Hydrologinen turvallisuus vesistöpadoilla

Padolla on laajat vaikutukset ympäristöön, virkistysarvoon, elinoloihin padon ylä- ja alapuolella sekä sosiaaliseen ja kulttuuriseen arvoon ja merkitykseen. Pienelläkin patorakenteella voi lopulta olla erittäin laajalle ulottuvat vaikutukset. Tähän osanaan liittyy padon turvallinen käyttö ja hydrologia (sis. padon mitoitustulvan määrittely ja rakenteen oikeaoppinen suunnittelu aukkoineen ja kynnyksineen, vedenpinnan korkeuden seuranta sekä rakenteiden korkeustasojen selkeä määrittäminen).

Padon suunnittelussa ja rakentamisessa tulee huomioida uoman kokonaisvaltainen toiminta ja padon käyttö tavanomaisten kesä- ja talviaikaisten käyttötilanteiden lisäksi poikkeuksellisissa tulvatilanteissa. Poikkeuksellisia tilanteita voi syntyä esim. myrskyjen, pitkien kuivuus- tai sadekausien seurauksena, jää- ja hyydeongelmista, rankkasateista, kevättulvista, käyttöhäiriöistä ja automatiikan virhetilanteista. Poikkeukselliset tilanteet voivat olla paikallisia, mutta myös alueellisia. Ongelmallisia tilanteita saattaa syntyä samaan aikaan usealla eri kohteella samassa jokiosuudessa ja siksi myös ongelmien ketjuuntuminen tulisi ottaa huomioon padon suunnittelussa.

Padot on suunniteltu pitkäikäisiksi, jopa ikuisiksi. Patoturvallisuus lähtee siitä, että padot ovat turvallisia. Rakenteet ovat hyvässä kunnossa, kestäviä ja toimivat tarkoituksensa mukaisesti. Tähän liittyy vahvasti padon hydrologia, patoaukkojen purkukyky ja vesien hallinta. Patoturvallisuuskansion lomakkeet (sis. hydrologiset tiedot kuten padon purkukyky, mitoitustulva- ja HätäHW –taso) on pääsääntöisesti koottu padon rakennusvaiheessa. Tiedot tarkastetaan määräaikaistarkastusten yhteydessä vähintään viiden vuoden välein ja siinä on hyvä ottaa huomioon mahdolliset ilmastonmuutoksen tuomat vaikutukset. Tarkastuksessa patoturvallisuuteen erikoistunut asiantuntija arvio rakenteen kunnon. Tarpeen mukaan laajemmille patorakenteiden kuntotarkasteluille on nähty tarvetta mm. ajan myötä havaittujen rakenteellisten muutosten johdosta. Betonipadot voivat olla jopa yli 100 vuoden ikäisiä. Patorakenteiden pitkäikäisyydestä johtuen rakenteen kunto ja mahdolliset kunnostustarpeet on hyvä olla selvillä. Itse patorakenteen lisäksi padon ympäristön olosuhteet tai maankäyttö voivat muuttua, mikä voi vaikuttaa padon luokkaan ja sen myötä hydrologiseen mitoitukseen. Tarpeita on voinut muodostua esim. kalatien rakentamiselle tai rakenteen ennallistamiselle.

Ajoittain törmätään hydrologisiin ongelmatilanteisiin padoilla, vaikka paperilla kaikki näyttääkin hyvältä. Esimerkiksi kaikkia luukkuja ei saada auki hätätilanteessa, luukuille ei ole esteetöntä pääsyä tai luukkujen nostolaitteet ovat niin vanhoja, että niitä ei saada auki. Joitakin luukkuja on saatettu myös betonoida umpeen ilman, että muutosta on huomioitu padon hydrologiassa. Ongelmia voi syntyä myös siinä tapauksessa, jos padolla on määritetty HätäHW -taso (se taso, jonka ylittyminen voi aiheuttaa vaaraa patorakenteissa) väärin. Padon kynnysten korkeudet saattavat myös olla virheellisesti määritetty tai asiakirjoissa käytetään harhaanjohtavasti useampaa eri korkeusjärjestelmää.  Lisäksi laskelmissa on usein oletettu, että luukut aukeavat tulvatilanteessa täysin auki, vaikka todellisuudessa niiden alareunat jäisivätkin vedenpinnan alapuolelle. Tilanteet muuttuvat haastaviksi esim. poikkeuksellisissa sääilmiöissä, kun padolla pitäisi osata toimia nopeasti.

Patorakenne ei ole ikuinen vaan vaatii jatkuvaa huoltoa ja ylläpitoa. Padon turvallisen käytön varmistavat osaltaan ajantasaiset tiedot padon hydrologiasta, padon käyttöhenkilöstön kouluttaminen ja ohjeistaminen, varautuminen poikkeuksellisiin tilanteisiin sekä varautumissuunnitelmien testaaminen.

Ensi vuodelle on suunnitteilla laajempi patoturvallisuuskoulutus padon omistajille.


 

Kirjoittaja Mikko Sulkakoski työskentelee Kainuun ELY-keskuksessa johtavana vesitalousasiantuntijana ja

 

 

 

 

Milla Torkkel vesitalousasiantuntijana.

 

 

Maakuntauudistus minuutissa – sopivan työvoiman saatavuus

Osaavan työvoiman saatavuus on yksi keskeisimpiä kainuulaisten yritysten ja organisaatioiden menestymiseen sekä toimintaedellytyksiin vaikuttavia tekijöitä. Osaavan työvoiman saatavuuteen liittyy vahvasti koulutus. Ammatit ja toimenkuvat muuttuvat nopeasti ja tämän vuoksi myös työntekijöiden osaamisvaatimukset muuttuvat.

Videolla Kainuun TE-toimiston palvelujohtaja Kirsi Hämäläinen kertoo rekrytointihaasteista.

 

Kyllä vaaroja kauniita Kainuussa on, mutta Naapurinvaara on kaunein!

Joukko vieraita ja kyläläisiä kokoontui marraskuisena iltana juhlistamaan Naapurinvaaran maisemanhoitosuunnitelman valmistumista. Maali häämötti! Suunnittelun tavoitteena on saada Naapurinvaaralle Suomen viidennen valtakunnallisen maisemanhoitoalueen status.

Siinä kisassa ei riitäkään olla kaunein, vaan kriteerinä on että alueella tapahtuu yhteisöstä itsestään lähtevää maisemanhoitoa. Ja täällähän tapahtuu. Vai kuinka moni kyläyhdistys mahtaa tehdä esimerkiksi haitallisten vieraslajien kartoitusta ja torjuntaa yhtä kunnianhimoisesti kuin Naapurinvaaran kyläyhdistys? Mukaan vieraslajityöhön on saatu myös Sotkamon kunta ja Tenetin koulun 8-luokan oppilaita. ”Jättipalsamia osaa torjua kuka vain!” kertoi kokemuksistaan Matti Heikkilä Tenetin koulun 8B:ltä.

Vuosien varrella on järjestetty kylän perinnemaisemille laiduneläimiä, raivattu rantamaisemia, kunnostettu luontopolkua ja venesatamaa… Ja nyt tavoite on selvä. Maisemanhoitoalueen status toisi lisää resursseja juuri siihen käytännön työhön, jota kulttuurimaisema vaatii.

Josko kesän taas koettaessa leikataan maisemanhoitoalueen punaista nauhaa Naapurinvaaran laulun jatkuessa ”Kyllä vaaroja kauniita Kainuussa on, mutta Naapurinvaara vie voiton.”!


Kirjoittaja Sari Leinonen (Luonto- ja kulttuuripalvelu Angervo) toimi suunnittelijana Kainuun ELY-keskuksen Naapurinvaaran maisemanhoito- ja käyttösuunnitelma -hankkeessa 2017-2018.