähteitä. Purojen ja norojen kunnostusmenetelmistä meillä on paljon kokemusta, ja kunnostussuunnitelmissa ja kunnostuksissa huomioidaan koko valuma-alue. Vesi- ja rantaluontoteeman osalta kuluneena kesänä inventoitiin 15 puroa, joiden pituus oli yhteensä noin 30 kilometriä. Vastaavasti lähteitä inventoitiin 19, yhteensä noin 0,3 hehtaarin verran. Puroja ennallistettiin kolmessa kohteessa yhteensä 450 metriä, ja lisäksi kahteen kohteeseen on tehty kunnostussuunnitelmat.
Lintuvesien ja kosteikkojen kunnostamisella parannetaan uhanalaisten, matalia vesialueita kaipaavien ranta- ja vesilintujen suojelua. Kainuussa on tehty yhdellä vesistöalueella kunnostussuunnitelma vesistön tilan parantamiseksi, ja sen toimenpiteisiin kuuluvat myös myös muun muassa linnustoselvitykset ja -laskennat.
Perinnebiotoopit eli perinneympäristöt ovat voimakkaasti uhanalaistunutta luontoamme, koska maatilaympäristöt ovat modernistuneet entisajan niityistä ja kedoista nykypäivän pelloiksi. Esimerkiksi niityt tarvitsevat jatkuvaa hoitoa, kuten laidunnusta, jotta niiden umpeenkasvu voidaan estää. Olemme Kainuussa aloittaneet 12 perinnebiotooppialueen kunnostuksen ja tehneet suunnitelmat 23 kohteelle. Lisäksi potentiaalisia perinnebiotooppikunnostuskohteita on kuluneena vuonna inventoitu 15 kappaletta.
Metsäisten elinympäristöjen hoidolla parannetaan metsänkäsittelyn tai umpeenkasvun heikentämiä elinympäristöjä. Kuluneena vuonna hoidettiin muun muassa noin kymmenen hehtaarin verran lehtoja ja korpia ja ojia tukittiin noin kolme kilometriä. Kolmen toteutetun kohteen lisäksi suunnittelua tehtiin neljälle ennallistamiskohteelle ja ennakoivia maastokäyntejä kymmenelle kohteelle. Osalla kohteista työ jatkuu ja uusia toimenpiteitä toteutetaan ensi vuonna ennallistamisen hyväksyneiden maanomistajien mailla.
Soiden suojelulla ja ennallistamisella vahvistetaan suoluonnon monimuotoisuutta, hillitään ilmastonmuutosta ja parannetaan vesistöjen tilaa. Suot ovat yksi eniten heikentyneistä ja edelleen lajistoltaan köyhtyvistä elinympäristöistämme. Vuoden 2022 aikana Kainuun ELY-keskuksessa on vapaaehtoisen soiden suojelun osalta hankittu valtion omistukseen noin 500 hehtaaria uusia alueita, joista yksityisten suojelualueiden pinta-ala on noin 60 %. Lettonevan tai leton kaltaisia, hyvin uhanalaisia kohteita kohteita inventoitiin yhteensä 57, joiden pinta-ala yltää yhteensä 261 hehtaariin. Kunnostamistarvetta on noin 20 kohteella. Hypätään seuraavaksi syvemmälle soidensuojelun maailmaan!
Helmi-suot luonnon näyttämön keskipisteenä
Helmi-soiden rakenteiden sekä suotyyppien vaihtelu luo luonnossa liikkujalle silmäniloa ja saa aikaan erilaisia tuntemuksia eri vuodenaikoina. Kesäisin edes pienet siivekkäät eivät saa suolla kulkijaa lannistumaan, sillä ne ovat osa elämän kiertokulkua. Syksyn saapuessa ruska valtaa soiden kasvillisuuden maalaten ne näyttävään, kauniiseen väriloistoon. Väriloistoon, jota kulkijan on helppo havaita kaukomaisemaa myöten. Talven lumipeite vuodesta toiseen peittää tuon kaiken alleen, ja kun se sulaa keväisin, on soiden aika jälleen herätä hiljaisuuden keskeltä uuteen kukoistukseen.
Soita suojelemalla ja ennallistamalla turvataan elävien lajien elinympäristön säilymisen lisäksi myös soiden alapuolisten vesien kunnon edistämistä. Kuvat: Kari Kemppainen, Kainuun ELY-keskus.
Metsänomistajille Helmi-soiden suojelu tullut hyvin läheiseksi ja merkitykselliseksi asiaksi. Vapaaehtoinen suojelu ja saavutetut tavoitteet vuosien 2020–2022 ovat hyvä merkki viranomaisen ja maanomistajien hyvässä hengessä tehdystä yhteistyöstä ja innokkuudesta luontomme suojeluun. Ja miksipä intoa ei löytyisi, kun suojelusta maksettavat korvaukset ovat verottomia ja kaiken kukkuraksi suojelutyötä tehdään vapaaehtoisuuden pohjalta. Neuvotteluja ovat rikastuttaneet niiden yhteydessä maanomistajilta kuullut erilaiset kertomukset, joihin on liittynyt muun muassa lapsuuden muistoja ja muutenkin selvästi tunnearvoa. Tarinoiden kuunteleminen onkin tärkeää ja ne kertovat yhteydestä, joka omaan maahan ja sen luontoon on vuosien varrella muodostunut.
Helmi-soiden määrärahatilanne korvauksien maksuun on ollut hyvää tasoa. Ilman sitä ja maanomistajien suojeluhalukkuutta tavoitteisiin pääseminen olisi ollut hyvin haastavaa. Kainuun maakunnassa määrärahaa on käytetty vuosien 2020–2022 aikana Helmi-suokohteiden hankintaan noin 538 000 euroa, ja pinta-alaa on kertynyt noin 610 hehtaaria. Saavutettujen tavoitteiden osalta onkin hyvä jatkaa ja kääntää katseet kohti uusia tavoitteita vuodelle 2023.
Me Kainuun ELY-keskuksella olemmekin hyvin kiitollisia maanomistajille heidän aktiivisesta suojeluhalukkuudestaan. Viranomaisena on ollut merkittävää tehdä Kainuun maakunnallista suojeluyhteistyötä kanssanne luontoarvojen ja luonnon monimuotoisuuden puolesta. Toivottavasti tämä aktiivinen suojeluyhteisyhteistyö jatkuu myös ensi vuoden puolella!
- Helmi-elinympäristöohjelman nettisivut (ym.fi)
- Valtioneuvoston periaatepäätös Helmi-elinympäristöohjelmasta vuosille 2021–2030 (valtioneuvosto.fi)
- Helmi-ohjelmassa kesäharjoittelussa olleen Emman harjoittelukertomus: Harjoittelukesä puroissa kahlaten (kainuunely.com)
Kirjoittaja Jari Pesonen on yksikön päällikkö Kainuun ELY-keskuksen Ympäristö ja luonnonvarat -yksikössä.
Kirjoittaja Kari Kemppainen työskentelee luonnonsuojelu-asiantuntijana erityisesti soidensuojeluun liittyvissä tehtävissä Kainuun ELY-keskuksessa.
kainuunely.com 