Vieraita Venäjältä

Tammikuun (2019) lopussa saimme Suomeen vieraiksi patoturvallisuusasiantuntijoita Venäjältä. Venäjällä patoturvallisuutta valvoo Venäjän teknillinen valvontavirasto ja heidän valvontansa alla on patojen ja voimalaitosten lisäksi mm. teollisuuslaitokset, ydinvoimalat ja kaivostoiminta. Keskusteluissa aiheena oli patoturvallisuus. Suomesta tilaisuuteen osallistui viranomaispuolelta edustajat Kainuun ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksista sekä maa- ja metsätalousministeriöstä. Muina tahoina tilaisuudessa oli mukana FINCOLD, Fortum, VTT ja ÅF Consult.

Kaksipäiväisen vierailun ensimmäinen päivä kului kokoustiloissa Helsingissä. Venäjä on maana huomattavasti Suomea suurempi, patoja on enemmän ja ne ovat merkittävästi korkeampia kuin Suomessa. Huomasimme kuitenkin, että maidemme patoturvallisuusasioissa oli paljon samankaltaisuutta. Keskusteluissa esitettiin kummankin maan lainsäädäntöä. Ohjelmassa oli myös esitykset patojen tarkkailusta ja tarkastuksista Suomessa, esitys FINCOLDin toiminnasta sekä esimerkkejä patoturvallisuuden teknologiaosaamisesta Suomessa.

Tutustuminen vesivoimalaitoksen sisätiloihin.

Toisena päivänä kävimme tutustumassa kahdella voimalaitoksella Etelä-Suomessa. Talvisista olosuhteista huolimatta onnistuimme saamaan melko hyvän kuvan näistä kahdesta laitoksesta. Kohteet oli valittu kohtuullisen etäisyyden päästä Helsingistä, mutta onnistuimme näkemään niin käynnissä olevia peruskorjaustöitä kuin uudehkon kalatien.

Oikealla alhaalla kalatie.

Venäjällä on mahdollisesti tulossa patoturvallisuuteen liittyviä lainsäädännön uudistuksia ja näin he olivat hyvin kiinnostuneet järjestämään myös toisen tapaamisen, jotta olisi mahdollisuus syventyä enemmän patoturvallisuuden aihealueisiin

Kirjoittaja Eija Isomäki toimii vesitalousasiantuntijana Kainuun ELYssä.

Tiikerinloikka digitalisaatioon

Digitalisaatio – tunteita ja ajatuksia herättävä, globaalisti yhteiskuntia syleilevä ilmiö. Maailma digitalisoituu vauhdilla, jossa asiat, esineet ja palvelut sähköistyvät. Digitalisaatio ei ole pelkästään uusinta teknologiaa ja viimeisimpiä ohjelmistoja, vaan käsitteenä se ravistelee laajemmin. Nopeasti muuttuva ja kehittyvä aikakausi haastaa toimintakulttuuria ja tapaa toimia. Yritysten näkökulmasta digitalisaatio tuo uusia mahdollisuuksia, mutta herättää myös kysymyksiä. Millainen on tässä ajassa ja tulevaisuudessa menestyvä yritys?

Kajaanin ammattikorkeakoulu on polkaissut käyntiin Yritysten Digimentori Kainuu -esiselvityshankkeen, jossa kartoitetaan kainuulaisiin kärkialoihin kuuluvien pk-yritysten digitalisaation tasoa ja valmiuksia. Yritysten digimentori, hankkeen projektipäällikkö Esa Niiranen näkee digitaalisen osaamisen yhtenä kriittisenä tekijänä yrityksen menestymisessä markkinoilla.

”Yritysmaailma muuttuu väistämättä digitalisaation myötä. Ei ole kuitenkaan itsestään selvää, että kaikki yritykset olisivat vielä tarttuneet näihin mahdollisuuksiin”.

Yritysten digimentori –hankkeessa on jalkauduttu selvittämään kainuulaisten yritysten tarpeita.

”Osalla yrityksistä digivalmiudet ovat hyvällä mallilla. Voidaan puhua diginatiiveista yrityksistä, jotka ovat jo edelläkävijöitä suomalaisessa yrityskentässä ja koko liiketoiminta perustuu digitaalisuuteen. Joissakin yrityksissä osa toiminnoista on digitalisoitu ja joissakin vasta havahduttu muutostarpeeseen, jotta liiketoiminta säilyisi kilpailukykyisenä”.

Digimentori, hankkeen projektipäällikkö Esa Niiranen.

Digimentorin tehtävä onkin jakaa asiantuntemustaan ja olla yhdistävänä tekijänä tarpeiden ja tarjonnan kartoituksessa sekä havaita digitalisoinnin pullonkaulat yrityksen liiketoiminnassa. Yksinkertaisimmillaan tämä voi tarkoittaa esimerkiksi tuotteiden ja palvelujen saavutettavuutta nettikaupan kautta tai uusien markkinointikanavien haltuun ottamista. Digitaalisuuden hyötyä on myös kansainvälinen ulottuvuus maailman markkinoille pienten kotimarkkinoiden sijaan.

Hankkeessa pureudutaan myös harvaan asutun alueen haasteisiin ja siihen, miten palvelut saataisiin kaikkien ulottuville. Asiakaslähtöisten tarpeiden tunnistaminen nouseekin erityisen tärkeäksi. Digitaalisilla ratkaisuilla pyritään osaltaan luomaan hyvinvoivaa ja elinvoimaista Kainuuta.

Uusia liiketoimia voi syntyä, mutta tärkeää on myös se, että perinteisetkin toimijat pääsevät menestymään. Digitalisaation hyödyt tulisikin saada valjastettua yrityksen liiketoiminnan hyödyksi – paremmaksi tuottavuudeksi, asiakaslähtöisiksi innovaatioiksi, uusiksi työpaikoiksi ja talouskasvuksi.

Digitalisaatio mahdollistaa sen, että asioita voi ajatella ja tehdä kokonaan uudella tavalla. Digimentori Niirasen mukaan keskeinen tekijä on yritysten motivaatio lähteä kehittämään omaa toimintaansa. Myös ennakkoluulottomasta asenteesta uusia asioita kohtaan on hyötyä. Tiikerinloikan sijaan muutokseen voi lähteä pienemmilläkin askelilla.

Digimentori neuvoo yrityksiä eteenpäin asiantuntijaorganisaatioihin. Lisäksi hän järjestää tapahtumia, joissa yritykset pääsevät verkostoitumaan keskenään ja jakamaan ajatuksiaan digitalisaation haasteista ja mahdollisuuksista tulevaisuudessa. Digitaalisuuteen liittyvissä kehittämishankkeissa kannattaakin selvittää, voisiko hankkeeseen hakea avustusta. Avustuksen turvin voi käynnistää myös sellaisia kokonaisuuksia, joihin omat rahkeet eivät riittäisi.

Yritysten Digimentori Kainuu on Kajaanin ammattikorkeakoulun esiselvityshanke yritysten digitalisaatiosta Kainuun alueen yrityksille. Esiselvityksen perusteella tehdään alueellisia toimenpiteitä muun muassa alueen yritysten yhteistyöhön liittyen, eri aluetoimijoiden kanssa. ELY-keskus on myöntänyt hankkeeseen EAKR-osarahoitteista yritysten toimintaympäristön kehittämisavustusta 90 190 euroa. Hanke kestää 30.9.2019 asti.

Digimentori tutustuu aluetoimijoiden tarjontaan palveluista koulutukseen, laitteisiin, web-kaupankäyntiin ja näkyvyyteen sosiaalisessa mediassa. Digimentori suosittelee yrityskohtaisesti toimenpiteitä digitalisaation hyödyntämiseen ja miettii yhdessä yritysten kanssa uusia yritysryhmähankkeita ja kehittämishankkeita. Hankkeen lopputuloksena syntyy jatkokehittämishankkeita, joihin voidaan hakea esimerkiksi EAKR-, Business Finland- tai Maaseuturahastorahoitusta.

Kainuun ELY-keskuksen rahoituskatsaus Kainuussa loppuvuoden 2018 aikana rahoitetuista hankkeista on julkaistu ja se on luettavissa ELY-keskuksen ajankohtaisissa tiedotteissa: Kainuun ELY-keskuksen rahoituskatsaus syyskuu-joulukuu 2018.


Kirjoittaja, Kainuun ELY-keskuksen viestintäasiantuntija Anne Keronen nauttii Airbnb:n selailusta ja haaveilee itsestään täyttyvästä jääkaapista.

Patojen ja tulvapenkereiden riskienhallintaa pelastusviranomaisen näkökulmasta

Padot ja tulvapenkereet ovat yleisiä rakenteita eri puolilla Suomea, ja niiden ylläpito, huoltotoiminnat ja turvallisuus ovat rakenteiden omistajan vastuulla. Pelastusviranomaiset ovat rakenteiden suunnittelu- ja lupavaiheessa sekä luokitteluja päivitettäessä lausunnon antavia viranomaisia.

Pelastusviranomaiset joutuvat säännöllisesti riskienhallintaprosesseissaan arvioimaan ja analysoimaan patojen ja tulvapenkereiden aiheuttamia riskejä toiminta-alueellaan. Kaikki pato ja tulvapenkereet eivät välttämättä aiheuta kovin isoja seurauksia häiriötilanteessa tai pettäessään, mutta Suomessa on paljon myös sellaisia jotka pettäessään aiheuttavat katastrofiksi luokiteltavia seurauksia.

Patorakenteet ja tulvapenkereet ovat rakennusteknisesti vaativia, ja niiden rakenteellinen suunnittelu, ylläpidollinen suunnittelu sekä näiden toteutus ovat erityisasiantuntijuutta vaativia tehtäviä. Pelastusviranomaisen näkökulmasta yksi tärkeimpiä huomioitavia asioita pato ja tulvapenkereitä rakennettaessa on niiden tarkkailu- ja huoltotoiminnan järjestäminen erityisen hyvin että vaara- ja onnettomuustilanteilta vältyttäisiin. Padot ja tulvapenkereet rakennetaan palvelemaan monien vuosikymmenten ajan, ja siksi on huolehdittava riittävän erityisasiantuntijuuden säilyminen rakenteiden elinkaaren mukaan.

Pelastusviranomaiset ovat näiden rakenteiden aiheuttamissa onnettomuustilanteissa pelastustoiminnan johtovastuussa, ja joutuvat tekemään nopeita toimenpidepäätöksiä isojen vahinkojen estämiseksi tai minimoimiseksi. Tästä seuraa, että pelastusviranomaisilla on onnettomuustilanteessa tai sellaisen uhatessa oltava nopeasti käytössä rakenteiden erityisasiantuntijuutta ja paikallistuntemusta pystyäkseen tekemään mahdollisimman oikeita päätöksiä. Sama toimintaperiaate korostuu kaikkien isojen onnettomuustilanteiden yhteydessä, koska pelastusviranomaisella ei voi olla erityisosaamista ja riittävää paikallistuntemusta kaikkien mahdollisten onnettomuus-skenaarioiden varalle, joten tarvittaessa tehdään yhteistyötä.

Pato- ja tulvapenkereiden osalta erityisasiantuntijuutta ja paikallistuntemusta pelastustoimelle on useimmiten tarjolla hyvän viranomaisyhteistyön kautta nykyisten ELY-keskusten henkilökunnan toimesta. Nykyhetken organisaatioiden rakennemuutosten yhteydessä, ja kustannuksia pienentäviä toimenpiteitä etsittäessä näen äärettömän tärkeäksi, että pato ja tulvapenkereiden elinkaaren ajaksi turvataan riittävä erityisasiantuntijuus ja paikallistuntemus siten, että oikeaa tietoa on uhka- tai onnettomuustilanteessa nopeasti saatavissa pelastustoiminnan onnistumiseksi mahdollisimman hyvin.

Vasemman puoleisessa kuvassa: Tilanne Jalasjärven tulvapenkereeltä, joka rakennettiin vuoden 1984 tulvien kokemuksen myötä suojaamaan asuntoalueen rivi- ja omakotitaloja. Vuonna 2013 kevättulvat olivat korkealla, ja vanha tulvapenger alkoi osoittaa pettämisen merkkejä. Pelastuslaitoksen pumppaustyöllä ja ELY:n asiantuntevalla hätäkorjauksella läheltäpiti -tilanteesta selvittiin yhteistyöllä ilman vahinkoja.

Oikeanpuoleisessa kuvassa: Vesien laskettua tulvapengertä saneerattiin.

Kirjoittaja pelastuspäällikkö/riskienhallinta Kari Pajuluoma
Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitos