Virkatyönä ympäristöstä huolehtiminen

Edistämme, kehitämme, teemme viranomaistehtäviä; luonnonsuojelu, ympäristönsuojelu, alueidenkäyttö, rakentamisen ohjaus, ympäristöntilan seuranta, vesivarojen käyttö ja hoito, valtakunnallinen viranomaistehtävä; patoturvallisuus, valtakunnallinen erikoistumistehtävä; kaivosten ympäristöturvallisuus, valtakunnallinen ELY-keskusten koordinaatiotehtävä; vieraslajitehtävä ja paljon muuta tekemistä. 

Kainuun ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueella teemme siis monenlaisia tehtäviä edistääksemme Kainuun ja Suomen ympäristöasioita. Erityisesti nyt on ympäristöasioissa kova ”pöhinä”: HELMI-elinympäristöohjelman toteutus, lisääntynyt kiinnostus tuulivoimaan sekä lisämäärärahat luonnonsuojelualueiden hankintaan muutamia mainitakseni. 

Luonnon monimuotoisuutta edistäen

Valtakunnallinen Helmi-elinympäristöohjelma on keino Suomen luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen ja tätä työtä tehdään myös Kainuussa. HELMI-töitä kohdennetaan meilläkin soiden suojeluun ja ennallistamiseen, lintuvesien kunnostukseen, perinnebiotooppeihin, metsäisiin elinympäristöihin sekä vesi- ja rantaluonnon kunnostukseen. 

Kainuussa ohjelmaa toteuttaa yksityismaiden osalta Kainuun ELY-keskus ja valtion maiden osalta Metsähallituksen luontopalvelut. Yhteistyö eri yhteistyötahojen kanssa on tiivistä.  

Pohjoiset ELY-keskukset (Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa) ovat saaneet merkittävän lisärahoituksen luonnonsuojelualueiden hankintaan. Raha (20 M€ vuosille 2020–2022) on suunnattu yksityisille maanomistajille. 

Ihminen kävelee pitkin peltoaukea lehtiö kädessään. Aukeaa reunustaa kiviaita ja havumetsä.
Lajitarkastus kohteessa.

Kainuun ELY-keskus on saanut tähän mennessä rahoituksesta 2,3 M€ ja lisärahoitusta haetaan kesäkuussa 3 M€ lisää. Soidensuojelun täydennysohjelman toteutukseen Kainuussa on rahoitusta 250 000 € ja tätäkin lisärahoitusta on mahdollisuus hakea tarpeen mukaan. Edellä mainitut luonnonsuojelualueiden hankinnat perustuvat täysin vapaaehtoisuuteen. 

Luonnonsuojelu kiinnostaa maanomistajia ja edellä mainitut lisärahoitukset ovat saaneet Kainuussa hyvän vastaanoton. 

Kainuun ELY-keskus hoitaa ELY-keskusten valtakunnallista vieraslajikoordinaatiotehtävää, johon kuuluu myös vieraslajiavustusten myöntäminen. Vuodelle 2021 avustusta myönnettiin alkuvuodesta valtakunnallisesti 34 hankkeelle yhteensä 875 000 €. Hankkeet ovat nyt parhaillaan toteutuksessa eri puolella Suomea.  

Veden äärellä

Kainuun ELY-keskus on käynnistänyt Kainuun vedenjakelun varmuusluokituksen päivityksen. Työssä tarkastellaan vesihuoltolaitosten tilannetta ja toimintavarmuutta häiriötilanteisiin liittyen mm. pohjavesialueiden, vedenottamoalueiden, vedenottamoiden ja verkostojen toimivuuden ja käytettävyyden osalta.  

Vesienhoidon kuulemisessa kuulemispalautetta tuli tällä suunnittelukaudella aiempaa runsaammin. Palautteissa on noussut esiin erityisesti vaelluskalojen vaellusyhteyksien parantaminen. Palaute huomioidaan vesienhoitosuunnitelmissa, jotka hyväksytään valtionneuvoston käsittelyssä vuoden lopussa.

 

Nainen ja mies alkukesällä joen rannalla. Katsovat kameraan ja hymyilevät.
Kainuun ELYn Katja Vainionpää ja Kimmo Virtanen työpaikallaan.

Kainuun ja Pohjois-Karjalan ELY-keskusten yhteinen vesistökunnostusverkostojen vahvistamishanke KAIPO-verkkohanke tulee jatkumaan myös vuonna 2022. Hankeen tavoitteena on luoda Kainuun ja Pohjois-Karjalan maakuntien alueelle vesistökunnostajaverkosto, jonka jäseniltä voisi saada mm. neuvoja vesistökunnostustoimenpiteiden suunnitteluun ja vesistökunnostusavustushakemusten laadintaan.  

Kainuun ELY-keskus on myös käynnistämässä vesistökohtaisen turvallisuussuunnitelman tarveselvitystä yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin ELY-keskusten kanssa. Hankkeessa selvitetään, onko Suomessa tarvetta vesistökohtaiselle turvallisuussuunnitelmalle huomioiden patoturvallisuus, tulvariskien hallinta sekä säännöstelyn kehittäminen. 

Valtakunnallista ja EU-tason työtä kaivosasioissa

Valtakunnallisessa kaivosten ympäristöturvallisuustehtävässä on meneillään monenlaisia hankkeita, joista uusimmassa laaditaan ostopalveluna opas erilaisten mallinnustarkastelujen hyödyntämiseen ja tulkintaan teollisuuden YVA- ja lupamenettelyissä. Hankkeessa ovat mukana myös GTK (Geologian tutkimuskeskus) ja SYKE (Suomen Ympäristökeskus). 

Käynnissä on myös velvoitetarkkailujen ja pohjaeläinmenetelmien vertailu -selvitys​, jossa mukana on myös SYKE ja Helsingin yliopisto. Hankkeen tarkoituksena on arvioida velvoitetarkkailussa käytettävien pohjaeläinmenetelmien soveltuvuutta osoittamaan kaivosten alapuolisissa vesistöissä havaittavia vaikutuksia. Lisäksi hankkeessa selvitetään metalli- ja teollisuusmineraalikaivosten vesistöjen tarkkailuohjelmia ja niiden välisiä eroavaisuuksia. 

Olemme järjestäneet koulutuksia, jossa osallistujina ovat eri viranomaiset, konsultit ja toiminnanharjoittajat: Kaivannaisjätteiden hallinnan parhaat käytännön ja tekniikat – videokoulutukset jatkuvat edelleen ja niitä on tänä vuonna järjestetty kuusi kertaa. Koulutuksissa edistetään kaivannaisjätteiden hallintaan liittyvän uusimman tiedon viemistä käytäntöön. 

Yksi tärkeimmistä kaivoserikoistumisen palveluistamme on ns. asiantuntijapalvelut, joita tarjoamme muille ELY-keskuksille ja viranomaisille liittyen eri vaiheessa oleviin kaivoshankkeisiin. Tänäkin vuonna asiantuntijamme ovat olleet jo mukana 14 eri kaivoksen asioissa. 

Kaivosasioissa olemme mukana myös EU-hankkeissa, joista viimeisin on Euroopan komission viime vuonna käynnistämä hanke, jossa laaditaan ohjeet parhaista riskienhallintamenetelmistä kaivannaisteollisuudelle. Hanke on nyt edennyt jo tiedonkeruuvaiheeseen. 

Maailman ympäristöpäivä 5. kesäkuuta

Monenlaista siis tapahtuu ympäristöasioissa ja monenlaisessa Kainuun ELY-keskuksen ympäristövastuualueen henkilöstö on mukana. Kaiken toiminnan keskiössä on ympäristö ja siitä huolehtiminen. 

Lauantaina 5.6.2021 vietämme jälleen Maailman ympäristöpäivää, jonka teemana on tänä vuonna ekosysteeminen palauttaminen luonnontilaan. Olemme Kainuun ELY-keskuksessa osaltamme tekemässä työtä kainuulaisen ja valtakunnallisten tehtäviemme osalta myös koko Suomen ympäristön hyväksi. Tämän työn teemme yhdessä verkostojemme, kumppaneidemme ja asiakkaidemme kanssa. 

Hyvää maailman ympäristöpäivää Kainuusta! 

(YK:n yleiskokous julisti kesäkuun viidennen päivän maailman ympäristöpäiväksi jo vuonna 1972. Siitä lähtien teemapäivä on tarjonnut jokavuotisen ikkunan keskusteluun ympäristön merkityksestä ja tarpeesta suojella luontoa, jotta sekä tämä että tulevat sukupolvet voisivat nauttia siitä. 

Tarkoituksena on rohkaista ihmisiä ympäristöä vaaliviin toimiin ja tarkastelemaan omia luontoon liittyviä asenteita. Ympäristöpäivän teema vaihtuu vuosittain.) 


Kirjoittaja Sari Myllyoja on toiminut Kainuussa ympäristöhallinnon tehtävissä yli 21 vuotta; asiantuntijana, esimiestehtävissä ja joulukuusta 2019 ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueen johtajana. 

Metsät turvaavat luonnon monimuotoisuutta

Maailman metsäpäivää vietetään tänä vuonna sunnuntaina 21.3. Kansainvälinen teemapäivä muistuttelee, millainen merkitys metsillä on osana elämäämme. Metsät tarjoavat energiaa, toimeentuloa, ruokaa sekä ovat vahva osa meidän suomalaisten mielenlaatua ja yhteyttä luontoon sekä monenlaisiin harrastuksiin.

Metsillä on tärkeä tehtävä elinympäristössämme ilmaston puhdistajana ja maaperän suojelijana. Huolehtimalla ja hoitamalla metsiä, turvataan luonnon monimuotoisuuden ja elinvoimaisuuden säilymistä sekä torjutaan ilmastonmuutosta.

ELY-keskuksen toiminnassa metsät ovat merkittävässä roolissa – käytännössä töitä tehdään mm. metsien suojeluhankkeissa ja metsien elinympäristöjen parantamisessa. Näillä toimenpiteillä tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantuminen ja sitä kautta mahdollistaa lajien ja luontotyyppien säilyminen myös tulevaisuudessa.

Suojelu on yksi keino käyttää metsiä, myös taloudellisesti

METSO-ohjelma ja pohjoisille alueille suojeluun tarkoitettu erillisrahoitus ovat yksityisille metsänomistajille osoitettuja vapaaehtoisia ohjelmia, joiden kautta voi suojella ja hoitaa metsiensä luontoarvoja korvausta vastaan. Lisäksi METSO-ohjelmassa toteutetaan luonnonhoitoa ilman maanomistajille aiheutuvia kuluja.

Kainuussa on tänä talvena perustettu huomattava yksityinen luonnonsuojelualue Suomussalmelle. Kainuun ELY-keskus ja Kuusamon yhteismetsä sopivat vanhan metsän alueen suojelemisesta Suomussalmen Jumalissärkiltä.

Suomussalmen Pienenjärvenkankaan alueelle perustetun yksityisen luonnonsuojelualueen pinta-ala on noin 39 hehtaaria. Suojeltu alue on osa geologisesti ja maisemallisesti huomattavaa Jumalissärkän-Hoikansärkän pitkittäisharjua. Suojelualue rajautuu kahteen vesistöön, Saarilampeen ja Jumalisjärveen kuuluvaan Pienijärveen.

Alue on paikallisesti tärkeää virkistysaluetta ja sen halki johtaa retkeilypolkuja Jumalissärkille. Puusto on vanhaa, keskimäärin 140-vuotiasta männikköä. Keloutuvat männyt turvaavat alueen lahopuujatkumoa. Suojelualueen rauhoitusmääräyksissä on kielletty mm. metsänhakkuut ja muut metsänhoitotoimenpiteet.

Kainuun ELY-keskus hankkii suojelualueita ympäristöministeriön myöntämällä määrärahalla vuosille 2020-2022. Määräraha on käytettävissä koko Kainuun alueella. Suojelualueiden toteutuksessa sovelletaan METSO-ohjelmassa käytössä olevia valintakriteerejä.

Vanhojen metsien suojelussa kohteen pinta-alan tulee olla yli 10 hehtaaria ellei alue rajaudu jo olemassa olevaan suojelualueeseen. Kohteen suojelu voidaan toteuttaa perustamalla yksityinen luonnonsuojelualue omalle maalle tai myymällä alue valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin. Suojelusta maksettavat korvaukset ovat verovapaita. Maanomistajat voivat tarjota kohteita suojeluun myös Metsäkeskuksen tai metsänhoitoyhdistysten kautta.

HELMI-elinympäristö ohjelma

METSO-ohjelman rinnalla toimii HELMI-elinympäristöohjelma, joka metsien lisäksi edistää Suomen luonnon monimuotoisuutta myös muissa elinympäristöissä: soilla, lintuvesillä, kosteikoilla, perinneympäristöissä sekä pienvesillä ja rantaluonnossa.

Kainuussa inventoitiin viime kesän aikana 50 metsäisten elinympäristöjen aluetta, jotka sijoittuivat ensisijaisesti yksityisille suojelualueille ja Natura-alueille. Inventoiduista kohteista 37:llä ilmeni kunnostustarvetta. Kunnostusalueiden pinta-ala on yhteensä noin 130 hehtaaria.

Tänä vuonna jatketaan pienialaisilla lehto- ja lajistokunnostuksilla, kuten kasvillisuutta tukahduttavan puuston poistolla tai yksittäisten kuivattavien ojien ennallistamisella. Lajiesiintymien kunnostustarvetta ilmeni erityisesti lehtotikankontin osalta, jonka esiintymiltä tullaan poistamaan puustoa. Metsäisen kalkkikalliokielekkeen lähes umpeenkasvanutta horkkakatkeroesiintymää kunnostettiin viime syksynä.

Lehtotikankontti
HELMI-ohjelmassa laaditaan hoitosuunnitelmia mm. uhanalaisen ja rauhoitetun lehtotikankontin umpeenkasvaneille esiintymille. Kuva: Kainuun ELY-keskus, Pekka Halonen.

Kolmella suojelualueella on suunnitteilla tehdä laajempia metsäojitusten ennallistamisia, joissa soiden ojat tukitaan ja vesi ohjataan takaisin vanhoihin purouomiin. Avosoiden lisäksi työt kohdentuvat laajoille korpialueille sekä yksittäisten lähteiden ja niiden ympäristön lettojen ennallistamiseen. Kohteet sopivat usean HELMI-teeman alle.

HELMI-ohjelmaan liittyviä lajistoinventointeja kohdennettiin viime vuonna erityisesti paahteisten elinympäristöjen lajien, kuten hietaneilikkavyökoin esiintymille ja samalla arvioitiin sekä tarkennettiin esiintymäkohtaisia hoitosuosituksia. 

Lue lisää METSO- ja HELMI -ohjelmista:

Helmi-elinympäristön logo.

Vieraslajien torjuntaan saa rahoitusta

Komealupiini, jättiputket, jättipalsami, kurtturuusu, espanjansiruetana, minkki ja koirasudet puhuttavat kansalaisia. Vieraslajien torjuntaan on kuitenkin saatavilla avustusta. Syksyllä auennut avustushaku koskee EU:n ja kansallisen haitallisten vieraslajien luetteloiden lajeja. Haitallisten lajien listalla on kolmisenkymmentä lajia, vaikka Suomen vieraslajiluettelossa on 157 lajia. Haku on auki vielä 30.11.2020 asti.

Haitallisista vieraskasvilajeista osaa ei voida kokonaan hävittää. Näiden kasvien osalta keskitytään esiintymiin, jotka sijaitsevat luonnonsuojelualueilla tai niiden välittömässä läheisyydessä kuten myös virkistysalueilla tai alueilla, joissa ihmisiä liikkuu paljon.

Minkin torjuntatoimia tehdään alueilla, joissa ne tuhoavat kalakantoja tai vesilintujen pesintää. Koirasusissa on ongelmana suden osuuden todentaminen. Koiran ja suden risteymän selvittämiseen on kuitenkin tulossa apua ns. genomiprosentin määrittelyllä, jolla nähdään suden osuus yksilöissä.

Espanjasiruetana on ruskea. Kuvassa etana on vihreän lehden päällä.
Espanjansiruetana on monen kotipuutarhan ja viljelyksen riesa. Laji on levinnyt jo Pohjois-Suomeen asti.

Espanjansiruetana on levinnyt maahamme 1994 alkaen ja nyt esiintymiä tunnetaan noin 300 – pohjoisimpana sitä on tavattu Rovaniemellä. Laji lisääntyy nopeasti, koska se on kaksineuvoinen ja molemmat paritelleet yksilöt voivat munia 20-30 munaa ja useasti kesässä. Tehokkain torjunta-aika on keväällä, jolloin kerätyt sukukypsät yksilöt poistavat koko kesän jälkeläiset kerralla. Torjuntatoimina espanjansiruetanat kerätään ja upotetaan kiehuvaan veteen. Kuolleet etanat haudataan maahan, etteivät lajitoverit voi käyttää niitä ravinnokseen.

Jättiputkia voidaan torjua ns. näivettämällä, eli niittämällä useana vuonna peräkkäin ennen niiden kukinnan jälkeistä siementämisvaihetta. Kasvijätteet on hyvä polttaa tai kompostoida tiiviisti niin, etteivät siemenet pääse itämään. Jättiputken hävittämisessä tulee muistaa varovaisuus ja hyvä suojautuminen. Putki erittää furanokumariinia, joka auringonvalon kanssa reagoidessaan voi aiheuttaa iholle syvälle ulottuvia ja kivuliaita syöpymiä.

Jättiputken suuret, vihreät lehdet kuvattu altapäin kohti taivasta.
Jättiputket voivat kasvaa hyvin kookkaiksi, rehevillä kasvupaikoilla usean metrin korkuisiksi.

Teiden varsilla näyttävästi kukkivat ja helposti leviävä komealupiini ja kurtturuusu valtaavat tilaa ja köyhdyttävät alkuperäistä luonnonkasvillisuutta. Viimeisimpien tutkimusten mukaan komealupiinin kukkien sisältämä lupaniini näyttää myös alentavan kimalaisten lisääntymistä. Tässäkin on yksi syy torjua, tätä joidenkin mielestä kaunista kukkaa. Komealupiinia ja kurtturuusuja on paljon teiden varsilla ja Väylävirasto/Destia on ison urakan edessä, kun yrittää torjua näitä lajeja. Kasvien torjunnassa ajoitus on tärkeää – kasvit pitäisi ennättää niittää ennen niiden siementämisvaihetta.

Komealupiinin violetti kukinto.
Alunperin koristekasviksi puutarhoihin ja mökeille istutettu komealupiini leviää helposti ja se on päässyt karkaamaan tienvarsille, rantatörmille, kedoille ja jopa metsiin.

Laki vieraslajeista velvoittaa maanomistajaa

Vieraslajilaki on yksiselitteinen siinä, että maanomistaja on vastuussa omalla maallaan esiintyvien haitallisten vieraslajien torjunnasta. Toisen maalta ei saa mennä tuhoamaan haitallistakaan vieraslajia ilman maanomistajan lupaa. Laissa on kuitenkin huomioitu myös kohtuullisuus: esimerkiksi ikäihmisten kohdalla voidaan arvioida, onko kunnallisilla toimijoilla mahdollisuutta osallistua vieraslajien torjuntatoimiin.

Kuntasektorilla kunnilla on velvollisuus torjua haitallisia vieraslajeja omistamillaan mailla. Kuntien tulee edistää alueillaan luonnon- ja maisemansuojelua – tähän velvoittaa luonnonsuojelulaki. Luonnonsuojelulakia tulkitessa, haitallisissa vieraslajeissa on kyse luonnon monimuotoisuutta ja maisemaa uhkaavasta tekijästä. Tästä johtuen, vieraslajeja tulisi torjua koko kunnan alueella.

Jättipalsamin vaaleanpunertava kukinto vihreiden, suippomaisten lehtien ympäröimänä.
Jättipalsami on levinnyt ihmisen avustuksella eri puolille maata Perä-Pohjolaa myöten. Samalla se vie elintilaa alkuperäiseltä kasvillisuudelta.

Avustusta vieraslajien torjuntaan haettavissa

Maa- ja metsätalousministeriö haluaa tehostaa haitallisten vieraslajien torjuntaa. Avustushaku vieraslajien saamiseksi kuriin on avautunut tänä syksynä. Tavoitteena on vahvistaa kuntien, kansalaisjärjestöjen ja yritysten yhteistyötä haitallisten vieraslajien torjunnassa ja edistää toimenpiteitä, joilla hävitetään lajien esiintymiä ja estetään niiden leviämistä. Avustusta voidaan myöntää sekä varsinaisiin torjuntatoimenpiteisiin että hankkeisiin, joilla seurataan ja varmistetaan torjunnan tuloksia. Avustusta voidaan myöntää myös vieraslajineuvontaan.

Harkinnanvaraisessa avustushaussa on jaossa lähes 0,5 miljoonaa euroa koko Suomen alueelle. Hakijoita voivat olla kunnat, yhdistykset sekä yksityiset ja julkiset yhteisöt. Haun ulkopuolelle on rajattu yksityiset henkilöt tai yritykset. Haussa painotetaan alueellisesti mahdollisimman kattavia hankkeita, joissa on useita toimijoita.

Haku on käynnissä vielä 30.11.2020 asti. Hakemukset toimitetaan Kainuun ELY-keskukseen ja päätökset tehdään Kainuussa paikallisten ELY-keskusten puolloilla.

Maa- ja metsätalousministeriö on satsannut vieraslajien torjuntaan tänä vuonna perustaen yhden valtakunnallisen vieraslajikoordinaattorin viran ELY-keskuksille. Virkaan valittiin Reima Leinonen keväällä 2020 ja tehtävää hoidetaan Kainuun ELY-keskuksesta käsin.

Vieraslajikoordinaattorin tehtäviin kuuluu muun muassa käytänteiden yhtenäistäminen vieraslajien torjunnassa. Vieraslajitorjunnassa yhteistyö eri toimijoiden kesken on tärkeää. Leinosen mottona onkin, että ”Yhdessä me teemme sen”.


Reima Leinonen metsässä ja nojaa puun kylkeen.

Kirjoittaja, Reima Leinonen, toimii valtakunnallisena vieraslajikoordinaattorina ja tehtävää hoidetaan Kainuun ELY-keskuksessa.