Työpaikkaohjaajakoulutuksella kaivattua ohjaamisosaamista työpaikoille

Kainuulaiset työllisyydenhoidon hankkeet toimivat tiiviissä yhteistyössä yritysten, työpajojen ja yhdistysten kanssa. Hanketoimijoille tuli samansuuntaisia viestejä, toiveita ja havaintoja työnantajilta ja hankkeiden asiakkailta. Haasteita ja tarvetta ohjausosaamisen kehittämiselle tuntui olevan. Kuinka ohjata palkkatuella työllistettyä? Miten suhtautua erilaisiin oppijoihin? Osaanko minä, enhän ole opettaja? Mitä hyötyä tästä on minulle tai työnantajalle?

Suomussalmen Talentti, Kuhmon ELSA, Tolokusti Sotkamossa ja Kainuun TYPO-koordinaatio -hankkeet yhdistivät osaamisensa. Toiveet ja havainnot koottiin yhteen ja mietittiin, kuinka koulutustarpeisiin voitaisiin yhdessä vastata. Hankkeiden yhteisellä kilpailutuksella kouluttajaksi valittiin Sirpa Keränen.

Kolmen iltapäivän koulutus sekä työpaikan tarpeisiin räätälöity yksilöohjaus antaa työkaluja erilaisten asiakkaiden ohjaamiseen, kannustavaan ja motivoivaan kohtaamiseen sekä vahvuuksien ja kehittymisen mahdollisuuksien tunnistamiseen.

”Ehkä selvensi, mitä kaikkea ohjaajan oman motivaation löytyminen ja ylläpitäminen ohjaustyössä voisi olla. Tästä aiheesta voisi miettiä esim. miten me yhdessä työyhteisössä voimme vaikuttaa oman/toisen motivaation löytymiseen sekä ylläpitämiseen ohjaustyössä muutoksien keskellä.”

– osallistujan palaute –
Nauravat naiset katsahtavat toisiaan. Molemmilla kahvimukit kädessä ja he istuvat pöydän ääressä.
Työpaikkaohjaajan työn ei todellakaan tarvitse olla ryppyotsaista, toteavat työpaikkaohjaajakoulutukseen osallistuvat Pia Härkönen (vas.) ja Miia Klemetti Lomallo Oy:stä. (Kuva: Sirpa Keränen).

Minna Saastamoinen Suomussalmen Talentti-hankkeesta kiteyttää, että koulutus ei ole irrallinen, vaan tukee opinnollistamisen kokonaisuutta. Koulutukseen osallistuvien työpaikoille on jo tunnistettu oppimisympäristö Talentti-hankkeen kautta tai se on suunnitteilla. Tärkeää on, että koulutusryhmien sisältöjä voidaan räätälöidä kunkin paikkakunnan tarpeiden mukaiseksi. Näin yhteistyössä toimien syntyy aidosti malli, joka hyödyttää koko Kainuun toimijakenttää ja asiakkaita. Suomusalmella koulutus on herättänyt kovasti kiinnostusta ja Talentti-hankkeella on suunnitelmissa järjestää jo kolmas koulutusryhmä syksyllä 2020.

Sirpa Keränen on kouluttanut kevään aikana työpaikkaohjaajia Suomussalmella ja Sotkamossa. Hän kertoo, että työpaikkaohjaajat toimivat oman työnsä ohella erilaisten oppijoiden ohjaajina. Oppijoiden kirjo on laaja, TET-jaksolla olevista tutkintoa suorittaviin sekä tuetussa työtoiminnassa olevista kausityöntekijöihin.

Koulutuksen keskeinen tavoite on tulla tietoiseksi omasta roolistaan oppimisen ohjaajana. Ohjaajana edelleen kehittyminen on jokaisella ohjaajalla oma prosessinsa. Työpaikkaohjaajilla on kuuluksi ja nähdyksi tulemisen tarve, kertoo Sirpa Keränen.

”Osallistava koulutusote antaa paljon ja oman itsensä pohtiminen auttaa löytämään tarvittavia työkaluja omasta itsestään.”

– osallistujan palaute –
Kouluttaja Sirpa Keräsen omakuva, jossa hän katsoo kameraan. Taustalla tietokoneen ruutu.
Työpaikkaohjaajakouluttaja Sirpa Keränen toimii myös työnohjaajana ja prosessikouluttajana.

Miltä tuntuisi toimia ohjaajana ja ottaa vastuu ohjattavien oppimisesta ja kehittymisestä tai arvioida heidän osaamistaan, mikäli itse ei olisi saanut siihen valmennusta? Ohjaajat haluavat kuitenkin tehdä parhaansa oman perustehtävänsä ohessa.

Koulutus etenee prosessina kokonaisuudesta yksityiskohtiin, sisällöllisesti noudattaen ajatusta sopimus ja suunnittelu – oppiminen ja ohjaus – palaute ja arviointi – kehittäminen. Menetelminä Sirpa suosii osallistamista ja toiminnallisuutta. Koulutukseen sisältynyt työpaikkakohtainen ohjaus on saanut erityisesti kiitosta.  

”Oli uutta, että kouluttaja kävi tutustumassa jokaisen työpisteeseen ja järjesti soittoaikoja ja sitä kautta sain hyviä työkaluja työhöni.”

– osallistujan palaute –

Puhdaspesun yrittäjä Anne Parviainen haki koulutuksesta työkaluja erilaisten oppijoiden kohtaamiseen ja ohjaamiseen. Pesulalla on ollut monenlaisia työssä oppijoita oppisopimuskouluttautujista työkokeilijoihin. Koulutus antoi eväitä myös uusien vakituisten työntekijöiden ohjaamiseen ja opastamiseen.

– Olen oppinut paljon eri oppimistyyleistä, tätä voi jatkossa soveltaa hyvin omassa työssä. Oman käyttäytymisen merkitys on kirkastunut. Olen myös ymmärtänyt paremmin, kuinka tärkeää keskustelu ja kouluttautujaan tutustuminen ovat ohjauksen sujumisen kannalta, kertoo Anne Parviainen.

”Oli ihana saada tietoa oman ohjaamisen tueksi. Ja uusia ajatuksia. Koulutuksen jälkeen on helpompi hahmottaa ohjaamisen ”polku”, eikä vain närppiä sieltä täältä. Huomasi kuinka ohjaamisestakin kannattaa tehdä suunnitelma ja nyt se on helppo tehdä.”

– osallistujan palaute –

Mikä työpaikkaohjaaja?

Työyhteisössä voidaan tarvita järjestelyjä uuden tai vanhan työhön tulijan vastaanottamiseen, tukemiseen ja ohjaamiseen. Työpaikkaohjaaja voi tarvita myös lisäosaamista työpaikalla järjestettävän koulutuksen suunnitteluun, opiskelijan ohjaukseen tai oppimisen arviointiin.

Työhön tulija voi olla esimerkiksi osatyökykyinen, työuraansa aloittava, opiskelija tai vaikeassa työmarkkina-asemassa oleva tai pitkän poissaolon jälkeen työhönsä palaava työntekijä. Tällaisissa tilanteissa työyhteisö saa lisäosaamista työpaikkaohjaajakoulutuksesta.

Työpaikkaohjaaja on yleensä työhön tulijan kanssa lähes samoissa tehtävissä toimiva työntekijä.

Työpaikkaohjaaja tukee, perehdyttää ja ohjaa työhön tulijaa uudessa työtehtävässä sekä helpottaa liittymistä työyhteisöön ja sopeutumista työelämään.

Lisätietoja:

ELSA-hanke, Kuhmo: Tietoa ELSA-hankkeesta (elsahanke.fi)

Talentti-hanke, Suomussalmi: Tietoa Talentti-hankkeesta (suomussalmi.fi)

Tolokusti Sotkamossa -työllisyydenhoidon hanke, Sotkamo: Tietoa Tolokusti-hankkeesta (sotkamo.fi)

Työpaikkaohjaajakouluttaja Sirpa Keränen:
– Nettisivut: www.sirpakeranen.com
– Facebook: https://www.facebook.com/ohjaajasirker
– Sähköposti: ohjaaja@sirpakeranen.com


Kirjoittaja Anja Pääkkösen oma kuva.

Kirjoittaja Anja Pääkkönen toimii koulutuskoordinaattorina Kainuun ELY-keskuksessa. Hän kannustaa työnantajia lähtemään rohkeasti mukaan kehittämään omaa osaamistaan työpaikkaohjaajakoulutuksella.

RekryKainuuLive – Osaavaa työvoimaa Kainuuseen

Oletko koskaan tullut ajatelleeksi omaa toiminta- ja elinympäristöä työllisyyden näkökulmasta? Oman kunnan tai kaupungin väestörakennetta tai elinkeinoaloja? Entäpä sitä, mikä vaikutus sillä on omassa elämässäsi tai tulevaisuudessa – entä lapsesi tulevaisuudessa? Mitä tapahtuu, jos elinkeinot hiipuvat, yritysten kehittyminen pysähtyy eikä osaavaa työvoimaa löydy tai sitä ei ole saatavilla?

Nykypäivänä, kun töiden perässä liikutaan yhä enemmän, käymme kilpailua työvoimasta maan sisällä yhä kovemmin. Työvoimapula jarruttaa jo tällä hetkellä yritysten kasvua ja kehittymistä ja voi jossain tapauksissa johtaa yritysten sijoittumiseen muualle. Myös osaava työvoima liikkuu kehittyvien yritysten perässä.

Mikä sinua työnhakijana, työntekijänä tai yrittäjänä vetää Kainuuseen? Miten voimme yhdessä luoda terveen ja avoimen ympäristön elinkeinoelämän kehittämiseksi? Työllisyydenhoito on myös asuinalueen mainetyön kannalta merkittävää. Yhteiskuntamme toimii viime kädessä yhtenä verkostona ja siinä verkostossa tulee kaikkien osien toimia, jotta hyvinvointimme olisi taattu niin alueellisesti kuin myös yhteiskunnallisestikin.

RekryKainuuLive – Osaavaa työvoimaa Kainuuseen modernein keinoin -hanke on käynnistetty kehittämään Kainuun työvoima- ja yrityspalveluja. Lisäksi hankkeessa pureudutaan työvoiman rekrytointiin ja saatavuuteen yhdessä alueen eri toimijoiden kanssa.

Hankkeen tavoitteena on lisätä yritysten ja työnantajien rekrytointiosaamista modernein keinoin ja saattaa työnantajat ja työnhakijat yhteen. Uusi toimintakonsepti tuo tietoa yrityksistä ja niiden rekrytointitarpeista aiempaa tehokkaammin potentiaalisille työnhakijoille, paluumuuttajille, opiskelijoille sekä muille alueesta kiinnostuneille.

Erityistavoitteena on myös edistää heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä uusia palveluita ja toimintamalleja hyödyntämällä. Hankkeen konkreettisena toimenpiteenä on kehittää uusia innovatiivisia ratkaisuja rekrytointiosaamiseen ja työnhakumahdollisuuksien parantamiseen.

RekryLiven juontaja haastattelee suorassa lähetyksessä Kainuun soten työntekijöitä.
Kainuun uudessa sairaalassa tehtiin MessiLive -lähetys, jossa Kainuun sotelle etsittiin uusia työntekijöitä.

– Sinänsä emme ole innovoimassa mitään uutta. Pikemminkin yleisöä tavoitellaan nykyaikaisilla menetelmillä hyödyntäen olemassa olevia alustoja ja keinoja, kuten sosiaalista mediaa ja hyväksi havaittua MessiLive.fi -palvelua, hankkeen projektipäällikkö Kristi Loukusa kertoo. Modernien ja digitaalisten keinojen käyttöönotto ja vuorovaikutteiset verkkolähetykset pyrkivät parantamaan työnantajien ja työnhakijoiden kohtaamista. MessiLive.fi on todella mielenkiintoinen konsepti, joka murtaa täysin perinteiset rekrytointitavat, ja tämä konsepti tulee myös Kainuussa käyttöön.

Työnantajat ja -hakijat kohtaavat

MessiLive.fi on palvelu, jossa yhdistyy tuorein tekniikka, vahva vuorovaikutusosaaminen ja pitkä kokemus työnantajien sekä työnhakijoiden palvelemisesta. On kaikkien etu, että oikea tekijä löytää itselleen oikean työpaikan mahdollisimman nopeasti. Kevään aikana on jo toteutettu muutamia lähetyksiä Kainuussa.

RekryKainuuLive -hankkeen verkkosivuilla halutaan tarjota hyvää informatiivista sisältöä työnhakijoille, työnantajille kuin myös yrittäjille ja yrittäjiksi aikoville. Tavoitteena on myös julkaista omia podcasteja, joiden aiheet käsittelevät työelämää ja yrittäjyyttä, maustettuna inspiroivilla tarinoilla kainuulaisesta elämäntyylistä.

Hankkeen kohderyhmät ovat työttömät työnhakijat Kainuussa ja Kainuun ulkopuolella, alueesta kiinnostuneet työnhakijat, potentiaaliset työperäiset maahanmuuttajat, kainuulaiset yritykset, erityisesti pk- ja mikroyritykset ja muut työnantajat, koulutuksen tarjoajat sekä TE-toimiston henkilökunta sekä muut työttömille palveluja tarjoavat tahot.

– Palvelumme ovat tarjolla kaikille yllä mainituille kohderyhmille, olit sitten työnhakija vailla nykyaikaista CV:tä tai yritys, joka kaipaa rekrytointiapua.

Suorat rekrytointilähetykset ovat tarjolla kaikille Kainuussa toimiville yrityksille, jotka haluavat tuoda esille avoimia työpaikkoja sekä koulutusmahdollisuuksia.

Rekrytointilähetyksiä on mahdollisuus hakea jo nyt ja ensimmäisiä suoria lähetyksiä on tarkoitus toteuttaa jo kesäkuussa. Toukokuun lopussa on luvassa suora lähetys itse MessiLive.fi -palvelusta, joten sitä odotellessa kannattaa ottaa hankkeen some-kanavat seurantaan. Hankkeen tavoitteena on toimia tässäkin yhteydessä asiakaslähtöisesti, avoimesti ja läpinäkyvästi.

RekryKainuuLive -hanke starttasi maaliskuussa 2020. Projektipäällikkönä toimii Kristi Loukusa ja mediavastaavana Jani Hyvönen. Heidän tehtävänään on yhdessä kehittää ja jalkauttaa toimintakonsepti pysyväksi toiminnaksi osaksi TE-palveluita. Kristi vastaa hankkeen etenemisestä ja toimii pääsääntöisesti live- ja nauhoitussessioiden juontajana. Mediavastaavan työtehtävänä on huolehtia teknisen puolen toteutuksesta.

Lisätietoja RekryKainuuLive -hankkeesta:

Seuraa hanketta somessa:

Uutisointi hankkeesta:

YLE: Kainuussa sattui satumainen ajoitus – juuri ennen koronaa etsittiin keino, jolla työntekijöitä voi houkutella etänä


RekryKainuuLive -hankkeelle on myönnetty Euroopan sosiaalirahaston tukea (390 640 euroa) syksyllä 2019. Kaksivuotinen hanke toimii osana Messilive.fi -konseptia. Hankkeessa luodaan pysyvä palvelumalli Kainuuseen, ja hankkeen päätyttyä toiminta jatkuu osana Kainuun TE-toimiston palvelutarjontaa. Hanke kytkeytyy tiiviivsti Kainuun mainetyöhön, minkä on huomattu olevan tärkeä osa työllisyydenhoitoa. Hanke on määritetty toteutettavaksi aikavälillä 1.3.2020 – 28.2.2022.

ELY-keskukset 10 vuotta – katse tulevaisuuteen

Tänä vuonna tuli kuluneeksi kymmenen vuotta siitä, kun Suomen 15 ELY-keskusta perustettiin, Kainuun ELY-keskus niiden joukossa. Tuolloin tehtiin sen ajan merkittävä aluehallinnon uudistus. ELY-keskuksissa yhdistettiin samaan organisaatioon sekä elinkeino-, ympäristö– että liikenneasioita – siis eri hallinnonaloja ja organisaatioita. Uudistus oli jälkikäteen ajateltuna hyvinkin edistyksellinen ja moderni, koska ELY-keskukset muodostivat tuolloin vielä terminä tuntemattoman ilmiöpohjaisen organisaation ts. saatiin vahva alueellinen rakenne yhteen sovittamaan eri hallinnonalojen näkemyksiä ja lähtökohtia ja tuottamaan yhdessä palveluja.

Toimintaympäristö muuttuu ja monimutkaistuu niin maailmalla kuin Kainuussa. Osaavan työvoiman saatavuus vaikeutuu, ilmastonmuutoksen hillintä ja muutokseen sopeutuminen sekä ympäristön tilan edistäminen korostuvat, väestörakenne muuttuu, maahanmuuton merkitys kasvaa, turvallisuusuhat muuttuvat, teknologia kehittyy voimakkaasti ja palvelujen saatavuuden alueelliset erot kasvavat.  Kainuun ELY-keskus pystyy alueellisena ja monialaisena valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämisorganisaationa vastaamaan osaltaan näihin vaativiin ja monimutkaisiin haasteisiin.

Hallitusohjelman tavoitteet heijastuvat myös ELY-keskuksen toimintaan

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelma tavoittelee kunnianhimoisesti hiilineutraalisuutta vuoteen 2035 mennessä, mikä heijastuu laajasti ELY-keskuksen toimintaan hallinnonalasta riippumatta. Hallitusohjelma tähtää myös luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseen Suomessa. Ympäristöministeriön käynnistämä Helmi-elinympäristöohjelma nostaa luonnon monimuotoisuuden suojelun uudelle tasolle. Ohjelman toimet auttavat satoja uhanalaisia lajeja sekä suurta osaa maamme uhanlaisista luontotyypeistä. Valtion talousarviossa lähes kolminkertaistetaan luonnonsuojelurahoitus, joka tuo myös Kainuun ELY-keskukseen lisäresursseja.

Toinen hallitusohjelmassa voimakkaasti esillä oleva asia on työllisyysasteen nostaminen 75 %:iin. Kainuussa työllisyysaste on maan alhaisimpia, mutta viime vuosina se on parantunut kaikkein nopeimmin koko Suomessa. Osaltaan tähän on vaikuttanut nyt jo 53 kuukautta yhtäjaksoisesti laskenut työttömyys: Kainuu ei enää ole maan heikoin työllisyysalue.

Hallitus tulee esittämään oman työllisyyspakettinsa työllisyysasteen nostamiseksi ja sen toteuttamisessa ELY-keskuksilla sekä erityisesti TE-toimistoilla on merkittävä rooli. Ensimmäisten toimenpiteiden joukossa on tämän vuoden aikana starttaavat työllisyyden kuntakokeilut. Kainuun kunnat Puolankaa lukuun ottamatta ovat mukana kokeilussa.  

Kuvituskuva.
Osaavan työvoiman saatavuus on noussut yhdeksi keskeisimmistä elinvoimatekijöistä Kainuussa.

Osaavan työvoiman saatavuus on Kainuussa noussut yhdeksi keskeisimmistä elinvoimatekijöistä. Kaikki toimenpiteet työvoiman saatavuuden turvaamiseksi ovat tarpeen. Toimenpiteet vaativat usean eri toimijan yhteistyötä. Kainuussa ongelmia taklataan muun muassa Kainuun ja valtion siltasopimuksen toimenpiteillä, jossa Kainuun ELY-keskus on mukana. Sopimuksen mukaan muun muassa panostetaan mainetyöhön, kehitetään koulutuskokonaisuuksia ja kansainvälistä rekrytointia. 

Maakunnan elinvoima tarvitsee yritysten uudistumista ja kasvua. Kasvu saadaan yhä useammin kansainvälistymällä. ELY-keskuksilla on käytettävissä erilaisia yritysten kehittämistä edistäviä palveluja kuten kansainvälistymispalvelut, yritysrahoitus, kehittämisen analyysituotteet sekä työvoiman saatavuuden varmistaminen. Yrityspalveluissa niin valtio kuin kunnat tuottavat paljon erilaisia palveluja. Koska toimijakenttä on laaja, eri toimijoiden ja yritysten entistä tiiviimpi yhteistyö on yhä tärkeämpää.

Kainuussa maatalous on yhä keskittyneempää ja toimijat ovat suurempia. Maatalouden kannattavuuden parantaminen on yksi hallitusohjelman tavoitteista. ELY-keskuksilla on erilaisia välineitä maatalouden ja koko maaseudun elinvoimaisuuden kehittämiseksi.

Nämä ja joukko muita hallitusohjelmasta löytyviä linjauksia ja tavoitteita vaikuttivat keskeisesti ELY-keskusten ja aluehallintovirastojen uuteen yhteiseen strategiaan. Strategia sisältää hyvinvoinnin ja yhdenvertaisuuden turvaamiseen liittyviä toimenpiteitä, elinvoiman lisäämistä ja hiilineutraalisuuden tavoittelemista. Kainuun ELY-keskus on strategiaa huomioiden valmistellut neljälle vuodelle oman toimintasuunnitelman.

Toimintasuunnitelmassa Kainuun ELY-keskuksen painopisteet ovat:

  • Vahvistetaan Kainuun elinvoimaa ja kasvua kestävällä tavalla
  • Varmistetaan määrällisesti riittävän ja laadullisesti oikean työvoiman saatavuus Kainuussa
  • Päämääränä kainuulainen hyvä elämä
  • Kainuun ELY-keskus on erinomainen työpaikka ja haluttu yhteistyökumppani.
Kuvituskuva.
”Kestävää tulevaisuutta tekemässä – ihmisten ja alueiden parhaaksi”.

Kainuun ELY-keskus on kaiken myllerryksen keskellä toiminut laadukkaasti ja täydellä teholla, mistä kertovat hyvät asiakas- ja sidosryhmätyytyväisyystulokset. Myös vuosittain tehtävän sisäisen työtyytyväisyyskyselyn mukaan Kainuun ELY-keskusten henkilöstön työtyytyväisyys on korkealla tasolla. ELY-keskusten olemassaololle on selkeä tarve. ELY-keskukset tuottavat palveluja, joille on juuri nyt tarvetta ja kysyntää.

Toiminnan uudelle vuosikymmenelle lähdetään ELY-keskusten ja aluehallintovirastojen yhteisen strategian mukaisesti: ”Kestävää tulevaisuutta tekemässä – ihmisten ja alueiden parhaaksi”.


Julkaisun kirjoittajan profiilikuva.

Kirjoittaja Jaana Korhonen on Kainuun ELY-keskuksen Elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualueen johtaja. Hän toimii myös Kainuun ELY-keskuksen ylijohtajana vastuualuejohtajan tehtävän ohella.