ELY-keskukset 10 vuotta – katse tulevaisuuteen

Tänä vuonna tuli kuluneeksi kymmenen vuotta siitä, kun Suomen 15 ELY-keskusta perustettiin, Kainuun ELY-keskus niiden joukossa. Tuolloin tehtiin sen ajan merkittävä aluehallinnon uudistus. ELY-keskuksissa yhdistettiin samaan organisaatioon sekä elinkeino-, ympäristö– että liikenneasioita – siis eri hallinnonaloja ja organisaatioita. Uudistus oli jälkikäteen ajateltuna hyvinkin edistyksellinen ja moderni, koska ELY-keskukset muodostivat tuolloin vielä terminä tuntemattoman ilmiöpohjaisen organisaation ts. saatiin vahva alueellinen rakenne yhteen sovittamaan eri hallinnonalojen näkemyksiä ja lähtökohtia ja tuottamaan yhdessä palveluja.

Toimintaympäristö muuttuu ja monimutkaistuu niin maailmalla kuin Kainuussa. Osaavan työvoiman saatavuus vaikeutuu, ilmastonmuutoksen hillintä ja muutokseen sopeutuminen sekä ympäristön tilan edistäminen korostuvat, väestörakenne muuttuu, maahanmuuton merkitys kasvaa, turvallisuusuhat muuttuvat, teknologia kehittyy voimakkaasti ja palvelujen saatavuuden alueelliset erot kasvavat.  Kainuun ELY-keskus pystyy alueellisena ja monialaisena valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämisorganisaationa vastaamaan osaltaan näihin vaativiin ja monimutkaisiin haasteisiin.

Hallitusohjelman tavoitteet heijastuvat myös ELY-keskuksen toimintaan

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelma tavoittelee kunnianhimoisesti hiilineutraalisuutta vuoteen 2035 mennessä, mikä heijastuu laajasti ELY-keskuksen toimintaan hallinnonalasta riippumatta. Hallitusohjelma tähtää myös luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseen Suomessa. Ympäristöministeriön käynnistämä Helmi-elinympäristöohjelma nostaa luonnon monimuotoisuuden suojelun uudelle tasolle. Ohjelman toimet auttavat satoja uhanalaisia lajeja sekä suurta osaa maamme uhanlaisista luontotyypeistä. Valtion talousarviossa lähes kolminkertaistetaan luonnonsuojelurahoitus, joka tuo myös Kainuun ELY-keskukseen lisäresursseja.

Toinen hallitusohjelmassa voimakkaasti esillä oleva asia on työllisyysasteen nostaminen 75 %:iin. Kainuussa työllisyysaste on maan alhaisimpia, mutta viime vuosina se on parantunut kaikkein nopeimmin koko Suomessa. Osaltaan tähän on vaikuttanut nyt jo 53 kuukautta yhtäjaksoisesti laskenut työttömyys: Kainuu ei enää ole maan heikoin työllisyysalue.

Hallitus tulee esittämään oman työllisyyspakettinsa työllisyysasteen nostamiseksi ja sen toteuttamisessa ELY-keskuksilla sekä erityisesti TE-toimistoilla on merkittävä rooli. Ensimmäisten toimenpiteiden joukossa on tämän vuoden aikana starttaavat työllisyyden kuntakokeilut. Kainuun kunnat Puolankaa lukuun ottamatta ovat mukana kokeilussa.  

Kuvituskuva.
Osaavan työvoiman saatavuus on noussut yhdeksi keskeisimmistä elinvoimatekijöistä Kainuussa.

Osaavan työvoiman saatavuus on Kainuussa noussut yhdeksi keskeisimmistä elinvoimatekijöistä. Kaikki toimenpiteet työvoiman saatavuuden turvaamiseksi ovat tarpeen. Toimenpiteet vaativat usean eri toimijan yhteistyötä. Kainuussa ongelmia taklataan muun muassa Kainuun ja valtion siltasopimuksen toimenpiteillä, jossa Kainuun ELY-keskus on mukana. Sopimuksen mukaan muun muassa panostetaan mainetyöhön, kehitetään koulutuskokonaisuuksia ja kansainvälistä rekrytointia. 

Maakunnan elinvoima tarvitsee yritysten uudistumista ja kasvua. Kasvu saadaan yhä useammin kansainvälistymällä. ELY-keskuksilla on käytettävissä erilaisia yritysten kehittämistä edistäviä palveluja kuten kansainvälistymispalvelut, yritysrahoitus, kehittämisen analyysituotteet sekä työvoiman saatavuuden varmistaminen. Yrityspalveluissa niin valtio kuin kunnat tuottavat paljon erilaisia palveluja. Koska toimijakenttä on laaja, eri toimijoiden ja yritysten entistä tiiviimpi yhteistyö on yhä tärkeämpää.

Kainuussa maatalous on yhä keskittyneempää ja toimijat ovat suurempia. Maatalouden kannattavuuden parantaminen on yksi hallitusohjelman tavoitteista. ELY-keskuksilla on erilaisia välineitä maatalouden ja koko maaseudun elinvoimaisuuden kehittämiseksi.

Nämä ja joukko muita hallitusohjelmasta löytyviä linjauksia ja tavoitteita vaikuttivat keskeisesti ELY-keskusten ja aluehallintovirastojen uuteen yhteiseen strategiaan. Strategia sisältää hyvinvoinnin ja yhdenvertaisuuden turvaamiseen liittyviä toimenpiteitä, elinvoiman lisäämistä ja hiilineutraalisuuden tavoittelemista. Kainuun ELY-keskus on strategiaa huomioiden valmistellut neljälle vuodelle oman toimintasuunnitelman.

Toimintasuunnitelmassa Kainuun ELY-keskuksen painopisteet ovat:

  • Vahvistetaan Kainuun elinvoimaa ja kasvua kestävällä tavalla
  • Varmistetaan määrällisesti riittävän ja laadullisesti oikean työvoiman saatavuus Kainuussa
  • Päämääränä kainuulainen hyvä elämä
  • Kainuun ELY-keskus on erinomainen työpaikka ja haluttu yhteistyökumppani.
Kuvituskuva.
”Kestävää tulevaisuutta tekemässä – ihmisten ja alueiden parhaaksi”.

Kainuun ELY-keskus on kaiken myllerryksen keskellä toiminut laadukkaasti ja täydellä teholla, mistä kertovat hyvät asiakas- ja sidosryhmätyytyväisyystulokset. Myös vuosittain tehtävän sisäisen työtyytyväisyyskyselyn mukaan Kainuun ELY-keskusten henkilöstön työtyytyväisyys on korkealla tasolla. ELY-keskusten olemassaololle on selkeä tarve. ELY-keskukset tuottavat palveluja, joille on juuri nyt tarvetta ja kysyntää.

Toiminnan uudelle vuosikymmenelle lähdetään ELY-keskusten ja aluehallintovirastojen yhteisen strategian mukaisesti: ”Kestävää tulevaisuutta tekemässä – ihmisten ja alueiden parhaaksi”.


Julkaisun kirjoittajan profiilikuva.

Kirjoittaja Jaana Korhonen on Kainuun ELY-keskuksen Elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualueen johtaja. Hän toimii myös Kainuun ELY-keskuksen ylijohtajana vastuualuejohtajan tehtävän ohella.

RekryKoulutuksella osaavaa työvoimaa

RekryKoulutus on hyvä vaihtoehto, jos et löydä työnantajana ammattitaitoisia työntekijöitä tavallisten rekrytointien kautta. RekryKoulutus on mahdollisuus sekä yritykselle että työnhakijalle.

RekryKoulutus räätälöidään yrityksen tarpeisiin. Koulutus kestää pääasiassa 3-9 kuukautta, mutta vähimmillään 10 päivää. Työnantajan maksuosuus koulutuksen hinnasta on 30 %.

Ota yhteyttä TE-toimistoon tai ELY-keskukseen – autamme mielellämme!

Lisätietoja: http://www.te-palvelut.fi / Työnantajalle

Vumos Oy:ssa starttasi viime kesänä RekryKoulutus -hanke, jossa koulutettiin uusia maa- ja viherrakentamisen ammattilaisia yrityksen tarpeisiin. Videolla Vumos Oy:n toimitusjohtaja Elina Tervonen kertoo miten koulutushanke toteutui heidän yrityksessään.

Opinnollistamisen mahdollisuudet tutuksi

Opinnollistamista on kehitetty kainuulaisissa työllisyydenhoidon ESR -hankkeissa vuodesta 2018. Ammatillisen koulutuksen reformi on tuonut uusia mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen syrjäseuduille, missä ei ole ammatillisia oppilaitoksia. Pitkät välimatkat ja halu pysyä kotiseudulla ovat olleet usein esteenä osaamisen kehittämiselle.

Opinnollistaminen on kiinnostanut monia toimijoita, mutta toisaalta uusi asia on koettu vaikeana. Työllisyydenhoidon ESR-hanketoimijat päättivät yhdessä koota hankkeiden kokemukset ”Kainuulaiseksi opinnollistamisen malliksi”. Malli julkistetettiin Hankekahvilla Kajaanissa 26.9.2019, jossa mukana oli yli 60 mallista kiinnostunutta työllisyydenhoidon toimijaa. Mallia myös päivitetään jatkossa tarpeen mukaan, kun opinnollistamisesta kertyy lisää kokemusta.

Opinnollistaminen on räätälöintiä ja monien eri tahojen saumatonta yhteistyötä. Oppimisympäristöjen tunnistamista on Kainuussa tehty jo työpajoille, yrityksiin ja kuntatoimijoille. Opinnollistamisen myötä osaamista voi kehittää omalla paikkakunnalla ja toisaalta yrityksillä on mahdollisuus saada osaavaa työvoimaa. Opinnollistaminen on uusi toimiva keino vastata myös Kainuun yritysten työvoimapulaan. Yleensä opinnollistaminen on asiakkaille varma ponnahduslauta työelämään.

Kuhmolaisen Natalia Pulkkisen työllistymispolku sai alkunsa Kuhmon kaupungin Hyvä arki -ESR hankkeesta. Hankkeeseen hän tuli mukaan ollessaan palkkatukityössä Kuhmon Työvire ry:n Vesitornin kirppiksellä asiakaspalvelussa. Palkkatukityöjakson aikana Natalia työskenteli myös FaktaCountissa kuukauden ajan ns. työnsiirrossa.

Kuhmolaisen Natalia Pulkkisen työllistymispolku on edennyt opinnollistamisen kautta.

Kirppiksellä oppimisympäristö oli tunnistettu jo aiemmin muun muassa liiketoiminnan alalle. Natalia sai työstään osaamistodistuksen, jonka arviointi pohjautui Liiketoiminnan perustutkinnon kahteen ammatilliseen tutkinnon osaan ja yhteisiin tutkinnon osiin. Lisäksi Natalia sai ohjausta Edukailta puuttuvan osaamisen täydentämiseen. Natalia suoritti kirppiksellä kaksi liiketoiminnan perustutkinnon osaa näytöillä ilman ns. varsinaista valmistavaa koulutusta. Näytöt arvioi Kainuun ammattiopiston ammatillinen opettaja.

”Natalialla oli vahva motivaatio saada ammatti ja työllistyä Suomessa. Hän jatkoi liiketalouden opiskelua Kainuun ammattiopistossa. Osaamistodistukseen arvioidut ns. yhteisten tutkinnon osien osat luettiin hyväksi osana koulutusta, mikä lyhensi merkittävästi opiskeluaikaa. Hyvin pian työharjoittelu FaktaCountissa vaihtui palkkatyöksi ja koulutussopimus oppisopimukseksi”, kertoo hankekoordinaattori Virpi Heikkinen Kuhmon ELSA-hankkeesta.

Natalian opinnot etenevät hyvin ja lisäksi hän saa tarvittaessa ohjausta ja tukea Kuhmon Elinvoimasampo (ELSA) ESR-hankkeelta. ”Niin paljon on tapahtunut viimeisen seitsemän kuukauden aikana”, toteaa Natalia, ”Opiskelupaikan ja tulevan ammatin lisäksi, olen saanut itselleni työpaikan ja omakotitalon Kuhmosta.”

Lisätietoa opinnollistamisesta ja toimijoiden yhteystiedot:


Kirjoittaja Anja Pääkkönen toimii projektipäällikkönä Kainuun TYPO-koordinaatio -hankkeessa