Patojen ja tulvapenkereiden riskienhallintaa pelastusviranomaisen näkökulmasta

Padot ja tulvapenkereet ovat yleisiä rakenteita eri puolilla Suomea, ja niiden ylläpito, huoltotoiminnat ja turvallisuus ovat rakenteiden omistajan vastuulla. Pelastusviranomaiset ovat rakenteiden suunnittelu- ja lupavaiheessa sekä luokitteluja päivitettäessä lausunnon antavia viranomaisia.

Pelastusviranomaiset joutuvat säännöllisesti riskienhallintaprosesseissaan arvioimaan ja analysoimaan patojen ja tulvapenkereiden aiheuttamia riskejä toiminta-alueellaan. Kaikki pato ja tulvapenkereet eivät välttämättä aiheuta kovin isoja seurauksia häiriötilanteessa tai pettäessään, mutta Suomessa on paljon myös sellaisia jotka pettäessään aiheuttavat katastrofiksi luokiteltavia seurauksia.

Patorakenteet ja tulvapenkereet ovat rakennusteknisesti vaativia, ja niiden rakenteellinen suunnittelu, ylläpidollinen suunnittelu sekä näiden toteutus ovat erityisasiantuntijuutta vaativia tehtäviä. Pelastusviranomaisen näkökulmasta yksi tärkeimpiä huomioitavia asioita pato ja tulvapenkereitä rakennettaessa on niiden tarkkailu- ja huoltotoiminnan järjestäminen erityisen hyvin että vaara- ja onnettomuustilanteilta vältyttäisiin. Padot ja tulvapenkereet rakennetaan palvelemaan monien vuosikymmenten ajan, ja siksi on huolehdittava riittävän erityisasiantuntijuuden säilyminen rakenteiden elinkaaren mukaan.

Pelastusviranomaiset ovat näiden rakenteiden aiheuttamissa onnettomuustilanteissa pelastustoiminnan johtovastuussa, ja joutuvat tekemään nopeita toimenpidepäätöksiä isojen vahinkojen estämiseksi tai minimoimiseksi. Tästä seuraa, että pelastusviranomaisilla on onnettomuustilanteessa tai sellaisen uhatessa oltava nopeasti käytössä rakenteiden erityisasiantuntijuutta ja paikallistuntemusta pystyäkseen tekemään mahdollisimman oikeita päätöksiä. Sama toimintaperiaate korostuu kaikkien isojen onnettomuustilanteiden yhteydessä, koska pelastusviranomaisella ei voi olla erityisosaamista ja riittävää paikallistuntemusta kaikkien mahdollisten onnettomuus-skenaarioiden varalle, joten tarvittaessa tehdään yhteistyötä.

Pato- ja tulvapenkereiden osalta erityisasiantuntijuutta ja paikallistuntemusta pelastustoimelle on useimmiten tarjolla hyvän viranomaisyhteistyön kautta nykyisten ELY-keskusten henkilökunnan toimesta. Nykyhetken organisaatioiden rakennemuutosten yhteydessä, ja kustannuksia pienentäviä toimenpiteitä etsittäessä näen äärettömän tärkeäksi, että pato ja tulvapenkereiden elinkaaren ajaksi turvataan riittävä erityisasiantuntijuus ja paikallistuntemus siten, että oikeaa tietoa on uhka- tai onnettomuustilanteessa nopeasti saatavissa pelastustoiminnan onnistumiseksi mahdollisimman hyvin.

Vasemman puoleisessa kuvassa: Tilanne Jalasjärven tulvapenkereeltä, joka rakennettiin vuoden 1984 tulvien kokemuksen myötä suojaamaan asuntoalueen rivi- ja omakotitaloja. Vuonna 2013 kevättulvat olivat korkealla, ja vanha tulvapenger alkoi osoittaa pettämisen merkkejä. Pelastuslaitoksen pumppaustyöllä ja ELY:n asiantuntevalla hätäkorjauksella läheltäpiti -tilanteesta selvittiin yhteistyöllä ilman vahinkoja.

Oikeanpuoleisessa kuvassa: Vesien laskettua tulvapengertä saneerattiin.

Kirjoittaja pelastuspäällikkö/riskienhallinta Kari Pajuluoma
Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitos

Miltä vuosi 2019 näyttää ELY-keskuksen silmin?

Lyhyesti sitä voisi kuvata sanoin: näkymät ovat Kainuun kannalta positiiviset, mutta maailmalta kantautuu myös huolestuttavia signaaleja.

Kainuussa on elinkeinoelämässä hyvä vire

Kainuussa on käynnissä positiivinen rakennemuutos. Valmistuneiden tilastojen valossa tiedämme jo, että Kainuun maakunnan 2018 alkuvuoden toimialojen suhdanteet olivat erittäin positiiviset ja henkilöstömäärä kasvoi kaikilla merkittävillä toimialoilla. Hyvä vire näyttää jatkuneen läpi koko vuoden 2018.  Kainuuseen lähivuosille suunniteltujen investointien arvo on yli 2,4 miljardia euroa. Suuria investointeja on jo toteutunutkin tai toteutumassa. Keskussairaalainvestointi valmistuu tämän vuoden lopussa, konesali-investoinneista on saatu jatkuvasti hyviä uutisia, pelialalla on tapahtunut kasvua, Škoda Transtech Oy:n tilauskanta on vahvistunut, Terrafame Oy:n laajentuminen etenee, Sotkamo Silver Oy:n toiminta on käynnistymässä, KaiCell Fibers Oy:n ympäristö- ja vesitalouslupa ja toiminnanaloittamislupa on vireillä ja matkailuun satsataan. Maatalouden perustuotanto kärsii Kainuussakin kannattavuuden heikentymisestä. Hallitus on päättänyt joukosta toimenpiteitä, joilla paitsi pyritään kohentamaan kannattavuutta, myös sisältää luonnonhaittakorvauksia. Mm. valtiontakauspaketti maatilojen maksuvalmiuden parantamiseksi on tulossa käyttöön. Suomen Yrittäjien, Finnvera Oyj:n sekä työ- ja elinkeinoministeriön syksyllä 2018 tekemän suhdannebarometrin mukaan Kainuussa suhdannenäkymien arvioidaan parantuvan vuoden 2019 aikana vaikkakin suhdanteita kuvaava luku jäi koko maata heikommaksi ja odotukset ovat hieman heikentyneet edellisestä kyselystä.

ELY-keskuksen näkökulmasta on huolestuttavaa, että huolimatta elinkeinoelämän positiivisesta vireestä, alueella käytettävissä olevaa yritysrahoitusta ja yritysten toimintaedellytyksiä parantaviin hankkeisiin kohdennettavan rahoitusta on ollut käytettävissä enemmän kuin siihen on kysyntää. Yksi syy tähän on kireät vakuusvaatimukset, jotka estävät joissakin tapauksissa yrityksiä saamasta hankkeisiin tarvittavaa kokonaisrahoitusta kuntoon.

Kainuussa on töitä tarjolla

Työllisyyskehityksen näkymät vuodelle 2019 ovat Kainuussa myönteiset. Investointipäätöksiä on toteutumassa ja Kainuuseen lähivuosille suunniteltujen investointien myötä lisätyövoiman tarve on yli 4000 henkilöä. Suomen Yrittäjien, Finnvera Oyj:n sekä työ- ja elinkeinoministeriön syksyllä 2018 tekemän suhdannebarometrin mukaan Kainuun alueella tämän vuoden työllisyyden kasvun odotukset ovat koko maata suurempia, mutta kasvun odotukset ovat hieman heikommat kuin edellisessä barometrissä.  Kainuun väestö on vähentynyt ja väestöennusteen mukaan sen arvioidaan vähenevän edelleen. Kainuussa asuu maan keskiarvoa huomattavasti enemmän ikääntyneitä, joten väestöllinen huoltosuhde on Kainuussa maan keskiarvoa korkeampi.

Työvoiman kysynnän kasvaessa valitettavasti rekrytointiongelmat ovat kasvaneet, eli työnantajat eivät aina löydä tarvitsemaansa osaamista. Tämä on teema, joka nousee vuonna 2019 Kainuussa sekä ELY-keskuksen toiminnassa yhdeksi keskeiseksi taklattavaksi asiaksi. Siihen pureudutaan mm. alueella yhteistyössä toteutettavan kasvupalvelupilotti KOPAKKA-hankkeen myötä. Hankkeessa kehitetään paljon palveluja käyttävien ja tarvitsevien palveluja ja tuetaan haasteellisessa työllistymistilanteessa olevien työllistymistä.

Kainuu ja Kainuun ELY-keskus muiden toimijoiden ohella ovat mukana valtioneuvoston tukemalla ja kaksi vuotta kestävällä siltahankkeella, mikä suunnitelma valmistuu tammikuussa 2019. Siltasopimuksessa haetaan keinoja osaavan työvoiman saannin turvaamiseen alueen kehityksen kannalta kriittisillä toimialoilla. Sopimukseen kirjatut toimenpiteet toteutetaan valtion ja Kainuun välisenä yhteistyönä.

Ympäristöasiat nousevat yhä tärkeämpään rooliin

Ilmaston lämpenemiseen liittyvä keskustelu huipentui lokakuussa hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n julkaisemaan raporttiin. Raportin mukaan ilmasto lämpenee hälyttävällä vauhdilla. Nykyisellä vauhdilla lämpötila nousu saavuttaisi rajana pidetyn 1,5 asteen rajan vuosisadan puoleen väliin mennessä, mikä aiheuttaisi riskejä sekä ihmiselle että luonnolle. Kehityksen torjuminen edellyttää nopeita toimenpiteitä kaikilla toimialaloilla.

Alkaneena vuonna ELY-keskuksessa huomio kiinnitetään korostetusti vesistöihin. Oulujoen vesistöalueella on vuosikymmenien aikana laadittu useita laajoja selvityksiä sekä toteutettu toimenpideohjelmia. Tämä työ saa jatkoa Oulujoen vesistövision laadinnan myötä. Lisäksi käynnistyvä valtakunnallinen vesiensuojelun tehostamisohjelma tuo uusia resursseja huonossa tilassa olevien vesistöjen tilan parantamiseen.

Lopuksi kirsikkana kakussa – maakuntauudistus

Mitä maakuntauudistuksessa tapahtuu? Sen lopullista muotoa saamme jännittää vielä tämän kevään ajan. Kainuussa uudistusta on valmisteltu samassa tahdissa muun valtakunnan kanssa. Kun lopulliset päätökset saadaan, starttaa valmistautumisen loppukiri, mikä tarkoittaa valmistelun laajenemista. Tämä merkitsee myös Kainuun ELY-keskuksen lisäsatsausta valmisteluun, mikä toki haastaa meitä, sillä samaan aikaan haluamme tietenkin varmistaa myös nykyisen palvelun laadukkaan toteuttamisen.

Seuraa Kainuun ELY-keskusta Twitterissä, Instagramissa ja blogeissa. Pääset niin kurkistamaan tekemäämme työhön ja kuulet tuoreeltaan meneillään olevista hankkeista, tapahtumista ja toimenpiteistä.

Kirjoittaja Kainuun ELY-keskuksen ylijohtaja Jaana Korhonen.