Maatilojen investointituet ovat tehokas työkalu maatilan tulevaisuutta suunnitellessa. Tulevaisuudessa tilojen investoinneissa yhä enemmän otetaan huomioon energian säästön ja energiantuotannon mahdollisuudet ja vastuullisen tuotannon ratkaisut kuten lehmien laidunnus ja jaloittelu.
Kainuun alueella monet maitotilat ovat viime vuosina laajentaneet tilansa maidontuotantoa eri tavoin. Eläintilojen lisäksi on tehty rehuvarastojen rakentamista, eläinten hankintaa, peltoalan kasvattamista ja rehukoneketjujen uusimista, luettelee kehityspäällikkö Olavi Koskimäki Osuuskunta Maito-Suomesta.
”Uudet navetat ovat olleet pääasiassa viileäpihattoja automaattilypsyllä. Uusinta teknologiaa on rakennushankkeissa pyritty ottamaan käyttöön, laadukkaasti mutta kustannustietoisesti. Myös pienempiä karjarakennusten laajennuksia on tehty. Investoinneissa on ollut 2–3 hiljaisempaa vuotta johtuen Valioryhmän sopimustuotantoon siirtymisestä ja kustannusten noususta. Toisaalta hiljaisempi investointijakso on antanut aikaa tuottavuuden nostolle tai optimoinnille navetassa ja pelloilla.”
”Kainuun ELY-keskuksen tavoitteena on, että maataloustuotannon määrä säilyy ennallaan. Maataloudella on suuri merkitys Kainuun maaseudun elävöittäjänä. Se myös edistää muun yritystoiminnan, asumisen, etätöiden, liikkumisen, matkailun, työpaikkojen säilymistä maaseudulla.”
Eeva Heikkinen, yritysasiantuntija, Kainuun ELY-keskus
Maatalouden investointitukien tavoitteena on maatilojen kilpailukyvyn ja tilojen nykyaikaisuuden kohottaminen, parantaa tuotantorakennuksessa työskentelevien työoloja, edistää ympäristön tilaa ja kestävää tuotantotapaa, energiatuotannon ja -tehokkuuden lisääminen ja eläinten hyvinvoinnin edistäminen, linjaa yritysasiantuntija Eeva Heikkinen Kainuun ELY-keskuksen maaseutupalvelujen yksiköstä.
Investointikohteita voivat olla esimerkiksi tuotantorakennusinvestoinnit, varastot, myyntikunnostus, rehunjakolaitteet, lannan multain ja separointilaitteisto, salaojitus, led-valot, aurinkopaneelit, jaloittelutarha, ilmanvaihdon parantaminen. Tuki esimerkiksi energiainvestoinneissa voi olla 50 prosenttia avusta ja valtiontakaus osaan lainasta ja eläinten hyvinvointia edistävissä investoinneissa 40 prosenttia avustusta.
”Tavanomaisia peltoviljely- ja sadonkorjuukoneita ei tueta, vaan esimerkiksi niihin asennettavia lisälaitteita ja teknologiaa, jotka edistävät ympäristötavoitteita”, Heikkinen huomauttaa.
”Meillä on myös navetoissa korjausvelkaa. Osa koneista ja laitteista ovat tulleet elinikänsä päähän. Kalusteita tulisi myös uusia. Toimivat laitteet ja hyvät puhdistettavat pinnat ovat mitä parhaimpia panostuksia omaan hyvinvointiin. Sitä kautta ne myös vaikuttavat positiivisesti tilan tuottavuuteen.”
Tero Kanala, hankintapäällikkö, Osuuskunta Maitosuomi
Kainuulaiset maitotilat ovat pärjänneet investointirintamalla hyvin, sanoo hankintapäällikkö Tero Kanala Osuuskunta Maitosuomesta
”Kainuussa on investoitu merkittävästi viimevuosina. Maidontuotanto on kasvanut paria viimevuotta lukuun ottamatta. Näinä vuosina vähennykset ovat kuitenkin olleet valtakunnan keskitasoa pienempiä.”
Uusi rakennus ei takaa aina tuotantotasojen nousua, mutta jos tuotanto on kunnossa, sillä on edellytykset säilyä myös investoinnin jälkeen, Kanala toteaa.
”Investointi on aina panostus yrittäjiltä ja se kuluttaa voimia. Hyvät, toimivat rutiinit on helpompi säilyttää myös muutoksen aikana.”
”Investoinnin perimmäinen tarkoitus on lisätä liikevaihtoa ja kannattavuutta. Jos investointien tekeminen näyttää taloudellisesti mielekkäältä niin nyt jalka pois jarrulta. Aika ei välttämättä muutu lainkaan otollisemmaksi tulevaisuudessa.”
Ville Pennanen, pankinjohtaja, Kainuun Osuuspankki
Maatilojen investoinneissa ylivoimaisesti eniten käytetty rahoitusinstrumentti on ihan tavallinen velkakirjalaina, joko korkosuojattuna tai ilman.
”Velkakirjalaina on mielestäni paras vaihtoehto kiinteän omaisuuden hankinnan rahoittamiseen”, pankinjohtaja Ville Pennanen Kainuun Osuuspankista sanoo.
Kiinteällä omaisuudella Pennanen tarkoittaa yleisesti rakennuksia: tuotantorakennukset, asuinrakennukset ja niin edelleen.
Sen sijaan käyttöomaisuusinvestointeihin kuten tuotantokoneisiin tai ajoneuvoihin, Pennasen mukaan yhä enemmän käytetään kohdevakuudellisia rahoitusmuotoja eli osamaksurahoitusta tai leasingiä.
”Yleisestikin taseajattelun käyttö on lisääntynyt viljelijöiden ja yrittäjien keskuudessa. Onko tärkeämpää omistaa tuotannontekijä vai turvata sen käyttö? Miltä tuloslaskelma ja tase näyttää investoinnin jälkeen?”
”Investointien suunnittelussa on tärkeää se, että kokonaisuus on hallinnassa koko ajan. Toisin sanoen yrittäjällä on visio eli tavoite, jota kohti yritystä viedään. Strategia on reitti tai polku, jota kuljetaan kohti tavoitetta. Investoinnit ovat askeleita kohti tavoitetta.
Investoinnin suunnittelussa korostuu kustannusten hallinta. Erityisen tärkeää on ennakoida tulevaisuuden muutoksia ja kehittää oman tilan muutoskestävyyttä.”
Olavi Koskimäki, kehityspäällikkö, Osuuskunta Maito-Suomi
Liiketoimintasuunnitelma ja kannattavuuslaskelmia on tehtävä huolella ja ajan kanssa. Hyvin tärkeää on vertailla ja laskea auki vaihtoehtoisia ratkaisuja. Maatilan tärkein voimavara ja resurssi ovat ihmiset. Omaan ja läheisten jaksamiseen ei koskaan panosta liikaa, muistuttaa Olavi Koskimäki Maitosuomesta.
Investointia suunnittelevan yrittäjän on tärkeää olla riittävän ajoissa yhteydessä rahoittajiin eli pankkiin, ELY-keskukseen sekä ympäristö- ja rakennuslupaviranomaisiin. Näiltä tahoilta tulee tarvittavaa ohjausta, jotta investointihanke sitten aikanaan etenee sujuvasti.
Maatalouden investointitukien ja nuoren viljelijän aloitustuen haut ovat alkaneet – lue lisää Ruokaviraston verkkosivuilta: Maatalouden investointitukien ja nuoren viljelijän aloitustuen hakeminen (ruokavirasto.fi)
Kirjoittaja Kimmo Rauatmaa on maaseutuviestinnän koordinaattori Kainuussa.
kainuunely.com 