Digitalisaatio maatilan arjessa

Digitalisaatio, automatikkaa ja robotiikka ovat tämän päivän teemoja. Niiden avulla etsitään yritykseen lisää tuottavuutta ja kannattavuutta. Koneille annetaan ne työt, joissa ne ovat hyviä ja ihmiset itse keskittyvät sellaisiin työtehtäviin, joihin aidosti tarvitaan ihmisen omaa työpanosta.

Miltä kuulostavat maatalous ja digitalisaatio? Ovatko nämä kaksi sanaa keskenään poissulkevia? Onko maataloudessa sellaisia työtehtäviä, jotka voi antaa koneiden hoidettavaksi ja maatilayrittäjä itse voisi keskittyä työtehtäviin, joissa tarvitaan ihmisen suunnittelu-, organisointi-, johtamis- ja ongelmanratkaisukykyä? Näitä töitä ovat esimerkiksi eläinten seuranta ja sitä kautta saatujen tulosten perusteella eläinten hyvinvoinnin parantamiseen liittyvien päätösten tekeminen. Digitalisaatio keventää huomattavasti maatilayrittäjän työtä.

Kesällä 2018 blogikirjoituksessani Helppoa kuin heinänteko – vai onko sittenkään muistelin, millaista heinänteko oli 30-40 vuotta sitten 80-luvulla. Heinä seivästettiin ja lanta talikoitiin käsin, lehmät lypsettiin kannukoneella. Kannukoneen maitotonkka oli raskas kantaa ja kaataa maito siivilän läpi maitotankkiin. Matalassa, ahtaassa, kosteassa ja hämärässä parsinavetassa oli 10 lehmää pienissä ja lyhyissä parsissa riimuihin kytkettyinä. Nykyään tällainen 10 lehmän maatila ei enää elättäisi viljelijäperhettä.

Nykyajan navetat ovat isoja ja niissä voi olla lehmiä 50-200 lehmää. On ollut välttämätöntä, että raskaita työvaiheita on annettu koneiden tehtäväksi. Navetassa voi olla esimerkiksi automaattisesti toimiva lypsyrobotti, lannanpoistolaite, eläinten ruokintajärjestelmä, rehunsiirtäjä, ilmanvaihtotekniikkaa ja valonsäätöjärjestelmä. Ison lehmämäärän lantaa ei voi enää kuvitellakaan talikoivansa käsin. Ilman koneapua rehun jakaminen eläimille olisi raskasta. Kun näitä työvaiheita on annettu koneiden tehtäväksi, maatilayrittäjä voi itse keskittyä työtehtäviin, joihin aidosti tarvitaan ihmisen omaa työpanosta.

Lypsyrobotti arjen helpottajana

Lehmät hakeutuvat lypsyrobotille omatoimisesti, kun tuntevat siihen tarvetta. Jokaisella lehmällä on kaulapannassa tai korvamerkissä oma tunnistus. Lypsyrobotti, kaulapanta ja korvamerkki ovat yhteydessä tietokoneeseen, jota maatilayrittäjä käyttää. Kun lehmä tulee robotille lypsettäväksi, robotti tunnistaa sen tunnisteen avulla. Tietokoneelle asetetut lypsyasetukset määrittävät lehmien lypsyluvan ja päättävät, että otetaanko lehmä sillä kertaa lypsettäväksi vai ohjataanko se lypsyjärjestelmän ohi. Joskus lehmä voi haluta tulla robotille vain väkirehuannoksen toivossa ilman lypsytarvetta. Lypsylupa perustuu lehmän odotettuun maitomäärään sekä asetettuihin vuorokauden minimi ja maksimi lypsykertoihin.

Lypsyrobotti suorittaa lypsyn automaattisesti. Video: Sakari Alasuutari, Viikin navetta.

Ennen lypsyä robotti puhdistaa utareen harjoilla tai pesukupilla. Puhdistaminen myös stimuloi utaretta. Lypsyrobotti lehmäkohtaisesti mittaa maidon määrää ja valvoo laatua (sähkönjohtavuutta, väriä, rasvapitoisuutta, valkuaispitoisuutta ja soluja). Utaretulehduksessa maidon sähköjohtavuus ja solupitoisuus kasvavat. Jos robotti havaitsee poikkeaman maidon laadussa, se voi lypsää maidon erilliseen astiaan. Robotissa on siis pieni laboratorio. Tällä tavalla varmistetaan laadukkaan maidon tuottaminen.

Lypsyn aikana lehmät saavat väkirehua. Väkirehun määrä perustuu joko maatilayrittäjän määräämään vakioannokseen tai maitotuotoksen mukaiseen ennalta optimoituun ravintotarpeeseen. Lypsyrobotin kanssa samaan tietokoneella ohjattuun järjestelmään on mahdollista lisätä myös navetan sisällä olevat väkirehukioskit, jolloin koko väkirehuruokinta on samassa tuotannonhallintaohjelmassa.

Tunnisteiden kautta eläimestä kerätään koko ajan useita erilaisia tietoja. Tietoja tallentuu eläimen painosta, aktiivisuudesta sekä märehtimisestä. Tiedot kerätään raporteille ja niitä on maatilayrittäjän mahdollista tarkastella yksilö-, ryhmä- ja laumatasolla. Raporttien seurannalla ja tulkinnalla ollaan entistä paremmin selvillä karjan tämän hetkisestä tilanteesta ja hyvinvoinnista. Tietoa saadaan muun muassa lehmän kiimaan tulosta ja mahdollisista sairauksista ennen kuin näkyviä oireita on edes havaittavissa. Märehtimisen analysoinnin kautta voidaan tutkia jopa pötsin mikrobielämää. Raportit ovat tukena mahdollisten ongelmien löytämisessä ja ratkaisussa. Kun eläin voi hyvin, se myös tuottaa hyvin. Robotin automaattisesti keräämät tiedot antavat työkaluja tilan toiminnan tehostamiseen.

Lypsyrobotin myötä eläinten tarkkailun ja seurannan merkitys korostuu. Sitä tehdään päivittäin muun muassa makuuparsien puhdistuksen yhteydessä. Robotti kerää runsaasti tietoa eläimistä, mutta maatilayrittäjä tekee lopulliset päätökset. Robottilypsy keventää huomattavasti maatilayrittäjän työtä verrattuna terveydellisesti raskaaseen, hankalassa asennossa suoritettavaan ja yksitoikkoisia liikeratoja vaativaan entisaikaiseen parsilypsyyn.

Parhaimmillaan digitalisaatio on maatilan arkea helpottavaa ja maatalous on ollut siinä kehityksessä vahvasti mukana. Ensimmäinen lypsyrobotti on otettu käyttöön vuonna 2000. Maataloudessa on otettu käyttöön muitakin digitaalisia ratkaisuja kuten taloudenhallintaan, viljelyn suunnitteluun, eläinten rekisteröintiin sekä ruokinnan suunnitteluun liittyviä ratkaisuja. Lisäksi useat viljelyssä käytettävät koneet hyödyntävät digitaalisia ratkaisuja.

Traktorin munana tunnetut rehupaalitkin ovat saaneet digitaalisen tunnisteen. Uutena innovaationa on tullut Digipaali, joka sisältää tietoa rehun kuiva-ainepitoisuudesta, sulavuudesta, kosteudesta sekä tiedon, mistä rehu on korjattu. Näitä tietoja voi käyttää apuna eläinten ruokinnan suunnittelussa.

Verkostot

Tänä päivänä useat maatilayrittäjät ovat aktiivisia myös sosiaalisessa mediassa. Monet kainuulaiset maatilayrittäjät ovat mukana esimerkiksi facebook-ryhmissä. Tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi robotti-, vasikka- ja emäntäryhmät, joissa ammatillista kokemusta ja osaamista voi jakaa kollegojen kesken. Joillakin tiloilla on myös omia nettisivuja ja Instagram-tilejä.

Maatalous maaseutumaiseman ylläpitäjänä

Lehmät laitumella elävöittävät maaseutumaisemaa. Kuva: ©maaseutuverkosto.

Maatalous pitää yllä elävää ja hoidettua maaseutumaisemaa, josta myös matkailu ja suuri yleisö saa nauttia. Digitalisaatio varmistaa osaltaan laadukkaan suomalaisen ruuantuotannon ja auttaa maatilayrittäjää jaksamaan sekä saamaan elantonsa elinkeinosta.

Maatalouden rahoituksesta ja neuvonnasta tukea yrittämiseen

Kirjoittaja Eeva Heikkinen toimii Kainuun ELY-keskuksessa maatalouden yritysasiantuntijana.

Maatilan eläinten hyvinvointi ja työympäristö toimivaksi

Lähdinpä toukokuisena tiistaina kuulostelemaan Terhi ja Jari-Jukka Kortelaisen Riittilän maatilalle Kajaanin Jormualle, että mitenkä lypsykarjan tuotantorakennukseen tehdyt investoinnit eläinten ja työntekijöiden arjen helpottamiseksi ovat onnistuneet.

Riittilän tilan tuotantorakennuksen ilmanvaihto on muutettu luontaiseksi, valaistus on muutettu loisteputkista ledeihin, parrenerottajat on muutettu ergonomisempiin joustaviin parrenerottajiin, käytävämatot on laitettu pehmentämään ja estämään lattian liukkautta, molempiin suuntiin automaattisesti pyörivä karjaharja on muotoiltu myötäilemään paremmin lehmien kurveja.

Riittilän tila:

  • maatilayrittäjät Terhi ja Jari-Jukka Kortelainen
  • tilanpito aloitettu vuona 1999
  • lehmiä 40 kpl
  • omaa peltoa 48 ha ja vuokralla 36 ha
  • perheeseen kuuluu myös poika 17 v ja tyttö 13 v
  • tulevaisuudessa on suunnitelmissa sukupolvenvaihdos ja uusi lypsykarjatalouden tuotantorakennus

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014-2020 rahoitettavat maatalouden investointituet mahdollistavat tuotantorakennuksen peruskorjauksen ja samassa yhteydessä tuotantotoiminnassa välttämättömien koneiden ja laitteiden hankinnan, joilla voidaan parantaa maatilan eläinten hyvinvointia ja tuotantorakennuksessa työskentelevän työoloja.

Mahdollista on hakea rahoitusta myös yksittäiseen rakentamisinvestointiin ja kone ja laitehankintaan ilman varsinaista peruskorjausta, joiden tarkoituksena on parantaa

  • maatalouden tuotantorakennuksessa työskentelevän työoloja
  • maatalousyrityksen tuotantohygieniaa
  • eläinten hyvinvointia
  • ympäristön tilaa, esim. lannan käsittelyyn tarkoitetut rakennukset, koneet ja laitteet esim. lantalat ja multaimet.

Neuvo 2020 -tuella voit selvittää investoinnin järkevyyden ja kannattavuuden. Tilaa asiantuntija neuvojarekisteristä maatilalle. Viljelijän maksettavaksi jää vain arvonlisäveron osuus. Lisätietoja Neuvo 2020 -tuesta saat Kainuun ELY-keskuksen Blogista Maatilojen neuvontajärjestelmä Neuvo 2020 auttaa maatilayrittäjiä ja Maaseutuviraston www-sivuilta Maatilojen neuvonta. Neuvo 2020 -neuvontaa antavat mm. ProAgriat ja terveydenhuoltoa tekevät eläinlääkärit.

Lisätietoja maatalouden rahoituksesta ja Neuvo 2020 -tuesta:

20180616_111848

 

Kainuun ELY-keskus: yritysasiantuntija Eeva Heikkinen, p. 0295 023 539, eeva.heikkinen(at)ely-keskus.fi

Maaseutuvirasto: Nuoren viljelijän aloitustuki tilanpidon aloitukseen ja maatalouden investointituet tilan kehittämiseen

MTK-Pohjois-Suomi MaaseutuHarava -hanke Tukinetti

Maatilojen neuvontajärjestelmä Neuvo 2020 auttaa maatilayrittäjiä

Kuva: Maaseutuverkosto

Maatilojen neuvontajärjestelmä Neuvo 2020 tarjoaa maatiloille edullisia asiantuntijapalveluita. Neuvonnan kustannukset ovat 63 euroa tunnilta sekä matkakulut. Neuvoja hakee kustannuksiin tuen suoraan ELY-keskuksesta. Viljelijän maksettavaksi jää vain arvonlisäveron osuus.  

Tällä hetkellä neuvontaa on saanut 349 kainuulaista maatilaa, joka on 49 % vuonna 2017 tukea hakeneista tiloista. Tavoitteena on, että 70 % tiloista käyttää Neuvo 2020 -palveluja ohjelmakauden loppuun 2020 mennessä.

Neuvo-maksatushakemuksia on käsitelty 710 kpl. Tämä tarkoittaa sitä, että osa tiloista käyttää Neuvo –palveluita aktiivisesti ja osa ei ole vielä niitä käyttänyt ollenkaan. Nyt olisi erittäin tärkeää saada myös palveluita käyttämättömät tilat tietoiseksi Neuvo 2020 -palveluista ja myös niitä käyttämään. Tärkeää on myös, että tilat huomioivat Neuvon tarjoamat kaikki mahdollisuudet tilanpidossa ja sen kehittämisessä.

Neuvo 2020 -järjestelmä tulee osana Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa EU-osarahoitteisena viljelijöiden käyttöön. Neuvontajärjestelmän tarkoitus on tarjota varmuutta maatalouden tukiehtojen, säädösten ja vaatimusten ymmärtämisessä sekä niiden noudattamisessa käytännössä ja antaa apua tilan kehittämistoimenpiteiden, talouden, sukupolvenvaihdoksen jne. suunnitteluun. Neuvontaa annetaan maatilan tarpeet ja lähtökohdat huomioiden.

Jos esimerkiksi:

  • tukiehtojen ymmärtämisessä on haasteita ja valvonta jännittää
  • energia- ja ympäristöasiat kiinnostavat
  • pitäisi laskea tuotannon kannattavuutta, tuotteiden katteita ja tuotantokustannuksia
  • pitäisi laatia eläinten terveydenhuolto-, energia-, ympäristösuunnitelma
  • suunnitelmissa on sukupolvenvaihdos, investointi, yhtiöittäminen ja näihin tarvitsisi tehdä alustavia laskelmia
  • velkaneuvonta tai apu verosuunnitteluun ei olisi pahitteeksi.

Jos vastasit yhteenkään kysymykseen kyllä, niin kannattaa käyttää Neuvo 2020 -tukea.

Maatilojen neuvontajärjestelmän Neuvo 2020 kautta on jokaiselle maatilalle varattu max 7 000 euroa tukikiintiö.  Tuen neuvonnan kustannuksiin hakee neuvoja suoraan ELY-keskuksesta. Tuki pitää käyttää ohjelmakauden 2014–2020 aikana.

Neuvo 2020 neuvojia on maaseutuviraston neuvojarekisterissä (www.mavi.fi ja hakukenttään Maatilojen neuvonta ja sieltä neuvojarekisteri). Neuvo 2020 -neuvontaa antavat mm. ProAgriat ja terveydenhuoltoa tekevät eläinlääkärit.


 

Jutun kirjoittanut yritysasiantuntija Eeva Heikkinen antaa mielellään lisätietoja Neuvo 2020 -palvelusta: puh. 0295 023 539, eeva.heikkinen(at)ely-keskus.fi