Ajatelmia maaseudusta

MTK-Pohjois-Suomen MaaseutuHarava 2-hankkeen syksy painottuu paljolti hankkeessa toteutettavaan Kainuun maatalouden strategia- ja toimenpideohjelman laatimiseen. Sidosryhmistä koostuvassa työryhmässä olemme pohtineet Kainuun maatalouden vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia sekä uhkia.

Vahvuutenamme on ennen kaikkea kivijalkamme: maidontuotanto. Maatilayrittäjillä on vahva halu kehittää tilansa kannattavuutta sekä pelloilla että navetoissa osaamisen ja jatkuvan oppimisen kautta. Jotta kivijalka pysyisi edelleen pystyssä, tarvitsemme maatiloille myös jatkajia.

Ostajat ja myyjät on saatava kohtaamaan, sekä maaseudun vetovoimaisuutta on nostettava nuorien silmissä. Ruoka on yksi olennaisimmista asioista elämässämme, joten miten onkaan mahdollista, että suomalaisen ruoan arvostus on niin alhaista? Dilemma on täysin absurdi, ja muuttaaksemme tätä asiaa tarvitsemme jokaisen maaseudun kehittämisorganisaation yhteistyötä sekä paljon kuluttajiin kohdistuvaa tiedonvälitystä. Tämän lisäksi me Kainuussa kaipaamme lisää yhteistyötä niin sidosryhmien kuin maanviljelijöiden välille. Varsinkin tilojen välinen yhteistyö toisi merkittäviä etuja kannattavuuteen näin peltopirstaleisessa maakunnassa. Yhteistyö esimerkiksi viljelykierrossa tai peltotöissä toisi valtavasti hyödyllistä synergiaa tilojen toimintaan.

Meillä Kainuussa on puhdas toimintaympäristö kehittää maataloustoiminnan oheen myös sivuelinkeinoja tukemaan pääelinkeinoja. Maaseutumatkailu, metsien virkistyskäyttö ja Green Care ovat mitä oivallisimpia keinoja hyödyntää Kainuun puhdasta ympäristöä sekä monipuolistaa yritysten toimintaa. Maatiloilla on mahdollisuus kehittää yritystoimintaansa monipuolisemmaksi, jolloin kassavirtoja muodostuu useammasta eri purosta.

Ayshirelehmä kesälaitumella ja katsoo suoraan kameraan. Taustalla harmaantunut lato.
Maidontuotanto on Kainuun selkäranka. Maidontuotantoon on investoitu voimakkaasti viime vuosien aikana – maidontuotanto on kasvanut tilojen vähenemisestä huolimatta.
Kuva: @maaseutuverkosto

Yövyin lammastilalla muutama vuosi sitten Pohjois-Karjalassa, josta sai muun muassa ostaa lampaan taljoja sekä tarkastella tilan elämää läheltä. Kokemus oli mahtava sekä itselle sekä varsinkin kaupunkilaiselle avopuolisolleni; kuinka moni kaupunkilainen on edes silittänyt lammasta koskaan?

Itselle tutut asiat voivat olla toiselle ihmiselle sangen uusia ja ihmeellisiä, ja juuri siinä piilee yksi maaseutumatkailun valteista; uudet kokemukset.


MTK-Pohjois-Suomen hanke on aloittanut toimintansa elokuussa 2021 ja toimii Kainuun maakunnan alueella. Hanke järjestää infoja, webinaareja ja seminaareja muun muassa seuraavista aihealueista: hiilensidonta, nurmitalous, investoinnit, omistajanvaihdokset ja maatilojen riskienhallinta.

  • MaaseutuHarava 2-hankkeen päähallinnoijana toimii MTK Pohjois-Suomi ja osatoteuttajana ProAgria Itä-Suomi
  • Hankkeen toteutusaika on 1.5.2021 – 30.6.2023
  • Yleisenä tavoitteena on Kainuun maatalouden yhteensovitus suhteessa EU:n ohjelmakauteen 2023–2027 sekä Kainuun maatalousstrategian ja toimenpideohjelman laatiminen
  • Hanketta rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja valtio.

Kirjoittaja Heidi Kumpula toimii hankepäällikkönä MaaseutuHarava 2-hankkeessa, MTK Pohjois-Suomi ry:ssä.

Maaseututiimistä maaseuturyhmäksi – Kainuussa pitkät perinteet maaseudun kehittämisessä

Kainuussa on aina ollut yhteen hiilen puhaltamisen malli maaseudun kehittämisessä. Hallinto, neuvonta, koulutus ja edunvalvonta sekä vapaaehtoinen järjestötoiminta monissa muodoissa on tehnyt yhteistyötä maaseudun kehittämisen eteen. Yhteistyötä on tehty jo viime vuosisadalla pitkään, mutta tämä tarkastelu kohdistuu 1990-luvun aikaiseen yhteistyöhön sekä tällä vuosisadalla tapahtuneeseen toimintaan.

1990-luvulla yhteistyötä tehtiin muun muassa maaseututiimin nimellä kokoontuvalla kokoonpanolla. Tiimiin kutsuttuina tahoina olivat mm. silloinen maaseutupiirihallinto, alueellinen maataloustuottajajärjestö, metsänhoitoyhdistysten edustus, maaseutuneuvonta, Maatalouden tutkimuskeskus, Metsäkeskus, maaseutualojen paikalliset ammattioppilaitokset, 4H ja kuntien maaseutuviranomaisten edustus. Yhteistyön tavoitteina olivat keskeisesti maaseudun kehittämisasiat, joihin yhteistyöllä pystyttiin kulloisessakin tilanteessa vaikuttamaan. Tuolla vuosikymmenellä maaseutuun vaikuttavia uusia kehittämistyökaluja otettiin käyttöön entisten rinnalla julkisen vallan toimesta ja niiden tehokkaan käytön edistämiseksi tätä yhteistyötä katsottiin tarpeelliseksi kehittää edelleen.

Ratkaisevin muutos ja haaste verkostoyhteistyön edelleen kehittämiselle oli Suomen liittyminen Euroopan Unioniin 1995. Suomessakin käyttöön otettu Unioin yhteinen maatalouspolitiikka toi monenlaisia uusia haasteita, mutta myöskin kehittämistyökaluja maaseudun kehittämiseen. Ohjelmaperusteinen kehittämistyö edellytti yhteistyön tiivistämistä ja laajentamista monin keinoin. Samalla toimintaan tuli uusien kehittämisresurssien käytön myötä entistä selkeämpi työnjako.

Lähikuva tien vierustalla olevasta kaivinkoneen kyljestä. Etäämpänä kaivuutyömaa ja työmiehiä.
Kainuussa on pitkät perinteet maaseudun kehittämisessä. Hanke- ja yritystuet osaltaan parantavat alueen elinvoimaa sekä organisaatioiden investointikykyä ja halua kehittää uutta.

Ohjelmaperusteinen kehittäminen toi myös uudenlaista roolia verkostoyhteistyöhön. Yhteistyöelin nimettiin Kainuun maaseuturyhmäksi ja sen kokoonpanoa täydennettiin nykyiselleen, jolloin ryhmään tuli myös muita sosiaalipartnereita, kuten kylien ja paikallisyhteisöjen edustajia, Oulun yliopisto, ympäristö- ja luonnonsuojelujärjestöjen edustus, Metsähallitus, TE-/ELY-keskuksen eri vastuualueiden ja keskeisten maaseudun kehittämisohjelmien edustus sekä kuntajohtajia Kainuusta.

Kainuun maaseuturyhmä on osallistunut kaikkien Kainuuseen laadittujen alueellisten maaseudun kehittämisohjelmien valmisteluun. Maaseuturyhmää on kuultu myös kaikilla ohjelmakausilla valtakunnallisiin maaseudun kehittämisohjelmiin liittyvissä valmisteluasioissa. Kainuun hallintokokeilun aikana Kainuun maaseuturyhmällä oli virallinen asema yhtenä Kainuun maakunnan strategiaryhmän alatyöryhmänä.

Kainuun maaseuturyhmä on ollut koko tämän tarkasteluajan Kainuun maakunnallisen maaseutuhallinnon vetovastuulla eli tällä hetkellä vetovastuu on Kainuun ELY-keskuksen maaseutupalvelut-yksiköllä.


Kirjoittaja Juha Määttä toimii johtavana asiantuntijana Kainuun ELY-keskuksen Maaseutupalvelut-yksikössä.

Neuvonta mahdollisti tilan laajentamisen 

Veijolan pihapiirissa komeilee uudehko pihattonavetta. Rakennushankkeen toteutuminen on viiden vuoden määrätietoisen kehittämisen tulos. 

”Kun tilan yrittäjävastuu siirtyi vuonna 2015 minulle, niin siitä lähtien on tilamme mennyt käsikynkkää eri asiantuntijatahojen kanssa. Tilan heikko lähtötilanne on vaatinut pureutumista ihan sieltä ruohonjuuritason perusasioista lähtien. Kaikkia aikansa eläneitä vanhoja juttuja on karisteltu pois,” Martta Heikkinen kertoo. 

Veijolan tilalla ammuu reilut sata lypsylehmää ja nuorta karjaa on noin puolet tuosta. Heikkisen mukaan vanhassa navetassa ruokitaan juotolta vieroitetut vasikat niille sopivalla eväällä sekä umpeen laitetut lehmät lepokauteen sopivalla ruokinnalla. Ulkopihatossa kasvaa nuoria hiehoja ja tiineitä hiehoja sekä siellä käyvät myös välillä jaloittelemassa tiineet lehmät. Kaaripressuhalli ja kolme muuta rakennusta toimii ulkoeläinten makuusuojana.  

Martta Heikkinen on saanut nuoren viljelijän aloitustukea sekä investointirahoitusta uuden pihattonavetan rakentamiseen. Apua tilan kehittämiseen Martta Heikkinen on saanut myös ProAgrian neuvojilta sekä terveyshuoltoeläinlääkäri Reetta Lehtiseltä

Kaksi lehmää ulkona jaloittelemassa.
Veijolan tila Hyrynsalmelta luottaa lypsykarjatilan kehittämisessä asiantuntijoihin. Maitomäärä on kasvanut moninkertaiseksi ja työtaakka helpottunut.

Iso askel tilan kehittämiselle on Heikkisen mielestä ollut eläinten ulkoilutus ja osin ulkona pitäminen ympäri vuoden. 

”Vanhemman polven ihmiset ovat kauhistelleet tämmöistä järjestelyä ja kyselleet, etteikö ne palellu sinne. Eivät palellu, vaan erinomaisesti ovat pärjänneet, kun on ollut ruokaa, lämmintä vettä ja suojaa tuulelta sekä kuivitettu makuualusta. Ulkoilutus mahdollisti lypsypaikkojen lisäämisen navetassa ja yhdessä keskituotoksen nousun kanssa tämä järjestely mahdollisti maitomäärän kolminkertaistamisen samoista seinistä entiseen verrattuna.” 

Aurinkopaneelit ja nuorkarjahalli haaveissa

Tulevina haasteina Martta Heikkinen mainitsee selvityksen, miten uusiutuva energia sopisi tilalle. 

”Aurinkopaneeleiden laitto kiinnostaa ja kannattavuuslaskennassa on mahdollista neuvorahalla käyttää asiantuntijapalvelua, joka on itseasiassa tarkoitus tässä parin kuukauden sisällä laskettaa.” 

Myös nuorkarjahalli on Martta Heikkisen haaveena. Kehittämishankkeisiin ja muihin hakemuksiin Heikkinen hyödyntää osaajia, 

”Pykälä- ja tukiviidakko kaikkine velvoitteineen ja vaatimuksineen on kuitenkin aika iso ja niin olemme suosiolla pyytäneet apua niiltä, jotka näitä asioita pyörittelee työkseen. Tämä säästää omaa aikaan johonkin muuhun.” 

Nainen hymyilee ulkoilevien lehmien keskellä työhaalareissa.
Ulkoilutus on mahdollistanut eläinmäärän nousun, iloitsee Martta Heikkinen.

Osaamisen hyödyntäminen on Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmän tuen ansiosta edullista. 

”Sitä voi joskus sokeutua omalle tekemiselle ja kangistua kaavoihinsa niin joku ulkopuolinen on toisinaan paikallaan avaamaan silmät, että asian voi tehdä ehkä eri lailla fiksumminkin. Yksin ei tarvitse ihan kaikessa maatiloillakaan pärjätä ja henkinen taakka pienenee kummasti, kun vaikkapa osan paperipinosta vie jonkun toisen ammattilaisen hoidettavaksi. Hyvät neuvot ja sivustatuki tuossa paperisodassa ja muussakin on ainakin meidän tilallamme ollut tärkeä.” 


Artikkeli on julkaistu Kainuun ELY-keskuksen ja Leadereiden yhteisessä Vekkari-lehdessä kevättalvella 2021. Voit tutustua lehteen oheisen linkin kautta: https://www.doria.fi/handle/10024/180743