Vieraslajit ovat alkuperäisen luontomme yksi tärkeimpiä uhkia ja osa luontokatoa. Ne ovat ihmisen tänne tuomia ja ikävä kyllä usein puutarhakarkulaisia. Uusimmat ja vasta levinneet vieraslajit olisivat vielä hoidettavissa määrätietoisella torjunnalla kokonaan maastamme, kun taas laajalle levinneitten lajien kohdalla on usein keskityttävä lisäleviämisen estämiseen. Tähän yhteiseen ongelmaan tulee suunnata tarvittavat resurssit, joiden avulla voimme valjastaa eri toimijat puhaltamaan yhteen hiileen.
Jo nyt vieraslajien torjumiseen on suunnattu resursseja. Maa- ja metsätalousministeriö on satsannut teemaan vuodesta 2020 alkaen perustamalla valtakunnallisen vieraslajikoordinaattorin viran Kainuun ELY-keskukseen ja kaksi asiantuntijan virkaa Luonnonvarakeskukseen sekä rahoittamalla kaksi hankehakua. ELY-keskuksille on laadittu toimintamalli vieraslajiasioiden hoitamiseen, ja jokaisessa ELY-keskuksessa on yhdyshenkilö toteuttamassa tätä toimintamallia. Yhdyshenkilöt kuitenkin hoitavat vieraslajiasioita oman toimensa ohella, joten resursseja on edelleen niukasti. Toivottavaa olisi, että heidän työpanostaan voitaisiin suunnata tulevaisuudessa enemmän vieraslajiasioihin.
Työnsarkaa riittää, ja siksi verkostoituminen eri toimijoiden kanssa on ollut erittäin tärkeää. Meillä Suomessa ovat Maa- ja metsätalousministeriön, Ympäristöministeriön ja Liikenne- ja viestintäministeriön lisäksi keskeisinä toimijoina Suomen Ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, Riistakeskus, Metsähallitus, Tulli, Väylävirasto ja Etelä-Suomen Aluehallintovirasto. Erittäin tärkeä rooli on Myös ELY-keskuksilla (liikenne- ja ympäristöpuoli) sekä kunnilla on erittäin tärkeä rooli luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa alueillaan. Kuitenkin kaikilla edellä mainituilla tahoilla on niukasti resursseja, ja luontokadon pysäyttämiseen saumattomasti liittyvä vieraslajien torjunta tarvitsee lisää varoja ja henkilöitä näihin tehtäviin.
Vieraslajiasiat tunnistetaan osaksi luonnon monimuotoisuuden vaalimista myös globaalisti. Vieraslajien torjuntaan meitä velvoittaakin Montrealissa, Kanadassa joulukuussa järjestetty YK:n biodiversiteettikokous (COP15), jossa vieraslajihaittojen vähentämiseen liittyvät toimenpiteet kirjattiin tavoitteen kuusi alle:
Poista, minimoi, vähennä tai lievennä haitallisten vieraslajien vaikutuksia luonnon monimuotoisuudelle ja ekosysteemipalveluille tunnistamalla ja vaikuttamalla vieraslajien leviämisväyliin, estämällä ennalta erityisen merkittävien vieraslajien saapuminen ja vakiintuminen uusille alueille vähentämällä leviämistapahtumien ja vakiintumisten määrää vähintään 50 % vuoteen 2030 mennessä, sekä hävittämällä haitalliset vieraslajit kokonaan erityisesti ensisijaisesti suojeltavilta kohteilta, kuten saarilta.
Maa- ja metsätalousministeriö, vapaa suomennos
Kainuun ELY-keskus toteutti vuosina 2020 ja 2021 haitallisten vieraslajien torjuntaan suunnatut hankehaut, joiden avulla on toteutettu yhteensä 61 hanketta ympäri Suomea. Osa hankkeista on edelleen käynnissä. Hankkeissa on torjuttu ensisijaisesti haitallisiksi säädettyjen vieraslajien hallintasuunnitelmissa mainittuja kohdelajeja (mm. Kurtturuusu, jättipalsami, komealupiini, jättiputket ja espanjansiruetana) sekä hoidettu erityisesti luonnonsuojelualueita ja niiden lähialueita, saaristoa ja rantaluontoa.
Hankkeissa on kokeiltu myös uusia tapoja torjua haitalliseksi säädettyjä vieraslajeja: esimerkiksi kurtturuusun torjuntaan kokeillaan purppuranahakas-lahottajasientä. Testattu on myös erilaisia peittämismateriaaleja, kuten kivituhkaa, hamppukuitua, askarteluekovillaa ja pressua sekä kuumavesikäsittelyä. Pois kerätyt kasvit on kuivaamisen jälkeen haketettu, poltettu tai toimitettu säkitettynä jätepisteisiin poltettavaksi. Joillakin kohteilla on käytetty myös koneellista murskausta alkukesästä ennen siemenvaihetta.
Hankkeiden toimijat ovat olleet todella tyytyväisiä pieniinkin rahoitusosuuksiin ja toivoneet tämän rahoitusmuodon jatkuvan tulevaisuudessakin. Ilahduttavaa on ollut, että useassa torjuntahankkeessa on aktivoitu paikallisia nuoria, mikä mahdollistaa jatkuvuutta vieraslajien torjunnassa. Kuitenkaan kahden hankevuoden jälkeen rahoitusta ja hakua ei jatkettu. Seuraavalle hallitukselle terveisinä haluammekin lähettää, että hankehaku on ollut toimiva tapa rahoittaa vieraslajien torjuntaa ja torjuntavelvoitteen rahoitus on kiistatta erittäin tärkeää. Rahoitusta tarvitaan, jotta voisimme toteuttaa kansainvälistä maailmanlaajuista kehyssuunnitelmaa (Global Biodiversity Framework), johon on sitoutunut noin 200 maata sisältäen muun muassa kaikki EU:n jäsenvaltiot.
Vieraslajien torjuntaa voidaan tehdä myös Helmi-elinympäristöohjelman kohteiden kunnostuksen yhteydessä esimerkiksi perinnebiotoopeilla ja vesiympäristöissä. Aihetta on nostettu esiin myös ELY-keskusten kuntien kanssa käymissä kehityskeskusteluissa viime vuosina. Ennen kaikkea lukuisat kansalaiset ovat heränneet torjumaan haitalliseksi säädettyjä vieraslajeja esimerkiksi Kutsumaton vieras -kampanjassa 2021: monia vieraslajeista löytyy meidän omista pihoistamme. Muualla on muistettava, että vieraslajien torjunta vaatii aina maanomistajan luvan. Kunnatkin ovat luvanneet tehdä vieraslajitorjuntaa omistamillaan mailla, ja esimerkiksi parina viime kesänä torjuntaa on toteutettu kunnan mailla esimerkiksi soolotalkoina, jolloin yksittäiset kansalaiset voivat torjua vieraslajeja kuntien osoittamilla kohteilla.
Haitallisten vieraslajien torjunta on jokaisen meistä tehtävä. Vieraslajitietoisuutta on lisättävä ja olisi tärkeää, että jokainen kirjaisi havaintonsa esimerkiksi vieraslajit.fi-portaaliin, jotta lajien levinneisyys hahmotettaisiin selkeämmin ja torjuntaa voisi keskittää tärkeisiin kohteisiin. Myös tehdyt torjuntatoimet voi tallentaa samaan portaaliin. Haitallisten vieraslajien torjunta on yksi konkreettinen tapa osallistua luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen, ja siihen pystyy meistä jokainen.
Yhdessä me teemme sen.
- Vieraslajit.fi
- Vieraslajit (Maa- ja metsätalousministeriö mmm.fi)
- Kutsumaton vieras -kampanja (vieraslajit.fi)
Kirjoittaja Reima Leinonen on koko Suomen vieraslajiasioista vastaava vieraslajikoordinaattori, joka hoitaa tehtäväänsä Kainuun ELY-keskuksesta käsin.
kainuunely.com 