Koulutusta patoturvallisuuteen

Syksyllä 2019 starttaa Kainuun ELY-keskuksen ja Tampereen yliopiston järjestämä Patoturvallisuuskoulutus. Koulutus järjestetään yhden ja kahden päivän mittaisina erillisiä koulutuspäivinä noin kuukauden välein. Koulutuspäiviä on yhteensä 12. Koulutuksen voi suorittaa kokonaisuutena tai valita paketista tiettyjä erillisiä päiviä. Koulutukseen on mahdollista osallistua myös etänä.

Koulutuksen järjestelyistä Tampereen yliopistolla vastaa Minna Leppänen. Leppänen toimii Tampereen yliopistossa maa- ja pohjarakenteiden yksikössä päätyönään opettaminen, opinnäytetöiden ohjaus, opetusjärjestelyt ja opetuksen kehittäminen. Koulutuksen järjestelyistä saakin lisätietoa Minnalta osoitteesta: minna.leppanen(at)tuni.fi.

Patoturvallisuuskoulutuksen opintopolku.

Patoturvallisuuskoulutuksen valmisteluun perustettiin työryhmä. Työryhmässä toimii Kari Pehkonen ja Timo Regina Kainuun ELY-keskuksesta, Juha Laasonen Suurpadot ry:ltä (FINCOLD), Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta, Minna Leppänen ja Tim Länsivaara Tampereen yliopistosta, Kari Janhunen ja Pekka Suomela Kaivosteollisuus ry:ltä. Teknisistä järjestelyistä on vastannut Eija Isomäki Kainuun ELY-keskuksesta.

Koulutuksesta lisätietoa ja ilmoittautumislomake löytyvät verkosta: https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Vesien_kaytto/Padot_ja_patoturvallisuus/Koulutus/Patoturvallisuuskoulutus(8302).

Edellisen kerran Suomessa patoturvallisuuskoulutusta (PATU) oli tarjolla vuosien 2004 – 2005 aikana, jolloin koulutuksen järjestivät Maa- ja metsätalousministeriö ja Suomen ympäristökeskus yhdessä. Koulutus oli erittäin suosittu ja kovasti kiitelty. Tämän jälkeen varsinaista patoturvallisuuskoulutusta ei ole ollut tarjolla. Viranomaisille on kuitenkin tullut useita pyyntöjä koulutuksen järjestämisestä ja nyt tähän toiveeseen on vastattu.

Patoturvallisuuskoulutuksen ohjelma.

”Koulutuksen toteuttamisessa mukana olevana, odotan innolla tulevaa koulutuspakettia kuten moni muukin kollegoistani ELY-keskuksella. Kymmenen työvuoden jälkeen on hienoa nähdä, mitä uutta voi oppia ja sitä tuleva koulutus aivan varmasti antaa.”

Kuvassa Eija Isomäki, patoturvallisuuden asiantuntija Kainuun ELY-keskuksesta.

Patoturvallisuuskoulutuksen työryhmän jäsen Eija Isomäki toimii patoturvallisuuden asiantuntijana Kainuun ELY-keskuksessa.

Lue lisää patoturvallisuuteen liittyviä kirjoituksia Kainuun ELYn blogista vuosien varrelta: kainuunely.com/patoturvallisuus

Viisi päivää Kiinassa

Kiinaan suunnatun patoturvallisuuden demonstraatioprojektinkokous ja tekniset ekskursiot järjestettiin 24.-28. huhtikuuta Nanjingissa, Kiinassa. Tilaisuuteen osallistui itseni lisäksi professori Petteri Alho Turun yliopistosta sekä vesitalousasiantuntija Tomi Mäki Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Tomi on ollut mukana myös tämän blogitekstin valmistelussa.  

Kävimme tutustumassa kahdella pienellä padolla Nanjingin alueella. Pienet padot kuuluvat provinssien hoidettaviin kohteisiin. Isäntämme ja projektikumppanimme Dam Safety Management Center vastaa isojen patojen patoturvallisuudesta. He eivät olleet koskaan aiemmin käyneet näillä padoilla, jotka sijaitsevat noin tunnin ajomatkan päässä heidän toimipisteestään Nanjingissa. Padot oli rakennettu ensisijaisesti kasteluvedentuotantoa varten.

Linying-pato on rakennettu 1969. Se on 31 metriä pitkä ja 5,4 metriä korkea. Pato on peruskorjattu toukokuussa 2008. Pato on luokassa 2. Hongshan-pato on rakennettu 1966 ja peruskorjattu kesäkuussa 2008. Pato on 54 metriä pitkä ja 12,5 metriä korkea. Padot olivat ulkoisesti siistissä kunnossa. Varoituskyltit ovat hyvin esillä ja esimerkiksi kuivatusjärjestelmä vaikutti tehokkaalta. Padoilla oli ns. patovahdit, jotka asuvat padon vieressä olevassa rakennuksessa.

Suomalaisten patoturvallisuuden asiantuntijoiden kokousmatka Nanjingissa, Kiinassa. Kuvassa kokousväki tutustumassa Hongshan padolla.
Tutustumiskäynti Hongshan padolla.

Kävimme katsomassa myös vähän isompaa Daquan-patoa, jossa termiitit aiheuttavat ongelmia. Tällaisia patoja on provinssin alueella useampia. Padolle oli tehty peruskunnostus termiittien takia. Kiinalaisille tyypilliseen tapaan termiittien toimintaa padoilla oli samalla tutkittu ja aiheesta oli koottu kattava näyttely. Näyttelyssä kerrottiin termiiteistä ja niiden toiminnasta. Patorakenteesta nostettu termiittipesä oli asetettu lasivitriiniin nähtäväksi.

Daqua-padosta kaivettu termiittien pesä, joka on laitettu lasivitriiniin nähtäville.
Daquan-padosta löytynyt termiittipesä.
Daquan-padon yhteyteen on rakennettu termiittinäyttely, jossa on esillä muun muassa eri kehittymisvaiheissa olevia termiittejä.
Näyttelyssä oli esillä muun muassa eri kehittymisvaiheissa olevia termiittejä.

Matkamme jatkui Luoyangiin tutustumaan Keltaisessajoessa sijaitsevaan Xiaolangdin patoon. Padon rakennustyöt aloitettiin 1993 ja pato valmistui 2000. Pato on 154 metriä korkea ja 1 307 metriä leveä. Padolla on useita käyttötarkoituksia: tulvasuojelu, jäidenhallinta, ruoppaus, teollisuuden ja kunnallinen vesihuolto sekä vesivoimantuotanto. Rakennustyöhön osallistui lukuisia asiantuntijoita useista eri maista. Esimerkiksi padon käyttö sedimenttien hallintaan oli varsin mielenkiintoinen. Noin 10 päivän ajan kesäkuussa padon pohjaluukut avataan, jolloin sedimentit päästetään liikkeelle joen pohjasta padon edestä. Koska vesien määrä on tällöin suuri, pohjasta tullut sameus laimenee merkittävästi ja voimakkaasta virtauksesta johtuen se ei kerry joen alaosille vaan päätyy pitkälle mereen.

Xiaolangdin pato Keltaisessajoessa, Kiinassa.
Xiaolangdin pato Keltaisessajoessa.
Patonäyttely kertoo Xiaolangdin padon rakentamisen vaiheista.
Patonäyttely kertoo Xiaolangdin padon rakentamisen vaiheista.

Xiaolangdin padolla järjestetyssä kokouksessa keskustelimme padolla esiintyvistä ongelmista, joita löytyy myös Suomen padoilla. Sedimentaatio-ongelman lisäksi keskustelimme myös jäästä ja hyyteestä. Xiaolangdin padolla tämä ongelma on jokavuotinen ja jatkuu läpi talven, koska Keltaiseenjokeen ei muodostu suojaavaa jääkantta kuten Suomessa. Juoksutuksen avulla hyydepatoja ja -tulvia pyritään estämään. Professori Alho kertoi Suomessa käynnissä olevasta tutkimuksesta, jossa hyytöongelmaa pyritään torjumaan joen pohjaan rakennettujen blokkien avulla. Hyyde siis pysähtyy blokkeihin ja sulaa. Projekti tuntui kiinnostavan kiinalaisia. Keskustelimme myös pitkään padon instrumentoinnista. Xiaolangdin patoon on asennettu 1300 instrumenttia rakennusvaiheessa ja pato on näin melkoisen hyvässä tarkkailussa. Totesimme yhteiseksi ongelmaksi sen, että vanhoihin patoihin tarkkailulaitteiden asentamisessa on omat haasteensa, koska patorakennetta ei saa vahingoittaa asentamisen yhteydessä.

Professori Petteri Alho esittelee Turun yliopiston hydrologian tutkimuksia kokousväelle.
Professori Petteri Alho esittelee Turun yliopiston hydrologian tutkimuksia.

Vierailun päätöskokouksessa löysimme paljon yhtenevyyksiä ja toki myös loogisia eroja Suomen ja Kiinan padoista ja käytännöistä. Suomalaisia yrityksiä on jo Kiinassa toimimassa patoturvallisuusasioiden parissa ja tilaa on varmasti niin uusille yrityksille kuin vanhoille toimijoille jatkossakin. Suomessa ja Kiinassa patojen rakennuskanta on osittain jo ikääntynyttä, joten kunnostustöille ja korjauksille on tarvetta. Patojen tutkimustekniikat ja monitorointimahdollisuudet ovat myös kehittyneet ja tarvetta näiden ajantasaistamiselle löytynee. Projektin päätösraportti muotoillaan yhteistyössä toukokuun (2019) aikana ja esitellään Kiinan ja Suomen ministeriöiden yhteistyöohjausryhmän kokouksessa.

Lisää tietoa projektista löytyy linkistä:
Dam Safety technology project in co-operation with Chinese

Kuvassa Eija Isomäki, patoturvallisuuden asiantuntija Kainuun ELY-keskuksesta.

Kirjoittaja Eija Isomäki toimii patoturvallisuuden asiantuntijana Kainuun ELY-keskuksessa.

Vieraita Venäjältä

Tammikuun (2019) lopussa saimme Suomeen vieraiksi patoturvallisuusasiantuntijoita Venäjältä. Venäjällä patoturvallisuutta valvoo Venäjän teknillinen valvontavirasto ja heidän valvontansa alla on patojen ja voimalaitosten lisäksi mm. teollisuuslaitokset, ydinvoimalat ja kaivostoiminta. Keskusteluissa aiheena oli patoturvallisuus. Suomesta tilaisuuteen osallistui viranomaispuolelta edustajat Kainuun ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksista sekä maa- ja metsätalousministeriöstä. Muina tahoina tilaisuudessa oli mukana FINCOLD, Fortum, VTT ja ÅF Consult.

Kaksipäiväisen vierailun ensimmäinen päivä kului kokoustiloissa Helsingissä. Venäjä on maana huomattavasti Suomea suurempi, patoja on enemmän ja ne ovat merkittävästi korkeampia kuin Suomessa. Huomasimme kuitenkin, että maidemme patoturvallisuusasioissa oli paljon samankaltaisuutta. Keskusteluissa esitettiin kummankin maan lainsäädäntöä. Ohjelmassa oli myös esitykset patojen tarkkailusta ja tarkastuksista Suomessa, esitys FINCOLDin toiminnasta sekä esimerkkejä patoturvallisuuden teknologiaosaamisesta Suomessa.

Tutustuminen vesivoimalaitoksen sisätiloihin.

Toisena päivänä kävimme tutustumassa kahdella voimalaitoksella Etelä-Suomessa. Talvisista olosuhteista huolimatta onnistuimme saamaan melko hyvän kuvan näistä kahdesta laitoksesta. Kohteet oli valittu kohtuullisen etäisyyden päästä Helsingistä, mutta onnistuimme näkemään niin käynnissä olevia peruskorjaustöitä kuin uudehkon kalatien.

Oikealla alhaalla kalatie.

Venäjällä on mahdollisesti tulossa patoturvallisuuteen liittyviä lainsäädännön uudistuksia ja näin he olivat hyvin kiinnostuneet järjestämään myös toisen tapaamisen, jotta olisi mahdollisuus syventyä enemmän patoturvallisuuden aihealueisiin

Kirjoittaja Eija Isomäki toimii vesitalousasiantuntijana Kainuun ELYssä.