Miten Naavaparran metsä suojeltiin

Aamuauringon säteet siivilöityvät yön ripustamien seittien lävitse. Kastehelmet kimaltavat ja heijastavat sateenkaaren värejä hennoilla vesipisaroiden pinnoilla. Edessä vaaran rinteessä kohoaa vanha jyhkeänä seisova ikikuusikko, jossa jo tiaiset touhukkaana etsivät syötävää ja pyrähtelevät kurkistellen Kulkijan reittiä.

Rinteen kivisessä uomassa piilottelevan puron solina katoaa tuulen suhinaan haapojen latvuksissa. Syksyn väriloisto hehkuu keltaisen ja kirkkaan oranssin väreissä syvän punaisiin sävyihin. Kesällä runsaana peittona sademetsän tuntua luoneet isot saniaiset ja mesiangervot ovat lakastuneet ja taipuneet jo syksyn edessä odottamaan seuraavaa kevättä ja kesää. Kulkija kiertää tutun reitin, jonka varrella ovat tutuksi tulleet kivenlohkareet, puron iloisesti poukkoilevat polut, tuulessa haviset haavat ja kuusikon järeät näreet harmaine naavapartoineen. Muutaman vuoden takainen lumikuorma oli osalle näistä vanhoista herroista liikaa ja latva on pudonnut tykyn mukana maahan. Samoin myrskytuulet ovat jättäneet jälkensä metsän muotoon, kaatuneita ja maatuneita runkoja on paikoitellen runsaasti. Kulkija istahtaa suuren pitkällään olevan rungon päälle ja ottaa esiin repustaan termospullon. Kuksassa höyryävä kahvi tuoksuu raikkaassa syyssäässä ja lämmittää mukavasti mieltä ja kehoa.

Havumetsä.

Samaan aikaan ELY-keskuksessa on uusi päivä alkanut ja aamua rytmittää saapuneiden viestien merkiksi kilahteleva sähköposti. Hakemuksia lähetetään ja niitä palautuu takaisin allekirjoitettuna, päätöksiä valmistellaan ja viedään ratkaistavaksi. Uusia tarjottuja kohteita tarkastellaan jatkotoimenpiteitä varten. Lisämääräraha luonnonsuojelualueiden hankintaan kiinnostaa maanomistajia koko maakunnan alueella.

Kulkijalle metsä on ollut turvapaikka jo pienestä alkaen: siinä se on ollut muuttumattomana niin kauan kuin hänkin. Kulkija on jo ajansaatossa itsekin hopeoitunut. Siinä istuessaan hän pohtii, kuinka tämän hetken voisi jakaa uudestaan ja uudestaan myös lastensa ja lastenlasten kanssa. Hetken levähdettyä Kulkija muistaa lehtijutun, siinä puhuttiin suojelualueesta – mitähän se tarkoittaa tämän metsän kanssa?

Lähikuva kuusen oksasta.

Kulkija tutkii asiaa lisää ja tiedustelee suojelusta paikallisesta ELY-keskuksesta. Hakemus luonnonsuojelualueen perustamisesta tulee vireille. ELY-keskuksen asiantuntija tarkastelee Kulkijan tarjoamaa kohdetta monelta eri kantilta, tutkii luontoarvoja ja suojelupotentiaalia, onko siellä tehty hakkuita tai muita toimenpiteitä. Ilmakuvalta näkyy, kuinka harmaapartainen kuusikko rajoittuu vaihettumisvyöhykkeen kautta suoalueeseen. Päätetään lähteä maastoon tarkastamaan kohteen soveltuvuutta suojeluun.

Maastossa alustavat tarkastelut vahvistuvat ja kohde on kuin suoraan METSO valintaperusteiden esitteestä. Runsaslahopuustoinen kangasmetsä kätkee sisäänsä pienialaisia lehtoja ja rinteessä kallioalue tarjoaa mahtavat näköalat edessä avautuvalle suoalueelle. Puro solisee iloisesti omassa luonnontilaisessa uomassaan ja löytyypä vielä lähdekin, josta puro saa alkunsa. Suoalue on säästynyt ojituksilta ja yksittäiset männynkäppyrät kertovat sen nähneen monta sukupolvea ennen meitä. Perustettava suojelualue muodostuu vanhasta metsästä lehtoineen ja puroineen sekä luonnontilaisesta suoalueesta.

Puut kohoavat kohti taivasta.

Kulkija on tyytyväinen suojelualueen rajaukseen, nyt siinä tulisi säästymään hänelle niin tärkeät metsäalueet kuin vanha lakkasuokin, josta useat luonnon tarjoamat kultakimpaleet ovat aamupuuron päälle löytyneet. Alue oli jo muutenkin hänen omassa suojelussa, mutta nyt suojelu jatkuu pysyvänä hänen jälkeensäkin. Kulkijan yllättää iloisesti myös rauhoituksesta tarjottu korvaus. Kulkija laskee tarkoin ja huomaa, että tarjottu korvaus vastaa korvausta, jonka hän olisi puukaupan yhteydessä saanut.

Kulkija allekirjoittaa ELY-keskuksen laatiman hakemuksen, jossa alueelle sovitaan rauhoitusmääräykset. Rauhoituksen myötä vanhat naavapartaiset näreet saavat heiluttaa oksiaan tuulessa huoletta ilman kirveen iskemän pelkoa ja marjastaja kantaa saaliitaan suon sylistä ja metsän helmoista. Naavaparran kuusikko, siinäpä oiva nimi luonnonsuojelualueeksi ajattelee Kulkija ja niin suojelualue on nimetty maanomistajan tahdon mukaisesti.

Päätös suojelualueesta tehdään ja Naavaparran kuusikko saa jäädä rauhassa kehittymään luonnon mukana omaan tahtiin vielä vanhemmaksi metsäksi.


Nainen katsoo kameraan. Takana on metsämaisema.

Kirjoittaja Suvi Schroderus työskentelee luonnonsuojeluasiantuntijana suojelualueiden hankinnassa Kainuun alueella.

Metsät turvaavat luonnon monimuotoisuutta

Maailman metsäpäivää vietetään tänä vuonna sunnuntaina 21.3. Kansainvälinen teemapäivä muistuttelee, millainen merkitys metsillä on osana elämäämme. Metsät tarjoavat energiaa, toimeentuloa, ruokaa sekä ovat vahva osa meidän suomalaisten mielenlaatua ja yhteyttä luontoon sekä monenlaisiin harrastuksiin.

Metsillä on tärkeä tehtävä elinympäristössämme ilmaston puhdistajana ja maaperän suojelijana. Huolehtimalla ja hoitamalla metsiä, turvataan luonnon monimuotoisuuden ja elinvoimaisuuden säilymistä sekä torjutaan ilmastonmuutosta.

ELY-keskuksen toiminnassa metsät ovat merkittävässä roolissa – käytännössä töitä tehdään mm. metsien suojeluhankkeissa ja metsien elinympäristöjen parantamisessa. Näillä toimenpiteillä tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantuminen ja sitä kautta mahdollistaa lajien ja luontotyyppien säilyminen myös tulevaisuudessa.

Suojelu on yksi keino käyttää metsiä, myös taloudellisesti

METSO-ohjelma ja pohjoisille alueille suojeluun tarkoitettu erillisrahoitus ovat yksityisille metsänomistajille osoitettuja vapaaehtoisia ohjelmia, joiden kautta voi suojella ja hoitaa metsiensä luontoarvoja korvausta vastaan. Lisäksi METSO-ohjelmassa toteutetaan luonnonhoitoa ilman maanomistajille aiheutuvia kuluja.

Kainuussa on tänä talvena perustettu huomattava yksityinen luonnonsuojelualue Suomussalmelle. Kainuun ELY-keskus ja Kuusamon yhteismetsä sopivat vanhan metsän alueen suojelemisesta Suomussalmen Jumalissärkiltä.

Suomussalmen Pienenjärvenkankaan alueelle perustetun yksityisen luonnonsuojelualueen pinta-ala on noin 39 hehtaaria. Suojeltu alue on osa geologisesti ja maisemallisesti huomattavaa Jumalissärkän-Hoikansärkän pitkittäisharjua. Suojelualue rajautuu kahteen vesistöön, Saarilampeen ja Jumalisjärveen kuuluvaan Pienijärveen.

Alue on paikallisesti tärkeää virkistysaluetta ja sen halki johtaa retkeilypolkuja Jumalissärkille. Puusto on vanhaa, keskimäärin 140-vuotiasta männikköä. Keloutuvat männyt turvaavat alueen lahopuujatkumoa. Suojelualueen rauhoitusmääräyksissä on kielletty mm. metsänhakkuut ja muut metsänhoitotoimenpiteet.

Kainuun ELY-keskus hankkii suojelualueita ympäristöministeriön myöntämällä määrärahalla vuosille 2020-2022. Määräraha on käytettävissä koko Kainuun alueella. Suojelualueiden toteutuksessa sovelletaan METSO-ohjelmassa käytössä olevia valintakriteerejä.

Vanhojen metsien suojelussa kohteen pinta-alan tulee olla yli 10 hehtaaria ellei alue rajaudu jo olemassa olevaan suojelualueeseen. Kohteen suojelu voidaan toteuttaa perustamalla yksityinen luonnonsuojelualue omalle maalle tai myymällä alue valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin. Suojelusta maksettavat korvaukset ovat verovapaita. Maanomistajat voivat tarjota kohteita suojeluun myös Metsäkeskuksen tai metsänhoitoyhdistysten kautta.

HELMI-elinympäristö ohjelma

METSO-ohjelman rinnalla toimii HELMI-elinympäristöohjelma, joka metsien lisäksi edistää Suomen luonnon monimuotoisuutta myös muissa elinympäristöissä: soilla, lintuvesillä, kosteikoilla, perinneympäristöissä sekä pienvesillä ja rantaluonnossa.

Kainuussa inventoitiin viime kesän aikana 50 metsäisten elinympäristöjen aluetta, jotka sijoittuivat ensisijaisesti yksityisille suojelualueille ja Natura-alueille. Inventoiduista kohteista 37:llä ilmeni kunnostustarvetta. Kunnostusalueiden pinta-ala on yhteensä noin 130 hehtaaria.

Tänä vuonna jatketaan pienialaisilla lehto- ja lajistokunnostuksilla, kuten kasvillisuutta tukahduttavan puuston poistolla tai yksittäisten kuivattavien ojien ennallistamisella. Lajiesiintymien kunnostustarvetta ilmeni erityisesti lehtotikankontin osalta, jonka esiintymiltä tullaan poistamaan puustoa. Metsäisen kalkkikalliokielekkeen lähes umpeenkasvanutta horkkakatkeroesiintymää kunnostettiin viime syksynä.

Lehtotikankontti
HELMI-ohjelmassa laaditaan hoitosuunnitelmia mm. uhanalaisen ja rauhoitetun lehtotikankontin umpeenkasvaneille esiintymille. Kuva: Kainuun ELY-keskus, Pekka Halonen.

Kolmella suojelualueella on suunnitteilla tehdä laajempia metsäojitusten ennallistamisia, joissa soiden ojat tukitaan ja vesi ohjataan takaisin vanhoihin purouomiin. Avosoiden lisäksi työt kohdentuvat laajoille korpialueille sekä yksittäisten lähteiden ja niiden ympäristön lettojen ennallistamiseen. Kohteet sopivat usean HELMI-teeman alle.

HELMI-ohjelmaan liittyviä lajistoinventointeja kohdennettiin viime vuonna erityisesti paahteisten elinympäristöjen lajien, kuten hietaneilikkavyökoin esiintymille ja samalla arvioitiin sekä tarkennettiin esiintymäkohtaisia hoitosuosituksia. 

Lue lisää METSO- ja HELMI -ohjelmista:

Helmi-elinympäristön logo.