Vienan tarinat palaavat elämään Uljaskan pirtissä

Kalevala muuttuu eläväksi kuhmolaisessa matkailuyrityksessä.

Mies hirsipirtissä.
Keijo Ahtonen Rimmin talossa. Kuva Kimmo Rauatmaa.

Vienankarjalaisuus ja luonnonläheisyys ovat asioita, jotka sopivat Kuhmoon kuin pesäpalloräpylä sotkamolaisen käteen. Vienan Portti Oy on perustettu tuomaan Vartiuksessa sijaitseva Rimmin talo matkailijoiden tietoisuuteen Uljaskan pirttinä.

Ensimmäisessä vaiheessa keskitytään kiinteistöjen perinteitä kunnioittavaan kunnostukseen ja varusteluun matkailijoita varten. Talon yläkertaan rakentuu majoitustiloja ja piharakennuksessa on kahvila. Varauksia on kyselty, vaikka taloa ei olla vielä avattu.

”Runolaulu- ja kansanmusiikin ammattilaiset ovat olleet jo kiinnostuneet Uljaskan pirtistä”, yrittäjä Keijo Ahtonen Vienan Portti Oy:sta kertoo.

Rimmin talo on osa suomalaista kulttuurihistoriaa. Se on jättänyt jälkensä kansallisromantikkojen ja karelianistien töihin. Talon isäntäväkeä on valokuvattu, äänitetty ja maalattu. Heidän tarinoitaan löytyy useista eri kirjoista. Myös Vienan Portti Oy:n Keijo Ahtosen ja yhtiökumppani Pirjo Kyllösen omat sukujuuret ovat talossa.

Akseli Gallen-Kallelan tunnettu triptyykki Ainosta on ottanut sekä maisemansa että Väinämöisen mallin Kuhmosta. Rimmin talon isäntä, Eljas Ahtonen eli Rimmin Uljaska on taulun Väinämöinen, pitkätukkainen ja tuuheapartainen tietäjä iänikuinen.

”Yksi talon huoneista muutetaan museoksi ja näyttelytilaksi. Ikävä kyllä Rimmin Uljaskan aikainen karjalaistyylinen talo poltettiin talvisodassa eikä samantyylistä saanut enää rakentaa viranomaismääräysten vuoksi. Talon mukana paloi korvaamatonta materiaalia kuten GallenKallelan piirroksia ja luonnoksia”, Keijo Ahtonen kertoo.

Myös talossa olleet ikonit ovat lähteneet maailmalle. Ahtonen toivoo, että taloon kuuluneita esineitä saadaan takaisin.

Elävä Kainuu Leader rahoittaa Uljaskan pirtin kunnostusta matkailukäyttöön. Paikallishistoriaan perustuva hyvä tarina ja
sopivuus Kuhmon alueen laajaan kulttuurimatkailutarjontaan ovat hankkeen vahvuudet.

Talon markkinointi on hankkeen toinen vaihe. Kostamustien varrella sijaitseva Uljaskan pirtti on helposti saavutettavissa, vaikka matkaa Kuhmon kaupungin keskustasta tuleekin kuutisenkymmentä kilometriä. Lyhyt matka on rajalle. Raja-alueella sijaitsee myös yksi Rimmin tarjoamista retkistä eli jo 1700-luvun lopulla Mythologica Fennica -kirjassa mainittu Kultalähde: tarujen mukaan se on lähde, josta vesi pulppuaa sekä Vienanmereen että Pohjanlahteen, itään ja länteen ja jonka sammakon syötyäsi löydät kulta-aarteen.

Vekkari - Tulevaisuutta tekemässä, valokuitukaapelin asennustyömaa.


Kirjoitus on julkaistu Vekkari-lehdessä syksyllä 2020, joka on Kainuun ELY-keskuksen ja Elävä Kainuu Leader- ja Oulujärvi Leader -ryhmien tiedotuslehti.

Lehti sisältää käytännön esimerkkejä rahoitetuista hankkeista.

Lehden voi lukea kokonaan sähköisessä muodossa: Vekkari – Tulevaisuutta tekemässä (doria.fi)

Lehden toimitus: Kimmo Rauatmaa ja Vekkari-tiimi.

Pelkät pelit ja vehkeet ei riitä – monipaikkaisessa työyhteisössä korostuu luottamuksen merkitys

Hymyilevä Tiina Veijola kuvattuna ulkona talvisessa maisemassa.

”Nyt maailma on paljon valmiimpi monipaikkaisuuteen kuin kymmenen vuotta sitten.”  totesi yksi haasteltavista, kun tein viime vuoden alkukesästä EMBA-lopputyötäni. Lopputyöni aihe oli monipaikkaisessa työyhteisössä huomioitavat asiat. Mielestäni vastaus kiteyttää olennaisen monipaikkaisen työyhteisön toiminnan edellytyksistä. Maailma on valmis monipaikkaisuuteen, mutta onko sinun työyhteisösi aidosti valmis monipaikkaisuuteen? Nostan seuraavaksi viisi havaintoa, joihin kannattaa panostaa monipaikkaisessa työyhteisössä.

1.    Toimivat työkalut ja osaaminen.
Monipaikkaisia työyhteisöjä on ollut jo pitkään, jo ennen varsinaisen tietotekniikan läpimurtoa. Nyt työvälineet, järjestelmät ja varmasti asennekin monipaikkaisuutta kohtaan mahdollistavat aidosti monipaikkaisen työn. Nykyään tekniset edellytykset ja mahdollisuudet ovat kunnossa ja valinnanvaraa löytyy, joten monipaikkaisen työyhteisön onnistuminen ei jää enää kiinni tekniikasta ja työkaluista. Monipaikkaisuuden onnistuminen ratkaistaan oikeanlaisella osaamisella, toimintatavoilla, vuorovaikutuksella, ja johtamisella. Osaamista ja työkalujen tarkoituksenmukaista käyttöä kannattaa tarkastella organisaation lähtökohdista ja haastaa kaikki kehittämään toimintaa!

2.    Sitoudutaan yhteisin pelisääntöihin!
Pelisäännöt, toimintatavat, käyttäytymisetiketti ja monet muut työyhteisön tärkeät asiat ja rutiinit on syytä tarkastaa monipaikkaisuuden näkökulmasta. Se mikä toimii kasvotusten ei välttämättä toimi digitaalisesti ja toisinpäin. Pelisäännöt kannattaa sopia yhdessä ja niitä on syytä tarkastella aika ajoin. Henkilöstön kanssa kannattaa miettiä millaista on asiallinen ja työyhteisöä tukeva käyttäytyminen, kun kohtaamiset tapahtuvat pääasiassa eri digivälineiden välityksellä; kuvana, äänenä ja kirjoituksena. Monipaikkaisuus tuo vuorovaikutukseen haasteita ja ylitulkinnan vaaraa. Koettiin, että digitaalisesti, varsinkin kirjoittaessa, väärin ymmärryksen vaara on suuri.

Monipaikkaisessa työyhteisössä pitää olla uskallusta kysyä ja kyseenalaistaa sekä kokeilla uutta. Monipaikkaisessa työyhteisössä on suurena vaarana, että äänekkäimmät työntekijät täyttävät areenan helposti ja työyhteisön hiljaisimmista tulee entistäkin hiljaisempia. Jokaisen on tärkeä tietää, kuinka asioida viedään eteenpäin, kehitetään ja missä asioista päätetään sekä missä vaiheessa ja miten asioihin on mahdollista vaikuttaa. Monipaikkaisessa työyhteisössä viestinnän merkitys korostuu, ja viestintä kuuluu jokaisen työtehtävään. 

3.    Palaute kuuluu kaikille!
Läsnäololle täytyy olla tarpeeksi mahdollisuuksia ja välineitä myös monipaikkaisessa työyhteisössä. Läsnäolo ei tarkoita vain fyysistä läsnäoloa vaan se on saavutettavuutta ja vuorovaikutusta. Haastateltavat pitivät vuorovaikutusta ja erilaisia vuorovaikutusmahdollisuuksia hyvin tärkeinä etenkin monipaikkaisessa työyhteisössä, koska spontaaneja kohtaamisia ei juurikaan ole. He kokivat tärkeänä myös, että esimiehen kanssa on henkilökohtaista keskustelua puhelimitse tai muilla viestintävälineillä. Digitaalisuuden nopeudesta ja kätevyydestä huolimatta esimies-alaissuhteen rakentumisen kannalta pidettiin kasvokkain tapaamisia tärkeinä. Kasvokkain tapaamisille oli tutkimukseni mukaan tarvetta, mutta tapaamisten laatu merkitsi enemmän kuin määrä. Työntekijän osallistumismahdollisuudet on huomioitava erityisesti monipaikkaisessa työyhteisössä – ihminen voi unohtua etäyhteyksien taakse. Työntekijän on itsekin osallistuttava aktiivisesti; langoilla roikkuminen tai sammutetun kameran takana muiden asioiden tekeminen etäkokouksien aikana ei ole aktiivista osallistumista.

Myös esimiehen pitää olla läsnä. Etäyhteydet ja fyysinen etäisyys ei tätä tarvetta muuta, saati poista. Kun fyysisiä tapaamisia on harvoin, palauteen saamista pidettiin erityisen tärkeänä. Palautteen koettiin vahvistavan omaa työitsetuntoa. Kun työyhteisö ei ole koko ajan ympärillä, nähtiin vaarana omiin ajatuksiin ja omiin toimintatapoihin jämähtäminen. Tämän vuoksi rakentavaakin palautetta toivottiin enemmän, jotta omaa toimintaa voisi kehittää. Kiitos, tuo pieni ihmeellinen sana, koettiin monipaikkaisessa työyhteisössä erityisen tärkeänä. Kiittämiseen ja toisten huomioimiseen kannattaa kiinnittää huomiota ja se ei ole vain esimiesten tehtävä! 

4.    Monipaikkaisuuden vahvistumista edesautetaan toiminnalla!
Monipaikkaisen työyhteisön on huolehdittava, että toimintatapojen muutokset tukevat monipaikkaisen työyhteisön rakennetta. Organisaation rakenteen pitää mahdollistaa kokonaisvaltainen monipaikkaisuus. Kokonaisuuden huomioiminen on tärkeää, jotta monipaikkaisuus ei jää työyhteisössä osittaiseksi, tai rakenne ja toimintatavat eivät tue toimintaa.  Erityisesti tämä on iso haaste hybridisti toimivassa monipaikkaisessa työyhteisössä.  Päätoimipaikka voi elää omaa elämäänsä ja välillä arjen kiireessä muualla työskentelevät työntekijät unohtuvat linjojen taakse. Erityisesti monipaikkaisessa työyhteisössä pitää panostaa poisoppimiseen vanhoista tavoista, jotka eivät sovellu monipaikkaiseen työyhteisöön.

Työn kehittäminen koettiin jokseenkin hankalana monipaikkaisessa työyhteisössä. Uusien toimintatapojen luomisessa ja käyttöönotossa koettiin olevan monipaikkaisuudesta johtuvaa hitautta. Ennakoinnin tärkeys korostui kehittämistoimenpiteiden suunnittelussa ja kehittämisessä. Kehittämiseen eivät riitä ainoastaan kehittämispäivät. Varsinkin monipaikkaisessa työyhteisössä, jossa harvoin tavataan kasvotusten, yhteen tai edes kahteen päivään ei kannata ladata vuoden kehittämispaineita. Kehittämiseen kannattaa luoda erilaisia tapoja ja paikkoja. Johdolla ja esimiehillä on suuri rooli varsinkin muutoksessa, ja heidän on johdettava esimerkillään. Työntekijät näkivät, että esimiehen esimerkillä ja yhtenäisillä toimintatavoilla on suuri vaikutus niin luottamuksen kuin avoimuuden syntymiselle. Monipaikkaisessa työyhteisössä korostuu luottamuksen merkitys.

5.    Olemme asiakasta varten.
Viimeisenä, mutta tärkeimpänä huomiona on se, että olemme olemassa vain asiakasta varten. Monipaikkaisuus ei poista sitä, että asiat pitää miettiä siten, että asiakas saa hyvää ja asiantuntevaa palvelua! Monipaikkaisuus on aidosti organisaation mahdollisuus saada parhaat osaajat ja tekijät itselleen ja siitä hyötyy eniten asiakas.

Tiina Veijola
HM, EMBA
johtaja, Kainuun työ- ja elinkeinotoimisto

Kirjoitus on julkaistu myös Martti Ahtisaari Instituutin Ajankohtaista uutisissa 5.3.2021.

Papaija Fit – Hyvinvointia valmennuksesta

Monipuolisia liikunta- ja ravintovalmennuksia on tarjolla myös verkossa. Kajaanilaisen yrityksen päätuotteena on uusille äideille suunnattu valmennus.

Rovaniemen urheiluopistossa sekä Itä-Suomen yliopistossa opiskellut Jenna Iso-Möttönen on ryhtymässä päätoimiseksi yrittäjäksi. Hänen yrityksensä toimii pääosin Kainuun alueella, mutta asiakkaat ovat tervetulleita myös muualta Suomesta. Papaija Fit tarjoaa liikunta- ja ravintovalmennuksia, sekä myös ryhmävalmennuksia.

Tuleva yrittäjä on paluumuuttanut Kainuuseen jo aiemmin. Hänet toivat takaisin työ ja tukiverkostot.

– Tuntuu helpolta rakentaa omannäköinen elämä tänne, olla aktiivinen ja kokeilla uusia asioita. Kaikki tarvittava on lähellä ja uusia kontakteja syntyy helposti, Iso-Möttönen kertoo.

Rohkeasti yrittäjyyteen

Päätös siirtyä päätoimiseksi yrittäjäksi syntyi, kun aika ei enää riittänyt yritystoiminnan pyörittämiseen vapaa-ajalla.

– Olen ollut palkkatöissä ja halunnut tehdä omia asioita siinä sivussa. Huomasin kuitenkin ajan olevan rajallista, ja minun oli pakko tehdä päätös. Ajattelin, että yrittäjyyden aika tulee nyt tai ei koskaan.

– Asiakkaita yritykselleni tuli aiemmin puskaradion kautta, mutta tulevaisuudessa keskityn myös markkinointiin ja uusien asiakkaiden hankintaan.

Papaija Fitin verkkosivustolle onkin tehty muutoksia kesän aikana.

– Ulkoasua yhtenäistetään ja markkinointiviestiä viilataan. Kaiken pitää olla linjassa, Jenna jatkaa.

Valmennuksesta apua äideille

Jenna Möttönen kuvattavana havupuumetsässä. Kädessään hän pitelee punaista nystyräpalloa, jota voi käyttää lihastenhuoltoon.
Kajaanilainen Jenna Iso-Möttönen pitelee käsissään nystyräpalloa, jolla voi käsitellä lihaskalvoja myös omatoimisesti. Käsittely sopii kaikille ja sillä pyritään lievittämään erilaisia kiputiloja.

Tuleva valmennusyrittäjä on suorittanut Äitiysliikunta-akatemian ja Suomen Terveysliikuntainstituutin koulutukset, jotka liittyvät vatsalihasten erkaumaan, lantion seudun ja keskivartalon toimintaan sekä raskaana olevien ja synnyttäneiden äitien ohjaamiseen.

– Näistä on syntynyt yritykseni päätuote Mama Abs, jolla autetaan äitejä palautumaan raskaudesta. Yhtenä valmennuksen kantavista ajatuksista on, että harjoitukset voi tehdä kotona silloin, kun itselle parhaiten sopii.

Raskauden jälkeen treenatessa on tiettyjä rajoitteita, joten valmennuksessa on huomioitu myös turvallisuus.

– Lisäksi ajatuksena on ollut, että valmennukseni avulla äidit voivat laittaa omat tarpeensa hetkittäin etusijalle ja tehdä jotain hyvää myös itselleen.

Yritys kehittyy tuella

Mahdollisuudesta perustamistukeen Jenna kuuli toiselta yrittäjältä, joten hän päätti lähteä hakuprosessiin.

– Kyselin ennen hakemista tietoja Oulujärvi Leaderistä ja kävin juttelemassa hankeneuvojan kanssa, jolloin suunniteltiin missä vaiheessa haen tukea ja mitä toimenpiteitä tuen piiriin voi lisätä. Sain hankeneuvojalta apua hakemuksen tekemiseen ja pidimme aktiivisesti yhteyttä. Koko hakuprosessi oli mielestäni sujuva, Jenna kertoo.

Tuki myönnettiin Mama Abs valmennustuotteen kehittämiseksi. Yritys hankki internetissä toimivan verkkovalmennusalustan ja verkkokaupan sekä markkinointikonsultin, joka auttaa viemään yrityksen palveluita nettiin.

Verkossa toimivan yrityksen haasteena Jenna pitää sitä, että asiakas kokee helposti jäävänsä yksin.

– Olen pohtinut asiaa paljon, ja haluan kehittää verkkovalmennukseni sellaiseksi missä asiakkaat saavat henkilökohtaista ohjausta. Ihmiset odottavat, että tämän tyyppisessä palvelussa on joku juuri heitä varten ohjaamassa ja opastamassa.

– Kunhan saan palikat kohdalleen niin homma toimii, mutta hiomista on vielä jonkin verran.

Tavoitteena työllistäminen

Tulevaisuuden tavoitteena on palkata yritykseen myös työntekijä.

– Toivon, että jossain vaiheessa pystyn palkkaamaan jonkun avukseni huolehtimaan valmennettavista.

Yrittäjyyttä harkitseville Jennalla on selkeät terveiset.

– Ei auta kuin tehdä ja mennä tuulta päin, hän kuittaa.

Tutustu Papaija Fitin palveluihin osoitteessa: papaijafit.fi


Kansikuva painetusta Vekkari-lehdestä, joka on julkaistu syksyllä 2019.

Kirjoitus on julkaistu Vekkari-lehdessä syksyllä 2019, joka on Kainuun ELY-keskuksen ja Elävä Kainuu Leader- ja Oulujärvi Leader -ryhmien tiedotuslehti.

Lehti sisältää käytännön esimerkkejä rahoitetuista hankkeista.

Lehden voi lukea kokonaan sähköisessä muodossa: Vekkari 2019 – Rohkeutta yrittää