Vienan tarinat palaavat elämään Uljaskan pirtissä

Kalevala muuttuu eläväksi kuhmolaisessa matkailuyrityksessä.

Mies hirsipirtissä.
Keijo Ahtonen Rimmin talossa. Kuva Kimmo Rauatmaa.

Vienankarjalaisuus ja luonnonläheisyys ovat asioita, jotka sopivat Kuhmoon kuin pesäpalloräpylä sotkamolaisen käteen. Vienan Portti Oy on perustettu tuomaan Vartiuksessa sijaitseva Rimmin talo matkailijoiden tietoisuuteen Uljaskan pirttinä.

Ensimmäisessä vaiheessa keskitytään kiinteistöjen perinteitä kunnioittavaan kunnostukseen ja varusteluun matkailijoita varten. Talon yläkertaan rakentuu majoitustiloja ja piharakennuksessa on kahvila. Varauksia on kyselty, vaikka taloa ei olla vielä avattu.

”Runolaulu- ja kansanmusiikin ammattilaiset ovat olleet jo kiinnostuneet Uljaskan pirtistä”, yrittäjä Keijo Ahtonen Vienan Portti Oy:sta kertoo.

Rimmin talo on osa suomalaista kulttuurihistoriaa. Se on jättänyt jälkensä kansallisromantikkojen ja karelianistien töihin. Talon isäntäväkeä on valokuvattu, äänitetty ja maalattu. Heidän tarinoitaan löytyy useista eri kirjoista. Myös Vienan Portti Oy:n Keijo Ahtosen ja yhtiökumppani Pirjo Kyllösen omat sukujuuret ovat talossa.

Akseli Gallen-Kallelan tunnettu triptyykki Ainosta on ottanut sekä maisemansa että Väinämöisen mallin Kuhmosta. Rimmin talon isäntä, Eljas Ahtonen eli Rimmin Uljaska on taulun Väinämöinen, pitkätukkainen ja tuuheapartainen tietäjä iänikuinen.

”Yksi talon huoneista muutetaan museoksi ja näyttelytilaksi. Ikävä kyllä Rimmin Uljaskan aikainen karjalaistyylinen talo poltettiin talvisodassa eikä samantyylistä saanut enää rakentaa viranomaismääräysten vuoksi. Talon mukana paloi korvaamatonta materiaalia kuten GallenKallelan piirroksia ja luonnoksia”, Keijo Ahtonen kertoo.

Myös talossa olleet ikonit ovat lähteneet maailmalle. Ahtonen toivoo, että taloon kuuluneita esineitä saadaan takaisin.

Elävä Kainuu Leader rahoittaa Uljaskan pirtin kunnostusta matkailukäyttöön. Paikallishistoriaan perustuva hyvä tarina ja
sopivuus Kuhmon alueen laajaan kulttuurimatkailutarjontaan ovat hankkeen vahvuudet.

Talon markkinointi on hankkeen toinen vaihe. Kostamustien varrella sijaitseva Uljaskan pirtti on helposti saavutettavissa, vaikka matkaa Kuhmon kaupungin keskustasta tuleekin kuutisenkymmentä kilometriä. Lyhyt matka on rajalle. Raja-alueella sijaitsee myös yksi Rimmin tarjoamista retkistä eli jo 1700-luvun lopulla Mythologica Fennica -kirjassa mainittu Kultalähde: tarujen mukaan se on lähde, josta vesi pulppuaa sekä Vienanmereen että Pohjanlahteen, itään ja länteen ja jonka sammakon syötyäsi löydät kulta-aarteen.

Vekkari - Tulevaisuutta tekemässä, valokuitukaapelin asennustyömaa.


Kirjoitus on julkaistu Vekkari-lehdessä syksyllä 2020, joka on Kainuun ELY-keskuksen ja Elävä Kainuu Leader- ja Oulujärvi Leader -ryhmien tiedotuslehti.

Lehti sisältää käytännön esimerkkejä rahoitetuista hankkeista.

Lehden voi lukea kokonaan sähköisessä muodossa: Vekkari – Tulevaisuutta tekemässä (doria.fi)

Lehden toimitus: Kimmo Rauatmaa ja Vekkari-tiimi.

Jatkuvaa oppimista – opitaan yhdessä

Mitä jatkuva oppiminen tuo mieleen? Opiskelua, työssä uuden oppimista, kehittämistä, ennakointia, tiedolla johtamista, yhteistyötä, asiakkaan ohjausta tai jotain ihan muuta?

Meillä on monia erilaisia näkökulmia ja jokainen tarkastelee jatkuvaa oppimista omasta näkökulmastaan. Joko omien tai oman organisaation silmälaisen läpi. Yhteistyössä on vahvuus, että laajennamme omaa näkökulmaamme ja ymmärrystä. Työelämän, toimialojen ja teknologian muutokset haastavat meitä kaikkia. Kuitenkin yhdessä voimme onnistua oppimaan uutta ja vastaamaan muutokseen!

Jatkuva oppiminen ja Kainuun ELY-keskuksen rooli

Jatkuvan oppimisen koordinaatiotyö käynnistyi kaikissa ELY-keskuksissa vuoden 2020 aikana. Kainuussa koordinoin ammatilliseen osaajapulaan liittyvää yhteistyötä, yhteensovitan toimia ja edistän jatkuvaa oppimista. Työni on siis verkostoissa tehtävää kehittämistä Kainuussa ja valtakunnallisesti.

Toimin tiiviissä yhteistyössä oppilaitosten, kunnallisten toimijoiden, yritysten, työnantajien, TE-palvelujen ja muiden palveluntuottajien kanssa. Yhteistyön tavoitteena on huolehtia, että koulutus vastaa aiempaa paremmin työelämän tarpeisiin ja kainuulaisen työvoiman osaamisen kehittymiseen. Koulutuskoordinaattorin tehtävä jatkuvan oppimisen kentällä linkittyy vahvasti myös mm.  ELO-toimintaan (Elinikäinen ohjaus) ja ennakointiin.

Syksyllä 2020 kartoitin jatkuvan oppimisen nykytilaa ja haastatelin Kainuun alueen toimijoita. Kainuu on sopivan kompakti alue, mutta toimijakenttä on sirpaleinen ja monimuotoinen. Meillä on kehitetty toimivia malleja, kehittämishankkeita on käynnissä ja monella eri taholla tehdään jo tiivistä yhteistyötä. Toisaalta meillä löytyy loistavia osaamisen kehittämisen palveluja, joita ei valitettavasti aina tunneta eikä osata hyödyntää.

Keskustelut toimijoiden kanssa ovat tuoneet esille myös monia kehittämisen tarpeita jatkuvan oppimisen kentällä. Olen saanut myös hyviä vinkkejä palveluiden kehittämistarpeisiin vastaamiseksi ja mahdollisten uusien verkostojen ja yhteistyön pohjaksi.

Piirroskuva palapelistä ja edustalla olevista eri värisistä ihmishahmoista, jotka pitävät toisiaan kädestä kiinni. Kuvaa yhteistyötä.
Jatkuvan oppimisen uudistuksessa tarvitaan organisaatiorajojen ylittävää yhteistyötä kainuulaisten yritysten, työelämän ja eri toimijoiden kanssa. Kuva: Pixabay.

Opinnollistamisen vakiinnuttaminen

Tavoitteena on vakiinnuttaa opinnollistaminen yhteiseksi toimitavaksi Kainuussa. Pitkät välimatkat ja halu pysyä kotiseudulla ovat usein olleet esteenä osaamisen kehittämiselle. Oppimisympäristöjen tunnistamista on Kainuussa jo tehty työpajoille, yrityksiin ja kuntatoimijoille. Opinnollistamisen myötä osaamista voi kehittää omalla paikkakunnalla ja toisaalta yrityksillä on mahdollisuus saada osaavaa työvoimaa. Opinnollistaminen on siis yksi toimiva keino vastata myös Kainuun yritysten työvoimapulaan.

Valtakunnallinen koordinaattoreiden verkosto tekee tiivistä yhteistyötä ja levittää hyviä käytäntöjä. Toisaalta haasteet ovat alueellisia, mutta toisaalta monilla alueilla samansuuntaisia. Yhteistyön tiivistäminen ja yhdessä kehittäminen on ajankohtaista. Verkosto tekee yhteistyötä myös ministeriöiden kanssa, jotka haluavat pysyä ajantasalla alueellisista tilanteista ja näkökulmista.

Jatkuvan oppimisen ideaa etsimässä

Kainuussa yritysten ja työelämän mukaan saaminen jatkuvan oppimisen uudistukseen on ensiarvoisen tärkeää.  Tekemistä jatkuvan oppimisen kentällä on meille kaikille. Uudistuminen lähtee siitä, että opetellaan oppimaan yhdessä ja tehdään asioita uudella tavalla. Tarvitsemme verkostossa organisaatiorajat ylittäen yhteisen suunnan kehittämiseen, yhteistä ymmärrystä ja luottamusta – yhdessä tekemistä. Seuraavat askeleet osaamisen edistäjinä otetaan yhdessä.


Kirjoittaja Anja Pääkkönen toimii koulutuskoordinaattorina Kainuun ELY-keskuksessa

Metsät turvaavat luonnon monimuotoisuutta

Maailman metsäpäivää vietetään tänä vuonna sunnuntaina 21.3. Kansainvälinen teemapäivä muistuttelee, millainen merkitys metsillä on osana elämäämme. Metsät tarjoavat energiaa, toimeentuloa, ruokaa sekä ovat vahva osa meidän suomalaisten mielenlaatua ja yhteyttä luontoon sekä monenlaisiin harrastuksiin.

Metsillä on tärkeä tehtävä elinympäristössämme ilmaston puhdistajana ja maaperän suojelijana. Huolehtimalla ja hoitamalla metsiä, turvataan luonnon monimuotoisuuden ja elinvoimaisuuden säilymistä sekä torjutaan ilmastonmuutosta.

ELY-keskuksen toiminnassa metsät ovat merkittävässä roolissa – käytännössä töitä tehdään mm. metsien suojeluhankkeissa ja metsien elinympäristöjen parantamisessa. Näillä toimenpiteillä tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantuminen ja sitä kautta mahdollistaa lajien ja luontotyyppien säilyminen myös tulevaisuudessa.

Suojelu on yksi keino käyttää metsiä, myös taloudellisesti

METSO-ohjelma ja pohjoisille alueille suojeluun tarkoitettu erillisrahoitus ovat yksityisille metsänomistajille osoitettuja vapaaehtoisia ohjelmia, joiden kautta voi suojella ja hoitaa metsiensä luontoarvoja korvausta vastaan. Lisäksi METSO-ohjelmassa toteutetaan luonnonhoitoa ilman maanomistajille aiheutuvia kuluja.

Kainuussa on tänä talvena perustettu huomattava yksityinen luonnonsuojelualue Suomussalmelle. Kainuun ELY-keskus ja Kuusamon yhteismetsä sopivat vanhan metsän alueen suojelemisesta Suomussalmen Jumalissärkiltä.

Suomussalmen Pienenjärvenkankaan alueelle perustetun yksityisen luonnonsuojelualueen pinta-ala on noin 39 hehtaaria. Suojeltu alue on osa geologisesti ja maisemallisesti huomattavaa Jumalissärkän-Hoikansärkän pitkittäisharjua. Suojelualue rajautuu kahteen vesistöön, Saarilampeen ja Jumalisjärveen kuuluvaan Pienijärveen.

Alue on paikallisesti tärkeää virkistysaluetta ja sen halki johtaa retkeilypolkuja Jumalissärkille. Puusto on vanhaa, keskimäärin 140-vuotiasta männikköä. Keloutuvat männyt turvaavat alueen lahopuujatkumoa. Suojelualueen rauhoitusmääräyksissä on kielletty mm. metsänhakkuut ja muut metsänhoitotoimenpiteet.

Kainuun ELY-keskus hankkii suojelualueita ympäristöministeriön myöntämällä määrärahalla vuosille 2020-2022. Määräraha on käytettävissä koko Kainuun alueella. Suojelualueiden toteutuksessa sovelletaan METSO-ohjelmassa käytössä olevia valintakriteerejä.

Vanhojen metsien suojelussa kohteen pinta-alan tulee olla yli 10 hehtaaria ellei alue rajaudu jo olemassa olevaan suojelualueeseen. Kohteen suojelu voidaan toteuttaa perustamalla yksityinen luonnonsuojelualue omalle maalle tai myymällä alue valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin. Suojelusta maksettavat korvaukset ovat verovapaita. Maanomistajat voivat tarjota kohteita suojeluun myös Metsäkeskuksen tai metsänhoitoyhdistysten kautta.

HELMI-elinympäristö ohjelma

METSO-ohjelman rinnalla toimii HELMI-elinympäristöohjelma, joka metsien lisäksi edistää Suomen luonnon monimuotoisuutta myös muissa elinympäristöissä: soilla, lintuvesillä, kosteikoilla, perinneympäristöissä sekä pienvesillä ja rantaluonnossa.

Kainuussa inventoitiin viime kesän aikana 50 metsäisten elinympäristöjen aluetta, jotka sijoittuivat ensisijaisesti yksityisille suojelualueille ja Natura-alueille. Inventoiduista kohteista 37:llä ilmeni kunnostustarvetta. Kunnostusalueiden pinta-ala on yhteensä noin 130 hehtaaria.

Tänä vuonna jatketaan pienialaisilla lehto- ja lajistokunnostuksilla, kuten kasvillisuutta tukahduttavan puuston poistolla tai yksittäisten kuivattavien ojien ennallistamisella. Lajiesiintymien kunnostustarvetta ilmeni erityisesti lehtotikankontin osalta, jonka esiintymiltä tullaan poistamaan puustoa. Metsäisen kalkkikalliokielekkeen lähes umpeenkasvanutta horkkakatkeroesiintymää kunnostettiin viime syksynä.

Lehtotikankontti
HELMI-ohjelmassa laaditaan hoitosuunnitelmia mm. uhanalaisen ja rauhoitetun lehtotikankontin umpeenkasvaneille esiintymille. Kuva: Kainuun ELY-keskus, Pekka Halonen.

Kolmella suojelualueella on suunnitteilla tehdä laajempia metsäojitusten ennallistamisia, joissa soiden ojat tukitaan ja vesi ohjataan takaisin vanhoihin purouomiin. Avosoiden lisäksi työt kohdentuvat laajoille korpialueille sekä yksittäisten lähteiden ja niiden ympäristön lettojen ennallistamiseen. Kohteet sopivat usean HELMI-teeman alle.

HELMI-ohjelmaan liittyviä lajistoinventointeja kohdennettiin viime vuonna erityisesti paahteisten elinympäristöjen lajien, kuten hietaneilikkavyökoin esiintymille ja samalla arvioitiin sekä tarkennettiin esiintymäkohtaisia hoitosuosituksia. 

Lue lisää METSO- ja HELMI -ohjelmista:

Helmi-elinympäristön logo.