Viisi päivää Kiinassa

Kiinaan suunnatun patoturvallisuuden demonstraatioprojektinkokous ja tekniset ekskursiot järjestettiin 24.-28. huhtikuuta Nanjingissa, Kiinassa. Tilaisuuteen osallistui itseni lisäksi professori Petteri Alho Turun yliopistosta sekä vesitalousasiantuntija Tomi Mäki Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Tomi on ollut mukana myös tämän blogitekstin valmistelussa.  

Kävimme tutustumassa kahdella pienellä padolla Nanjingin alueella. Pienet padot kuuluvat provinssien hoidettaviin kohteisiin. Isäntämme ja projektikumppanimme Dam Safety Management Center vastaa isojen patojen patoturvallisuudesta. He eivät olleet koskaan aiemmin käyneet näillä padoilla, jotka sijaitsevat noin tunnin ajomatkan päässä heidän toimipisteestään Nanjingissa. Padot oli rakennettu ensisijaisesti kasteluvedentuotantoa varten.

Linying-pato on rakennettu 1969. Se on 31 metriä pitkä ja 5,4 metriä korkea. Pato on peruskorjattu toukokuussa 2008. Pato on luokassa 2. Hongshan-pato on rakennettu 1966 ja peruskorjattu kesäkuussa 2008. Pato on 54 metriä pitkä ja 12,5 metriä korkea. Padot olivat ulkoisesti siistissä kunnossa. Varoituskyltit ovat hyvin esillä ja esimerkiksi kuivatusjärjestelmä vaikutti tehokkaalta. Padoilla oli ns. patovahdit, jotka asuvat padon vieressä olevassa rakennuksessa.

Suomalaisten patoturvallisuuden asiantuntijoiden kokousmatka Nanjingissa, Kiinassa. Kuvassa kokousväki tutustumassa Hongshan padolla.
Tutustumiskäynti Hongshan padolla.

Kävimme katsomassa myös vähän isompaa Daquan-patoa, jossa termiitit aiheuttavat ongelmia. Tällaisia patoja on provinssin alueella useampia. Padolle oli tehty peruskunnostus termiittien takia. Kiinalaisille tyypilliseen tapaan termiittien toimintaa padoilla oli samalla tutkittu ja aiheesta oli koottu kattava näyttely. Näyttelyssä kerrottiin termiiteistä ja niiden toiminnasta. Patorakenteesta nostettu termiittipesä oli asetettu lasivitriiniin nähtäväksi.

Daqua-padosta kaivettu termiittien pesä, joka on laitettu lasivitriiniin nähtäville.
Daquan-padosta löytynyt termiittipesä.
Daquan-padon yhteyteen on rakennettu termiittinäyttely, jossa on esillä muun muassa eri kehittymisvaiheissa olevia termiittejä.
Näyttelyssä oli esillä muun muassa eri kehittymisvaiheissa olevia termiittejä.

Matkamme jatkui Luoyangiin tutustumaan Keltaisessajoessa sijaitsevaan Xiaolangdin patoon. Padon rakennustyöt aloitettiin 1993 ja pato valmistui 2000. Pato on 154 metriä korkea ja 1 307 metriä leveä. Padolla on useita käyttötarkoituksia: tulvasuojelu, jäidenhallinta, ruoppaus, teollisuuden ja kunnallinen vesihuolto sekä vesivoimantuotanto. Rakennustyöhön osallistui lukuisia asiantuntijoita useista eri maista. Esimerkiksi padon käyttö sedimenttien hallintaan oli varsin mielenkiintoinen. Noin 10 päivän ajan kesäkuussa padon pohjaluukut avataan, jolloin sedimentit päästetään liikkeelle joen pohjasta padon edestä. Koska vesien määrä on tällöin suuri, pohjasta tullut sameus laimenee merkittävästi ja voimakkaasta virtauksesta johtuen se ei kerry joen alaosille vaan päätyy pitkälle mereen.

Xiaolangdin pato Keltaisessajoessa, Kiinassa.
Xiaolangdin pato Keltaisessajoessa.
Patonäyttely kertoo Xiaolangdin padon rakentamisen vaiheista.
Patonäyttely kertoo Xiaolangdin padon rakentamisen vaiheista.

Xiaolangdin padolla järjestetyssä kokouksessa keskustelimme padolla esiintyvistä ongelmista, joita löytyy myös Suomen padoilla. Sedimentaatio-ongelman lisäksi keskustelimme myös jäästä ja hyyteestä. Xiaolangdin padolla tämä ongelma on jokavuotinen ja jatkuu läpi talven, koska Keltaiseenjokeen ei muodostu suojaavaa jääkantta kuten Suomessa. Juoksutuksen avulla hyydepatoja ja -tulvia pyritään estämään. Professori Alho kertoi Suomessa käynnissä olevasta tutkimuksesta, jossa hyytöongelmaa pyritään torjumaan joen pohjaan rakennettujen blokkien avulla. Hyyde siis pysähtyy blokkeihin ja sulaa. Projekti tuntui kiinnostavan kiinalaisia. Keskustelimme myös pitkään padon instrumentoinnista. Xiaolangdin patoon on asennettu 1300 instrumenttia rakennusvaiheessa ja pato on näin melkoisen hyvässä tarkkailussa. Totesimme yhteiseksi ongelmaksi sen, että vanhoihin patoihin tarkkailulaitteiden asentamisessa on omat haasteensa, koska patorakennetta ei saa vahingoittaa asentamisen yhteydessä.

Professori Petteri Alho esittelee Turun yliopiston hydrologian tutkimuksia kokousväelle.
Professori Petteri Alho esittelee Turun yliopiston hydrologian tutkimuksia.

Vierailun päätöskokouksessa löysimme paljon yhtenevyyksiä ja toki myös loogisia eroja Suomen ja Kiinan padoista ja käytännöistä. Suomalaisia yrityksiä on jo Kiinassa toimimassa patoturvallisuusasioiden parissa ja tilaa on varmasti niin uusille yrityksille kuin vanhoille toimijoille jatkossakin. Suomessa ja Kiinassa patojen rakennuskanta on osittain jo ikääntynyttä, joten kunnostustöille ja korjauksille on tarvetta. Patojen tutkimustekniikat ja monitorointimahdollisuudet ovat myös kehittyneet ja tarvetta näiden ajantasaistamiselle löytynee. Projektin päätösraportti muotoillaan yhteistyössä toukokuun (2019) aikana ja esitellään Kiinan ja Suomen ministeriöiden yhteistyöohjausryhmän kokouksessa.

Lisää tietoa projektista löytyy linkistä:
Dam Safety technology project in co-operation with Chinese

Kuvassa Eija Isomäki, patoturvallisuuden asiantuntija Kainuun ELY-keskuksesta.

Kirjoittaja Eija Isomäki toimii patoturvallisuuden asiantuntijana Kainuun ELY-keskuksessa.

”Ken kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa” – vai meneekö se sittenkään niin?

Ken kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa. Tuon vanhan suomalaisen sananlaskun lienemme jokainen kuulleet ja se vaikuttaa ajattelutapaamme edelleen. Mutta jos kanadalaissyntyistä ja sittemmin suomalaistunutta yrittäjää ja businessantropologi André Noël Chakeria on uskominen, siitä pitäisi päästä irti – ainakin jos haluamme menestyä.

”Ken kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa -lähestymistapa on passé! Suomalaiset haluavat pelata varman päälle sen sijaan, että ottaisivat riskejä. Joskus olisi hyvästä hyväksyä epäonnistuminenkin, yrityksen ja erehdyksen kautta tulee menestys”, painotti Chaker puheessaan reilulle satapäiselle yleisölle Kainuusta maailmalle –tapahtumassa Kajaanin ammattikorkeakoululla Kajaanissa 27.2.2019.  

Pitkään suomalaista työelämää seurannut kirjailija André Noël Chaker korosti riskinottamisen lisäksi myös yhteistyön ja verkostojen merkitystä mutta myös kilpailijoista erottumista.

”Kansainvälisessä kaupassa paljon tärkeämpää kuin olla täydellinen, on olla poikkeuksellinen. Erottuaksesi massasta sinun täytyy olla erilainen ja haluttu. Ja sama pätee ylipäätään menestykseen ja oman tien viitoittamiseen elämässä. Tärkeintä on löytää se oma juttu, jonka avulla erottua muista positiivisella tavalla”, totesi Chaker viitaten varsinkin yleisön nuoremman väen suuntaan.

André Noël Chaker

Team Finland in Kainuu –alueverkoston järjestämä tilaisuus tarjosi kansainvälistymisvaiheessa ponnisteleville yrittäjille ja yritysten ystäville myös muita rahanarvoisia vinkkejä. Oululainen AA-Ventures Oy:n Aki Aunola avasi tarinansa kansainvälistä kauppaa tekevänä perunakauppiaana. Punaiset hanskat ja neljä lammasta on äärimmäisen hauska mutta aito tarina siitä, miten kv-markkinoilla voi tulla helposti huijatuksi ja miten kulttuurintuntemuksella sekä kielitaidolla on tärkeä merkitys. Johtajuus on loppujen lopuksi yrityksessä kaiken a ja o ja nämä opit jäivät varmasti yleisölle hyvin mieleen. Oppinsa hän kiteytti kansainvälistyjän kymmenen kohdan muistilistaksi.

Paneelikeskustelussa pureuduttiin kansainvälistymisen suurimpiin esteisiin, joista esiin nousivat muun muassa myynti- ja markkinointiosaamisen puute sekä liian pienet resurssit. Myös segmentoinnin merkitystä korostettiin.

”Onneksi näiden haasteiden kanssa yrittäjän ei tarvitse olla yksin. Meillä on Team Finland –verkostossa valtavasti palveluja tarjolla, joilla omiin resursseihin saa vipuvoimaa”, painotti ulkoministeriön vientisuurlähettiläs Juha Markkanen.

Panelistit olivat kaikki yhtä mieltä siitä, että Kainuussa on paljon loistavia ideoita ja tuotteita, joilla olisi valtavasti potentiaalia ja kysyntää globaaleilla markkinoilla. Esiin nostettiin myös esimerkkejä, joissa kansainvälistymisessä on upeasti onnistuttu.

”Superpark, Symbicon, CSE Entertainment, Critical Force ja Vuokatti”, luettelivat panelistit muutamia yritysesimerkkejä mainitakseen.

Paneelikeskustelussa (vas.) Olli Kokkonen, Kainuun OP, Juha Markkanen, UM, Kari Komulainen, Business Finland ja Elina Tervonen, Vumos Oy.

Iltapäivän viimeinen puolitoistatuntinen oli omistettu verkostoitumiselle ja Team Finland in Kainuu –verkoston palveluihin tutustumiselle. Lyhyissä tietoiskuissa vierailijat saivat myös katsauksen Kiinan markkinoihin ja sen sisältämiin mahdollisuuksiin, ulkoministeriön tarjoamiin palveluihin sekä pohjoismaisen ympäristörahasto NEFCOn rahoitusinstrumentteihin.

  • Päivän aineistot ovat ladattavissa tästä linkistä.

TEAM FINLAND IN KAINUU

Julkisrahoitteisilta toimijoilta löytyy yrityksen kansainvälistymispolun viitoittamiseen monenlaista tukea. Tähän haasteeseen vastaa Team Finland –verkosto sekä maakuntien Team Finland tiimit. Tehtävämme on edistää yritysten kasvua ja kansainvälistymistä sekä toimia linkkinä eri toimijoiden ja palvelujen välillä, jotta apu näyttäytyisi yrityksen näkökulmasta mahdollisimman saumattomana kokonaisuutena.

Tavoitteenamme on, että yrityksen ei tarvitse tuntea eri organisaatioiden palvelutarjontaa saadakseen tilanteeseensa parhaiten soveltuvaa rahoitusta ja asiantuntijapalvelua. Kun pallo on heitetty TF-verkostolle, sitä syötellään eteenpäin, tulipa ensimmäinen syöttö mistä suunnasta tahansa tai kenelle verkoston toimijalle hyvänsä.

Palveluiden tunnettuutta lisäämme tekemällä yhteistyötä elinkeinoelämän, järjestöjen, kuntien, oppilaitosten ja kehitysyhtiöiden kanssa. Järjestämme myös erilaisia kasvuun ja kansainvälistymiseen liittyviä infotilaisuuksia ja yritysten verkostoitumistapahtumia.
Ota rohkeasti yhteyttä niin kerromme lisää!

Lisätietoja: Team Finland

undefined

Kirjoittaja Mari Möttönen työskentelee Team Finland Kasvu ja kansainvälistymiskoordinaattorina Kainuun ELY-keskuksessa.