Miten Naavaparran metsä suojeltiin

Aamuauringon säteet siivilöityvät yön ripustamien seittien lävitse. Kastehelmet kimaltavat ja heijastavat sateenkaaren värejä hennoilla vesipisaroiden pinnoilla. Edessä vaaran rinteessä kohoaa vanha jyhkeänä seisova ikikuusikko, jossa jo tiaiset touhukkaana etsivät syötävää ja pyrähtelevät kurkistellen Kulkijan reittiä.

Rinteen kivisessä uomassa piilottelevan puron solina katoaa tuulen suhinaan haapojen latvuksissa. Syksyn väriloisto hehkuu keltaisen ja kirkkaan oranssin väreissä syvän punaisiin sävyihin. Kesällä runsaana peittona sademetsän tuntua luoneet isot saniaiset ja mesiangervot ovat lakastuneet ja taipuneet jo syksyn edessä odottamaan seuraavaa kevättä ja kesää. Kulkija kiertää tutun reitin, jonka varrella ovat tutuksi tulleet kivenlohkareet, puron iloisesti poukkoilevat polut, tuulessa haviset haavat ja kuusikon järeät näreet harmaine naavapartoineen. Muutaman vuoden takainen lumikuorma oli osalle näistä vanhoista herroista liikaa ja latva on pudonnut tykyn mukana maahan. Samoin myrskytuulet ovat jättäneet jälkensä metsän muotoon, kaatuneita ja maatuneita runkoja on paikoitellen runsaasti. Kulkija istahtaa suuren pitkällään olevan rungon päälle ja ottaa esiin repustaan termospullon. Kuksassa höyryävä kahvi tuoksuu raikkaassa syyssäässä ja lämmittää mukavasti mieltä ja kehoa.

Havumetsä.

Samaan aikaan ELY-keskuksessa on uusi päivä alkanut ja aamua rytmittää saapuneiden viestien merkiksi kilahteleva sähköposti. Hakemuksia lähetetään ja niitä palautuu takaisin allekirjoitettuna, päätöksiä valmistellaan ja viedään ratkaistavaksi. Uusia tarjottuja kohteita tarkastellaan jatkotoimenpiteitä varten. Lisämääräraha luonnonsuojelualueiden hankintaan kiinnostaa maanomistajia koko maakunnan alueella.

Kulkijalle metsä on ollut turvapaikka jo pienestä alkaen: siinä se on ollut muuttumattomana niin kauan kuin hänkin. Kulkija on jo ajansaatossa itsekin hopeoitunut. Siinä istuessaan hän pohtii, kuinka tämän hetken voisi jakaa uudestaan ja uudestaan myös lastensa ja lastenlasten kanssa. Hetken levähdettyä Kulkija muistaa lehtijutun, siinä puhuttiin suojelualueesta – mitähän se tarkoittaa tämän metsän kanssa?

Lähikuva kuusen oksasta.

Kulkija tutkii asiaa lisää ja tiedustelee suojelusta paikallisesta ELY-keskuksesta. Hakemus luonnonsuojelualueen perustamisesta tulee vireille. ELY-keskuksen asiantuntija tarkastelee Kulkijan tarjoamaa kohdetta monelta eri kantilta, tutkii luontoarvoja ja suojelupotentiaalia, onko siellä tehty hakkuita tai muita toimenpiteitä. Ilmakuvalta näkyy, kuinka harmaapartainen kuusikko rajoittuu vaihettumisvyöhykkeen kautta suoalueeseen. Päätetään lähteä maastoon tarkastamaan kohteen soveltuvuutta suojeluun.

Maastossa alustavat tarkastelut vahvistuvat ja kohde on kuin suoraan METSO valintaperusteiden esitteestä. Runsaslahopuustoinen kangasmetsä kätkee sisäänsä pienialaisia lehtoja ja rinteessä kallioalue tarjoaa mahtavat näköalat edessä avautuvalle suoalueelle. Puro solisee iloisesti omassa luonnontilaisessa uomassaan ja löytyypä vielä lähdekin, josta puro saa alkunsa. Suoalue on säästynyt ojituksilta ja yksittäiset männynkäppyrät kertovat sen nähneen monta sukupolvea ennen meitä. Perustettava suojelualue muodostuu vanhasta metsästä lehtoineen ja puroineen sekä luonnontilaisesta suoalueesta.

Puut kohoavat kohti taivasta.

Kulkija on tyytyväinen suojelualueen rajaukseen, nyt siinä tulisi säästymään hänelle niin tärkeät metsäalueet kuin vanha lakkasuokin, josta useat luonnon tarjoamat kultakimpaleet ovat aamupuuron päälle löytyneet. Alue oli jo muutenkin hänen omassa suojelussa, mutta nyt suojelu jatkuu pysyvänä hänen jälkeensäkin. Kulkijan yllättää iloisesti myös rauhoituksesta tarjottu korvaus. Kulkija laskee tarkoin ja huomaa, että tarjottu korvaus vastaa korvausta, jonka hän olisi puukaupan yhteydessä saanut.

Kulkija allekirjoittaa ELY-keskuksen laatiman hakemuksen, jossa alueelle sovitaan rauhoitusmääräykset. Rauhoituksen myötä vanhat naavapartaiset näreet saavat heiluttaa oksiaan tuulessa huoletta ilman kirveen iskemän pelkoa ja marjastaja kantaa saaliitaan suon sylistä ja metsän helmoista. Naavaparran kuusikko, siinäpä oiva nimi luonnonsuojelualueeksi ajattelee Kulkija ja niin suojelualue on nimetty maanomistajan tahdon mukaisesti.

Päätös suojelualueesta tehdään ja Naavaparran kuusikko saa jäädä rauhassa kehittymään luonnon mukana omaan tahtiin vielä vanhemmaksi metsäksi.


Nainen katsoo kameraan. Takana on metsämaisema.

Kirjoittaja Suvi Schroderus työskentelee luonnonsuojeluasiantuntijana suojelualueiden hankinnassa Kainuun alueella.

Harjoittelukesä Kainuun niityillä

Olemme Iida ja Susanna, Kainuun ELY:n tämän kesän perinnebiotooppi harjoittelijat.

Iida on alun perin kotoisin Jyväskylän Tikkakoskelta, mutta viimeiset neljä vuotta hän on asunut Joensuussa. Iida opiskelee biologiaa Itä-Suomen yliopistossa ja aloittaa tänä syksynä opintojen viidennen vuoden. Opinnoissaan Iida on erikoistunut ekologiaan ja sivuaineina hänellä on metsätieteitä sekä hydrobiologiaa. Iidalle tähänastisista opinnoista eniten käyttöä harjoittelussa on ollut kasvienlajintuntemuskursseista ja metsätieteiden opinnoista.

Susanna on alun perin Kainuusta ja kesän aikana paikallistuntemuksesta onkin ollut apua kohteiden suunnittelussa. Susanna opiskelee biologiaa Oulun yliopistossa ja on asunut jo viisi vuotta Oulussa. Iidan tavoin Susanna on erikoistunut ekologiaan. Muita kiinnostuksen kohteita opinnoissa ovat olleet esimerkiksi ilmastonmuutos, ympäristövaikutustenarviointi, ympäristönsuojelu ja paikkatieto. Susanna on kesän aikana kokenut tähänastisista opinnoistaan hyödyllisimmiksi harjoittelussa kenttä- ja paikkatietokurssit.

Sisäkuva auton etupenkiltä. Kojelaudalla  on runsaasti kasvinäytteitä ja avoimia vihkoja.

Kesätoimisto kulki mukavasti paikasta toiseen.

Perinnebiotoopeilla tarkoitetaan perinteisen maankäytön alueita, eli viljely- tai laidunalueita, joita on laidunnettu tai niitetty ilman lannoitteita tai maanmuokkausta. Harjoittelu perinnebiotooppien parissa on tarkoittanut meille kohteiden tietoihin tutustumista, yhteydenottoja maanomistajiin, maastossa tehtäviä kasvien kartoituksia, materiaalien läpikäyntiä sekä päätelmiä kohteiden merkittävyydestä. Maastopäiviä on siis tänä kesänä kertynyt.

Harjoittelusta erityisen mukavan teki jatkuva oppiminen ja kohteiden monipuolisuus: jokainen kohde oli erilainen eikä tylsiä päiviä ollut. Perinnebiotooppi-inventoinnissa yllätti yhden maastopäivän vaatima valmistelun määrä. Toimistotöiden osuus on tuonut tehtävään paljon monipuolisuutta ja se on ollut mukava lisä maastotöiden ohelle. Perinnebiotooppien lisäksi tehtäviimme on tänä kesänä kuulunut hyönteispyydysten tyhjennys ja uhanalaisten kasvilajien -meidän tapauksessamme noidanlukkojen- esiintymien tarkistukset Kainuussa.

Koivuja ja heinittynyttä maata valokuvassa.
Hakamaata.

Korona- aika näyttäytyi työssämme siten, että emme valitettavasti päässet tutustumaan kasvotusten monen tiimimme jäsenen kanssa. Työskentelimme kesän parina, mikä oli antoisa tapa työskennellä. Biologin työ on usein hyvin itsenäistä, mutta tänä kesänä me saimme testata omia näkökulmiamme ja päätelmiämme parin kanssa. Parityöskentely toi varmuutta tehtävien tekoon ja on antanut meille paljon, sillä olemme oppineet paljon toinen tosiltamme.

Automatkoilla olemme työtehtävien lisäksi käyneet läpi esimerkiksi opiskelu kokemuksiamme ja yliopistojemme kurssitarjontaa, sekä käytäntöjä. Keskustelut ovat antaneet perspektiiviä opintoihin ja biologin uramahdollisuuksiin. Ammatillisesti perinnebiotooppien parissa työskentely on antanut varmuutta lajintunnistukseen ja laajojen kokonaisuuksien hahmottamiseen maastossa.

Kesään maastossa mahtui mukavia kohtaamisia, kuten erään kohteen meistä hyvin kiinnostuneet lehmät. Saavuttuamme aitaukseen rapsuttelimme meistä kovin kiinnostuneita lehmiä hetken. Kun päätimme jatkaa eteenpäin kuulimme lehmien seuraavana meitä, mutta kun käännyimme katsomaan ne seisoivat paikallaan, ikään kuin mitään ei olisi tapahtunut. Päädyimme siis pelaamaan peiliä lehmien kanssa! Yksi innokkaimmista ei luovuttanut vaan tarttui repun nauhaan ja kulki pitkän matkaa mukanamme metsässä kavereiden jäädessä yhä kauemmas. Lopulta kavereiden kutsuhuudot veivät kuitenkin voiton ja jatkoimme töitä kahden. Kesän kohtaamisista jäi muistoja pitkäksi aikaa.


Valokuva pitkätukkaisesta naisesta.

Artikkelin kirjoittajat Iida (yläkuva) ja Susanna työskentelivät kesäharjoittelijoina Kainuun ELY-keskuksessa

Valokuva vaaleatukkaisesta naisesta.

Virkatyönä ympäristöstä huolehtiminen

Edistämme, kehitämme, teemme viranomaistehtäviä; luonnonsuojelu, ympäristönsuojelu, alueidenkäyttö, rakentamisen ohjaus, ympäristöntilan seuranta, vesivarojen käyttö ja hoito, valtakunnallinen viranomaistehtävä; patoturvallisuus, valtakunnallinen erikoistumistehtävä; kaivosten ympäristöturvallisuus, valtakunnallinen ELY-keskusten koordinaatiotehtävä; vieraslajitehtävä ja paljon muuta tekemistä. 

Kainuun ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueella teemme siis monenlaisia tehtäviä edistääksemme Kainuun ja Suomen ympäristöasioita. Erityisesti nyt on ympäristöasioissa kova ”pöhinä”: HELMI-elinympäristöohjelman toteutus, lisääntynyt kiinnostus tuulivoimaan sekä lisämäärärahat luonnonsuojelualueiden hankintaan muutamia mainitakseni. 

Luonnon monimuotoisuutta edistäen

Valtakunnallinen Helmi-elinympäristöohjelma on keino Suomen luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen ja tätä työtä tehdään myös Kainuussa. HELMI-töitä kohdennetaan meilläkin soiden suojeluun ja ennallistamiseen, lintuvesien kunnostukseen, perinnebiotooppeihin, metsäisiin elinympäristöihin sekä vesi- ja rantaluonnon kunnostukseen. 

Kainuussa ohjelmaa toteuttaa yksityismaiden osalta Kainuun ELY-keskus ja valtion maiden osalta Metsähallituksen luontopalvelut. Yhteistyö eri yhteistyötahojen kanssa on tiivistä.  

Pohjoiset ELY-keskukset (Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa) ovat saaneet merkittävän lisärahoituksen luonnonsuojelualueiden hankintaan. Raha (20 M€ vuosille 2020–2022) on suunnattu yksityisille maanomistajille. 

Ihminen kävelee pitkin peltoaukea lehtiö kädessään. Aukeaa reunustaa kiviaita ja havumetsä.
Lajitarkastus kohteessa.

Kainuun ELY-keskus on saanut tähän mennessä rahoituksesta 2,3 M€ ja lisärahoitusta haetaan kesäkuussa 3 M€ lisää. Soidensuojelun täydennysohjelman toteutukseen Kainuussa on rahoitusta 250 000 € ja tätäkin lisärahoitusta on mahdollisuus hakea tarpeen mukaan. Edellä mainitut luonnonsuojelualueiden hankinnat perustuvat täysin vapaaehtoisuuteen. 

Luonnonsuojelu kiinnostaa maanomistajia ja edellä mainitut lisärahoitukset ovat saaneet Kainuussa hyvän vastaanoton. 

Kainuun ELY-keskus hoitaa ELY-keskusten valtakunnallista vieraslajikoordinaatiotehtävää, johon kuuluu myös vieraslajiavustusten myöntäminen. Vuodelle 2021 avustusta myönnettiin alkuvuodesta valtakunnallisesti 34 hankkeelle yhteensä 875 000 €. Hankkeet ovat nyt parhaillaan toteutuksessa eri puolella Suomea.  

Veden äärellä

Kainuun ELY-keskus on käynnistänyt Kainuun vedenjakelun varmuusluokituksen päivityksen. Työssä tarkastellaan vesihuoltolaitosten tilannetta ja toimintavarmuutta häiriötilanteisiin liittyen mm. pohjavesialueiden, vedenottamoalueiden, vedenottamoiden ja verkostojen toimivuuden ja käytettävyyden osalta.  

Vesienhoidon kuulemisessa kuulemispalautetta tuli tällä suunnittelukaudella aiempaa runsaammin. Palautteissa on noussut esiin erityisesti vaelluskalojen vaellusyhteyksien parantaminen. Palaute huomioidaan vesienhoitosuunnitelmissa, jotka hyväksytään valtionneuvoston käsittelyssä vuoden lopussa.

 

Nainen ja mies alkukesällä joen rannalla. Katsovat kameraan ja hymyilevät.
Kainuun ELYn Katja Vainionpää ja Kimmo Virtanen työpaikallaan.

Kainuun ja Pohjois-Karjalan ELY-keskusten yhteinen vesistökunnostusverkostojen vahvistamishanke KAIPO-verkkohanke tulee jatkumaan myös vuonna 2022. Hankeen tavoitteena on luoda Kainuun ja Pohjois-Karjalan maakuntien alueelle vesistökunnostajaverkosto, jonka jäseniltä voisi saada mm. neuvoja vesistökunnostustoimenpiteiden suunnitteluun ja vesistökunnostusavustushakemusten laadintaan.  

Kainuun ELY-keskus on myös käynnistämässä vesistökohtaisen turvallisuussuunnitelman tarveselvitystä yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin ELY-keskusten kanssa. Hankkeessa selvitetään, onko Suomessa tarvetta vesistökohtaiselle turvallisuussuunnitelmalle huomioiden patoturvallisuus, tulvariskien hallinta sekä säännöstelyn kehittäminen. 

Valtakunnallista ja EU-tason työtä kaivosasioissa

Valtakunnallisessa kaivosten ympäristöturvallisuustehtävässä on meneillään monenlaisia hankkeita, joista uusimmassa laaditaan ostopalveluna opas erilaisten mallinnustarkastelujen hyödyntämiseen ja tulkintaan teollisuuden YVA- ja lupamenettelyissä. Hankkeessa ovat mukana myös GTK (Geologian tutkimuskeskus) ja SYKE (Suomen Ympäristökeskus). 

Käynnissä on myös velvoitetarkkailujen ja pohjaeläinmenetelmien vertailu -selvitys​, jossa mukana on myös SYKE ja Helsingin yliopisto. Hankkeen tarkoituksena on arvioida velvoitetarkkailussa käytettävien pohjaeläinmenetelmien soveltuvuutta osoittamaan kaivosten alapuolisissa vesistöissä havaittavia vaikutuksia. Lisäksi hankkeessa selvitetään metalli- ja teollisuusmineraalikaivosten vesistöjen tarkkailuohjelmia ja niiden välisiä eroavaisuuksia. 

Olemme järjestäneet koulutuksia, jossa osallistujina ovat eri viranomaiset, konsultit ja toiminnanharjoittajat: Kaivannaisjätteiden hallinnan parhaat käytännön ja tekniikat – videokoulutukset jatkuvat edelleen ja niitä on tänä vuonna järjestetty kuusi kertaa. Koulutuksissa edistetään kaivannaisjätteiden hallintaan liittyvän uusimman tiedon viemistä käytäntöön. 

Yksi tärkeimmistä kaivoserikoistumisen palveluistamme on ns. asiantuntijapalvelut, joita tarjoamme muille ELY-keskuksille ja viranomaisille liittyen eri vaiheessa oleviin kaivoshankkeisiin. Tänäkin vuonna asiantuntijamme ovat olleet jo mukana 14 eri kaivoksen asioissa. 

Kaivosasioissa olemme mukana myös EU-hankkeissa, joista viimeisin on Euroopan komission viime vuonna käynnistämä hanke, jossa laaditaan ohjeet parhaista riskienhallintamenetelmistä kaivannaisteollisuudelle. Hanke on nyt edennyt jo tiedonkeruuvaiheeseen. 

Maailman ympäristöpäivä 5. kesäkuuta

Monenlaista siis tapahtuu ympäristöasioissa ja monenlaisessa Kainuun ELY-keskuksen ympäristövastuualueen henkilöstö on mukana. Kaiken toiminnan keskiössä on ympäristö ja siitä huolehtiminen. 

Lauantaina 5.6.2021 vietämme jälleen Maailman ympäristöpäivää, jonka teemana on tänä vuonna ekosysteeminen palauttaminen luonnontilaan. Olemme Kainuun ELY-keskuksessa osaltamme tekemässä työtä kainuulaisen ja valtakunnallisten tehtäviemme osalta myös koko Suomen ympäristön hyväksi. Tämän työn teemme yhdessä verkostojemme, kumppaneidemme ja asiakkaidemme kanssa. 

Hyvää maailman ympäristöpäivää Kainuusta! 

(YK:n yleiskokous julisti kesäkuun viidennen päivän maailman ympäristöpäiväksi jo vuonna 1972. Siitä lähtien teemapäivä on tarjonnut jokavuotisen ikkunan keskusteluun ympäristön merkityksestä ja tarpeesta suojella luontoa, jotta sekä tämä että tulevat sukupolvet voisivat nauttia siitä. 

Tarkoituksena on rohkaista ihmisiä ympäristöä vaaliviin toimiin ja tarkastelemaan omia luontoon liittyviä asenteita. Ympäristöpäivän teema vaihtuu vuosittain.) 


Kirjoittaja Sari Myllyoja on toiminut Kainuussa ympäristöhallinnon tehtävissä yli 21 vuotta; asiantuntijana, esimiestehtävissä ja joulukuusta 2019 ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueen johtajana.