ELY-keskukset 10 vuotta – katse tulevaisuuteen

Tänä vuonna tuli kuluneeksi kymmenen vuotta siitä, kun Suomen 15 ELY-keskusta perustettiin, Kainuun ELY-keskus niiden joukossa. Tuolloin tehtiin sen ajan merkittävä aluehallinnon uudistus. ELY-keskuksissa yhdistettiin samaan organisaatioon sekä elinkeino-, ympäristö– että liikenneasioita – siis eri hallinnonaloja ja organisaatioita. Uudistus oli jälkikäteen ajateltuna hyvinkin edistyksellinen ja moderni, koska ELY-keskukset muodostivat tuolloin vielä terminä tuntemattoman ilmiöpohjaisen organisaation ts. saatiin vahva alueellinen rakenne yhteen sovittamaan eri hallinnonalojen näkemyksiä ja lähtökohtia ja tuottamaan yhdessä palveluja.

Toimintaympäristö muuttuu ja monimutkaistuu niin maailmalla kuin Kainuussa. Osaavan työvoiman saatavuus vaikeutuu, ilmastonmuutoksen hillintä ja muutokseen sopeutuminen sekä ympäristön tilan edistäminen korostuvat, väestörakenne muuttuu, maahanmuuton merkitys kasvaa, turvallisuusuhat muuttuvat, teknologia kehittyy voimakkaasti ja palvelujen saatavuuden alueelliset erot kasvavat.  Kainuun ELY-keskus pystyy alueellisena ja monialaisena valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämisorganisaationa vastaamaan osaltaan näihin vaativiin ja monimutkaisiin haasteisiin.

Hallitusohjelman tavoitteet heijastuvat myös ELY-keskuksen toimintaan

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelma tavoittelee kunnianhimoisesti hiilineutraalisuutta vuoteen 2035 mennessä, mikä heijastuu laajasti ELY-keskuksen toimintaan hallinnonalasta riippumatta. Hallitusohjelma tähtää myös luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseen Suomessa. Ympäristöministeriön käynnistämä Helmi-elinympäristöohjelma nostaa luonnon monimuotoisuuden suojelun uudelle tasolle. Ohjelman toimet auttavat satoja uhanalaisia lajeja sekä suurta osaa maamme uhanlaisista luontotyypeistä. Valtion talousarviossa lähes kolminkertaistetaan luonnonsuojelurahoitus, joka tuo myös Kainuun ELY-keskukseen lisäresursseja.

Toinen hallitusohjelmassa voimakkaasti esillä oleva asia on työllisyysasteen nostaminen 75 %:iin. Kainuussa työllisyysaste on maan alhaisimpia, mutta viime vuosina se on parantunut kaikkein nopeimmin koko Suomessa. Osaltaan tähän on vaikuttanut nyt jo 53 kuukautta yhtäjaksoisesti laskenut työttömyys: Kainuu ei enää ole maan heikoin työllisyysalue.

Hallitus tulee esittämään oman työllisyyspakettinsa työllisyysasteen nostamiseksi ja sen toteuttamisessa ELY-keskuksilla sekä erityisesti TE-toimistoilla on merkittävä rooli. Ensimmäisten toimenpiteiden joukossa on tämän vuoden aikana starttaavat työllisyyden kuntakokeilut. Kainuun kunnat Puolankaa lukuun ottamatta ovat mukana kokeilussa.  

Kuvituskuva.
Osaavan työvoiman saatavuus on noussut yhdeksi keskeisimmistä elinvoimatekijöistä Kainuussa.

Osaavan työvoiman saatavuus on Kainuussa noussut yhdeksi keskeisimmistä elinvoimatekijöistä. Kaikki toimenpiteet työvoiman saatavuuden turvaamiseksi ovat tarpeen. Toimenpiteet vaativat usean eri toimijan yhteistyötä. Kainuussa ongelmia taklataan muun muassa Kainuun ja valtion siltasopimuksen toimenpiteillä, jossa Kainuun ELY-keskus on mukana. Sopimuksen mukaan muun muassa panostetaan mainetyöhön, kehitetään koulutuskokonaisuuksia ja kansainvälistä rekrytointia. 

Maakunnan elinvoima tarvitsee yritysten uudistumista ja kasvua. Kasvu saadaan yhä useammin kansainvälistymällä. ELY-keskuksilla on käytettävissä erilaisia yritysten kehittämistä edistäviä palveluja kuten kansainvälistymispalvelut, yritysrahoitus, kehittämisen analyysituotteet sekä työvoiman saatavuuden varmistaminen. Yrityspalveluissa niin valtio kuin kunnat tuottavat paljon erilaisia palveluja. Koska toimijakenttä on laaja, eri toimijoiden ja yritysten entistä tiiviimpi yhteistyö on yhä tärkeämpää.

Kainuussa maatalous on yhä keskittyneempää ja toimijat ovat suurempia. Maatalouden kannattavuuden parantaminen on yksi hallitusohjelman tavoitteista. ELY-keskuksilla on erilaisia välineitä maatalouden ja koko maaseudun elinvoimaisuuden kehittämiseksi.

Nämä ja joukko muita hallitusohjelmasta löytyviä linjauksia ja tavoitteita vaikuttivat keskeisesti ELY-keskusten ja aluehallintovirastojen uuteen yhteiseen strategiaan. Strategia sisältää hyvinvoinnin ja yhdenvertaisuuden turvaamiseen liittyviä toimenpiteitä, elinvoiman lisäämistä ja hiilineutraalisuuden tavoittelemista. Kainuun ELY-keskus on strategiaa huomioiden valmistellut neljälle vuodelle oman toimintasuunnitelman.

Toimintasuunnitelmassa Kainuun ELY-keskuksen painopisteet ovat:

  • Vahvistetaan Kainuun elinvoimaa ja kasvua kestävällä tavalla
  • Varmistetaan määrällisesti riittävän ja laadullisesti oikean työvoiman saatavuus Kainuussa
  • Päämääränä kainuulainen hyvä elämä
  • Kainuun ELY-keskus on erinomainen työpaikka ja haluttu yhteistyökumppani.
Kuvituskuva.
”Kestävää tulevaisuutta tekemässä – ihmisten ja alueiden parhaaksi”.

Kainuun ELY-keskus on kaiken myllerryksen keskellä toiminut laadukkaasti ja täydellä teholla, mistä kertovat hyvät asiakas- ja sidosryhmätyytyväisyystulokset. Myös vuosittain tehtävän sisäisen työtyytyväisyyskyselyn mukaan Kainuun ELY-keskusten henkilöstön työtyytyväisyys on korkealla tasolla. ELY-keskusten olemassaololle on selkeä tarve. ELY-keskukset tuottavat palveluja, joille on juuri nyt tarvetta ja kysyntää.

Toiminnan uudelle vuosikymmenelle lähdetään ELY-keskusten ja aluehallintovirastojen yhteisen strategian mukaisesti: ”Kestävää tulevaisuutta tekemässä – ihmisten ja alueiden parhaaksi”.


Julkaisun kirjoittajan profiilikuva.

Kirjoittaja Jaana Korhonen on Kainuun ELY-keskuksen Elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualueen johtaja. Hän toimii myös Kainuun ELY-keskuksen ylijohtajana vastuualuejohtajan tehtävän ohella.

Digihintalappuja ja tarkkaa sisätilapaikannusta – tähtäimessä kasvu kansainvälisille markkinoille

Ohjelmistoyhtiön Iiwarin tarina juontaa juurensa noin kymmenen vuoden taakse. Naapurukset Ville Kolehmainen ja Jukka Kämäräinen tekivät tuttavuutta Kämäräisen omakotitalon rakennustyömaalla.

Jukan tausta tutkimus- ja tuotekehityksessä sekä erityisesti paikannusteknologiahankkeissa herätti Ville Kolehmaisen kiinnostuksen. Villen yrityksellä Spottiolla (Spottio Indoor Solution Oy) oli tarve ostoskärryjen paikantamiseen liittyvälle teknologialle.

Ajatus jäi hautumaan ja vuosien varrella sisätilapaikannuksen kehittämistä jatkettiin kunnes Spottio osti projektin Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:lta. Tässä yhteydessä keskusteltiin myös yhteisestä yrityksestä. Iiwari Tracking Solutions Oy perustettiin 2018, jonka toimitusjohtajana aloitti Ville Kolehmainen ja yrityksen teknologiajohtajana Jukka Kämäräinen.

Jukka Kämäräinen ja Ville Kolehmainen kertovat yrityksensä tuotekehityksestä ja kansainvälistymissuunnitelmista.
Jukka Kämäräisellä (vas.) ja Ville Kolehmaisella on selkeät tavoitteet kohti kansainvälisiä markkinoita. Yrityksen kehittämä sisätilapaikannusteknologia on herättänyt laajalti kiinnostusta eri toimialoilla.

Ensimmäisenä tuotteena Iiwari on kehittänyt erityiseen tarkkuuteen perustuvaa sisätilapaikannusteknologiaa. Kehitystyö on jatkunut paikannettavan digitaalisen hintalapun parissa. Kilpailijoitakin löytyy, mutta ei vastaavalla teknologialla kehitettyä järjestelmää, jollaista kainuulainen yritys tarjoaa.

Iiwari Tracking Solutions Oy:n kehittämien digihintalappujen erikoisuus on niiden tarkka paikannettavuus myymälätiloissa sekä kalusteissa kuten hyllyissä ja jopa ovellisissa kylmäkaapeissa ja pakastealtaissa. Sisätilapaikannusta on pilotoitu paikallisessa marketissa Vuokatissa sekä vähittäiskaupan ketjuun kuuluvassa liikkeessä Etelä-Suomessa kumppaniyrityksen kanssa.

Kauppiaalle digitaaliset hintalaput hyllynreunassa vapauttavat aikaa asiakastyöhön. Kassajärjestelmään päivitetty hinta siirtyy suoraan hyllyn reunassa olevaan elektroniseen hintalappuun jättäen välistä pois monta käsin tehtävää ja aikaa vievää työvaihetta.

Paikannusteknologiaa hyödyntämällä ostoskärryssä olevaan tablettinäyttöön voidaan tuottaa tietoa tuotteista, kuten tarjouksista, asiakkaan liikkuessa hyllyjen välissä eri tuoteryhmien kohdalla. Ostoksia tehdessä asiakas puolestaan voi hakutoiminnolla tarkistaa etsimänsä tuotteen sijainnin ja navigoida oikealle hyllylle paikannustietojen perusteella. Tuotteiden hintoja viivakoodista skannaamalla välittyy reaaliaikainen tieto ostosten kokonaissummasta kärryn näytölle.

Ostoskärryyn kiinnitetty elektroninen hintanäyttö näyttää tuotteen hinnan ja sijainnin.
Paikannustietojen perusteella ostoskärryn näytöllä voidaan näyttää tarjouksessa olevia tuotteita. Asiakas voi myös hakea etsimäänsä tuotetta, jolloin näyttö kertoo tuotteen tarkan sijainnin myymälässä.

Digitaalista hintalappua kehittäessään, Iiwarin sisäpaikannusteknologialle heräsi kiinnostusta ja kysyntää myös muilta toimialoilta. Paikantamisessa käytettävä tagi eli tunniste voidaan kiinnittää melkein mihin tahansa, kuten henkilön varusteisiin tai laitteisiin. Sijaintitietojen tarkkuus on erityisen tärkeää silloin kun sitä tarvitaan turvallisuuden kannalta kriittisissä toiminnoissa. Pilottipyyntöjä on tullut muun muassa kaivosteollisuudesta, vartiointiliikkeistä, vanhusten hoidosta ja päiväkodeista.  

Rahoitusta tuotteen kehittämiseen ja kansainvälistymiseen

Pienelle kainuulaiselle start-up yritykselle jalansijan saaminen kansainvälisillä markkinoilla voi olla vaikeaa. Jos kiikarissa on isommat markkinat kuten Iiwarilla, ulkomaisten kumppaneiden kanssa solmitut kontaktit ovat erityisen tärkeitä. Kotimaan markkinat toimivat hyvänä ponnahduslautana sekä referenssinä sijoittajille kun lähdetään tavoittelemaan kasvua ulkomailta.

Videolla Iiwari Tracking Solution Oy:n Ville Kolehmainen ja Jukka Kämäräinen kertovat yrityksen synnystä sekä tuotekehityksen vaiheista rahoituksen hankkimiseen.

Jo yrityksen alkuvaiheissa Iiwari löysi merkittävän pääomasijoittajan Kaliforniasta USA:sta. Verkostoituminen kansainvälisten sijoittajien kanssa toi mukanaan kokeneita neuvonantajia ja mentoreita. Piilaakson alue Yhdysvalloissa on tunnettu lukuisista start-up yrityksistään, joukossa useita globaaleja teknologiajättejä. Alueella on paljon pääomaa, mutta kilpailu on kovaa. Menestyäkseen, tuotteen ja liikeidean on oltava kunnossa sekä yrityksen tavoitteet kristallinkirkkaat.

– Iiwarin tarina puhuttelee sijoittajia maailmanlaajuisesti ja siemenrahoituksen saaminen ulkomailta vauhditti merkittävästi liiketoiminnassa etenemistä, kertoo Ville Kolehmainen, joka on vastannut yrityksen rahoituksen hankinnasta.

Ensimmäisen siemenrahoituskierroksen jälkeen Iiwari Tracking Solutions Oy haki Business Finlandilta Tempo-rahoitusta, joka on tarkoitettu kansainväliseen kasvuun tähtääville suomalaisille start-up ja pk-yrityksille. ELY-keskus puolestaan on tukenut tuotekehitykseen ja kansainvälistymiseen tarkoitetulla yrityksen kehittämisavustuksella. Rahoitusinstrumenteista myös Finnveralta on mahdollista hakea käyttöpääomalainaa, jolla paikataan yrityksen käyttöpääoman tarvetta ELY-keskuksen tai Business Finlandin myönteisen avustuspäätöksen ja avustuksen maksatuksen välisenä aikana.

– Julkisen rahoituksen merkitys on ollut suuri, koska se on antanut mahdollisuuden jatkaa tuotteen kehittämistä nopeammin ja palkkaamaan lisäresursseja. Käyttämämme teknologia on tunnettu, josta johtuen uusia tuotteita on varmasti tulossa markkinoille. ELY-keskuksen rahoituksena Iiwarille myönnettiin 50 % tuotekehitystuki, joka meillä konkreettisesti tarkoittaa noin kolmea henkilötyövuotta, Kolehmainen jatkaa.

Tulevaisuus näyttää, miten digitaaliset hintalaput ja sisäpaikannusratkaisut lyövät läpi markkinoilla. Iiwarin kehitysvauhti on kuitenkin ollut huikaiseva ja kysyntää on ollut enemmän, mitä yrittäjät alussa osasivat ennakoida. Sisäpaikannusteknologian kautta avautuvat myös laajemmat markkinat ja yhteistyökuviot eri toimialoilla, myös ulkomailla.

Kainuun ELY-keskuksen rahoituskatsaus syyskuu – joulukuu 2019


Kirjoittajan profiilikuva.
Anne Keronen on viestintäasiantuntija Kainuun ELY-keskuksessa. Kirjoittaja kannattaa notkeita digiloikkia.

Patoturvallisuutta Venäjällä

Suomen ja Venäjän patoturvallisuusasioista vastaavia asiantuntijoita kokoontui Moskovassa marraskuun lopulla. Kokouksen koollekutsujana oli Venäjän teknillinen valvontavirasto, joka vastaa patoturvallisuuden lisäksi muun muassa teollisuuslaitosten valvonnasta, rakennusvalvonnasta, hiiliteollisuuden valvonnasta sekä ydinvoimaloiden valvonnasta ja säteilyturvallisuudesta.

Suomesta kokoukseen osallistui edustajia maa- ja metsätalousministeriöstä, Kainuun ELY-keskuksesta sekä yksi edustaja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta. Tapaaminen oli jatkoa Helsingissä vuosi sitten tammikuussa 2019 pidetylle kokoukselle.

Venäjän ja Suomen patoturvallisuusasiantuntijat ryhmäkuvassa.
Suomen ja Venäjän patoturvallisuusasiantuntijat kokoontuivat Moskovassa marraskuussa 2019.

Vierailun aikana venäläiset kertoivat muun muassa Sayona-Shushenskin voimalaitoksella elokuussa 2009 tapahtuneesta onnettomuudesta sekä onnettomuuden vaikutuksista patoturvallisuuden kehittymiseen. Venäjällä Sayano-Shushenskin voimalaitos on Venäjän suurin voimalaitos, jonka teho on 6 400 MW. Voimalaitoksen pato on 242 metriä korkea ja voimalaitoksessa on 10 turbiinia. Kymmenen vuotta sitten elokuussa tapahtuneessa onnettomuudessa turbiinille vettä tuova putki halkesi ja kolme turbiinia tuhoutui kokonaan. Onnettomuus vaati myös useita kymmeniä kuolonuhreja. Voimalaitoksen korjaustyöt kestivät yli viisi vuotta.

Kyseisen onnettomuuden jälkeen Venäjällä on kiinnitetty paljon huomiota patoturvallisuuteen. Lainsäädännöllisiä ohjeita on tullut enemmän ja todennäköisesti lisää on tulossa. Tämä oli merkittävä syy myös marraskuussa järjestettyyn kokoukseen. Suomessa patoturvallisuuslainsäädäntö uudistettiin 2009. Venäjän teknillinen valvontavirasto on pyrkinyt kehittämään hydraulisten rakenteiden turvallisuutta. Suomalaisten esitykset patojen monitoroinneista ja patojen luokittelusta vahingonvaaran mukaan synnyttivät mielenkiintoisia keskusteluja. Venäjällä patojen peruskorjauksen tarve on melkoisen suuri. Valvontaa varten on kuitenkin rakennettu tietojärjestelmä, joka helpottaa korjaustoimia huomattavasti.

Kokoustamisen välillä pääsimme tutustumaan yhteen venäläiseen voimalaitokseen. Zagorkajan voimalaitos on pumppuvoimalaitos, jolla taataan merkittävä määrä säätövoimaa venäläisten käyttöön. Laitoksen teho on käynnissä olevan laajennuksen jälkeen 2000 MW. Päivisin, jolloin energian tarve on suuri, vesi virtaa alas ja syntyy energiaa. Yöllä, kun energian tarve on pieni, vettä pumpataan takaisin yläaltaaseen, jolloin puolestaan energiaa kuluu. Vastaavanlaisia laitoksia on muuallakin käytössä, mutta ei Suomessa. Laitoksella oli huomattavan tiukka vartiointi, jotta ulkopuoliset eivät pääse alueelle.

Suomen ja Venäjän välinen yhteistyö patoturvallisuusasioissa jatkuu edelleen. Esitysten ohella käydyissä keskusteluissa oli mielenkiintoista huomata, kuinka käytännöt eroavat maiden välillä. Nämä ovat tärkeitä havaintoja kun patoturvallisuuteen liittyviä asioita kehitetään jatkossa edelleen eteenpäin.


Kirjoittajan profiilikuva.

Kirjoittaja Eija Isomäki toimii patoturvallisuuden asiantuntijana Kainuun ELY-keskuksessa.