Istutetaan yhdessä kasvun siemen!

Heinä-elokuun vaihteessa Tilastokeskuksen asiantuntijat listasivat maakunnittain kasvuyritysten näkymiä. Kainuulaisena yrityskehittäjänä sain iloita, kun maakunnassamme oli suhteessa yritysten määrään kasvuyrityksiä eniten Suomessa yhdessä Lapin kanssa. Se osoittaa, että yritysten on mahdollista kehittyä myös harvaan asutulla alueella, syrjässä kasvukeskuksista, ja kasvun siemenen voi yritykseen istuttaa myös täällä.

Yrittäminen ei ole Suomessa perinteisesti ollut kovin kasvuhakuista ja varsinkin voimakkaasti kasvuhakuisia yrityksiä on Suomessa varsin vähän. Puolivuosittain tehtävien pk-yritysbarometrien mukaan kasvuhakuisuus on laskenut koko maassa viimeiset neljä vuotta ja meillä Kainuussa jopa jyrkemmin kuin valtakunnallisesti. Jos korona-ajasta nyt kuitenkin jotain positiivista jäi käteen, niin oli hienoa huomata, että se vauhditti yritysten kehittämisintoa ja ehkäpä uusimmat tilastotiedot antavat lisää luottamusta siihen, että Kainuussa on yrityksille hyvä kasvualusta.

Kehittämistä ja kasvua rinta rinnan

Vaikka kasvuyrityksillä tarkoitetaan yli 10 henkeä työllistäviä, nopean kasvun yrityksiä, kasvun tai varsinkaan kehittymisen ei tarvitse aina olla massiivista – siihen harvalla yrittäjällä riittää aikaa tai resursseja. Yritystä voi kehittää ja kasvua hakea monella tapaa. Kilpailuetua voi saavuttaa esimerkiksi investoimalla nopeampiin ja parempiin laitteisiin, kehittämällä tuotantoprosesseja ja uusia tuotteita tai vaikkapa muokkaamalla nykyisiä tuotteita ja palveluita asiakkaan näkökulmasta paremmiksi tai uusille kohderyhmille. Myös henkilöstön osaamista tai työelämän laatua kehittämällä voi saada aikaan kasvua ja se voi olla nykytilanteessa, työvoimapulan vallitessa välttämätöntä jopa yrityksen nykyisen aseman ylläpitämiseksi.

Valokuva. Punotussa korissa on pusseja, joissa lukee kasvun siemen.
Kasvu vaatii mehevän maaperän lisäksi aurinkoa sekä lämpöä ja kosteutta sopivassa suhteessa.

Usein pienikin prosessi yrityksen kehittämisessä voi olla ponnahduslauta uuteen ajatteluun, parempaan tuottavuuteen ja samalla kasvuun. Ja eipä ole tainnut yli kymmenvuotisella yrityskehittäjäurallani tulla vastaan yrittäjää, joka ei haluaisi uutta asiakasta, uutta kauppaa tai lisää liikevaihtoa. Ne tulevat kehittämisprosessissa usein sivutuotteena – puhumattakaan yrittäjän jaksamisen ja hyvinvoinnin kohentumisesta.

Koska kasvuun liittyy luonnollisesti myös riskejä, se vaatii yrittäjältä rohkeaa asennetta. On kuitenkin muistettava, että haasteita voi syntyä yhtä lailla, jos jämähtää paikalleen. Kasvumahdollisuuksia ei tästä syystä kannata turhaan jarrutella.

Eikä kainuulaisilta yrittäjiltä tosiaankaan rohkeutta puutu! Isännöin muutama vuosi sitten silloisen ulkomaankauppaministeri Kai Mykkäsen vierailua maakuntaamme. Mieleeni on jäänyt ministerin somepäivitys tuolta päivältä: ”Päivä Kajaanissa yllätti. Tiesin kyllä, että vienti ja työllisyys ovat paranemassa Kainuussakin. Mielikuva Kainuun liiketoiminnasta liittyi tiiviisti metsään ja sahoihin. Rohkaisevaa huomata, että maakunnassa löytyy rohkeutta ja osaamista kasvaa monessa muussakin.”

Valtavasti on tapahtunut tuo vierailunkin jälkeen. Kainuussa kehitetyt liikuntapelit liikuttavat ihmisiä jo yli neljässäkymmenessä maassa, moni suomalainen avaa kotiovensa avaimettomasti kainuulaisella älylukolla, ja kainuulaisen innovaation avulla biomassapolttoaineiden laatua valvotaan muun muassa yhdellä maailman suurimmista voimalaitoksista Tukholmassa, muutamia menestystarinoita nyt mainitakseni. Ja myös tuolla perinteisellä puualallakin tapahtuu valtavasti kehitystä: paikallinen saha ilmoitti alkuvuodesta reilun kuuden miljoonan investoinneista päälinjansa sahaansyöttöön sekä kuorintaan ja naapuritontilla puunjalostusyritys rakensi uuden maalaushallin ja linjaston höylätyn puutavaran maalauskäsittelylle. Upeita esimerkkejä kehittämisestä nämäkin.

Oletko valmis kehittämään yritystäsi?

Kylvöprosessin voi alulle laittaa vain yrittäjä itse. ELY-keskuksen ja TE-toimiston palveluvalikoimasta löytyy kuitenkin monenlaista lannoitetta kasvun vauhdittamiseksi ja ylläpitämiseksi. Yritysten kehittämispalveluiden avulla saat käyttöösi ulkopuolisen asiantuntijan ja yrityksen kehittämisavustuksella voidaan rahoittaa esimerkiksi uusien tuotteiden kehittämistä tai tarvittavia investointeja.

Henkilöstön osaamisen kehittämiseen sopii täsmäkoulutus ja TE-toimisto auttaa myös uusien osaajien etsimisessä tarvittaessa koko EU-/ETA-alueelta. Kansainvälisille markkinoille halajava saa apua Team Finland -koordinaattorilta, joka ohjaa oikeiden palveluiden pariin koko Team Finland -verkostossa. Ja jos et ole vielä yrittäjä mutta sinulla on idea, jolla uskot olevan markkinapotentiaalia, ideaa voit jalostaa esim. TE-toimiston yrittäjäkoulutuksissa.

Asiantuntijamme auttavat sinua oikeiden palveluiden ja rahoitusten pariin. Ota yhteyttä, istutetaan yhdessä yritykseesi kasvun siemen!


Valokuva. Silmälasipäinen nainen hymyilee.

Kirjoittaja Mari Möttönen on Team Finland kasvu- ja kansainvälistymiskoordinaattori Kainuun ELY-keskuksessa

Kansainvälinen Kainuu

Kainuun yrittäjillä ja työnantajilla on tuhannen taalan paikka hyödyntää sekä valtakunnalliset että alueelliset satsaukset kansainvälisen rekrytoinnin edistämiseksi. Kainuun TE-toimistossa ja ELY-keskuksessa on monipuolista osaamista työnantajien neuvontaan ja tukemiseen.

Kainuussa toimii myös useita hankkeita, joiden tavoitteina on rekrytoida kansainvälisiä osaajia, houkutella maakunnassa jo olevia ulkomaalaisia opiskelijoita sekä kausityöntekijöitä jäämään tänne pysyvästi, parantaa asettautumis- ja kotoutumisedellytyksiä sekä vaikuttaa kansainvälisten asukkaidemme hyvinvointiin ja viihtymiseen Kainuussa.

Maahanmuuton monet kasvot

Maahanmuutto on aiheena melkoinen kuuma peruna. Siitäkin huolimatta tartun härkää sarvista ja pohdin aihetta Kainuun ELY-keskuksen tuoreen maahanmuuttoasiantuntijan silmin.

Maahanmuuttoa käsitellään helposti yksinomaan pakolaisten tai turvapaikanhakijoiden maahan tulon kautta. Tätä mielikuvaa ovat omiaan vahvistamaan Eurooppaan pyrkivien, kotimaistaan hädän vuoksi pakenevien siirtolaisten värittämät surulliset uutiskuvat.

Torikatu, jossa on paljon telttoja ja ihmisia kesäpäivänä.
Voisiko kainuulainen katunäkymä olla tulevaisuudessa monikulttuurisempi?

Humanitääriseen maahanmuuttoon ja kansainvälisen suojelun tarpeessa olevien ihmisten auttamiseen Suomi on sitoutunut kansainvälisten sopimusten kautta. Kainuussa Kajaani ja Suomussalmi osallistuvat kiintiöpakolaisia vastaanottavina kuntina tähän arvokkaaseen työhön.

Huoltosuhteen oikaisijat

Kokonaan toinen näkökulma maahanmuuttoon on tarveharkintainen koulutus- ja työperäinen osaajien houkuttelu tänne Pohjolaan. Suomessa on valtakunnallisesti havaittu se tosiasia, ettei väkilukumme kasva kotimaisin voimin, emmekä pysty ylläpitämään hyvinvointiyhteiskuntamme rakenteita huoltosuhteen taipuessa pakkaselle väestömme ikääntyessä.

Lisäksi osaavan työvoiman puute on muodostunut esteeksi Suomen elinkeinoelämän kestävälle kasvulle. Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan vuonna 2019 jäi 65 000 työpaikkaa syntymättä osaajapulan takia.

Tilasto Kainuun ja Suomen rekrytointionhelmista. Kainuun sininen käyrä on selvässä nousussa verrattuna oranssiin koko maan käyrään. Vuonna 2020 Kainuun osuus on jo yli 50 prosenttia.
Rekrytointiongelmat vuosittain Kainuu/koko Suomi. Kainuussa jo joka toisessa toimipaikassa on hankaluuksia saada osaavaa työvoimaa.

Rekrytointiongelmat ja osaavan työvoiman saatavuus haastavat tilastojen valossa Kainuuta koko maata voimallisimmin. Tilastokeskuksen haastatteluun vuonna 2020 vastanneista kainuulaisista työnantajista peräti 56 prosenttia kertoi haasteista saada täytettyä avoimia työpaikkojaan.

Nosturi nostaa elementtitalon osaa.
Rekrytointiongelmat kertovat myös siitä, että Kainuussa on paljon töitä tarjolla.

Tämä oli alueista selkeästi eniten ja koko maassa rekrytointiongelmia oli 40 prosentilla yrityksistä. Rekrytointiongelmia kokeneiden yritysten osuus on todella suuri varsinkin Kainuussa, mutta heijastelee myös sitä, että työpaikkoja on paljon tarjolla.

Maine ja lainsäädäntö kuntoon

Suomi kilpailee osaavan työvoiman houkuttelussa samassa sarjassa koko muun Euroopan, erityisesti pohjoismaiden ja Viron kanssa. Kainuu kilpailee vastaavasti koko maan alueiden kesken. Tulijoiden kannustamisessa kohti Kainuuta on alueen maineella valtava merkitys.

Suomi on valittu useina vuosina kansainvälisessä vertailussa maailman onnellisimmaksi maaksi. Kainuun brändin ja mainetyön saralla on tehty ansiokkaita ponnisteluita veto- ja pitovoimatekijöiden parantamiseksi.

Pelkkä hyvä maine ja houkutteleva imago eivät kuitenkaan riitä, vaan lainsäädäntö ja rakenteet työperäisen maahanmuuton sujuvoittamiseksi on oltava kunnossa. Hallituksen puoliväliriihen linjauksessa tavoitellaan työperäisen maahanmuuton vähintään kaksinkertaistamista nykytasosta vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi uusien ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä pyritään kolminkertaistamaan vuoteen 2030 mennessä nostaen samalla opiskelijoiden Suomeen työllistyminen ja jääminen 75 prosenttiin.

Tavoitteet ovat suuret ja niihin pääseminen vaatii järeitä toimenpiteitä. Useiden ministeriöiden yhteistyönä on aloitettu ulkomaalaislainsäädännön ja lupamenettelyjen kehittämishanke. Hankkeen tavoitteena on mm. nopeuttaa kaikkien työ- ja koulutusperusteisten oleskelulupien käsittelyaikaa keskimäärin yhteen kuukauteen.

Lisäksi tavoitteena on luoda erityisasiantuntijoille, startup–yrittäjille ja heidän perheenjäsenilleen ns. pikakaista, oleskeluluvan käsittely kahdessa viikossa. Lainsäädäntömuutoksia odotetaan voimaan jo tämän ja tulevan vuoden aikana.

Kirjoitus on jatkoa blogien sarjalle, jossa Kainuun ELY-keskuksen työvoima-asiantuntijat kertovat Kainuun työmarkkinoiden tilanteesta ja tarjolla olevista palveluista osaavan työvoiman saamiseksi. Pysy kanavalla!


Nainen istuu takanaan maisema, jossa puinen kävelypolku johtaa horisonttiin.

Riia Mantsinen työskentelee Kainuun ELY-keskuksessa maahanmuuttoasiantuntijana

Virkatyönä ympäristöstä huolehtiminen

Edistämme, kehitämme, teemme viranomaistehtäviä; luonnonsuojelu, ympäristönsuojelu, alueidenkäyttö, rakentamisen ohjaus, ympäristöntilan seuranta, vesivarojen käyttö ja hoito, valtakunnallinen viranomaistehtävä; patoturvallisuus, valtakunnallinen erikoistumistehtävä; kaivosten ympäristöturvallisuus, valtakunnallinen ELY-keskusten koordinaatiotehtävä; vieraslajitehtävä ja paljon muuta tekemistä. 

Kainuun ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueella teemme siis monenlaisia tehtäviä edistääksemme Kainuun ja Suomen ympäristöasioita. Erityisesti nyt on ympäristöasioissa kova ”pöhinä”: HELMI-elinympäristöohjelman toteutus, lisääntynyt kiinnostus tuulivoimaan sekä lisämäärärahat luonnonsuojelualueiden hankintaan muutamia mainitakseni. 

Luonnon monimuotoisuutta edistäen

Valtakunnallinen Helmi-elinympäristöohjelma on keino Suomen luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen ja tätä työtä tehdään myös Kainuussa. HELMI-töitä kohdennetaan meilläkin soiden suojeluun ja ennallistamiseen, lintuvesien kunnostukseen, perinnebiotooppeihin, metsäisiin elinympäristöihin sekä vesi- ja rantaluonnon kunnostukseen. 

Kainuussa ohjelmaa toteuttaa yksityismaiden osalta Kainuun ELY-keskus ja valtion maiden osalta Metsähallituksen luontopalvelut. Yhteistyö eri yhteistyötahojen kanssa on tiivistä.  

Pohjoiset ELY-keskukset (Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa) ovat saaneet merkittävän lisärahoituksen luonnonsuojelualueiden hankintaan. Raha (20 M€ vuosille 2020–2022) on suunnattu yksityisille maanomistajille. 

Ihminen kävelee pitkin peltoaukea lehtiö kädessään. Aukeaa reunustaa kiviaita ja havumetsä.
Lajitarkastus kohteessa.

Kainuun ELY-keskus on saanut tähän mennessä rahoituksesta 2,3 M€ ja lisärahoitusta haetaan kesäkuussa 3 M€ lisää. Soidensuojelun täydennysohjelman toteutukseen Kainuussa on rahoitusta 250 000 € ja tätäkin lisärahoitusta on mahdollisuus hakea tarpeen mukaan. Edellä mainitut luonnonsuojelualueiden hankinnat perustuvat täysin vapaaehtoisuuteen. 

Luonnonsuojelu kiinnostaa maanomistajia ja edellä mainitut lisärahoitukset ovat saaneet Kainuussa hyvän vastaanoton. 

Kainuun ELY-keskus hoitaa ELY-keskusten valtakunnallista vieraslajikoordinaatiotehtävää, johon kuuluu myös vieraslajiavustusten myöntäminen. Vuodelle 2021 avustusta myönnettiin alkuvuodesta valtakunnallisesti 34 hankkeelle yhteensä 875 000 €. Hankkeet ovat nyt parhaillaan toteutuksessa eri puolella Suomea.  

Veden äärellä

Kainuun ELY-keskus on käynnistänyt Kainuun vedenjakelun varmuusluokituksen päivityksen. Työssä tarkastellaan vesihuoltolaitosten tilannetta ja toimintavarmuutta häiriötilanteisiin liittyen mm. pohjavesialueiden, vedenottamoalueiden, vedenottamoiden ja verkostojen toimivuuden ja käytettävyyden osalta.  

Vesienhoidon kuulemisessa kuulemispalautetta tuli tällä suunnittelukaudella aiempaa runsaammin. Palautteissa on noussut esiin erityisesti vaelluskalojen vaellusyhteyksien parantaminen. Palaute huomioidaan vesienhoitosuunnitelmissa, jotka hyväksytään valtionneuvoston käsittelyssä vuoden lopussa.

 

Nainen ja mies alkukesällä joen rannalla. Katsovat kameraan ja hymyilevät.
Kainuun ELYn Katja Vainionpää ja Kimmo Virtanen työpaikallaan.

Kainuun ja Pohjois-Karjalan ELY-keskusten yhteinen vesistökunnostusverkostojen vahvistamishanke KAIPO-verkkohanke tulee jatkumaan myös vuonna 2022. Hankeen tavoitteena on luoda Kainuun ja Pohjois-Karjalan maakuntien alueelle vesistökunnostajaverkosto, jonka jäseniltä voisi saada mm. neuvoja vesistökunnostustoimenpiteiden suunnitteluun ja vesistökunnostusavustushakemusten laadintaan.  

Kainuun ELY-keskus on myös käynnistämässä vesistökohtaisen turvallisuussuunnitelman tarveselvitystä yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin ELY-keskusten kanssa. Hankkeessa selvitetään, onko Suomessa tarvetta vesistökohtaiselle turvallisuussuunnitelmalle huomioiden patoturvallisuus, tulvariskien hallinta sekä säännöstelyn kehittäminen. 

Valtakunnallista ja EU-tason työtä kaivosasioissa

Valtakunnallisessa kaivosten ympäristöturvallisuustehtävässä on meneillään monenlaisia hankkeita, joista uusimmassa laaditaan ostopalveluna opas erilaisten mallinnustarkastelujen hyödyntämiseen ja tulkintaan teollisuuden YVA- ja lupamenettelyissä. Hankkeessa ovat mukana myös GTK (Geologian tutkimuskeskus) ja SYKE (Suomen Ympäristökeskus). 

Käynnissä on myös velvoitetarkkailujen ja pohjaeläinmenetelmien vertailu -selvitys​, jossa mukana on myös SYKE ja Helsingin yliopisto. Hankkeen tarkoituksena on arvioida velvoitetarkkailussa käytettävien pohjaeläinmenetelmien soveltuvuutta osoittamaan kaivosten alapuolisissa vesistöissä havaittavia vaikutuksia. Lisäksi hankkeessa selvitetään metalli- ja teollisuusmineraalikaivosten vesistöjen tarkkailuohjelmia ja niiden välisiä eroavaisuuksia. 

Olemme järjestäneet koulutuksia, jossa osallistujina ovat eri viranomaiset, konsultit ja toiminnanharjoittajat: Kaivannaisjätteiden hallinnan parhaat käytännön ja tekniikat – videokoulutukset jatkuvat edelleen ja niitä on tänä vuonna järjestetty kuusi kertaa. Koulutuksissa edistetään kaivannaisjätteiden hallintaan liittyvän uusimman tiedon viemistä käytäntöön. 

Yksi tärkeimmistä kaivoserikoistumisen palveluistamme on ns. asiantuntijapalvelut, joita tarjoamme muille ELY-keskuksille ja viranomaisille liittyen eri vaiheessa oleviin kaivoshankkeisiin. Tänäkin vuonna asiantuntijamme ovat olleet jo mukana 14 eri kaivoksen asioissa. 

Kaivosasioissa olemme mukana myös EU-hankkeissa, joista viimeisin on Euroopan komission viime vuonna käynnistämä hanke, jossa laaditaan ohjeet parhaista riskienhallintamenetelmistä kaivannaisteollisuudelle. Hanke on nyt edennyt jo tiedonkeruuvaiheeseen. 

Maailman ympäristöpäivä 5. kesäkuuta

Monenlaista siis tapahtuu ympäristöasioissa ja monenlaisessa Kainuun ELY-keskuksen ympäristövastuualueen henkilöstö on mukana. Kaiken toiminnan keskiössä on ympäristö ja siitä huolehtiminen. 

Lauantaina 5.6.2021 vietämme jälleen Maailman ympäristöpäivää, jonka teemana on tänä vuonna ekosysteeminen palauttaminen luonnontilaan. Olemme Kainuun ELY-keskuksessa osaltamme tekemässä työtä kainuulaisen ja valtakunnallisten tehtäviemme osalta myös koko Suomen ympäristön hyväksi. Tämän työn teemme yhdessä verkostojemme, kumppaneidemme ja asiakkaidemme kanssa. 

Hyvää maailman ympäristöpäivää Kainuusta! 

(YK:n yleiskokous julisti kesäkuun viidennen päivän maailman ympäristöpäiväksi jo vuonna 1972. Siitä lähtien teemapäivä on tarjonnut jokavuotisen ikkunan keskusteluun ympäristön merkityksestä ja tarpeesta suojella luontoa, jotta sekä tämä että tulevat sukupolvet voisivat nauttia siitä. 

Tarkoituksena on rohkaista ihmisiä ympäristöä vaaliviin toimiin ja tarkastelemaan omia luontoon liittyviä asenteita. Ympäristöpäivän teema vaihtuu vuosittain.) 


Kirjoittaja Sari Myllyoja on toiminut Kainuussa ympäristöhallinnon tehtävissä yli 21 vuotta; asiantuntijana, esimiestehtävissä ja joulukuusta 2019 ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueen johtajana.