Työvoiman kysyntä ennätyksellisen vilkasta – mistä tekijät?

Kainuussa on ilmoitettu TE-palveluihin alkuvuonna ennätysmäärä uusia avoimia työpaikkoja. Kuten kuvasta 1 näkyy, kasvu on ollut alkuvuonna huimaa ja lisäystä tulikin tammi-toukokuussa vuoden 2020 vastaavasta ajankohdasta 83 prosenttia ja vuodesta 2019 42 prosenttia. Paikkojen määrä on lisääntynyt merkittävästi useimmissa ammattiryhmissä mutta etenkin rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöillä sekä prosessi- ja kuljetustyöntekijöillä.

TE-palveluihin ilmoitetut uudet työpaikat Kainuussa tammikuusta 2006 toukokuuhun 2021. Käyrä nousee voimakkaasti vuoden 2020 syksystä ollen toukokuussa 2021 korkeimmillaan 1325.




Kuva 1. TE-palveluihin ilmoitetut uudet avoimet työpaikat Kainuussa, tammikuu 2006 – toukokuu 2021

Kehitykselle on monia syitä. Koronatilanne on ollut Kainuussa yleisesti ottaen maltillinen, ja yritykset ovat selvinneet poikkeusajasta hyvin. Monella alalla on vaikea pula osaavasta työvoimasta ja työssä olevia eläköityy paljon. Puskaradion kautta ei usein enää löydy työntekijöitä, joten avoimista paikoista ilmoitetaan aiempaa helpommin netissä. Vuokratyöfirmatkin ovat ilmoittaneet aktiivisesti paikkoja TE-palveluihin.

Moniin tehtäviin onkin vaikeaa löytää tekijöitä, ja rekrytointiongelmat ovat olleet Kainuussa maan vaikeimmat vuodesta 2018 lähtien ja kasvussa usean vuoden ajan (Lähde: Tilastokeskuksen työnantajahaastattelu). Vuonna 2020 kainuulaisista työvoimaa etsineistä toimipaikoista peräti 56 prosenttia ilmoitti kokeneensa ongelmia työvoiman saannissa edeltävän 12 kuukauden aikana. Koko maan keskiarvo oli 40 prosenttia.

Kevään 2021 ammattibarometrin mukaan Kainuussa on pulaa tekijöistä yli 50 ammatissa ja esimerkiksi sote-, kaivannais-, metsä- sekä metallialalla on jatkuva työvoiman tarve. Työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa ja työmarkkinoilla on työvoiman osaamisen sekä nykyajan työelämän vaatimusten kohtaanto-ongelma.

Väestöennusteet kylmääviä – pysyvätkö yritykset maakunnassa?

Miltä osaavan työvoiman saatavuuden kehitys näyttää tulevaisuudessa väestöennusteiden valossa? Tilastokeskuksen ennusteen mukaan 15-64-vuotiaiden määrä vähenee vajaasta 41 000:sta jo vuoteen 2025 mennessä yli 3 500:lla. Vuonna 2030 työikäisten määrä on romahtanut ennusteessa yli 6 000 hengellä ja vuonna 2040 kylmää hikeä nostattavasti reilulla 9 000 hengellä eli yli 20 prosenttia.

Työikäisten määrän laskua kuvaavat luvut ovat niin suuria, että ne luovat merkittäviä uhkakuvia niin työvoiman saatavuuden kuin esimerkiksi huoltosuhteen kannalta. Painotan kuitenkin, että kyseessä on ennuste, johon voidaan vaikuttaa.

Merkittävä vaikutus väestökehitykseen on jo sillä, että vuosina 2020–2025 maakuntaan on odotettavissa ja osittain jo toteutunut yli 2,4 miljardin investoinnit, jotka työllistäisivät arviolta yli 2 500 henkilöä suoraan ja välillisesti sekä rakennusaikana jopa yli 3 000 henkilöä. Nämä ovat tietysti erinomaisia uutisia maakunnan tulevaisuuden kannalta mutta todennäköisesti työvoiman saatavuus heikkenee edelleen ja naapurimaakuntiinkin kaavaillaan kainuulaisia töihin houkuttelevia investointeja.

Jos yritykset eivät löydä työntekijöitä, riskinä on niiden toimintakyvyn heikentyminen ja työpaikkojen määrän vähentyminen eivätkä investoinnitkaan voi toteutua ilman riittävää osaavaa työvoimaa. On mahdollista, että yrityksiä muuttaa muualle Suomeen tai Suomen ulkopuolelle työvoiman perässä.

Osatyökykyiset ja ikääntyneet työmarkkinoille

Onneksi on myös paljon toimia, joilla tilannetta voidaan parantaa. Tässä mielestäni niistä joitakin tärkeimpiä.

Huomiota tulee kiinnittää niiden ryhmien työllisyyden parantamiseen, joissa se on nyt alhainen mutta suuri potentiaali nousulle. Näitä ryhmiä ovat esimerkiksi ikääntyneet, pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevat, osatyökykyiset ja osa maahanmuuttajataustaisista.

Esimerkiksi palkkatuki on usein tärkeä ikääntyneiden työllistymisessä. Työelämässä tarvitaan myös muutosta, jotta ikääntyneiden, maahanmuuttajien ja osatyökykyisten potentiaali tulee paremmin hyödynnetyksi. Hallituksen suunnittelema osatyökykyisiä työllistävä yhtiö on mielestäni hyvä uudistus osatyökykyisten parempaan työllistymiseen.

Perusasteen koulutuksen varassa olevat täytyy luonnollisesti saada opiskelemaan itselleen ammatti ja oppimisvaikeuksista kärsivien tukeen on panostettava jo peruskoulusta lähtien. Lisäksi koulutustarjontaa on monipuolistettava; jatkuva oppiminen on tärkeää meille kaikille ja yritystenkin kannattaa panostaa työntekijöidensä osaamiseen.

Yksi Kainuun haaste on työvoiman ulkopuolella olevien työikäisten suuri määrä. Vuoden 2019 lopussa työvoiman ulkopuolella oli lähes 9 000 18-64-vuotiasta. Heistä 4 700 oli eläkkeellä – tämä oli yli 1 000 henkeä enemmän kuin työttömien määrä ja 12 prosenttia kaikista 18-64-vuotiaista, kun koko maassa osuus oli 7 prosenttia. Sote- ja etenkin mielenterveyspalveluihin panostaminen on tärkeää, jotta määrää saadaan pienennettyä ja ehkäistyä työikäisten eläkkeelle joutumista.

Valokuva, jossa on painemittari ja putkia tehtaassa.
Kainuun työmarkkinoilla on töitä monen alan osaajille.

Työikäisiä on saatava lisää Kainuuseen. Mielikuva Kainuusta nälkämaana on saatava muutettua ja se onkin muuttumassa. Pito- ja vetovoimaa on parannettava kehittämällä palveluita ja elinympäristöä. Maakunnan saavutettavuus vaatii keskeisten liikenneyhteyksien kehittämistä: lentoliikenne- ja junayhteyksien parantamista ja toimivia matkaketjuja maakunnan sisällä sekä Suomen eri osiin.

Nuoret ja täällä opiskelevat on saatava jäämään maakuntaan nykyistä useammin ja poismuuttaneita täytyy houkutella takaisin kotiseudulleen. Yritysten on tärkeää panostaa rekrytointiosaamisensa kehittämiseen ja etsiä rohkeasti työntekijöitä muualta kotimaasta ja ulkomailta.

Sujuvuutta työperäiseen maahanmuuttoon

On selvää, ettei riittävää määrää työikäisiä ole mahdollista löytää kotimaasta – Kainuun työikäinen väestö vähenee nopeasti ja muutkin alueet kilpailevat kotimaisesta työvoimasta. Maahanmuuttoa on lisättävä merkittävästi ja alueen sekä työpaikkojen markkinointiin pitää panostaa myös maamme ulkopuolella ja tehdä tänne muutosta mahdollisimman houkuttelevaa.

Työn löytyminen myös puolisolle on oleellista muuttopäätöksessä ja työlupa pitää saada nopeasti. Maahanmuuttajien tehokas kotouttaminen, kouluttaminen sekä työn löytämisessä tukeminen on elintärkeää Kainuun tulevaisuuden kannalta.

Merkkejä muutoksesta parempaan on onneksi jo nähtävissä. Korona-aikana muuttoliikkeen suunta on kääntynyt Suomessa suurista kaupungeista kohti maaseutua. Näin on käynyt myös Kainuussa ja muuttotappio on kääntynyt alkuvuonna muuttovoitoksi, vaikka väestömäärä on edelleen vähentynytkin.

Muun muassa puhdas luonto, turvallisuus sekä väljä asuinympäristö ovat entistä suurempia vetovoimatekijöitä, jotka lisäävät alueen houkuttelevuutta asuinpaikkana. Käsillä onkin loistava mahdollisuus houkutella uutta väkeä Kainuuseen. ELY-keskuksesta ja TE-toimistosta löytyy apua rekrytointiin niin kotimaasta kuin ulkomailta sekä henkilöstön osaamiseen kehittämiseen, kannattaa olla meihin yhteyksissä!

Kirjoitus on jatkoa blogien sarjalle, jossa Kainuun ELY-keskuksen työvoima-asiantuntijat kertovat Kainuun työmarkkinoiden tilanteesta ja tarjolla olevista palveluista osaavan työvoiman saamiseksi. Pysy kanavalla!


Valokuva silmälasipäisestä miehestä kauluspaita päällä.

Atte Laitinen työskentelee Kainuun ELY-keskuksessa työvoima-asiantuntijana.

Maahanmuuttajan urapolku: kone- ja metallialan koulutus maahanmuuttajille

Koulu alkaa kahdeksalta, mutta ensimmäinen opiskelija on saapunut opetushallille jo puoli tuntia etuajassa odottelemaan konehallin valojen syttymistä. Toista ei meinata saada työssäoppimisjaksolta takaisin koulunpenkille. Kolmas taas tekee kotiläksyt uudestaan ja uudestaan oppiakseen käsitellyn asian varmasti.

– Maahanmuuttajaopiskelijat ovat usein todella motivoituneita, toteaa kone- ja metallialan opettaja Mika Toivanen.

Toivanen tietää mistä puhuu, sillä hän toimi opettajana maahanmuuttajille suunnatussa kone- ja metallialan koulutuksessa. Viiden kuukauden mittainen koulutus alkoi ensimmäistä kertaa marraskuussa 2017 ja päättyi maaliskuussa 2018. Koulutuksen aikana opiskelijoiden tavoitteena oli saavuttaa riittävät valmiudet työskennellä kone- ja metallitekniikan työtehtävissä esimerkiksi hitsaajana tai kokoojana. Kurssin jälkeen opiskelijat voivat jatkaa kone- ja metallialan opiskelua tutkintoon johtavassa koulutuksessa esimerkiksi oppisopimuksella.

Kone- ja metallitekniikan työtehtävien opiskelun lisäksi koulutuksessa keskeisenä osana oli myös kielen oppiminen. Toivasen työparina toimi Outi Piirainen, joka keskittyi erityisesti maahanmuuttajien kielitaidon kohentamiseen. Riittävä kielitaito kun on välttämätön jo pelkästään työturvallisuuden kannalta.

Opiskelijat Ammar (vas.), Bart ja Pira konehallilla.

Insinöörinä kotimaassaan Irakissa työskennellyt ja Suomessa kaksi vuotta asunut Ammar ei kokenut itse koulutusta vaikeaksi, mutta kieli tosiaan tuottaa harmaita hiuksia.

– Kirjoitettu kieli on niin erilaista, Ammar naurahtaa viitaten Kainuun murteeseen. Paikalliseen puhetapaan hän pääsi toden teolla tutustumaan Terrafamella, jossa suoritti työharjoittelun ja johon toivoo pääsevänsä myös kesätöihin.

Vaikka Ammarin ja kurssitovereidensa palo työelämään koko kurssin ajan oli kova, oli työssäoppimisjaksojen välissä kulutettava koulunpenkkiäkin.

Työelämälähtöisen sanaston ja siihen liittyvän oppimateriaalin Toivanen ja Piirainen kokosivat itse. Materiaali on täysin sähköinen ja esimerkiksi käytetyt kuvat on otettu opetushallilla vietettyjen oppituntien aikana.

Koska sähköinen oppimateriaali on saatavissa aikaan ja paikkaan katsomatta, voivat opiskelijat hyödyntää sitä myös työpaikalla ja koulutuksen päätyttyä. Esimerkiksi unohtuneen työvälineen suomenkielinen nimi ja siihen liittyvä kuva löytyy omalla kännykällä nopeasti.

Kolmehioma…kylmähioma…kulmahiomakone! Kulmahiomakone-sana aiheutti opiskelijoille erityistä päänvaivaa.

Tunnilla opittuihin työtehtäviin liittyvien sanojen lisäksi kielen opiskelua täsmennettiin myös sen mukaan, mihin yritykseen opiskelijat olivat menossa työssäoppimaan.

– Kun tiesimme, mihin yritykseen opiskelija oli menossa, pystyimme kohdentamaan sanaston opiskelua kyseistä työpaikkaa varten, kertoo Piirainen.

Koulutuksen päättymishetkellä kolmella opiskelijalla on todennäköinen polku kesätöiden kautta työelämään niissä yrityksissä, joissa he olivat työssäoppimassa. Yksi opiskelijoista puolestaan aloittaa oppisopimuskoulutuksessa kajaanilaisessa yrityksessä ja toinen jatkaa työnhakua tavoitteenaan opiskella kone- ja tuotantotekniikan perustutkinto ja työllistyä koneistajaksi. Kolmannella edessä on tehokasta suomen kielen opiskelua työssäoppimisen ohessa, sillä tavoitteena on saavuttaa riittävä kielitaito kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnon suorittamiseen oppisopimuksella.

Heidän lisäkseen kaksi opiskelijaa työllistyi koulutuksen päättyessä muihin kuin metallialan työtehtäviin ja yksi suuntaa suomen kielen jatko-opintojen jälkeen opiskelemaan toiselle alalle, koska kone- ja metalliala ei tuntunutkaan omalta.

– Tähän voi kurssin lopettaa hyvillä mielin, summaa Piirainen hymyillen.

Todistustenjakotilaisuudessa oli opiskelijoilla hymy herkässä.

ELY-keskuksen kilpailuttamat ammatillisesti suuntautuneet koulutukset maahanmuuttajille

ELY-keskuksissa seurataan työvoimatilanteen ja -tarpeiden kehittymistä yhteistyössä TE-toimiston sekä usein myös yritysten kanssa, ja pyritään ennakoimaan mahdollisimman hyvin tulevaa. Näiden työvoimatarpeiden perusteella ELY-keskus kilpailuttaa muiden muassa ammatillisesti suuntautuneita koulutuksia maahanmuuttajille.

Viimeisen vuoden aikana Kainuussa on toteutettu rakennusapumiehen sekä kone- ja metallialan ammatillisesti suuntautuneet koulutukset, joiden hyvät tulokset suomen kielen opiskelusta ammattitaitojen oppimisen ohessa ovat osoittaneet, että kyseisellä koulutusmallilla on mahdollista nopeuttaa maahanmuuttajien pääsyä työelämään sekä osaavien työntekijöiden löytymistä yrityksiin.

Parhaillaan on käynnissä puhdistuspalvelualan koulutus ja hakuaika logistiikka-alan koulutukseen maahanmuuttajille on juuri päättynyt.

ELY-keskuksen tehtäviin kuuluu myös valvoa koulutusten toteutumista sovitun suunnitelman mukaisesti.

Lue myös:

Maahanmuuttajan urapolku: ammatillisella koulutuksella kiinni työelämään


 

 

Kirjoittaja Ilona Mäki-Maukola työskentelee Kainuun ELY-keskuksen viestintäasiantuntijana ja

 

 

Nina Jyrkäs maahanmuuttoasiantuntijana

 

Maahanmuuttajan urapolku: ammatillisella koulutuksella kiinni työelämään

Kosovolainen Lirije Qerimi ja sudanilainen Bakhita Abdalla opiskelevat lähihoitajiksi päästäkseen harjoittamaan unelma-ammattiaan myös Suomessa.

Takana monta vuotta sairaanhoitajan töitä kotimaassa, mutta Suomessa työllistyminen ei olekaan niin yksiselitteistä. Kosovolainen Lirije Qerimi ja sudanilainen Bakhita Abdalla kuitenkin haluavat tehdä työtään myös Suomessa.

Omalle urapolulleen Lirije ja Bakhita ponnistivat ammatillisesti suuntautuneen kotoutumiskoulutuksen kautta. Kotoutumiskoulutuksen aikana he saivat tietoa ammatilliseen koulutukseen hakeutumisesta sekä opiskelusta näyttötutkintoperusteisessa koulutuksessa.

– Kulttuuri on erilainen, joten olen oppinut paljon uutta. Esimerkiksi Kosovossa ei ole vanhustentaloja, sillä lapset hoitavat vanhempansa kotona, kuvailee Lirije kotimaansa tapoja.

– Mutta tämä on hyvä ja tärkeää! kehuu Bakhita suomalaista sosiaali- ja terveysjärjestelmää.

Edukailla opettajana ja uraohjaajana työskentelevä Juha Finnilä korostaakin, että Bakhitan ja Lirijen unelman toteuttaminen vaatii riittävän kielitaidon saavuttamisen lisäksi suomalaisen kulttuurin ymmärtämistä.

Kulttuurieroja ja lähihoitajakoulutuksen laajuutta Lirijelle ja Bakhitalle esiteltiin jo ennen lähihoitajaopintojen aloittamista. Kotoutumiskoulutuksen aikana he pääsivät mukaan sairaanhoito- ja huolenpidon tutkinnon osaa opiskelevan ryhmän mukaan – aidosti opiskelemaan, ei vain kuunteluoppilaaksi.

Opiskelujakson aikana Lirije ja Bakhita jättivät hakemukset lähihoitajakoulutukseen ja valmistautuivat pääsykokeisiin muun muassa harjoittelemalla ryhmä- ja haastattelutilanteita. Kielikoetta lukuun ottamatta pääsykokeet olivat samanlaiset kuin kenellä tahansa ammatilliseen näyttötutkintoperusteiseen koulutukseen hakevalla.

Hyvin menneiden pääsykokeiden ansiosta Bakhita ja Lirije pääsivät aloittamaan noin kaksi vuotta kestävän lähihoitajakoulutuksen tammikuussa. Koulutuksen tarkka kesto vaihtelee jokaisen opiskelijan kohdalla, sillä koulutuksen aikana on mahdollista osoittaa aiemmin hankittua osaamista näyttötutkinnoilla.

Lähihoitajaopiskelijoita kohtaaminen ja vuorovaikutus -oppitunnilla.

Sekä Bakhita että Lirije ovat tyytyväisiä koulutukseen:

– Ensin vähän jännitti, mutta nyt on tosi hyvä, koska meidän ryhmässämme kaikki ovat sosiaalisia ja auttavat paljon. Kaikkea voi kysyä! Lirije kehuu kurssitovereitaan.

Bakhitaa huolestutti etenkin kielitaidon riittävyys, mutta hän toteaa suomen kielensä kehittyneen jo tässä lyhyessäkin ajassa.

– Jos en ymmärrä jotakin, [kurssikaverit] selittävät, ja sitten ymmärrän! hän vahvistaa Lirijen kehut ryhmän hyvästä ja auttavasta ilmapiiristä.

Jo pian koittava ensimmäinen työssäoppimisjakso suoritetaan päiväkodissa. Tulevaisuuden työpaikan suhteen Bakhitalla ja Lirijellä ei kuitenkaan ole erityisiä toiveita, kunhan se sijaitsisi Kajaanissa.

– Minulle sopii työskennellä vanhusten kanssa, lasten kanssa, ei ole väliä, kunhan saan auttaa ihmisiä. Mutta ensin täytyy tietysti oppia tekemään työt hyvin, Lirije hymyilee.

TE-toimiston tarjoamat koulutusmahdollisuudet maahanmuuttajille
  • Omaehtoisella opiskelulla on mahdollista parantaa ammattitaitoa ja mahdollisuutta saada työtä tai säilyttää työpaikka.
  • Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu on palvelu, josta sovitaan TE-toimiston kanssa ennen opiskelun aloittamista.
  • 25 vuotta täyttänyt asiakas voi saada työttömyyspäivärahan korkeintaan 24 kuukauden päätoimisiin ammatillisiin opintoihin.
  • Tuen saaminen edellyttää aina, että asiakkaalla on TE-toimiston toteama koulutustarve ja koulutussuunnitelma on kirjattu asiakkaan työllistymissuunnitelmaan.
  • Ammatillisen työvoimakoulutuksen aikana suoritetaan usein perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinto tai tutkinnon osa. Kyseessä voi olla myös jatko- tai täydennyskoulus.
  • Koulutus on tarkoitettu ensisijaisesti 20 vuotta täyttäneille työttömille ja työttömyysuhanalaisille työnhakijoille.
  • Koulutukseen hakeudutaan TE-toimiston kautta ja TE-toimisto valitsee, ketkä hakijoista pääsevät koulutukseen.
  • Työvoimakoulutuksen aikana opiskelija voi saada saman päivärahan kuin työttömänä ollessaan, mahdollisen korotusosan sekä kulukorvauksen.
  • Oppisopimuskoulutuksessa suurin osa opinnoista järjestetään käytännön työtehtävissä työpaikalla. Käytännön opintoja täydennetään teoriaopinnoilla.
  • Työnantaja maksaa koulutuksen ajalta opiskelijalle työehtosopimuksen mukaisen palkan.
  • Oppisopimuksen aloittavan työttömän työnhakijan työnantajalle voidaan maksaa palkkatukea oppisopimuksen ajan, mikäli oppisopimuksen aloittamisesta on sovittu TE-toimiston kanssa ennen koulutuksen alkua.


Kirjoittaja Ilona Mäki-Maukola työskentelee viestintäasiantuntijana Kainuun ELY-keskuksessa.