Kestäviä ja turvallisia patoja kaikkialla maailmassa

ICOLD (International Commission on Large Dams) kerää vuosittain runsaan joukon patojen parissa työtään tekeviä alan vuosikokoukseen sekä symposiumiin. Tämän vuoden tapahtuma järjestettiin kesäkuussa Ottawassa, Kanadassa. Paikalle oli saapunut 200 kanadalaista sekä muista maista yli 1000 osallistujaa. Tapahtumaan osallistui myös toistasataa nuorta jäsentä. Meitä suomalaisia paikalla oli neljä.

Ottawan keskustassa tilataideteos, joka on tehty kirjaimista ja jossa lukee OTTAWA.
Ottawa on Kanadan pääkaupunki ja se sijaitsee Ottawajoen varrella.

Kaivospatojen patoturvallisuus oli perinteistä voimakkaammin esillä ja tämä oli saanut runsaan joukon kaivospatoalalla toimivia asiantuntijoita tapahtumaan mukaan. Kainuun ELY-keskuksesta paikalla olivat Eija Isomäki ja Heli Nurmi, jotka ohessa kertailevat kansainvälisen vuosikokouksen ja symposiumin antia.

Maanantai 10.6.:
Heli
Osallistuin kaivos- ja jätepatokomitean workshopiin (työpaja). Paikalla oli runsaasti osallistujia – erityisesti kaivosyhtiöiden edustajia ja konsultteja. Työpajassa esiteltiin päivitettyä kaivospatojen suunnitteluohjetta sekä uusia, valmisteilla olevia ohjeita kaivospatojen turvallisuudesta sekä kaivospatojen tarkkailusta.

Maailmalla sattuneet kaivospato-onnettomuudet, ja miten niiltä jatkossa vältyttäisiin, herättivät runsaasti keskustelua. Ohjeita ja suunnittelukriteereitä on runsaasti saatavilla. Totesimme kuitenkin yksimielisesti, että ohjeiden hyöty jää saavuttamatta, jos käyttäjä ei ymmärrä niiden vaikutusta padon kokonaisvarmuuteen ja turvallisuuteen.

Eija
Tulvapengerkomitean workshopissa käytiin läpi erityisesti tulvapenkereisiin kohdistuneiden sääilmiöiden vaikutuksia. Esimerkkeinä näistä Japanin tulvien aiheuttamat penkereiden sortumat 2018 sekä Missourin tulvat 2019. Tulvien voimakkuus tuntui useissa paikoissa kasvaneen viimeisten vuosien aikana. Totesimme, että tarvetta tulvapenkereiden lisä- ja korjausrakentamiselle tuntuu yhä olevan.  

Myöhemmin illalla osallistuin Helin kanssa ICOLDin nuorten kokoukseen, jossa keskustelussa oli ajankohtaiset asiat sekä uusien hallitusten jäsenten valinnat. Nuorten komitealla on LinkedInissä oma ryhmä, jossa käydään vilkasta keskustelua ja vaihdetaan kokemuksia patoasioihin liittyen.  

Kokouksen lopuksi jakauduimme pienempiin ryhmiin keskustelemaan ennalta valituista aiheista. Osallistuimme ryhmään, jossa aiheena oli teknisissä komiteoissa vaikuttavat nuoret. Olin aikoinaan itse yksi nuorimmista komiteoissa aloittaneista, kun jatkoin Risto Kuusiniemen työtä patoturvallisuudenkomiteassa 10 vuotta sitten. Nuorten määrä komiteoissa on ollut melko vähäinen, mutta onneksi nykyään kasvamaan päin.  

ICOLD vuosikokous ja symposium järjestettiin Shaw Center -nimisessä konferenssikeskuksessa Ottavassa Kanadassa.
ICOLD -vuosikokous ja symposium järjestettiin Shaw Centerissä Ottawassa.

Tiistai 11.6.:
Heli
Tiistaina oli kaivos- ja jätepatojen tekninen komitea, jossa sijaistin Timo Reginaa Suomen edustajana. Kokouksessa esiteltiin muun muassa kunkin jäsenvaltion ajankohtaisia asioita kaivospadoista. Chilen edustaja piti mielenkiintoisen esityksen kaivospadon tarkkailusta ja monitoroinnista. Etelä-Amerikassa kaivokset sijaitsevat erityisen maanjäristysherkällä alueella. Tämän vuoksi kaivosten tarkkailussa ja rakentamisessa tulee vastaan hyvin erilaisia ongelmia kuin Suomessa.  

Suomen kuulumisina kerroin, kuinka olemme laatimassa kansallista opasta kaivannaisjätteiden hallinnan MWEI BREF-vertailuasiakirjan parhaista käyttökelpoisista tekniikoita (BAT) koskevien päätelmien soveltamiseen.

Eija
Tiistaina järjestettiin teknisten komiteoiden kokoukset. Komitea on julkaissut vuonna 1995 pato-onnettomuuksista kertovan bulletinin 66, joka on nyt päivitetty. Edeltävässä julkaisussa oli käsitelty 200 onnettomuutta ja uudessa versiossa 322 onnettomuutta. Osa päivitykseen sisältyvistä ”uusista” onnettomuuksista on tapahtunut jo ennen vuotta 1995, mutta näistä on saatu tietoa vasta myöhemmin.

Bulletinin mukaan onnettomuuden kohdanneiden patojen määrä on 0,88 % olemassa olevista padoista. Maapadoille eniten onnettomuuksia on aiheuttanut ylivirtaus 44 %, sisäinen eroosio 34 % ja rakenteelliset ongelmat 20 %.

Komitean toinen työryhmä valmistelee yleistä patoturvallisuusohjetta. Tämä bulletin on erityisesti tarkoitettu maille, joissa patoja saattaa jo olla, mutta lainsäädäntö ja ohjeet ovat vielä alkutekijöissään. Bulletin on kasvanut noin parin sadan sivun laajuiseksi teokseksi, ja se pyritään saamaan valmiiksi ensi vuodelle.  

Komiteassa on myös työryhmä valmistelemassa riskiarviointia käsittelevää bulletinia. Työ on ollut hidasta, koska käytännöt vaihtelevat paljon eri maiden välillä. Vahingonvaaraselvityksiä käsittelevän työryhmän työ on puolestaan edennyt hyvin ja bulletin on todennäköisesti esiteltävissä jo ensi vuonna.

Kokouksen aikana kuultiin myös eri maiden patoturvallisuuteen liittyvistä poikkeamista kuluneelta vuodelta. Esille nousi Ranskassa lokakuussa 2018 kaksi päivää kestäneet voimakkaat sateet ja tästä seuranneet laajat tulvat. Tulvien aiheuttamat kustannukset nousivat noin 200 miljoonaan euroon ja tapahtumat vaativat 15 henkeä. Toisaalla Cavayeren padolla oli tulva, jollaisia esiintyy todennäköisyydellä yksi 200 sadassa vuodessa, mutta onneksi vahingot jäivät lähinnä eroosio-ongelmiksi. 

Teknisten komiteoiden kokoontumisten jälkeen järjestettiin ICOLDin Euroopan klubin kokous. Suomen virallisena edustajana paikalla oli Juha Laasonen ja minä ns. varajäsenenä. Kokouksessa päätettiin, että Euroopan klubin presidentti Fry jatkaa vielä seuraavan kahden vuoden ajan kunnes EU2020 Hydropower –projekti saadaan päätökseen (www.hydropower-europe.eu). Presidentti Fry pitää Hydropower-projektia yhtenä Euroopan klubin merkittävimmistä projekteista. Tulvapengertyöryhmä jatkaa työtään ICOLDin Euroopan klubissa, vaikkakin ICOLDiin perustettiin samaa työtä tekevä komitea. Euroopan klubin työryhmästä löytyy lisätietoa verkosta: https://lfd-eurcold.irstea.fr/.  

Kokouksessa italialaiset kertoivat aloittamastaan tiedottamisprojektista. Padon omistajien ja padon vahingonvaara-alueella asuvien kanssa yhteistyössä on järjestetty tilaisuuksia, joissa on esitelty ja käyty keskustelua kaikista patoihin liittyvistä tekijöistä, kuten monitoroinnista, sedimenteistä, vesivoiman piikeistä, maanjäristyksistä sekä ekologisesta virrasta.

Euroopan klubin kokouksen jälkeen pidimme pohjoismaisten suurpatojärjestöjen kesken oman kokouksen. Aiheena oli marraskuussa järjestettävä pohjoismainen patoturvallisuussymposium. Symposium järjestetään Oslossa. Tilaisuudesta lisätietoja verkkosivuilla: www.fincold.org

Kuvassa Rideau niminen kanaali, joka sijaitsee Ottawan keskustassa.
Rideau-kanaali hotellin ja tapahtumapaikan välillä Ottawan keskustassa.

Keskiviikko ja torstai 12.-13.6. Symposium:
Symposiumin avajaistilaisuudessa oli nostettu esille Intia, jossa järjestetään ensi vuoden ICOLD symposium. Intiassa patoturvallisuudessa on runsaasti haasteita, vaikka töitä patoturvallisuuden eteen paljon tehdäänkin. Muun muassa veden puute vaivaa paikoitellen suuria ihmismääriä, mutta patoaltaiden avulla voidaan vesitilannetta parantaa.

Laosissa viime kesänä sortuneen Saddle Dam D -padon tutkintaraportti on valmistunut, ja näitä tietoja esitettiin symposiumin avajaisissa. Padon sortuma johtui raportin mukaan siitä, että padon perustukset olivat voimakkaasti vettä läpäiseviä. Jo kuukauden kuluttua padon käyttöönotosta syntyi eroosio, joka pehmensi perustuksia. Liukusiirtymät alensivat padon harjaa ja lopuksi ylivirtaus tuhosi padon täysin.

Avajaisissa oli puheenvuoro myös kaivospatokomitean puheenjohtajalla Harvey McLeodilla. Hän kertoi muun muassa rikastushiekka-altaiden (ylävirtaan) korotuksiin liittyvistä haasteista sekä muista ajankohtaisista asioista kaivospatosektorilla. Norjalainen Suzanne Lacasse kertoi patoturvallisuuden riskinarvioinnista Norjassa. Nämä kaksi viimeksi mainittua esitystä löytyvät tilaisuuden verkkosivuilta http://www.icold-cigb2019.ca/presentations/keynotes/.

Symposiumissa oli myös lukuisia muita hyviä esityksiä kuten esimerkiksi hyyde- ja jääongelmien ratkaisemiseksi käytetyt erilaiset jääpuomit. Padoille aiheutuvaa jääkuormaa oli pyritty arvioimaan kokeellisesti entistä tarkemmin. Riprap-rakenteilla oli suojauduttu talven ja aaltojen vaikutusta vastaan. Norjassa oli tarkasteltu patoaltaiden vaikutuksia menneisiin tulviin sekä tulevaa vaikutusta ilmastonmuutoksen myötä. Esityksessä todettiin, että voimalaitosten patoaltaat ovat merkittävä tekijä vähentämään tulvavahinkoja Norjassa.

Juha Laasonen kertomassa symposiumissa Tainionkosken voimalaitospadon kuntotutkimuksista.
Suomen suurpadot ry:n puheenjohtaja Juha Laasonen kertoi symposiumissa Tainionkosken voimalaitospadon kuntotutkimuksista.

Perjantai 14.6.
Perjantaina järjestetyn vuosikokouksen alussa ICOLDin presidentti Michael Rogers kiitteli kovasti kulunutta työntäyteistä vuotta. Vuosi on ollut täynnä huikeita menestystarinoita. Muun muassa Intia, Malesia ja Tadžikistan ovat ottaneet suuria harppauksia kohti turvallisempia patoja. ICOLDin uudeksi jäsenmaaksi valittiin Uganda.

Kuva vuosikokouksesta ja suomalaisten kokouspöydän ääreltä.
Suomalaisedustus vuosikokouksessa.

Hallitus esitteli jäsenmailleen esityksen Patoturvallisuuden julistuksesta (Declaration for Dam Safety). Sovittiin, että tästä saa lähettää kommentteja ja julistus on tarkoitus julkaista ensi vuonna vuosikokouksen yhteydessä.

Päätimme myös seuraavan kokouksen aiheet, joista presidentin valinta oli:

  • Betonipatojen suunnittelu, innovaatiot ja toiminta: Concrete Dams Design, Innovation and Performance

sekä äänestyksellä valittiin:

  • Patojen häiriötilanteet ja onnettomuudet: Incidents and Accidents Concerning Dams
  • Tarkkailu, instrumentointi, valvonta ja datan hankinta: Surveillance, Instrumentation, Monitoring and Data Acquisition
  • Padot ja ilmastonmuutos: Dams and Climate Change.

 Uusina julkaisuina vuosikokouksessa hyväksyttiin 5 bulletinia:  

  • Kaivospatojen suunnittelun julkaisu: Tailing Dams Design – Technology update 
  • Sedimenttien hallintaa käsittelevä: Sediment management in reservoirs: National regulations and case studies 
  • Patotyypin valintaa auttava: Selection of Dam Type 
  • Laajenevia kemiallisia reaktioita käsittelevä: Management Of Expansive Chemical Reactions In Concrete Dams & Hydroelectric Projects
  • Nykypäivän haasteita ja tarpeita patosektorilla pohtiva: Challenges and Needs for Dams in the 21st century.   

Eija Isomäki toimii patoturvallisuuden asiantuntijana Kainuun ELY-keskuksessa
Heli Nurmi on johtava vesitalousasiantuntija Kainuun ELY-keskuksessa

Viisi päivää Kiinassa

Kiinaan suunnatun patoturvallisuuden demonstraatioprojektinkokous ja tekniset ekskursiot järjestettiin 24.-28. huhtikuuta Nanjingissa, Kiinassa. Tilaisuuteen osallistui itseni lisäksi professori Petteri Alho Turun yliopistosta sekä vesitalousasiantuntija Tomi Mäki Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Tomi on ollut mukana myös tämän blogitekstin valmistelussa.  

Kävimme tutustumassa kahdella pienellä padolla Nanjingin alueella. Pienet padot kuuluvat provinssien hoidettaviin kohteisiin. Isäntämme ja projektikumppanimme Dam Safety Management Center vastaa isojen patojen patoturvallisuudesta. He eivät olleet koskaan aiemmin käyneet näillä padoilla, jotka sijaitsevat noin tunnin ajomatkan päässä heidän toimipisteestään Nanjingissa. Padot oli rakennettu ensisijaisesti kasteluvedentuotantoa varten.

Linying-pato on rakennettu 1969. Se on 31 metriä pitkä ja 5,4 metriä korkea. Pato on peruskorjattu toukokuussa 2008. Pato on luokassa 2. Hongshan-pato on rakennettu 1966 ja peruskorjattu kesäkuussa 2008. Pato on 54 metriä pitkä ja 12,5 metriä korkea. Padot olivat ulkoisesti siistissä kunnossa. Varoituskyltit ovat hyvin esillä ja esimerkiksi kuivatusjärjestelmä vaikutti tehokkaalta. Padoilla oli ns. patovahdit, jotka asuvat padon vieressä olevassa rakennuksessa.

Suomalaisten patoturvallisuuden asiantuntijoiden kokousmatka Nanjingissa, Kiinassa. Kuvassa kokousväki tutustumassa Hongshan padolla.
Tutustumiskäynti Hongshan padolla.

Kävimme katsomassa myös vähän isompaa Daquan-patoa, jossa termiitit aiheuttavat ongelmia. Tällaisia patoja on provinssin alueella useampia. Padolle oli tehty peruskunnostus termiittien takia. Kiinalaisille tyypilliseen tapaan termiittien toimintaa padoilla oli samalla tutkittu ja aiheesta oli koottu kattava näyttely. Näyttelyssä kerrottiin termiiteistä ja niiden toiminnasta. Patorakenteesta nostettu termiittipesä oli asetettu lasivitriiniin nähtäväksi.

Daqua-padosta kaivettu termiittien pesä, joka on laitettu lasivitriiniin nähtäville.
Daquan-padosta löytynyt termiittipesä.
Daquan-padon yhteyteen on rakennettu termiittinäyttely, jossa on esillä muun muassa eri kehittymisvaiheissa olevia termiittejä.
Näyttelyssä oli esillä muun muassa eri kehittymisvaiheissa olevia termiittejä.

Matkamme jatkui Luoyangiin tutustumaan Keltaisessajoessa sijaitsevaan Xiaolangdin patoon. Padon rakennustyöt aloitettiin 1993 ja pato valmistui 2000. Pato on 154 metriä korkea ja 1 307 metriä leveä. Padolla on useita käyttötarkoituksia: tulvasuojelu, jäidenhallinta, ruoppaus, teollisuuden ja kunnallinen vesihuolto sekä vesivoimantuotanto. Rakennustyöhön osallistui lukuisia asiantuntijoita useista eri maista. Esimerkiksi padon käyttö sedimenttien hallintaan oli varsin mielenkiintoinen. Noin 10 päivän ajan kesäkuussa padon pohjaluukut avataan, jolloin sedimentit päästetään liikkeelle joen pohjasta padon edestä. Koska vesien määrä on tällöin suuri, pohjasta tullut sameus laimenee merkittävästi ja voimakkaasta virtauksesta johtuen se ei kerry joen alaosille vaan päätyy pitkälle mereen.

Xiaolangdin pato Keltaisessajoessa, Kiinassa.
Xiaolangdin pato Keltaisessajoessa.
Patonäyttely kertoo Xiaolangdin padon rakentamisen vaiheista.
Patonäyttely kertoo Xiaolangdin padon rakentamisen vaiheista.

Xiaolangdin padolla järjestetyssä kokouksessa keskustelimme padolla esiintyvistä ongelmista, joita löytyy myös Suomen padoilla. Sedimentaatio-ongelman lisäksi keskustelimme myös jäästä ja hyyteestä. Xiaolangdin padolla tämä ongelma on jokavuotinen ja jatkuu läpi talven, koska Keltaiseenjokeen ei muodostu suojaavaa jääkantta kuten Suomessa. Juoksutuksen avulla hyydepatoja ja -tulvia pyritään estämään. Professori Alho kertoi Suomessa käynnissä olevasta tutkimuksesta, jossa hyytöongelmaa pyritään torjumaan joen pohjaan rakennettujen blokkien avulla. Hyyde siis pysähtyy blokkeihin ja sulaa. Projekti tuntui kiinnostavan kiinalaisia. Keskustelimme myös pitkään padon instrumentoinnista. Xiaolangdin patoon on asennettu 1300 instrumenttia rakennusvaiheessa ja pato on näin melkoisen hyvässä tarkkailussa. Totesimme yhteiseksi ongelmaksi sen, että vanhoihin patoihin tarkkailulaitteiden asentamisessa on omat haasteensa, koska patorakennetta ei saa vahingoittaa asentamisen yhteydessä.

Professori Petteri Alho esittelee Turun yliopiston hydrologian tutkimuksia kokousväelle.
Professori Petteri Alho esittelee Turun yliopiston hydrologian tutkimuksia.

Vierailun päätöskokouksessa löysimme paljon yhtenevyyksiä ja toki myös loogisia eroja Suomen ja Kiinan padoista ja käytännöistä. Suomalaisia yrityksiä on jo Kiinassa toimimassa patoturvallisuusasioiden parissa ja tilaa on varmasti niin uusille yrityksille kuin vanhoille toimijoille jatkossakin. Suomessa ja Kiinassa patojen rakennuskanta on osittain jo ikääntynyttä, joten kunnostustöille ja korjauksille on tarvetta. Patojen tutkimustekniikat ja monitorointimahdollisuudet ovat myös kehittyneet ja tarvetta näiden ajantasaistamiselle löytynee. Projektin päätösraportti muotoillaan yhteistyössä toukokuun (2019) aikana ja esitellään Kiinan ja Suomen ministeriöiden yhteistyöohjausryhmän kokouksessa.

Lisää tietoa projektista löytyy linkistä:
Dam Safety technology project in co-operation with Chinese

Kuvassa Eija Isomäki, patoturvallisuuden asiantuntija Kainuun ELY-keskuksesta.

Kirjoittaja Eija Isomäki toimii patoturvallisuuden asiantuntijana Kainuun ELY-keskuksessa.

”Ken kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa” – vai meneekö se sittenkään niin?

Ken kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa. Tuon vanhan suomalaisen sananlaskun lienemme jokainen kuulleet ja se vaikuttaa ajattelutapaamme edelleen. Mutta jos kanadalaissyntyistä ja sittemmin suomalaistunutta yrittäjää ja businessantropologi André Noël Chakeria on uskominen, siitä pitäisi päästä irti – ainakin jos haluamme menestyä.

”Ken kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa -lähestymistapa on passé! Suomalaiset haluavat pelata varman päälle sen sijaan, että ottaisivat riskejä. Joskus olisi hyvästä hyväksyä epäonnistuminenkin, yrityksen ja erehdyksen kautta tulee menestys”, painotti Chaker puheessaan reilulle satapäiselle yleisölle Kainuusta maailmalle –tapahtumassa Kajaanin ammattikorkeakoululla Kajaanissa 27.2.2019.  

Pitkään suomalaista työelämää seurannut kirjailija André Noël Chaker korosti riskinottamisen lisäksi myös yhteistyön ja verkostojen merkitystä mutta myös kilpailijoista erottumista.

”Kansainvälisessä kaupassa paljon tärkeämpää kuin olla täydellinen, on olla poikkeuksellinen. Erottuaksesi massasta sinun täytyy olla erilainen ja haluttu. Ja sama pätee ylipäätään menestykseen ja oman tien viitoittamiseen elämässä. Tärkeintä on löytää se oma juttu, jonka avulla erottua muista positiivisella tavalla”, totesi Chaker viitaten varsinkin yleisön nuoremman väen suuntaan.

André Noël Chaker

Team Finland in Kainuu –alueverkoston järjestämä tilaisuus tarjosi kansainvälistymisvaiheessa ponnisteleville yrittäjille ja yritysten ystäville myös muita rahanarvoisia vinkkejä. Oululainen AA-Ventures Oy:n Aki Aunola avasi tarinansa kansainvälistä kauppaa tekevänä perunakauppiaana. Punaiset hanskat ja neljä lammasta on äärimmäisen hauska mutta aito tarina siitä, miten kv-markkinoilla voi tulla helposti huijatuksi ja miten kulttuurintuntemuksella sekä kielitaidolla on tärkeä merkitys. Johtajuus on loppujen lopuksi yrityksessä kaiken a ja o ja nämä opit jäivät varmasti yleisölle hyvin mieleen. Oppinsa hän kiteytti kansainvälistyjän kymmenen kohdan muistilistaksi.

Paneelikeskustelussa pureuduttiin kansainvälistymisen suurimpiin esteisiin, joista esiin nousivat muun muassa myynti- ja markkinointiosaamisen puute sekä liian pienet resurssit. Myös segmentoinnin merkitystä korostettiin.

”Onneksi näiden haasteiden kanssa yrittäjän ei tarvitse olla yksin. Meillä on Team Finland –verkostossa valtavasti palveluja tarjolla, joilla omiin resursseihin saa vipuvoimaa”, painotti ulkoministeriön vientisuurlähettiläs Juha Markkanen.

Panelistit olivat kaikki yhtä mieltä siitä, että Kainuussa on paljon loistavia ideoita ja tuotteita, joilla olisi valtavasti potentiaalia ja kysyntää globaaleilla markkinoilla. Esiin nostettiin myös esimerkkejä, joissa kansainvälistymisessä on upeasti onnistuttu.

”Superpark, Symbicon, CSE Entertainment, Critical Force ja Vuokatti”, luettelivat panelistit muutamia yritysesimerkkejä mainitakseen.

Paneelikeskustelussa (vas.) Olli Kokkonen, Kainuun OP, Juha Markkanen, UM, Kari Komulainen, Business Finland ja Elina Tervonen, Vumos Oy.

Iltapäivän viimeinen puolitoistatuntinen oli omistettu verkostoitumiselle ja Team Finland in Kainuu –verkoston palveluihin tutustumiselle. Lyhyissä tietoiskuissa vierailijat saivat myös katsauksen Kiinan markkinoihin ja sen sisältämiin mahdollisuuksiin, ulkoministeriön tarjoamiin palveluihin sekä pohjoismaisen ympäristörahasto NEFCOn rahoitusinstrumentteihin.

  • Päivän aineistot ovat ladattavissa tästä linkistä.

TEAM FINLAND IN KAINUU

Julkisrahoitteisilta toimijoilta löytyy yrityksen kansainvälistymispolun viitoittamiseen monenlaista tukea. Tähän haasteeseen vastaa Team Finland –verkosto sekä maakuntien Team Finland tiimit. Tehtävämme on edistää yritysten kasvua ja kansainvälistymistä sekä toimia linkkinä eri toimijoiden ja palvelujen välillä, jotta apu näyttäytyisi yrityksen näkökulmasta mahdollisimman saumattomana kokonaisuutena.

Tavoitteenamme on, että yrityksen ei tarvitse tuntea eri organisaatioiden palvelutarjontaa saadakseen tilanteeseensa parhaiten soveltuvaa rahoitusta ja asiantuntijapalvelua. Kun pallo on heitetty TF-verkostolle, sitä syötellään eteenpäin, tulipa ensimmäinen syöttö mistä suunnasta tahansa tai kenelle verkoston toimijalle hyvänsä.

Palveluiden tunnettuutta lisäämme tekemällä yhteistyötä elinkeinoelämän, järjestöjen, kuntien, oppilaitosten ja kehitysyhtiöiden kanssa. Järjestämme myös erilaisia kasvuun ja kansainvälistymiseen liittyviä infotilaisuuksia ja yritysten verkostoitumistapahtumia.
Ota rohkeasti yhteyttä niin kerromme lisää!

Lisätietoja: Team Finland

undefined

Kirjoittaja Mari Möttönen työskentelee Team Finland Kasvu ja kansainvälistymiskoordinaattorina Kainuun ELY-keskuksessa.