Kainuun katolla

Sky Cabin mökkejä Ukkohallassa. Kainuun ELY-keskuksen ja Kainuun Leader -ryhmien yhteisessä tiedotuslehti Vekkarissa esitellään maaseudun kehittämisohjelmassa rahoitettuja hankkeita.
Lasikattoisia Sky Cabin -mökkejä Ukkohallassa. Kuva: Ukkohalla

Kainuun matkailukeskuksiin halutaan lisää kansainvälisiä matkailijoita. Ukkohallassa on toteutettu vetovoimaa parantava majoitushanke ELY-keskuksen maaseuturahaston investointituella.

Pienen Tuomivaaran pohjoiselle laelle Ukkohallaan on tammikuussa 2019 noussut kymmenen mökkiä, joiden ylle avautuu Kainuun taivas. Mökkikonseptilla tuodaan maisema ja revontulet lähemmäs matkailijaa. Samalla halutaan lisätä matkailukeskuksen vetovoimaa erityisesti kansainvälisten matkailijoiden keskuudessa.

Lasikattoisten Sky Cabin -mökkien idea on syntynyt Lapin matkailubuumin myötä. Ukkohallassa ryhdyttiin tutkimaan missä näköalahuoneistot voisivat menestyä, ja Hyrynsalmen kunnalta löytyikin mökeille sopiva paikka Ukkohallan laskettelurinteiden tuntumasta.

Lasikattoinen Sky Cabin mökki. Kainuun ELY-keskuksen ja Kainuun Leader -ryhmien yhteisessä tiedotuslehti Vekkarissa esitellään maaseudun kehittämisohjelmassa rahoitettuja hankkeita.
Lasikattoinen Sky Cabin mökki

– Sijainti mahdollistaa aidon luontoelämyksen, koska Vorlokin luonnonpuisto ja Kainuun vanhimmat aarniometsät ovat vieressä. Metsän ja luonnon virkistävä voima on varmasti kiistaton, ja se tulee lisääntymään osana matkailua, kertoo Ukkohallan matkailukeskuksen toimitusjohtaja Kimmo Kyhälä. Mökit sijaitsevat myös riittävän lähellä matkailukeskusta ja sen palveluita. Tasokkaasti varustelluissa mökeissä on käynyt tutustumismatkailijoita ja matkanjärjestäjiä viidestä eri maasta, ja palaute on Kyhälän mukaan ollut erinomaista.

– Kävijöiden mielestä maisemat ovat komeita ja mökit ovat majoituspaikkoina toimivia.

Matkailubuumi vasta tulossa

Vuosien mittaan Ukkohallan matkailukeskuksen liikevaihto on kehittynyt myönteisesti. Viimeisen kymmenen vuoden aikana myös majoituspaikkojen määrä on tuplaantunut. Tulevaisuuden näkymät ovat Kyhälän mukaan hyvät.

– En ole nähnyt yhtään ennustetta siitä, etteikö vapaa-aika ja matkailu olisi lisääntymässä. Suomessa ei vielä ole ollut nähtävillä kansainvälistä matkailubuumia, se on vasta tulossa. Meidän pitää pystyä vastaamaan kysyntään ja kehittää sellaiset palvelut, että löydämme oikeat asiakasryhmät, tietää Kyhälä. Ukkohallassa ryhdyttiin investoimaan majoitusmalliin, joka toimisi samalla matkailijoiden houkuttimena.

– Meillä on realistisena tavoitteena tuplata ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset.

– Ilman investointitukea tämä mökkihanke olisi kuitenkin ollut hankala toteuttaa, tai se olisi tehty huomattavasti pienemmässä mittakaavassa. Matkailukeskuksen alueelta löytyy myös 12 samanaikaisen käyttäjän Wakeboard -rata sekä matkailualueen kahteen osaan jakavan Syväjärven halkaiseva kävelysilta, joka parantaa matkailukeskuksen saavutettavuutta. Molemmat on toteutettu Kainuun ELY-keskuksen myöntämällä hanketuella jo aiemmin.

Kysyntää elämyksille

Ukkohallan Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Kyhälä istumassa nojatuolissa uudessa Sky Cabin mökissä. Kainuun ELY-keskuksen ja Kainuun Leader -ryhmien yhteisessä tiedotuslehti Vekkarissa esitellään maaseudun kehittämisohjelmassa rahoitettuja hankkeita.
Ukkohalla Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Kyhälä toivoo ulkomaisten matkailijoiden määrän tuplaantuvan.

Kyhälän mukaan Kainuun matkailun kasvu tulee kahta kautta. Ensimmäinen on kansainvälisyys, ja toinen on hyvinvointi- ja elämysmatkailu. Jälkimmäinen koskettaa yhtälailla meitä suomalaisia.

– Pelkkä hiihtokeskus ei enää riitä matkailijoille, vaan pitää olla hyvinvointia, elämyksiä ja tapahtumia. Toki laskettelu on tärkeä osa suomalaista matkailua, mutta yhtä tärkeää on, että ihmiset tulevat hakemaan muutakin. Majoitusinvestointeja on nyt tehty kohtuullisesti ja seuraavaksi Ukkohallassa aiotaan keskittyä ohjelmapalveluihin ja niiden kehittämiseen.

– Kävijät ovat antaneet valtavan hyvää palautetta esimerkiksi läheiseltä porotilalta. Me suomalaisetkin olemme jo pikkuisen erkaantuneet maaseudusta, joten elävien porojen näkeminen voi olla mielenkiintoinen ja aidosti hieno kokemus myös suomalaisille, ja näin yksinkertaista asiaa emme ole ehkä osanneet vielä tuotteistaa. Kyhälän mielestä haasteena on saada ympärivuotinen, kansainvälinen luonto- ja elämysmatkailu käyntiin.

– Meillä on vireillä luonto- ja elämysmatkailun kehittämishanke. Monet Kainuun matkailukeskuksista markkinoivat itseään samoilla argumenteilla ja vahvuuksilla. Ukkohallaan on jo löytynyt se oma juttu jolla erottaudumme eduksemme, ja se on tämän matkailukeskuksen kylämäisyys kaikkine aktiviteetteineen.

– Jos kansainvälinen asiakas löytää Lapin niin se löytää Kainuunkin, ja jos se löytää Vuokatin niin se löytää myös Ukkohallan, Kyhälä kiteyttää.


Vekkari-lehden kansikuva. Lasikattoinen Sky Cabin mökki. Kainuun ELY-keskusen ja Kainuun Leader -ryhmien yhteisessä tiedotuslehti Vekkarissa esitellään maaseudun kehittämisohjelmassa rahoitettuja hankkeita.

Kirjoitus on julkaistu Vekkari-lehdessä syksyllä 2019, joka on Kainuun ELY-keskuksen ja Elävä Kainuu Leader ja Oulujärvi Leader -ryhmien tiedotuslehti.

Lehti sisältää käytännön esimerkkejä rahoitetuista hankkeista.

Lehden voi lukea kokonaan sähköisessä muodossa: Vekkari 2019 – Rohkeutta yrittää

Patoturvallisuutta Venäjällä

Suomen ja Venäjän patoturvallisuusasioista vastaavia asiantuntijoita kokoontui Moskovassa marraskuun lopulla. Kokouksen koollekutsujana oli Venäjän teknillinen valvontavirasto, joka vastaa patoturvallisuuden lisäksi muun muassa teollisuuslaitosten valvonnasta, rakennusvalvonnasta, hiiliteollisuuden valvonnasta sekä ydinvoimaloiden valvonnasta ja säteilyturvallisuudesta.

Suomesta kokoukseen osallistui edustajia maa- ja metsätalousministeriöstä, Kainuun ELY-keskuksesta sekä yksi edustaja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta. Tapaaminen oli jatkoa Helsingissä vuosi sitten tammikuussa 2019 pidetylle kokoukselle.

Venäjän ja Suomen patoturvallisuusasiantuntijat ryhmäkuvassa.
Suomen ja Venäjän patoturvallisuusasiantuntijat kokoontuivat Moskovassa marraskuussa 2019.

Vierailun aikana venäläiset kertoivat muun muassa Sayona-Shushenskin voimalaitoksella elokuussa 2009 tapahtuneesta onnettomuudesta sekä onnettomuuden vaikutuksista patoturvallisuuden kehittymiseen. Venäjällä Sayano-Shushenskin voimalaitos on Venäjän suurin voimalaitos, jonka teho on 6 400 MW. Voimalaitoksen pato on 242 metriä korkea ja voimalaitoksessa on 10 turbiinia. Kymmenen vuotta sitten elokuussa tapahtuneessa onnettomuudessa turbiinille vettä tuova putki halkesi ja kolme turbiinia tuhoutui kokonaan. Onnettomuus vaati myös useita kymmeniä kuolonuhreja. Voimalaitoksen korjaustyöt kestivät yli viisi vuotta.

Kyseisen onnettomuuden jälkeen Venäjällä on kiinnitetty paljon huomiota patoturvallisuuteen. Lainsäädännöllisiä ohjeita on tullut enemmän ja todennäköisesti lisää on tulossa. Tämä oli merkittävä syy myös marraskuussa järjestettyyn kokoukseen. Suomessa patoturvallisuuslainsäädäntö uudistettiin 2009. Venäjän teknillinen valvontavirasto on pyrkinyt kehittämään hydraulisten rakenteiden turvallisuutta. Suomalaisten esitykset patojen monitoroinneista ja patojen luokittelusta vahingonvaaran mukaan synnyttivät mielenkiintoisia keskusteluja. Venäjällä patojen peruskorjauksen tarve on melkoisen suuri. Valvontaa varten on kuitenkin rakennettu tietojärjestelmä, joka helpottaa korjaustoimia huomattavasti.

Kokoustamisen välillä pääsimme tutustumaan yhteen venäläiseen voimalaitokseen. Zagorkajan voimalaitos on pumppuvoimalaitos, jolla taataan merkittävä määrä säätövoimaa venäläisten käyttöön. Laitoksen teho on käynnissä olevan laajennuksen jälkeen 2000 MW. Päivisin, jolloin energian tarve on suuri, vesi virtaa alas ja syntyy energiaa. Yöllä, kun energian tarve on pieni, vettä pumpataan takaisin yläaltaaseen, jolloin puolestaan energiaa kuluu. Vastaavanlaisia laitoksia on muuallakin käytössä, mutta ei Suomessa. Laitoksella oli huomattavan tiukka vartiointi, jotta ulkopuoliset eivät pääse alueelle.

Suomen ja Venäjän välinen yhteistyö patoturvallisuusasioissa jatkuu edelleen. Esitysten ohella käydyissä keskusteluissa oli mielenkiintoista huomata, kuinka käytännöt eroavat maiden välillä. Nämä ovat tärkeitä havaintoja kun patoturvallisuuteen liittyviä asioita kehitetään jatkossa edelleen eteenpäin.


Kirjoittaja Eija Isomäki toimii patoturvallisuuden asiantuntijana Kainuun ELY-keskuksessa.

Kainuulaisista marjoista proteiinipatukaksi – PureProtein Finland

Alkutalvesta 2019 perustettu PureProtein Finland Oy valmistaa marjajalosteita, joiden pääosassa ovat kainuulaiset marjat. Yritys tähtää kansainvälisille markkinoille lisäaineettomilla ja vegaanisilla tuotteillaan. Kajaanilainen terveystuoteyritys käynnistyi kokeiluhankkeesta saaduin tuloksin. Jatkohankkeella kehitetään tuotantoprosessia ja tähdätään kansainvälisille markkinoille.

Aiemmin toiminimellä toiminut oululaislähtöinen Maija Autio haki rahoitusta kokeiluhankkeelle. Sen turvin oli mahdollista tehdä markkinatutkimusta kahdelle erimakuiselle proteiinipatukalle.

Hankkeen puitteissa toteutetut maistatukset ja tuotetestaukset saivat hyvää palautetta. Myös markkinatutkimus näytti vihreää valoa.

Keväällä 2019 PureProtein Finlandille myönnettiin perustamistuki, jolla käsin valmistettavien patukoiden tuotantoprosessia on ryhdytty kehittämään. Tukihakemuksen tekemiseen Maija sai apua ProAgrialta. – He varmistivat, että kaikki tulee hakemukseen oikein.

Omasta tarpeesta tuotteeksi

Idea patukoille syntyi jo vuonna 2013, kun Autio oli kouluttautumassa toiseen ammattiinsa, Personal Traineriksi. – Koulutuksen aikana mietin, että eikö ole olemassa proteiinipatukkaa, joka olisi lisäaineeton ja sopisi omiin makutottumuksiini paremmin.

Pitkään kehittynyt ajatus lisäravinnepatukoista muuttui todeksi vasta pari vuotta sitten, kun nuorelle valmentajalle avautui siihen sopiva tilaisuus.

– Alun perin kehitin tuotteen omaan käyttööni. Nyt on ollut mukava huomata, että samanlaisia ajatuksia on myös muilla. Lisäravinnemarkkinoilla on kiinnostusta aidon makuisille tuotteille.

Metsät täynnä superfoodia

Brändi ja tuotteen idea on Aution mukaan otettu vastaan hyvin. – Kävin Saksassa Grüne Woche -messuilla ja siellä näille tuotteille olisi tilausta. Luonnollisuus, lisäaineettomuus ja vegaanisuus ovat tuotteeni vahvuuksia, ja ne kiinnostavat ihmisiä.

Aution mukaan vegaaniset tuotteet ovat miljardibisnes Keski-Euroopassa. Mitä pohjoisemmaksi Suomessa mennään, sitä vähemmän vegaaniudella on merkitystä.

– Euroopan mittakaavassa luonnolliset tuotteet saavat kuitenkin enemmän huomiota kuluttajien keskuudessa, Autio tietää. – Ihmiset haluavat ostaa aitoja makuja. Heitä kiinnostaa tietää mitä tuote sisältää ja he lukevat pakkausselosteen. Se vaikuttaa ostopäätökseen.

PureProtein patukoiden kehittäjä Maija Autio pitelee proteiinipatukoita kädessään.
Idea PureProtein -tuotteisiin syntyi Maija Aution omista tarpeista löytää lisäaineettomia ja luonnollisen makuisia proteiinipatukoita.

PureProtein -patukat on tehty vain kuudesta raaka-aineesta, joista yksi on kainuulainen marja.
– Jos joskus tulevaisuudessa tuotantoni täytyisi siirtää ulkomaille, kainuulainen marja pysyy silti yhtenä raaka-aineista. Täällä metsät ovat täynnä terveellistä ja puhdasta marjaa, joka on parasta mahdollista superfoodia. Mielestäni meidän pitäisi opetella hyödyntämään luonnon antimia enemmän.

Haasteena tuotteen kehittämisessä on Aution mukaan ollut sen säilyvyys.
– Kun raaka-aineita ei kuumenneta, niin valmiin tuotteen säilyvyystestit ovat aikaa vieviä, kertoo Autio.

Yrityksen perustamisen jälkeen markkinoille on tullut jonkin verran muitakin tuotteita joissa lisäaineita on vähemmän, joten kysyntä tämän tyyppisille tuotteille on selvästi nousussa. Ennen kansainvälisille markkinoille pyrkimistä Autio aikoo keskittyä kotimaan valloitukseen.

PureProtein -patukoilla onkin kasvava jälleenmyyjien verkosto ympäri Suomea. – Tuotantoa täytyy kehittää automaattisemmaksi ja brändiä viilata vielä hieman.

Lähitulevaisuudessa työntekijän palkkaaminen on ajankohtaista. Kansanvälistymistä tavoitteleva Autio on myös harkinnut yhtiökumppania tai sijoittajaa.
– Jos haluaa saada tuotteilleen jalansijaa ulkomailla, siihen ei julkinen raha riitä. Joutuu hakemaan sijoitukset muualta.

Lisätietoja yrityksestä: PureProtein Finland Oy


Kirjoitus on julkaistu Vekkari-lehdessä syksyllä 2019, joka on Kainuun ELY-keskuksen ja Elävä Kainuu Leader- ja Oulujärvi Leader -ryhmien tiedotuslehti.

Lehti sisältää käytännön esimerkkejä rahoitetuista hankkeista.

Lehden voi lukea kokonaan sähköisessä muodossa: Vekkari 2019 – Rohkeutta yrittää