Tulevaisuuden työ ja kutsumusammatit

Mitä kutsumusammatti meille 2020-luvulla tarkoittaa? Osaamisvaatimukset työelämässä muuttuvat niin nopeasti, että myös jokaisen työelämässä olevan pitäisi ylläpitää ja parantaa osaamistaan. Mihin suuntaan sitä kannattaa kehittää, mitä taitoja ja osaamista tarvitaan nyt ja entä tulevaisuudessa?

Työn muoto ja merkitys muuttuvat koko ajan. On bloggaajia ja tubettajia, mutta junasta ei voi ostaa enää matkalippua käteisellä. Nopeasti kehittyvät globaalit ilmiöt muuttavat maailmaa. COVID-19 kriisi näyttäisi kiihdyttävän kehitystä, jossa viestintäteknologian käyttö asiantuntijatyössä yleistyy erittäin nopeasti. Tämä puolestaan kiihdyttää paikasta riippumatonta työntekoa. Myös monia palveluja on siirtynyt nopeasti verkkoon. Suurella todennäköisyydellä kriisi tulee nopeuttamaan ja syventämään digitalisaation hyödyntämistä eri aloilla.

Kaksi naista keskustelee opintosisällöistä. Toisella on auki kirja, toisella kannettava tietokone.
Korkeakoulutus on jo monimediallista.

Digiosaamisen merkitys kasvanee entistä nopeammin lähes kaikilla toimialoilla. Nopeasti kehitys etenee esimerkiksi kuluttajille suunnatuissa henkilökohtaisissa palveluissa, vähittäiskaupassa ja koulutuksessa. Monissa vaativissa asiantuntijatehtävissä monipuolinen työkokemus on eduksi, ja korkeakoulutuksen suorittaminen työuran myöhemmässä vaiheessa voi olla sekä yksilön että työelämän kannalta hyvä ratkaisu.

Tekniikan aloilla koulutustarvetta

Asiantuntija- ja johtotehtävien osuuden työvoimasta ennakoidaan kasvavan lähes kaikilla toimialoilla. Vastaavasti matalan osaamistason tehtävien osuus vähenisi suurimmalla osalla toimialoista. Tulevaisuudessa on myös toimialoja, joissa matalan osaamistason tehtävien osuus ja työvoiman tarve voi kasvaa, esimerkiksi maatalous, elintarvikkeiden valmistus ja sosiaalipalvelut.

Työllisyydeltään kasvavilla toimialoilla (esim. kemiallisten tuotteidenvalmistus ja koneiden, laitteiden ja kulkuneuvojen valmistus) korkeakoulutettuja tarvitaan syntyviin uusiin työpaikkoihin. Toimialojen kasvu perustuu nykyistä korkeampaan osaamiseen, jota hankitaan rekrytoimalla korkeakoulutettua uutta henkilöstöä.

Mies kirjoittaa muistiinpanoja työpöydän äärellä. Pöydällä on myös violetti opiskelijahaalari, jonka lahkeissa on useita tarroja.
Asiantuntijatehtävien osuus työvoimasta kasvaa edelleen.

Työllisten määrän ennakoidaan kasvavan teollisuudessa ja rakentamisessa, monilla palvelujen toimialoilla ja tekniikan alalla. Ennakoidaan, että koulutustarve tekniikan alalla kasvaa valtavan paljon, noin 40 prosenttia! Korkeakoulutuksen lisääminen ei ole ainoa näkökulma koulutustason nostamiseksi. Meillä on iso joukko kainuulaisia, joilla ei ole perusopetuksen tai lukion jälkeistä koulutusta tai ainakin tutkinto puuttuu. Heidän kouluttamisellaan voidaan myös vaikuttaa Kainuun koulutustason kehittymiseen.

Työllisyydeltään supistuvilla toimialoilla (esim. kauppa, rahoitus- ja vakuutuspalvelut) uudet teknologiat vähentävät suorittavan tason tehtäviä, mikä vähentää työvoiman tarvetta. Tärkeä työvoiman lähde ovat rakennemuutosten vuoksi poistuvista tehtävistä vapautuvat työntekijät, joiden osaamisesta muuttuvassa tilanteessa on huolehdittava.

Samanaikaisesti työvoiman tarve asiantuntijatason tehtäviin pienenee vain vähän, vaikka toimialan työvoiman tarve vähenee. Tämän vuoksi avautuviin työpaikkoihin tarvittavan työvoiman koulutusvaatimukset painottuvat vahvasti korkeakoulutettuihin.

Rekka ajaa puukuormassa lastausalueella talvella.
Noin kolme neljännestä uusista työntekijöistä tulee samanlaisiin tehtäviin kuin poistuvat.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen työvoiman tarpeen ennakointitulos vuodelle 2035 poikkeaa monista julkisuudessa esitetyistä arvioista, joissa työvoimatarpeen ennakoidaan kasvavan merkittävästi eli työllisyysarvio perustuu teknologiapainotteiseen kehitykseen eikä kasvua ennakoida tapahtuvan – tämä on tosi vaikea toimiala ennakoida, koska mm. poliittinen päätöksenteko vaikuttaa niin paljon, ennakointi pitäisi tehdä ”pienemmissä osissa”.

Koulutusvaatimus nousee

Noin 75 prosenttia uusista työntekijöistä palkataan suurin piirtein samantyyppisiin tehtäviin kuin mistä poistuneet työntekijät jäivät eläkkeelle. Neljännes työpaikoista olisi kokonaan uusia.

Vuoteen 2035 mennessä avautuviin työpaikkoihin tarvittavasta työvoimasta 56 prosenttia tarvitsee korkeakoulutuksen ja 42 prosenttia ammatillisen peruskoulutuksen. Työvoiman koulutusvaatimus on huomattavasti korkeampi kuin työssä olevien koulutus viime vuosikymmenen lopulla.

Osaamisvaatimusten kasvaessa jo työssä olevien koulutustasoa on myös parannettava. Tämä koskee erityisesti niitä, jotka ovat perusopetuksen tai lukion varassa, mutta myös niitä, jotka siirtyvät työelämässä vaativampiin tehtäviin ja tarvitsevat siihen korkeakoulutusta.

Onkohan jatkossa kutsumusammatissa työskentely edes mahdollista? Monia ammatteja on aiemminkin pidetty tulevaisuuden työnä, sellaisena alana, jolla riittää töitä pitkään. Useat ammatit ovat kuitenkin kadonneet tai muuttuneet muutamassa vuosikymmenessä, tekniikan kehittyessä ja lakien muuttuessa. Enää ei ole liiemmin hevosmiehiä, mylläreitä, kansakoulujen keittäjiä tai kengänkiillottajia. On siis rohkeasti mentävä vaan kohti uuttakin unelmaa, niinhän sitä on tehty ennekin. Ammatit ja niihin tarvittava koulutus kehittyvät ja muuttuvat koko ajan – ja sittenhän meillä jokaisella on mahdollisuus oppia uutta ja opiskella kohti uutta seuraavaa kutsumusta ja unelma-ammattia.


Hymyilevä tukkatukkainen nainen silmälasit päällä istuu tuolissa.

Kirjoittaja Anja Pääkkönen toimii koulutuskoordinaattorina Kainuun ELY-keskuksessa.

Lisätietoja: https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/koulutus-ja-tyovoiman-kysynta-2035.

Osaamiseen panostaminen parantaa yritysten kilpailukykyä

Kainuun elinkeinoelämällä menee hyvin. Viime vuosien aikana Kainuu on muuttunut korkean työttömyyden maakunnasta vireästi kehittyväksi alueeksi.

Koronastakin kainuulaiset ovat selvinneet kohtuullisen vähin vaurioin. Työpaikkoja on tarjolla paljon, mutta tekijöistä on puutetta alalla kuin alalla. Kainuun työmarkkinoille tulee vuosittain useita satoja ihmisiä vähemmän kuin mitä eläkkeelle poistuu

Nainen maalaa seinää pensselillä.
Aikanaan Kainuusta työn tai opintojen perässä muuttaneet ovat mahdollisia paluumuuttajia.

Tarjolla olevan työvoiman osaaminen ei vastaa niitä tarpeita, joita avoinna olevissa työpaikoissa edellytetään. Ilman osaavaa työvoimaa kainuulaiset yritykset eivät voi kehittyä ja menestyä. Yhtälö kaipaa ratkaisua.

Taikasauvan heilautuksella tilanne ei selviä. Ratkaisut koostuvat useista erilaisista osatekijöistä, joka edellyttää olemassa olevien palvelujen luovaa hyödyntämistä ja uusien toimintatapojen ennakkoluulotonta kokeilemista.

Palveluja on tarjolla

Tämä kaikki vaatii lujasti töitä yhteisen päämäärän eteen. ELY-keskuksella ja TE-toimistolla on useita olemassa olevia palveluja työnantajille henkilöstön osaamisen kehittämiseen rekrytointivaiheesta alkaen. Myös oppilaitokset tarjoavat useita erilaisia mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen.

Osaamisen kehittäminen on tärkeää, mutta se ei vielä tuo yhtään uutta asukasta Kainuuseen. Tarvitsemme lisää työikäisiä ihmisiä, että työvoima riittää myös määrällisesti. Aikanaan Kainuusta työn tai opintojen perässä muualle muuttaneilla on mielenkiintoa palata takaisin kotikonnuille.

Tehtaassa teräsputki, jossa on pyöritettävä suljin.
Yritysten vetovoima vaikuttaa henkilöstön saatavuuteen.

Kainuun olosuhteet – kompakti koko, luonto, kulttuuri, rauhallisuus, väljyys – ja tarjolla olevat työt houkuttelevat ihmisiä muualta Suomesta Kainuuseen. Työvoimavaje on kuitenkin niin suuri, että näiden lisäksi tarvitsemme työperäistä ja muuta maahanmuuttoa

Tästä keitoksesta tulee sitä parempi, mitä useampi kauha yhteisen päämäärän hyväksi padassa heiluu. Tarvitsemme maakunnan eri toimijoiden pyyteetöntä yhteistyötä, tulevaisuususkoa ja rohkeutta.

Tärkein yritysten halu kehittyä

Tärkein ainesosa on yritysten halu kehittää liiketoimintaansa ja tietotaitoaan. Yritysten on jatkossa syytä keskittyä jatkuvaan henkilöstön osaamisen kohottamiseen ja oppilaitosten kanssa yhteistyössä tapahtuvaan kouluttamiseen.

Tämän lisäksi on tärkeää rakentaa houkuttelevaa yritysimagoa ja lisätä näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa sekä kehittää rekrytointiosaamista. Kannattaa rohkeasti kysyä erilaisia osaamisen kehittämisen palveluja ELY-keskuksesta tai TE-toimistosta!

Kirjoitus on avaus blogien sarjalle, jossa Kainuun ELY-keskuksen työvoima-asiantuntijat kertovat Kainuun työmarkkinoiden tilanteesta ja tarjolla olevista palveluista osaavan työvoiman saamiseksi.

Pysy kanavalla!


Nainen istuu ja mies seisoo toimistossa

Anne Ristioja ja Pasi Loukasmäki työskentelevät Kainuun ELY-keskuksessa yritysten ja työvoiman osaamisen kehittäjinä

Opinnollistaminen onnistuu yhteistyöllä!

Anna Kovala Kuhmosta sai uuden mahdollisuuden työelämään opinnollistamisen kautta. Hän on parhaillaan palkkatukityössä Kaisan Kotileipomossa. 

Anna pelkäsi, ettei enää työllistyisi, koska ikävuosia on jo 60. Huoli oli turha, ja nyt Anna kertoo joka aamu menevänsä tyytyväisin mielin töihin. 

Paluumuuttajan reitti takaisin työelämään sai tukea eri vaiheissa. 

TE-toimistosta Taina Komulainen tsemppasi Anna Kovalan hakemaan Työhön Kuhmossa – osaamista opinnollistamisella -työvoimakoulutukseen. Taina myös vinkkasi Annaa ottamaan yhteyttä Kuhmon Elinvoimasampo- eli ELSA-hankkeeseen. 

Seuraavalla viikolla oli koulutuksen infotilaisuus ja Anna tapasi myös Kuhmon ELSA -hankkeen hankekoordinaattori Virpi Heikkisen. Hakemus koulutukseen tehtiin yhdessä ja Anna hyväksyttiin mukaan. 

Kahvilassa nainen seisoo kassakoneen takana. Taustalla näkyy myytäviä leipomotuotteita.
Anna Kovala aloitti uudella alalla ja palvelee asiakkaita kahvilassa Kuhmossa.

Rohkeasti uudelle alalle

Koulutuksessa Anna mietti paljon, mikä työllistäisi hänet tulevaisuudessa Kuhmossa. 

”Harkitsin lähteväni kokeilemaan vanhusten hoivapuolta, mutta kahvilatyö myös kiinnosti minua. Sain hyvin apua ja vinkkejä työssäoppimispaikan hakemiseen Edukain kouluttajalta Päivi Haveriselta sekä Kuhmon ELSA -hankkeen Virpi Heikkiseltä”, kiittelee Anna.   

Harjoittelupaikka löytyi Kaesan Kotileipomon kahvilasta. Anna sai todella monipuolisen harjoittelun, koska hän pääsi tutustumaan myös Kaesan Kotileipomoon, Lounasravintola Neljään Kaesaan sekä Rusasen Kulmaan. Ne kaikki ovat saman yrittäjäperheen yrityksiä.  

Kuhmon ELSA -hankkeen Virpi Heikkinen kertoi opinnollistamisen mahdollisuuksista Annalle. Kainuun ammattiopiston ravitsemisalan opettaja kävi tunnistamassa oppimisympäristön Kaesan kahvilassa. Anna iloitsee, että osaamistodistus tuli tavallaan siinä sivussa, kun hän teki työnsä harjoittelussa.

”Vaikka Anna lähti itselleen aivan uudelle alalle, valinta osoittautui todella onnistuneeksi sekä Annalle itselleen että työnantajalle”, iloitsee Virpi Heikkinen. 

Osaamistodistus avain työmarkkinoille

Työhön Kuhmossa -koulutuksen loputtua Anna aloitti Kaesan Kotileipomon kahvilassa puolen vuoden palkkatukityössä. Anna suorittaa tämän kevään aikana työn ohessa ravintola- ja cateringalan perustutkinnon kaksi tutkinnon osaa, kahvilapalvelut -tutkinnon osan kahvilassa ja ravitsemispalveluissa toimimisen -tutkinnon osan lounasravintola Neljässä Kaesassa.  

Lisäksi Anna saa hankekoordinaattori Virpi Heikkiseltä perehdytystä teoriaan, mm. erityisruokavalioista. Kainuun ammattiopiston ravitsemisalan opettajan kanssa sovitaan seuraavaksi näyttöajankohdasta. 

”Olen oppinut uutta ja se on aina hyödyllistä elämässä. Opinnollistaminen on antanut paljon minulle. Jos on itsellä halu oppia ja on positiivinen asenne, niin pystyy kyllä oppimaan uutta. Osaamistodistuksen hyöty konkretisoituu esimerkiksi silloin, jos haen uutta työpaikkaa. Se on hyvä lisänäyttö osaamisestani”, Anna miettii. 

Mitä opinnollistaminen vaatii yritykseltä?

Lounasravintola Neljä Kaesaa ja Kaesan Kotileipomo Oy:n ravintola ja kahvilapalveluiden päällikkö Jenny Myllykangas kiittelee opinnollistamisen työkaluja. Oppimisympäristön tunnistamisen prosessi yritykselle oli Jennyn mielestä yllättävän helppo ja hoitui sujuvasti ELSA hankkeen avustuksella.  

”Se ei oikeastaan vaatinut erityisesti mitään ylimääräistä työtä yritykseltä, vaan tästä on ollut hyötyä monessakin mielessä. Työtehtävät yrityksessä selkeytyivät oppimisympäristön tunnistamisen kautta. ”

”Jatkossa tämä helpottaa myös uusien työntekijöiden työhön perehdyttämistä, kun tietää, mitä asioita uuden työntekijän kanssa tarvitsee käydä läpi. Se on myös positiivista, että hankkeen kautta saimme töihin Annan. ”


Kirjoittaja Anja Pääkkönen toimii koulutuskoordinaattorina Kainuun ELY-keskuksessa 

Lisätietoja:

Kuhmon ELSA hanke OPINNOLLISTAMINEN (elsahanke.fi)

Opinnollistaminen avulla ammattiin. Kuhmo Oy (youtube.com)