Maatilan eläinten hyvinvointi ja työympäristö toimivaksi

Lähdinpä toukokuisena tiistaina kuulostelemaan Terhi ja Jari-Jukka Kortelaisen Riittilän maatilalle Kajaanin Jormualle, että mitenkä lypsykarjan tuotantorakennukseen tehdyt investoinnit eläinten ja työntekijöiden arjen helpottamiseksi ovat onnistuneet.

Riittilän tilan tuotantorakennuksen ilmanvaihto on muutettu luontaiseksi, valaistus on muutettu loisteputkista ledeihin, parrenerottajat on muutettu ergonomisempiin joustaviin parrenerottajiin, käytävämatot on laitettu pehmentämään ja estämään lattian liukkautta, molempiin suuntiin automaattisesti pyörivä karjaharja on muotoiltu myötäilemään paremmin lehmien kurveja.

Riittilän tila:

  • maatilayrittäjät Terhi ja Jari-Jukka Kortelainen
  • tilanpito aloitettu vuona 1999
  • lehmiä 40 kpl
  • omaa peltoa 48 ha ja vuokralla 36 ha
  • perheeseen kuuluu myös poika 17 v ja tyttö 13 v
  • tulevaisuudessa on suunnitelmissa sukupolvenvaihdos ja uusi lypsykarjatalouden tuotantorakennus

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014-2020 rahoitettavat maatalouden investointituet mahdollistavat tuotantorakennuksen peruskorjauksen ja samassa yhteydessä tuotantotoiminnassa välttämättömien koneiden ja laitteiden hankinnan, joilla voidaan parantaa maatilan eläinten hyvinvointia ja tuotantorakennuksessa työskentelevän työoloja.

Mahdollista on hakea rahoitusta myös yksittäiseen rakentamisinvestointiin ja kone ja laitehankintaan ilman varsinaista peruskorjausta, joiden tarkoituksena on parantaa

  • maatalouden tuotantorakennuksessa työskentelevän työoloja
  • maatalousyrityksen tuotantohygieniaa
  • eläinten hyvinvointia
  • ympäristön tilaa, esim. lannan käsittelyyn tarkoitetut rakennukset, koneet ja laitteet esim. lantalat ja multaimet.

Neuvo 2020 -tuella voit selvittää investoinnin järkevyyden ja kannattavuuden. Tilaa asiantuntija neuvojarekisteristä maatilalle. Viljelijän maksettavaksi jää vain arvonlisäveron osuus. Lisätietoja Neuvo 2020 -tuesta saat Kainuun ELY-keskuksen Blogista Maatilojen neuvontajärjestelmä Neuvo 2020 auttaa maatilayrittäjiä ja Maaseutuviraston www-sivuilta Maatilojen neuvonta. Neuvo 2020 -neuvontaa antavat mm. ProAgriat ja terveydenhuoltoa tekevät eläinlääkärit.

Lisätietoja maatalouden rahoituksesta ja Neuvo 2020 -tuesta:

20180616_111848

 

Kainuun ELY-keskus: yritysasiantuntija Eeva Heikkinen, p. 0295 023 539, eeva.heikkinen(at)ely-keskus.fi

Maaseutuvirasto: Nuoren viljelijän aloitustuki tilanpidon aloitukseen ja maatalouden investointituet tilan kehittämiseen

MTK-Pohjois-Suomi MaaseutuHarava -hanke Tukinetti

Maatilojen neuvontajärjestelmä Neuvo 2020 auttaa maatilayrittäjiä

Kuva: Maaseutuverkosto

Maatilojen neuvontajärjestelmä Neuvo 2020 tarjoaa maatiloille edullisia asiantuntijapalveluita. Neuvonnan kustannukset ovat 63 euroa tunnilta sekä matkakulut. Neuvoja hakee kustannuksiin tuen suoraan ELY-keskuksesta. Viljelijän maksettavaksi jää vain arvonlisäveron osuus.  

Tällä hetkellä neuvontaa on saanut 349 kainuulaista maatilaa, joka on 49 % vuonna 2017 tukea hakeneista tiloista. Tavoitteena on, että 70 % tiloista käyttää Neuvo 2020 -palveluja ohjelmakauden loppuun 2020 mennessä.

Neuvo-maksatushakemuksia on käsitelty 710 kpl. Tämä tarkoittaa sitä, että osa tiloista käyttää Neuvo –palveluita aktiivisesti ja osa ei ole vielä niitä käyttänyt ollenkaan. Nyt olisi erittäin tärkeää saada myös palveluita käyttämättömät tilat tietoiseksi Neuvo 2020 -palveluista ja myös niitä käyttämään. Tärkeää on myös, että tilat huomioivat Neuvon tarjoamat kaikki mahdollisuudet tilanpidossa ja sen kehittämisessä.

Neuvo 2020 -järjestelmä tulee osana Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa EU-osarahoitteisena viljelijöiden käyttöön. Neuvontajärjestelmän tarkoitus on tarjota varmuutta maatalouden tukiehtojen, säädösten ja vaatimusten ymmärtämisessä sekä niiden noudattamisessa käytännössä ja antaa apua tilan kehittämistoimenpiteiden, talouden, sukupolvenvaihdoksen jne. suunnitteluun. Neuvontaa annetaan maatilan tarpeet ja lähtökohdat huomioiden.

Jos esimerkiksi:

  • tukiehtojen ymmärtämisessä on haasteita ja valvonta jännittää
  • energia- ja ympäristöasiat kiinnostavat
  • pitäisi laskea tuotannon kannattavuutta, tuotteiden katteita ja tuotantokustannuksia
  • pitäisi laatia eläinten terveydenhuolto-, energia-, ympäristösuunnitelma
  • suunnitelmissa on sukupolvenvaihdos, investointi, yhtiöittäminen ja näihin tarvitsisi tehdä alustavia laskelmia
  • velkaneuvonta tai apu verosuunnitteluun ei olisi pahitteeksi.

Jos vastasit yhteenkään kysymykseen kyllä, niin kannattaa käyttää Neuvo 2020 -tukea.

Maatilojen neuvontajärjestelmän Neuvo 2020 kautta on jokaiselle maatilalle varattu max 7 000 euroa tukikiintiö.  Tuen neuvonnan kustannuksiin hakee neuvoja suoraan ELY-keskuksesta. Tuki pitää käyttää ohjelmakauden 2014–2020 aikana.

Neuvo 2020 neuvojia on maaseutuviraston neuvojarekisterissä (www.mavi.fi ja hakukenttään Maatilojen neuvonta ja sieltä neuvojarekisteri). Neuvo 2020 -neuvontaa antavat mm. ProAgriat ja terveydenhuoltoa tekevät eläinlääkärit.


 

Jutun kirjoittanut yritysasiantuntija Eeva Heikkinen antaa mielellään lisätietoja Neuvo 2020 -palvelusta: puh. 0295 023 539, eeva.heikkinen(at)ely-keskus.fi

Tarkastettua kylvösiementä vai jotain muuta kotipuutarhurin peltoon?

Keväinen aurinko paistaa jo lämpimästi. Kunnan toriaukiolla kävellessä myyntipaikalla olevan kuorma-auton liepeiltä myyjä huikkaa, jotta olisi siemenperunaa tarjolla ensi kesän viljelyyn. Mielessä liikahtaa, jotta nythän tosiaan alkaa jo olla aika laittaa siemenperunat itämään, ja tuossa näyttää olevan halpaa tavaraa tarjolla. Kun tarve ei ole iso, niin perunanmyyjä nostelee avonaisesta säkistä pienempään myyntipussiin sopivan määrän. Ja siemenperunoiksi sopiviltahan nuo toki näyttävät. Perunan lajikkeen ynnä muiden tietojen näkemiseksi vakuustodistusta kysyttäessä sitä nyt ei ole näyttää eikä antaa, mutta suullinen vakuutus kyllä annetaan. On hyvä lajike ja satoisa ja itää varmasti!

Tässäpä nyt sitten ollaankin niin sanotun harmaan siemenen kaupan piirissä. Myyjä on torilla myymässä todennäköisesti tarkastamatonta siementä, mikä on siemenkauppalain vastaista toimintaa. Tämän tyyppistä torikauppaa esiintyy vieläkin, vaikka sitä on Eviran eli Elintarviketurvallisuusviraston johdolla ja paikallisten ELY-keskusten tarkastamina pyritty rajoittamaan.

No mitä haittaa siitä nyt sitten oman pienen puutarhamaan viherpeukalolle on, jos tuo siemen nyt ei ole viimeisen päälle tarkastettua niin sanottua sertifioitua siementä? Miksi minä ostaisin kalliimpaa siementä?

Suurimpana riskinä on se, että tarkastamattoman siemenperunan mukana levitetään vaarallisia kasvintuhoojia esimerkiksi rengasmätää tai peruna-ankeroista, joita on vaikea myöhemmin saada tuhottua. Ja jos aikoo viljellä perunaa siinä samalla puutarha-alalla pitempään, niin saastuneessa maassa ei satokaan välttämättä jatkossa ole kummoinen.

Tarkastamatonta siementä ostaessaan ei voi myöskään olla varma, että se on sitä lajiketta mitä väitetään ja minkä laatuista se muutenkaan on.

Myydään siemenperunaa sitten toreilla tai myymälöissä, niin se pitää myydä aina suljetuissa pakkauksissa. Pakkauksissa pitää olla vakuustodistus, josta näkee niin lajikkeen kuin pakkaajan nimen.  Myyjällä on vastuu, että kylvösiemeneksi myydään vain tarkastettua siementä, vakuustodistusten ja pakkausmerkintöjen oikeellisuudesta on vastuu siemenen pakkaajalla tai maahantuojalla.

EU kasvipassi vakuustodistus.jpg

Näin kevättalvella joka kodin viherpeukalot hankkivat myös paljon vihanneskasvien siemeniä kevään kylvöjä ja istutuksia varten. Näitä piensiemenpussejahan on myynnissä lähes joka kaupassa. Myös netin kautta on tarjolla myös mitä eksoottisimpia lajikkeita.

Nämäkin markkinat ovat siemenkauppalain alaista kauppaa. Ja varsinkin netistä EU:n ulkopuolelta tilaavan pitää itse selvittää, esimerkiksi Eviran kautta, että tilattavien siementen lajike kuuluu EU:ssa hyväksyttyihin lajikkeisiin.

Yleisesti siemenpussien ja -pakkausten pitää olla suljettuja ja niistä pitää löytyä muun muassa seuraavat merkinnät:

  • laji
  • lajike
  • pakkaajan tiedot tai tunnistenumero
  • pakkauksen sulkemiskuukausi ja -vuosi tai itävyysmäärityksen ajankohta sekä
  • siemenluokka.

Lisäksi pakkauksessa pitää olla joko suomeksi tai englanniksi teksti ”EY:n määräysten mukaan hyväksytty kylvösiemen”. Jos siemeniä on käsitelty kasvinsuojeluaineilla, on siitä ilmoitettava pakkauksessa.

Oikeat pakkausmerkinnät kylvösiemenpussissa

ELY-keskusten ottamissa näytteissä näistä piensiemenistä löytyy silloin tällöin puutteellisia merkintöjä pakkauksissa ja myös siementä, jonka itävyys ei täytä vaatimuksia. Niinpä vakuustodistus on hyvä säilyttää niin perunan kuin vihannesten viljelyn ajan, jotta erä voidaan jäljittää tarvittaessa jos ongelmia ilmaantuu.


 

Kirjoittaja Paavo Kemppainen työskentelee johtavana asiantuntijana Kainuun ELY-keskuksen maaseutupalvelut -yksikössä.