Hiihtoura vaihtui maatilayrittäjyyteen

Teemu Härkösellä kilpasukset ovat vaihtuneet metsäsuksiksi, mutta luisto ja menohalu eivät ole hiipuneet. Teemu ja hänen puolisonsa Satu Kemppainen aloittivat maatilayrittäjyyden vuokraviljelijänä syksyllä 2018 Sadun kotitilalla Pääkkölän tilalla. Lisäksi he ostivat peltoa lähietäisyydeltä. Paltamon Mieslahteen nuori perhe muutti Kajaanista vuosi sitten kesällä.

Teemun ja Sadun kodissa on aina riittänyt vauhtia. Nykyään sitä tuovat perheen kolme lasta, Miida, Huuko ja Lissu, iät kymmenestä kuukaudesta neljään vuoteen. Aikaisemmin Teemu kilpaili Vuokatti Ski Teamin väreissä kansallisen tason kärkihiihtäjänä. Sotilaiden hiihtokilpailuissa menestystä on tullut MM–tasolla.

Teemu Härkönen ja Satu Kemppainen lastensa kanssa yhteisessä perhekuvassa.
Teemun ja Sadun mielestä Mieslahti on hyvä kasvuympäristö lapsille ja maatilayrittäjyydelle.

Maanviljelyn lisäksi Teemua kuljettaa rajavartijan työ ja kerrallaan useampien päivien mittaiset työvuorot Vartiuksessa Suomen ja Venäjän rajalla. Tavoitteena olisi kuitenkin työllistyä tulevaisuudessa mahdollisimman paljon oman maatilan töissä.

Pääkkölän sukutilan maanviljelysperinteet ulottuvat aina 1800-luvulle asti. Yrittäjäpariskunnalla on tavoitteena käynnistää maatilalla mansikanviljely ja jatkaa timotein siemenviljelyä. Lisäksi tilalla on perinnebiotooppilaitumia, joita on raivattu ja aidattu kesälampaita varten.

”Maatalouden harjoittamisen kautta saa säilytettyä hienoja maisemia avoimena ja hoidettuina. Tällä tavoin turvataan myös alueelle ominaisen lajiston säilymistä monimuotoisena”, Härkönen summailee maanviljelyksen ohella tulevia hyötyjä ja kulttuurisia arvoja.

”Olen aina arvostanut maatilayrittäjyyttä ammattina! On hienoa olla osa sukupolvien ketjua ja jatkaa maanviljelysperinnettä, mitä tällä kylällä on ennenkin harjoitettu”, taustoittaa Satu päätöstä ryhtyä sukutilan jatkajiksi.

Teemu ja Satu aloittivat vuokraviljelijöinä Paltamon Mieslahdessa.

Maatilayrittäjän on seurattava aikaansa ja osattava kehittää omaa liiketoimintaansa, jotta se on myös taloudellisesti kannattavaa. Urheilussa ja yrittäjyydessä Teemu näkee paljonkin yhtäläisyyksiä: ”Tulosta on tultava ja toiminnan täytyy olla päämäärätietoista ja tavoitehakuista”. ”Täytyy tehdä suunnitelma ja keskittyä tuloskyvyn kehittämiseen olipa kyse sitten omasta tai yrityksen kunnosta”, hän jatkaa.

Maanviljelijän arki ei aina ole minuuttiaikatauluihin sidottua. Itse voi suunnitella päivän työtehtäviä ja aikatauluja. Työpäiville kuitenkin kertyy pituutta, etenkin ”sesonkiaikana” keväästä syksyyn, jolloin työtunteja ei kannata edes laskea. Oman aikansa vie myös tuotteiden myynti- ja markkinointitoimien suunnittelu.

Perheen mielestä maaseutu ja Mieslahti ovat hyvää kasvuympäristöä niin lapsille kuin yrittäjyydelle. Tulevaisuus tuntuukin mielekkäältä ja tarkoituksenmukaiselta: ”Eikä vähiten siksi, että saamme olla mukana tuottamassa suomalaista ruokaa”, Satu kiteyttää vielä lopuksi molempien ajatukset.

Nuoren viljelijän aloitustuki tilanpidon aloitukseen

Tilanpidon voi aloittaa saamalla maatila lahjana, ostamalla tai vuokraamalla. Vuokranantaja voi olla omat vanhemmat, sukulainen tai vieras. Tukea haettaessa hakijan pitää olla alle 41–vuotias. Maatilan (pellot, metsä, rakennukset), tuotantoeläimien sekä –koneiden hankintaan voi hakea nuoren viljelijän aloitustukea. Aloitustuki voi olla avustusta, korkotukilainaa ja korkotukea sekä varainsiirtoverovapautta.

Maatalouden jatkuvuuden kannalta on tärkeää, että löytyy maatilayrittäjyydestä kiinnostuneita jatkajia. Kainuussa tilanpidon on aloittanut 2-4 yrittäjää viime vuosien aikana. Määrä on vähäinen ja uusia maatilayrittäjiä toivotaan enemmän.

Maatiloille suoritetaan syksyllä 2019 kysely, jossa kysytään muun muassa maatilan kehittämiseen liittyviä asioita. Kyselyyn toivotaan runsaasti vastauksia. Neuvo 2020 –maatilojen neuvontajärjestelmän kautta saa edullista asiantuntija-apua esimerkiksi tilan kehittämissuunnitelmien selvittelyyn ja alustaviin talouslaskelmiin. Neuvo 2020 neuvontaa antavat muun muassa ProAgriat ja terveydenhuoltoa tekevät eläinlääkärit. Neuvojien yhteystiedot löytyvät Ruokaviraston ylläpitämästä neuvojarekisteristä.

Lisätietoja maatalouden rahoituksesta

Ruokavirasto:
www.ruokavirasto.fi
Nuoren viljelijän aloitustuki
Maatalouden investointituet ja
Neuvo 2020 – maatilojen neuvontajärjestelmä
Neuvojarekisteri

Tukinetti:
MTK Pohjois-Suomi ry, MaaseutuHarava -hanke www.tukinetti.fi/rahoitus

Kainuun ELY-keskuksen yritysasiantuntija Eeva Heikkinen neuvoo maatalouden rahoituksesta ja tuesta.


Digitalisaatio maatilan arjessa

Digitalisaatio, automatikkaa ja robotiikka ovat tämän päivän teemoja. Niiden avulla etsitään yritykseen lisää tuottavuutta ja kannattavuutta. Koneille annetaan ne työt, joissa ne ovat hyviä ja ihmiset itse keskittyvät sellaisiin työtehtäviin, joihin aidosti tarvitaan ihmisen omaa työpanosta.

Miltä kuulostavat maatalous ja digitalisaatio? Ovatko nämä kaksi sanaa keskenään poissulkevia? Onko maataloudessa sellaisia työtehtäviä, jotka voi antaa koneiden hoidettavaksi ja maatilayrittäjä itse voisi keskittyä työtehtäviin, joissa tarvitaan ihmisen suunnittelu-, organisointi-, johtamis- ja ongelmanratkaisukykyä? Näitä töitä ovat esimerkiksi eläinten seuranta ja sitä kautta saatujen tulosten perusteella eläinten hyvinvoinnin parantamiseen liittyvien päätösten tekeminen. Digitalisaatio keventää huomattavasti maatilayrittäjän työtä.

Kesällä 2018 blogikirjoituksessani Helppoa kuin heinänteko – vai onko sittenkään muistelin, millaista heinänteko oli 30-40 vuotta sitten 80-luvulla. Heinä seivästettiin ja lanta talikoitiin käsin, lehmät lypsettiin kannukoneella. Kannukoneen maitotonkka oli raskas kantaa ja kaataa maito siivilän läpi maitotankkiin. Matalassa, ahtaassa, kosteassa ja hämärässä parsinavetassa oli 10 lehmää pienissä ja lyhyissä parsissa riimuihin kytkettyinä. Nykyään tällainen 10 lehmän maatila ei enää elättäisi viljelijäperhettä.

Nykyajan navetat ovat isoja ja niissä voi olla lehmiä 50-200 lehmää. On ollut välttämätöntä, että raskaita työvaiheita on annettu koneiden tehtäväksi. Navetassa voi olla esimerkiksi automaattisesti toimiva lypsyrobotti, lannanpoistolaite, eläinten ruokintajärjestelmä, rehunsiirtäjä, ilmanvaihtotekniikkaa ja valonsäätöjärjestelmä. Ison lehmämäärän lantaa ei voi enää kuvitellakaan talikoivansa käsin. Ilman koneapua rehun jakaminen eläimille olisi raskasta. Kun näitä työvaiheita on annettu koneiden tehtäväksi, maatilayrittäjä voi itse keskittyä työtehtäviin, joihin aidosti tarvitaan ihmisen omaa työpanosta.

Lypsyrobotti arjen helpottajana

Lehmät hakeutuvat lypsyrobotille omatoimisesti, kun tuntevat siihen tarvetta. Jokaisella lehmällä on kaulapannassa tai korvamerkissä oma tunnistus. Lypsyrobotti, kaulapanta ja korvamerkki ovat yhteydessä tietokoneeseen, jota maatilayrittäjä käyttää. Kun lehmä tulee robotille lypsettäväksi, robotti tunnistaa sen tunnisteen avulla. Tietokoneelle asetetut lypsyasetukset määrittävät lehmien lypsyluvan ja päättävät, että otetaanko lehmä sillä kertaa lypsettäväksi vai ohjataanko se lypsyjärjestelmän ohi. Joskus lehmä voi haluta tulla robotille vain väkirehuannoksen toivossa ilman lypsytarvetta. Lypsylupa perustuu lehmän odotettuun maitomäärään sekä asetettuihin vuorokauden minimi ja maksimi lypsykertoihin.

Lypsyrobotti suorittaa lypsyn automaattisesti. Video: Sakari Alasuutari, Viikin navetta.

Ennen lypsyä robotti puhdistaa utareen harjoilla tai pesukupilla. Puhdistaminen myös stimuloi utaretta. Lypsyrobotti lehmäkohtaisesti mittaa maidon määrää ja valvoo laatua (sähkönjohtavuutta, väriä, rasvapitoisuutta, valkuaispitoisuutta ja soluja). Utaretulehduksessa maidon sähköjohtavuus ja solupitoisuus kasvavat. Jos robotti havaitsee poikkeaman maidon laadussa, se voi lypsää maidon erilliseen astiaan. Robotissa on siis pieni laboratorio. Tällä tavalla varmistetaan laadukkaan maidon tuottaminen.

Lypsyn aikana lehmät saavat väkirehua. Väkirehun määrä perustuu joko maatilayrittäjän määräämään vakioannokseen tai maitotuotoksen mukaiseen ennalta optimoituun ravintotarpeeseen. Lypsyrobotin kanssa samaan tietokoneella ohjattuun järjestelmään on mahdollista lisätä myös navetan sisällä olevat väkirehukioskit, jolloin koko väkirehuruokinta on samassa tuotannonhallintaohjelmassa.

Tunnisteiden kautta eläimestä kerätään koko ajan useita erilaisia tietoja. Tietoja tallentuu eläimen painosta, aktiivisuudesta sekä märehtimisestä. Tiedot kerätään raporteille ja niitä on maatilayrittäjän mahdollista tarkastella yksilö-, ryhmä- ja laumatasolla. Raporttien seurannalla ja tulkinnalla ollaan entistä paremmin selvillä karjan tämän hetkisestä tilanteesta ja hyvinvoinnista. Tietoa saadaan muun muassa lehmän kiimaan tulosta ja mahdollisista sairauksista ennen kuin näkyviä oireita on edes havaittavissa. Märehtimisen analysoinnin kautta voidaan tutkia jopa pötsin mikrobielämää. Raportit ovat tukena mahdollisten ongelmien löytämisessä ja ratkaisussa. Kun eläin voi hyvin, se myös tuottaa hyvin. Robotin automaattisesti keräämät tiedot antavat työkaluja tilan toiminnan tehostamiseen.

Lypsyrobotin myötä eläinten tarkkailun ja seurannan merkitys korostuu. Sitä tehdään päivittäin muun muassa makuuparsien puhdistuksen yhteydessä. Robotti kerää runsaasti tietoa eläimistä, mutta maatilayrittäjä tekee lopulliset päätökset. Robottilypsy keventää huomattavasti maatilayrittäjän työtä verrattuna terveydellisesti raskaaseen, hankalassa asennossa suoritettavaan ja yksitoikkoisia liikeratoja vaativaan entisaikaiseen parsilypsyyn.

Parhaimmillaan digitalisaatio on maatilan arkea helpottavaa ja maatalous on ollut siinä kehityksessä vahvasti mukana. Ensimmäinen lypsyrobotti on otettu käyttöön vuonna 2000. Maataloudessa on otettu käyttöön muitakin digitaalisia ratkaisuja kuten taloudenhallintaan, viljelyn suunnitteluun, eläinten rekisteröintiin sekä ruokinnan suunnitteluun liittyviä ratkaisuja. Lisäksi useat viljelyssä käytettävät koneet hyödyntävät digitaalisia ratkaisuja.

Traktorin munana tunnetut rehupaalitkin ovat saaneet digitaalisen tunnisteen. Uutena innovaationa on tullut Digipaali, joka sisältää tietoa rehun kuiva-ainepitoisuudesta, sulavuudesta, kosteudesta sekä tiedon, mistä rehu on korjattu. Näitä tietoja voi käyttää apuna eläinten ruokinnan suunnittelussa.

Verkostot

Tänä päivänä useat maatilayrittäjät ovat aktiivisia myös sosiaalisessa mediassa. Monet kainuulaiset maatilayrittäjät ovat mukana esimerkiksi facebook-ryhmissä. Tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi robotti-, vasikka- ja emäntäryhmät, joissa ammatillista kokemusta ja osaamista voi jakaa kollegojen kesken. Joillakin tiloilla on myös omia nettisivuja ja Instagram-tilejä.

Maatalous maaseutumaiseman ylläpitäjänä

Lehmät laitumella elävöittävät maaseutumaisemaa. Kuva: ©maaseutuverkosto.

Maatalous pitää yllä elävää ja hoidettua maaseutumaisemaa, josta myös matkailu ja suuri yleisö saa nauttia. Digitalisaatio varmistaa osaltaan laadukkaan suomalaisen ruuantuotannon ja auttaa maatilayrittäjää jaksamaan sekä saamaan elantonsa elinkeinosta.

Maatalouden rahoituksesta ja neuvonnasta tukea yrittämiseen

Kirjoittaja Eeva Heikkinen toimii Kainuun ELY-keskuksessa maatalouden yritysasiantuntijana.

Maatilan eläinten hyvinvointi ja työympäristö toimivaksi

Lähdinpä toukokuisena tiistaina kuulostelemaan Terhi ja Jari-Jukka Kortelaisen Riittilän maatilalle Kajaanin Jormualle, että mitenkä lypsykarjan tuotantorakennukseen tehdyt investoinnit eläinten ja työntekijöiden arjen helpottamiseksi ovat onnistuneet.

Riittilän tilan tuotantorakennuksen ilmanvaihto on muutettu luontaiseksi, valaistus on muutettu loisteputkista ledeihin, parrenerottajat on muutettu ergonomisempiin joustaviin parrenerottajiin, käytävämatot on laitettu pehmentämään ja estämään lattian liukkautta, molempiin suuntiin automaattisesti pyörivä karjaharja on muotoiltu myötäilemään paremmin lehmien kurveja.

Riittilän tila:

  • maatilayrittäjät Terhi ja Jari-Jukka Kortelainen
  • tilanpito aloitettu vuona 1999
  • lehmiä 40 kpl
  • omaa peltoa 48 ha ja vuokralla 36 ha
  • perheeseen kuuluu myös poika 17 v ja tyttö 13 v
  • tulevaisuudessa on suunnitelmissa sukupolvenvaihdos ja uusi lypsykarjatalouden tuotantorakennus

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014-2020 rahoitettavat maatalouden investointituet mahdollistavat tuotantorakennuksen peruskorjauksen ja samassa yhteydessä tuotantotoiminnassa välttämättömien koneiden ja laitteiden hankinnan, joilla voidaan parantaa maatilan eläinten hyvinvointia ja tuotantorakennuksessa työskentelevän työoloja.

Mahdollista on hakea rahoitusta myös yksittäiseen rakentamisinvestointiin ja kone ja laitehankintaan ilman varsinaista peruskorjausta, joiden tarkoituksena on parantaa

  • maatalouden tuotantorakennuksessa työskentelevän työoloja
  • maatalousyrityksen tuotantohygieniaa
  • eläinten hyvinvointia
  • ympäristön tilaa, esim. lannan käsittelyyn tarkoitetut rakennukset, koneet ja laitteet esim. lantalat ja multaimet.

Neuvo 2020 -tuella voit selvittää investoinnin järkevyyden ja kannattavuuden. Tilaa asiantuntija neuvojarekisteristä maatilalle. Viljelijän maksettavaksi jää vain arvonlisäveron osuus. Lisätietoja Neuvo 2020 -tuesta saat Kainuun ELY-keskuksen Blogista Maatilojen neuvontajärjestelmä Neuvo 2020 auttaa maatilayrittäjiä ja Maaseutuviraston www-sivuilta Maatilojen neuvonta. Neuvo 2020 -neuvontaa antavat mm. ProAgriat ja terveydenhuoltoa tekevät eläinlääkärit.

Lisätietoja maatalouden rahoituksesta ja Neuvo 2020 -tuesta:

20180616_111848

 

Kainuun ELY-keskus: yritysasiantuntija Eeva Heikkinen, p. 0295 023 539, eeva.heikkinen(at)ely-keskus.fi

Maaseutuvirasto: Nuoren viljelijän aloitustuki tilanpidon aloitukseen ja maatalouden investointituet tilan kehittämiseen

MTK-Pohjois-Suomi MaaseutuHarava -hanke Tukinetti