Kesä pohjavesien parissa

Pääsin tänä kesänä kurkistamaan pintaa syvemmälle, kun aloitin Kainuun ELY-keskuksella harjoittelijana pohjavesien suojelussa. Perustietoja pohjavesistä minulla oli opintojen kautta jo etukäteen, mutta pääsin nyt syventämään tietämystäni aiheesta monestakin näkökulmasta. Pohjavesien suojelu tulee huomioida kaikessa ihmistoiminnassa, joten siihen liittyvästä osaamisesta on jokaiselle ympäristöalalla työskentelevälle paljon etua. Suojelun tavoitteena on säilyttää pohjavesien tila hyvänä, ja sen avulla varmistetaan puhtaan talousveden riittävyys myös tulevaisuudessa.

Maisemakuva metsäaukealta. Kuvassa lehti- ja havupuita.
Maastokäynneillä Kainuun luonto tuli tutuksi.

Tutustuin harjoittelun aluksi pohjavesitietojärjestelmään Povetiin, joka on osa ympäristötietojärjestelmä Herttaa. Povetista löytyy tietoja esimerkiksi pohjavesialueiden sijainnista, luokituksesta ja hydrogeologiasta. Tehtäväni oli päivittää Povetiin eri asiakirjoista löytyviä tietoja, jotta ne ovat siellä helposti saatavissa ja luettavissa. Muutaman viikon pohjavesialueiden karttoja katseltuani olin jo melko hyvin perillä paitsi Kainuun maantieteestä, myös maakunnan pohjavesivaroista. Erilaiset pohjavesiselvitykset ja pohjavesialueiden hydrogeologia tulivat ainakin paperilla hyvin tutuiksi.

Päätehtävänäni toteutin pohjavesien suojeluun liittyvän selvityksen, jonka yhteydessä pääsin tutustumaan myös kunnan ympäristönsuojeluun sekä suunnittelemaan ja tekemään tarkastuksia yhdessä kunnan viranomaisen kanssa. Lopuksi koostin selvityksen tulokset raportiksi. Raportin kirjoittamiseen kuului paljon myös taustatyötä, karttojen laatimista sekä pohjavesien suojeluun liittyvään lainsäädäntöön tutustumista. Eräs keskeisimmistä pohjaveden suojeluun liittyvistä lakipykälistä on ympäristönsuojelulain 17 §, jossa kielletään pohjaveden pilaaminen. Lainsäädännön tulkinta ei ollut aina helppoa, mutta juuri sen osalta koen oppineeni harjoittelun ansiosta paljon. Oli hienoa, että sain harjoittelijana ottaa vastuuta työstäni, mutta apua sain aina kun sille oli tarvetta. Selvitystyön tekeminen oli mielenkiintoinen haaste, josta sain paljon eväitä myös tuleviin työtehtäviin. 

Kuvassa pohjavesikaivo, josta on otettu kansi pois.
Kurkistus pohjavesikaivoon.

Pohjavesialueet tulivat harjoittelun aikana tutuiksi myös käytännössä. Pääsin harjoittelijana mukaan esimerkiksi maa-aineksenottopaikoille, kaivokselle ja selvittämään kotitalouden kaivoveden pilaantumista. Nämä vierailut laajensivat käsitystäni ELY-keskuksen ympäristöviranomaisten työkentästä ja sen monipuolisuudesta. 

Rantatörmällä kukkivaa kanervaa. Taustalla järvimaisema.

ELY-keskuksen viranomaiset ovat todella alansa käytännön ja teorian asiantuntijoita, joilta opin paljon sekä pohjavesistä että myös asian vierestä. Kainuun ELY-keskuksella oli mukava ilmapiiri, hienot uudet työtilat ja mahtavia työkavereita. Harjoittelua ennen olin vieraillut Kainuussa lähinnä matkailun kannalta, mutta vapaa-aikakin kului mukavasti, sillä marjasoita ja -metsiä ei ollut Kainuun korvessa vaikea löytää. Vielä olisin pidempäänkin Kajaanissa viihtynyt, mutta seuraavat työtehtävät kutsuvat jo takaisin Ouluun.

Kirjoittaja Saara Luukkonen oli harjoittelijana Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueella Kainuun ELY-keskuksessa kesällä 2019.

Koulutusta patoturvallisuuteen

Syksyllä 2019 starttaa Kainuun ELY-keskuksen ja Tampereen yliopiston järjestämä Patoturvallisuuskoulutus. Koulutus järjestetään yhden ja kahden päivän mittaisina erillisiä koulutuspäivinä noin kuukauden välein. Koulutuspäiviä on yhteensä 12. Koulutuksen voi suorittaa kokonaisuutena tai valita paketista tiettyjä erillisiä päiviä. Koulutukseen on mahdollista osallistua myös etänä.

Koulutuksen järjestelyistä Tampereen yliopistolla vastaa Minna Leppänen. Leppänen toimii Tampereen yliopistossa maa- ja pohjarakenteiden yksikössä päätyönään opettaminen, opinnäytetöiden ohjaus, opetusjärjestelyt ja opetuksen kehittäminen. Koulutuksen järjestelyistä saakin lisätietoa Minnalta osoitteesta: minna.leppanen(at)tuni.fi.

Patoturvallisuuskoulutuksen opintopolku.

Patoturvallisuuskoulutuksen valmisteluun perustettiin työryhmä. Työryhmässä toimii Kari Pehkonen ja Timo Regina Kainuun ELY-keskuksesta, Juha Laasonen Suurpadot ry:ltä (FINCOLD), Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta, Minna Leppänen ja Tim Länsivaara Tampereen yliopistosta, Kari Janhunen ja Pekka Suomela Kaivosteollisuus ry:ltä. Teknisistä järjestelyistä on vastannut Eija Isomäki Kainuun ELY-keskuksesta.

Koulutuksesta lisätietoa ja ilmoittautumislomake löytyvät verkosta: https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Vesien_kaytto/Padot_ja_patoturvallisuus/Koulutus/Patoturvallisuuskoulutus(8302).

Edellisen kerran Suomessa patoturvallisuuskoulutusta (PATU) oli tarjolla vuosien 2004 – 2005 aikana, jolloin koulutuksen järjestivät Maa- ja metsätalousministeriö ja Suomen ympäristökeskus yhdessä. Koulutus oli erittäin suosittu ja kovasti kiitelty. Tämän jälkeen varsinaista patoturvallisuuskoulutusta ei ole ollut tarjolla. Viranomaisille on kuitenkin tullut useita pyyntöjä koulutuksen järjestämisestä ja nyt tähän toiveeseen on vastattu.

Patoturvallisuuskoulutuksen ohjelma.

”Koulutuksen toteuttamisessa mukana olevana, odotan innolla tulevaa koulutuspakettia kuten moni muukin kollegoistani ELY-keskuksella. Kymmenen työvuoden jälkeen on hienoa nähdä, mitä uutta voi oppia ja sitä tuleva koulutus aivan varmasti antaa.”

Kuvassa Eija Isomäki, patoturvallisuuden asiantuntija Kainuun ELY-keskuksesta.

Patoturvallisuuskoulutuksen työryhmän jäsen Eija Isomäki toimii patoturvallisuuden asiantuntijana Kainuun ELY-keskuksessa.

Lue lisää patoturvallisuuteen liittyviä kirjoituksia Kainuun ELYn blogista vuosien varrelta: kainuunely.com/patoturvallisuus

Kainutlaatuinen ELINIKÄISEN OHJAUKSEN strategia 2017-2020

Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan toimia, jotka auttavat ja kannustavat kansalaisia eri elämänvaiheissa:

1. tunnistamaan kykynsä, osaamisensa ja kiinnostuksensa,
2. tekemään tarkoituksenmukaisia koulutuksellisia ja työuraan liittyviä päätöksiä ja
3. hallitsemaan yksilöllisiä polkujaan opiskelussa, työssä ja muussa toiminnassa.

Kainuulaisten ohjaustoimijoiden yhteisellä Kainuun elinikäisen ohjauksen strategialla (ELO-strategia) halutaan edistää ja tiivistää alueella tehtävän ohjauksen verkostomaista toimintaa. Strategian perustana ovat alueen keskeisten ohjausta tekevien organisaatioiden strategiat sekä Kainuu-ohjelma.

ELO-strategian keskeisiksi teemoiksi on nostettu asiakaslähtöisyys, maakunnallisuus, motivointi ja kannustaminen. Yhteinen strategia ohjaa verkoston työtä tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen tuottajana.


Uskomme mahdollisuuksiin!

Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPAn Tuula ja Jaana kertovat, mitä Kainutlaatuisen elinikäisen ohjauksen arvo ”uskomme mahdollisuuksiin” sisältää.

Mitä ohjaus on?

Mirja kertoo omia ajatuksiaan ohjauksesta. Hän toimii opinto-ohjaajana Kainuun ammattiopiston hyvinvointialla.

Ohjaus on osuvaa ja osaavaa

Videolla Suvi ja Pirjo Kainuun TE-toimistosta kertovat osuvasta ohjauksesta.

Strategian valmistelusta on vastannut kehittäjäryhmä, johon kuuluivat seuraavien organisaatioiden edustajat: Kajaanin kaupunki, Kainuun ammattiopisto, Kajaanin ammattikorkeakoulu, Kaukametsän opisto, Kianta-Opisto, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA, Kainuun TE-toimisto ja Kainuun ELY-keskus.

Kainuun ELO- strategian toimeenpanosta vastaa Kainuun ELO-työryhmä, jonka työtä Kainuun ELY-keskus koordinoi.

Lue lisää Kainutlaatuisesta ELO-strategiasta: www.kainuunelo.fi