Kainuun katolla

Sky Cabin mökkejä Ukkohallassa. Kainuun ELY-keskuksen ja Kainuun Leader -ryhmien yhteisessä tiedotuslehti Vekkarissa esitellään maaseudun kehittämisohjelmassa rahoitettuja hankkeita.
Lasikattoisia Sky Cabin -mökkejä Ukkohallassa. Kuva: Ukkohalla

Kainuun matkailukeskuksiin halutaan lisää kansainvälisiä matkailijoita. Ukkohallassa on toteutettu vetovoimaa parantava majoitushanke ELY-keskuksen maaseuturahaston investointituella.

Pienen Tuomivaaran pohjoiselle laelle Ukkohallaan on tammikuussa 2019 noussut kymmenen mökkiä, joiden ylle avautuu Kainuun taivas. Mökkikonseptilla tuodaan maisema ja revontulet lähemmäs matkailijaa. Samalla halutaan lisätä matkailukeskuksen vetovoimaa erityisesti kansainvälisten matkailijoiden keskuudessa.

Lasikattoisten Sky Cabin -mökkien idea on syntynyt Lapin matkailubuumin myötä. Ukkohallassa ryhdyttiin tutkimaan missä näköalahuoneistot voisivat menestyä, ja Hyrynsalmen kunnalta löytyikin mökeille sopiva paikka Ukkohallan laskettelurinteiden tuntumasta.

Lasikattoinen Sky Cabin mökki. Kainuun ELY-keskuksen ja Kainuun Leader -ryhmien yhteisessä tiedotuslehti Vekkarissa esitellään maaseudun kehittämisohjelmassa rahoitettuja hankkeita.
Lasikattoinen Sky Cabin mökki

– Sijainti mahdollistaa aidon luontoelämyksen, koska Vorlokin luonnonpuisto ja Kainuun vanhimmat aarniometsät ovat vieressä. Metsän ja luonnon virkistävä voima on varmasti kiistaton, ja se tulee lisääntymään osana matkailua, kertoo Ukkohallan matkailukeskuksen toimitusjohtaja Kimmo Kyhälä. Mökit sijaitsevat myös riittävän lähellä matkailukeskusta ja sen palveluita. Tasokkaasti varustelluissa mökeissä on käynyt tutustumismatkailijoita ja matkanjärjestäjiä viidestä eri maasta, ja palaute on Kyhälän mukaan ollut erinomaista.

– Kävijöiden mielestä maisemat ovat komeita ja mökit ovat majoituspaikkoina toimivia.

Matkailubuumi vasta tulossa

Vuosien mittaan Ukkohallan matkailukeskuksen liikevaihto on kehittynyt myönteisesti. Viimeisen kymmenen vuoden aikana myös majoituspaikkojen määrä on tuplaantunut. Tulevaisuuden näkymät ovat Kyhälän mukaan hyvät.

– En ole nähnyt yhtään ennustetta siitä, etteikö vapaa-aika ja matkailu olisi lisääntymässä. Suomessa ei vielä ole ollut nähtävillä kansainvälistä matkailubuumia, se on vasta tulossa. Meidän pitää pystyä vastaamaan kysyntään ja kehittää sellaiset palvelut, että löydämme oikeat asiakasryhmät, tietää Kyhälä. Ukkohallassa ryhdyttiin investoimaan majoitusmalliin, joka toimisi samalla matkailijoiden houkuttimena.

– Meillä on realistisena tavoitteena tuplata ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset.

– Ilman investointitukea tämä mökkihanke olisi kuitenkin ollut hankala toteuttaa, tai se olisi tehty huomattavasti pienemmässä mittakaavassa. Matkailukeskuksen alueelta löytyy myös 12 samanaikaisen käyttäjän Wakeboard -rata sekä matkailualueen kahteen osaan jakavan Syväjärven halkaiseva kävelysilta, joka parantaa matkailukeskuksen saavutettavuutta. Molemmat on toteutettu Kainuun ELY-keskuksen myöntämällä hanketuella jo aiemmin.

Kysyntää elämyksille

Ukkohallan Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Kyhälä istumassa nojatuolissa uudessa Sky Cabin mökissä. Kainuun ELY-keskuksen ja Kainuun Leader -ryhmien yhteisessä tiedotuslehti Vekkarissa esitellään maaseudun kehittämisohjelmassa rahoitettuja hankkeita.
Ukkohalla Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Kyhälä toivoo ulkomaisten matkailijoiden määrän tuplaantuvan.

Kyhälän mukaan Kainuun matkailun kasvu tulee kahta kautta. Ensimmäinen on kansainvälisyys, ja toinen on hyvinvointi- ja elämysmatkailu. Jälkimmäinen koskettaa yhtälailla meitä suomalaisia.

– Pelkkä hiihtokeskus ei enää riitä matkailijoille, vaan pitää olla hyvinvointia, elämyksiä ja tapahtumia. Toki laskettelu on tärkeä osa suomalaista matkailua, mutta yhtä tärkeää on, että ihmiset tulevat hakemaan muutakin. Majoitusinvestointeja on nyt tehty kohtuullisesti ja seuraavaksi Ukkohallassa aiotaan keskittyä ohjelmapalveluihin ja niiden kehittämiseen.

– Kävijät ovat antaneet valtavan hyvää palautetta esimerkiksi läheiseltä porotilalta. Me suomalaisetkin olemme jo pikkuisen erkaantuneet maaseudusta, joten elävien porojen näkeminen voi olla mielenkiintoinen ja aidosti hieno kokemus myös suomalaisille, ja näin yksinkertaista asiaa emme ole ehkä osanneet vielä tuotteistaa. Kyhälän mielestä haasteena on saada ympärivuotinen, kansainvälinen luonto- ja elämysmatkailu käyntiin.

– Meillä on vireillä luonto- ja elämysmatkailun kehittämishanke. Monet Kainuun matkailukeskuksista markkinoivat itseään samoilla argumenteilla ja vahvuuksilla. Ukkohallaan on jo löytynyt se oma juttu jolla erottaudumme eduksemme, ja se on tämän matkailukeskuksen kylämäisyys kaikkine aktiviteetteineen.

– Jos kansainvälinen asiakas löytää Lapin niin se löytää Kainuunkin, ja jos se löytää Vuokatin niin se löytää myös Ukkohallan, Kyhälä kiteyttää.


Vekkari-lehden kansikuva. Lasikattoinen Sky Cabin mökki. Kainuun ELY-keskusen ja Kainuun Leader -ryhmien yhteisessä tiedotuslehti Vekkarissa esitellään maaseudun kehittämisohjelmassa rahoitettuja hankkeita.

Kirjoitus on julkaistu Vekkari-lehdessä syksyllä 2019, joka on Kainuun ELY-keskuksen ja Elävä Kainuu Leader ja Oulujärvi Leader -ryhmien tiedotuslehti.

Lehti sisältää käytännön esimerkkejä rahoitetuista hankkeista.

Lehden voi lukea kokonaan sähköisessä muodossa: Vekkari 2019 – Rohkeutta yrittää

Kainuulaisista marjoista proteiinipatukaksi – PureProtein Finland

Alkutalvesta 2019 perustettu PureProtein Finland Oy valmistaa marjajalosteita, joiden pääosassa ovat kainuulaiset marjat. Yritys tähtää kansainvälisille markkinoille lisäaineettomilla ja vegaanisilla tuotteillaan. Kajaanilainen terveystuoteyritys käynnistyi kokeiluhankkeesta saaduin tuloksin. Jatkohankkeella kehitetään tuotantoprosessia ja tähdätään kansainvälisille markkinoille.

Aiemmin toiminimellä toiminut oululaislähtöinen Maija Autio haki rahoitusta kokeiluhankkeelle. Sen turvin oli mahdollista tehdä markkinatutkimusta kahdelle erimakuiselle proteiinipatukalle.

Hankkeen puitteissa toteutetut maistatukset ja tuotetestaukset saivat hyvää palautetta. Myös markkinatutkimus näytti vihreää valoa.

Keväällä 2019 PureProtein Finlandille myönnettiin perustamistuki, jolla käsin valmistettavien patukoiden tuotantoprosessia on ryhdytty kehittämään. Tukihakemuksen tekemiseen Maija sai apua ProAgrialta. – He varmistivat, että kaikki tulee hakemukseen oikein.

Omasta tarpeesta tuotteeksi

Idea patukoille syntyi jo vuonna 2013, kun Autio oli kouluttautumassa toiseen ammattiinsa, Personal Traineriksi. – Koulutuksen aikana mietin, että eikö ole olemassa proteiinipatukkaa, joka olisi lisäaineeton ja sopisi omiin makutottumuksiini paremmin.

Pitkään kehittynyt ajatus lisäravinnepatukoista muuttui todeksi vasta pari vuotta sitten, kun nuorelle valmentajalle avautui siihen sopiva tilaisuus.

– Alun perin kehitin tuotteen omaan käyttööni. Nyt on ollut mukava huomata, että samanlaisia ajatuksia on myös muilla. Lisäravinnemarkkinoilla on kiinnostusta aidon makuisille tuotteille.

Metsät täynnä superfoodia

Brändi ja tuotteen idea on Aution mukaan otettu vastaan hyvin. – Kävin Saksassa Grüne Woche -messuilla ja siellä näille tuotteille olisi tilausta. Luonnollisuus, lisäaineettomuus ja vegaanisuus ovat tuotteeni vahvuuksia, ja ne kiinnostavat ihmisiä.

Aution mukaan vegaaniset tuotteet ovat miljardibisnes Keski-Euroopassa. Mitä pohjoisemmaksi Suomessa mennään, sitä vähemmän vegaaniudella on merkitystä.

– Euroopan mittakaavassa luonnolliset tuotteet saavat kuitenkin enemmän huomiota kuluttajien keskuudessa, Autio tietää. – Ihmiset haluavat ostaa aitoja makuja. Heitä kiinnostaa tietää mitä tuote sisältää ja he lukevat pakkausselosteen. Se vaikuttaa ostopäätökseen.

PureProtein patukoiden kehittäjä Maija Autio pitelee proteiinipatukoita kädessään.
Idea PureProtein -tuotteisiin syntyi Maija Aution omista tarpeista löytää lisäaineettomia ja luonnollisen makuisia proteiinipatukoita.

PureProtein -patukat on tehty vain kuudesta raaka-aineesta, joista yksi on kainuulainen marja.
– Jos joskus tulevaisuudessa tuotantoni täytyisi siirtää ulkomaille, kainuulainen marja pysyy silti yhtenä raaka-aineista. Täällä metsät ovat täynnä terveellistä ja puhdasta marjaa, joka on parasta mahdollista superfoodia. Mielestäni meidän pitäisi opetella hyödyntämään luonnon antimia enemmän.

Haasteena tuotteen kehittämisessä on Aution mukaan ollut sen säilyvyys.
– Kun raaka-aineita ei kuumenneta, niin valmiin tuotteen säilyvyystestit ovat aikaa vieviä, kertoo Autio.

Yrityksen perustamisen jälkeen markkinoille on tullut jonkin verran muitakin tuotteita joissa lisäaineita on vähemmän, joten kysyntä tämän tyyppisille tuotteille on selvästi nousussa. Ennen kansainvälisille markkinoille pyrkimistä Autio aikoo keskittyä kotimaan valloitukseen.

PureProtein -patukoilla onkin kasvava jälleenmyyjien verkosto ympäri Suomea. – Tuotantoa täytyy kehittää automaattisemmaksi ja brändiä viilata vielä hieman.

Lähitulevaisuudessa työntekijän palkkaaminen on ajankohtaista. Kansanvälistymistä tavoitteleva Autio on myös harkinnut yhtiökumppania tai sijoittajaa.
– Jos haluaa saada tuotteilleen jalansijaa ulkomailla, siihen ei julkinen raha riitä. Joutuu hakemaan sijoitukset muualta.

Lisätietoja yrityksestä: PureProtein Finland Oy


Kirjoitus on julkaistu Vekkari-lehdessä syksyllä 2019, joka on Kainuun ELY-keskuksen ja Elävä Kainuu Leader- ja Oulujärvi Leader -ryhmien tiedotuslehti.

Lehti sisältää käytännön esimerkkejä rahoitetuista hankkeista.

Lehden voi lukea kokonaan sähköisessä muodossa: Vekkari 2019 – Rohkeutta yrittää

Hiihtoura vaihtui maatilayrittäjyyteen

Teemu Härkösellä kilpasukset ovat vaihtuneet metsäsuksiksi, mutta luisto ja menohalu eivät ole hiipuneet. Teemu ja hänen puolisonsa Satu Kemppainen aloittivat maatilayrittäjyyden vuokraviljelijänä syksyllä 2018 Sadun kotitilalla Pääkkölän tilalla. Lisäksi he ostivat peltoa lähietäisyydeltä. Paltamon Mieslahteen nuori perhe muutti Kajaanista vuosi sitten kesällä.

Teemun ja Sadun kodissa on aina riittänyt vauhtia. Nykyään sitä tuovat perheen kolme lasta, Miida, Huuko ja Lissu, iät kymmenestä kuukaudesta neljään vuoteen. Aikaisemmin Teemu kilpaili Vuokatti Ski Teamin väreissä kansallisen tason kärkihiihtäjänä. Sotilaiden hiihtokilpailuissa menestystä on tullut MM–tasolla.

Teemu Härkönen ja Satu Kemppainen lastensa kanssa yhteisessä perhekuvassa.
Teemun ja Sadun mielestä Mieslahti on hyvä kasvuympäristö lapsille ja maatilayrittäjyydelle.

Maanviljelyn lisäksi Teemua kuljettaa rajavartijan työ ja kerrallaan useampien päivien mittaiset työvuorot Vartiuksessa Suomen ja Venäjän rajalla. Tavoitteena olisi kuitenkin työllistyä tulevaisuudessa mahdollisimman paljon oman maatilan töissä.

Pääkkölän sukutilan maanviljelysperinteet ulottuvat aina 1800-luvulle asti. Yrittäjäpariskunnalla on tavoitteena käynnistää maatilalla mansikanviljely ja jatkaa timotein siemenviljelyä. Lisäksi tilalla on perinnebiotooppilaitumia, joita on raivattu ja aidattu kesälampaita varten.

”Maatalouden harjoittamisen kautta saa säilytettyä hienoja maisemia avoimena ja hoidettuina. Tällä tavoin turvataan myös alueelle ominaisen lajiston säilymistä monimuotoisena”, Härkönen summailee maanviljelyksen ohella tulevia hyötyjä ja kulttuurisia arvoja.

”Olen aina arvostanut maatilayrittäjyyttä ammattina! On hienoa olla osa sukupolvien ketjua ja jatkaa maanviljelysperinnettä, mitä tällä kylällä on ennenkin harjoitettu”, taustoittaa Satu päätöstä ryhtyä sukutilan jatkajiksi.

Teemu ja Satu aloittivat vuokraviljelijöinä Paltamon Mieslahdessa.

Maatilayrittäjän on seurattava aikaansa ja osattava kehittää omaa liiketoimintaansa, jotta se on myös taloudellisesti kannattavaa. Urheilussa ja yrittäjyydessä Teemu näkee paljonkin yhtäläisyyksiä: ”Tulosta on tultava ja toiminnan täytyy olla päämäärätietoista ja tavoitehakuista”. ”Täytyy tehdä suunnitelma ja keskittyä tuloskyvyn kehittämiseen olipa kyse sitten omasta tai yrityksen kunnosta”, hän jatkaa.

Maanviljelijän arki ei aina ole minuuttiaikatauluihin sidottua. Itse voi suunnitella päivän työtehtäviä ja aikatauluja. Työpäiville kuitenkin kertyy pituutta, etenkin ”sesonkiaikana” keväästä syksyyn, jolloin työtunteja ei kannata edes laskea. Oman aikansa vie myös tuotteiden myynti- ja markkinointitoimien suunnittelu.

Perheen mielestä maaseutu ja Mieslahti ovat hyvää kasvuympäristöä niin lapsille kuin yrittäjyydelle. Tulevaisuus tuntuukin mielekkäältä ja tarkoituksenmukaiselta: ”Eikä vähiten siksi, että saamme olla mukana tuottamassa suomalaista ruokaa”, Satu kiteyttää vielä lopuksi molempien ajatukset.

Nuoren viljelijän aloitustuki tilanpidon aloitukseen

Tilanpidon voi aloittaa saamalla maatila lahjana, ostamalla tai vuokraamalla. Vuokranantaja voi olla omat vanhemmat, sukulainen tai vieras. Tukea haettaessa hakijan pitää olla alle 41–vuotias. Maatilan (pellot, metsä, rakennukset), tuotantoeläimien sekä –koneiden hankintaan voi hakea nuoren viljelijän aloitustukea. Aloitustuki voi olla avustusta, korkotukilainaa ja korkotukea sekä varainsiirtoverovapautta.

Maatalouden jatkuvuuden kannalta on tärkeää, että löytyy maatilayrittäjyydestä kiinnostuneita jatkajia. Kainuussa tilanpidon on aloittanut 2-4 yrittäjää viime vuosien aikana. Määrä on vähäinen ja uusia maatilayrittäjiä toivotaan enemmän.

Maatiloille suoritetaan syksyllä 2019 kysely, jossa kysytään muun muassa maatilan kehittämiseen liittyviä asioita. Kyselyyn toivotaan runsaasti vastauksia. Neuvo 2020 –maatilojen neuvontajärjestelmän kautta saa edullista asiantuntija-apua esimerkiksi tilan kehittämissuunnitelmien selvittelyyn ja alustaviin talouslaskelmiin. Neuvo 2020 neuvontaa antavat muun muassa ProAgriat ja terveydenhuoltoa tekevät eläinlääkärit. Neuvojien yhteystiedot löytyvät Ruokaviraston ylläpitämästä neuvojarekisteristä.

Lisätietoja maatalouden rahoituksesta

Ruokavirasto:
www.ruokavirasto.fi
Nuoren viljelijän aloitustuki
Maatalouden investointituet ja
Neuvo 2020 – maatilojen neuvontajärjestelmä
Neuvojarekisteri

Tukinetti:
MTK Pohjois-Suomi ry, MaaseutuHarava -hanke www.tukinetti.fi/rahoitus

Kainuun ELY-keskuksen yritysasiantuntija Eeva Heikkinen neuvoo maatalouden rahoituksesta ja tuesta.