Työtä metsässä

Lentokoneen ikkunasta sen huomaa, että Suomi on metsien ja vesistöjen värittämä maa. Etenkin metsien. Eipä sellaista kasvukeskusta, etteikö kivenheiton päässä siitä sijaitsisi komean kokoinen metsikkö. Suomen pinta-alasta onkin noin 80 % metsätalousmaata. Väkilukuun suhteutettuna jokaista suomalaista kohden 4 hehtaaria. Suomen metsiin on kuitenkin hiipimässä työvoimapula. 

Metsäala on kautta aikain ollut perinteinen ja miehinen. Siinä missä maaseudun työkulttuuriin kuuluivat mittavat puusavotat, kaupungeissa elämä rytmittyi tehtaan piipun ympärille. Entisaikojen savotoista tähän päivään on kuljettu pitkä matka. Työvälineet ovat vaihtuneet nykyaikaisiksi, ja toisaalta monen entisen paperikonepaikkakunnan tehdasmiljöö saanut uudenlaista toimintaa ympärilleen.

Metsäala työllistäjänä ei ole kuitenkaan hiipumassa. Päinvastoin, metsäala on tällä hetkellä vahvassa myötätuulessa ja työpaikkojen odotetaan lisääntyvän tulevaisuudessa. Opit ja ammatit, jotka aikoinaan siirtyivät sukupolvien ketjuissa isiltä pojille, haetaan nykyisin oppilaitoksista ja erilaisista koulutuksista. Ala itsessäänkin on muuttunut – teknologian kehittyminen näkyy myös metsäalalla.  

Metsätyöalan työvoimapulaan on havahduttu ja alan vetovoimaa halutaan voimakkaasti kasvattaa. Työntekijöiden tarve on suurempi kuin heitä tällä hetkellä on saatavilla. Metsäkeskuksen hallinnoima Työvoimaa Kainuun metsiin – MetsäRekry -hanke on tarttunut metsätyöalaan kohdistuneeseen paineeseen. MetsäRekry -hanke on sekä työntekijöiden että työnantajien ja yritysten asialla. Hankkeen tavoitteena on tuoda metsäalan työpaikat näkyviksi ja selvittää Kainuun työtarjonta ja toisaalta löytää potentiaaliset työntekijät sekä yrittäjyydestä kiinnostuneet henkilöt.  

”Teemme markkinointia ja mainetyötä myös yli maakuntarajojen uusien työntekijöiden löytämiseksi Kainuuseen. Lisäksi meillä on paljon yhteistyötä eri toimijoiden kanssa, etenkin TE-palveluiden sekä muiden työllistymistä edistävien hankkeiden kanssa”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Päivi Ylä-Outinen Metsäkeskuksesta. Metsätyöala tarjoaa monenlaisia tehtäviä kaikenikäisille ja –tasoisille työntekijöille. ”Tehtäviä on opiskelijoille, nuorille, alan vaihtajille kuin kokeneille työntekijöille sekä metsureina toimiville yrittäjille”, Ylä-Outinen jatkaa. 

Hanke on käynnistynyt helmikuussa ja on jo nyt saanut hyvän vastaanoton. Useita yhteistyökumppaneita on lähtenyt mukaan edistämään hankkeen tavoitteita. Kainuun ammattiopistossa on muun muassa käynnistynyt metsäkoneenkuljettaja -koulutus, joka osaltaan vastaa metsäkoneenkuljettajien saatavuuteen Kainuun alueella. Myös metsäyhtiöt ovat kiinnostuneita, koska metsistä saatavaa raaka-ainetta tarvitaan jatkojalostukseen.  

Metsäala tarjoaa erinomaisia urapolkuja luonnossa viihtyvälle ihmiselle. Kiinnostusta etenkin nuorten parissa on herätelty esittelytilaisuuksissa, joissa on päässyt tutustumaan metsätalouden tarjoamiin tehtäviin. Teknologian kehitystä halutaan myös tuoda esille – kalusto on kehittynyt entisajoista ja sen myötä työolosuhteet. Metsäala voi tarjota töitä peliohjainvirtuooseillekin. Peliohjaimena toimii oikea metsäkone, joka pelihahmojen sijaan kaataa ja pinoaa puita. Autopelien sijaan ratissa ohjattavana ovat satatonniset rekat. Osaaville ja motivoituneille metsäkoneen, metsätraktorin, hakkuukoneen ja puutavara-auton kuljettajille on kysyntää.  

Kuvassa Jessica Kilponen metsäkoneen vierellä.
Metsäkonetta ei ajeta voimalla vaan taidolla. Luonnossa viihtyvän Jessica Kilposen veti metsäalalle työympäristön rauhallisuus ja itsenäisyys. Aiemmalta ammatiltaan hän on metsuri. Kuva: Timo Kyllönen, Kuhmolainen.

Nuorten lisäksi metsään viedään tulevan syksyn aikana myös äitejä sekä koulujen opinto-ohjaajia. ”Metsätöihin liittyviä ennakkoasenteita halutaan hälventää ja on huomattu, että vanhemmat, etenkin äidit ovat tärkeässä roolissa nuoren ammatinvalintaan liittyvissä kysymyksissä”. Toisaalta, metsä tarjoaa työmahdollisuuksia myös naisille. ”Ei ole lainkaan tavatonta, että metsäkoneen ohjaimissa tai metsänhoitotöitä tekemässä onkin nainen. Selkeästi nykyään naisiakin halutaan metsäalan töihin”, Ylä-Outinen jatkaa. 

Tänä päivänä alalle hakeutujan kannattaa varmistaa laaja-alainen osaaminen, jotta ympärivuotinen työllistyminen ei jäisi kiinni kausityön vaihteluihin. Metsurin työt voivat sydäntalven aikaan olla vähäiset, jolloin esimerkiksi kuljetus- ja rakennusalalta tai luonto- ja retkikohteiden ylläpito- ja kunnostustöistä voi löytyä lisätienestiä. MetsäRekry -hankkeessa selvitetään myös näitä mahdollisuuksia ja viitoitetaan työllistymispolkuja. 

MetsäRekry -hankkeen voisi mieltää nopeasti pelkästään työvoiman ja työpaikkojen yhteen saattamiseksi. Näin ei kuitenkaan ole vaan projektipäällikkö Ylä-Outisen mukaan hankkeessa pureudutaan kokonaisvaltaisesti alan haasteisiin. Työpaikkojen esille tuomisen lisäksi potentiaalisia työntekijöitä koulutetaan alalle työvoimakoulutuksella ja hankkeessa ollaan kainuulaisten metsäalan yrittäjien tukena. Alan yrittäjillä voi olla tarve vahvistaa osaamistaan esimerkiksi rekrytointiin liittyvissä käytänteissä sekä esimiestyössä ja liiketoimintaosaamisessa. Työn kulttuurin muutos ja digitalisoituminen näkyvät metsätyöalallakin, mutta myös sukupolvien kohtaaminen vahvasti perinteikkäällä alalla voi olla haastavaa.  

Metsillä ja metsäteollisuuden kehityksellä on ollut keskeinen yhteiskunnallinen merkitys Suomessa kautta historian. Ala monipuolistuu koko ajan ja esimerkiksi biotalouden puolella jalostusta sekä palveluja ja tuotteita on jo kehitetty. Biotalous elää voimakasta kasvua ja Kainuun Biotalouden Osaamisen kehittämisen (KBO) -hankkeen mukaan pelkästään Kainuun metsätalouteen tarvitaan useita satoja uusia työntekijöitä. Toisaalta kestävän kehityksen mukaiset ratkaisut tuovat varmasti uudenlaisia innovaatioita ja ideoita, joita tällä hetkellä ei täysin vielä tunnistetakaan. Metsäala tarvitsee kuitenkin jo nyt tulevaisuuden tekijöitä, jotka vastaavat metsäalan ja -teollisuuden uudistumisen haasteisiin.

ELY-keskus on myöntänyt 160 000 euroa Euroopan sosiaalirahaston osarahoittamaa tukea työvoimakoulutusten toteuttamiseen osana Suomen metsäkeskuksen kehittämishanketta Työvoimaa Kainuun metsiin – MetsäRekry. Kehittämishankkeen rahoitus (322 035 euroa) on myönnetty joulukuussa 2018. Hankkeen muita rahoittajia ovat muun muassa Kainuun kunnat, Suomen metsäkeskus, Metsähallitus, Kainuun ammattiopisto, metsänhoitoyhdistykset ja metsäyhtiöt.

Kirjoittaja, Kainuun ELY-keskuksen viestintäasiantuntija Anne Kerosen mieli lepää ja kunto kohenee metsässä.

Lue myös muita rahoitukseen liittyviä blogikirjoituksia:

Hiihtoura vaihtui maatilayrittäjyyteen

Teemu Härkösellä kilpasukset ovat vaihtuneet metsäsuksiksi, mutta luisto ja menohalu eivät ole hiipuneet. Teemu ja hänen puolisonsa Satu Kemppainen aloittivat maatilayrittäjyyden vuokraviljelijänä syksyllä 2018 Sadun kotitilalla Pääkkölän tilalla. Lisäksi he ostivat peltoa lähietäisyydeltä. Paltamon Mieslahteen nuori perhe muutti Kajaanista vuosi sitten kesällä.

Teemun ja Sadun kodissa on aina riittänyt vauhtia. Nykyään sitä tuovat perheen kolme lasta, Miida, Huuko ja Lissu, iät kymmenestä kuukaudesta neljään vuoteen. Aikaisemmin Teemu kilpaili Vuokatti Ski Teamin väreissä kansallisen tason kärkihiihtäjänä. Sotilaiden hiihtokilpailuissa menestystä on tullut MM–tasolla.

Teemu Härkönen ja Satu Kemppainen lastensa kanssa yhteisessä perhekuvassa.
Teemun ja Sadun mielestä Mieslahti on hyvä kasvuympäristö lapsille ja maatilayrittäjyydelle.

Maanviljelyn lisäksi Teemua kuljettaa rajavartijan työ ja kerrallaan useampien päivien mittaiset työvuorot Vartiuksessa Suomen ja Venäjän rajalla. Tavoitteena olisi kuitenkin työllistyä tulevaisuudessa mahdollisimman paljon oman maatilan töissä.

Pääkkölän sukutilan maanviljelysperinteet ulottuvat aina 1800-luvulle asti. Yrittäjäpariskunnalla on tavoitteena käynnistää maatilalla mansikanviljely ja jatkaa timotein siemenviljelyä. Lisäksi tilalla on perinnebiotooppilaitumia, joita on raivattu ja aidattu kesälampaita varten.

”Maatalouden harjoittamisen kautta saa säilytettyä hienoja maisemia avoimena ja hoidettuina. Tällä tavoin turvataan myös alueelle ominaisen lajiston säilymistä monimuotoisena”, Härkönen summailee maanviljelyksen ohella tulevia hyötyjä ja kulttuurisia arvoja.

”Olen aina arvostanut maatilayrittäjyyttä ammattina! On hienoa olla osa sukupolvien ketjua ja jatkaa maanviljelysperinnettä, mitä tällä kylällä on ennenkin harjoitettu”, taustoittaa Satu päätöstä ryhtyä sukutilan jatkajiksi.

Teemu ja Satu aloittivat vuokraviljelijöinä Paltamon Mieslahdessa.

Maatilayrittäjän on seurattava aikaansa ja osattava kehittää omaa liiketoimintaansa, jotta se on myös taloudellisesti kannattavaa. Urheilussa ja yrittäjyydessä Teemu näkee paljonkin yhtäläisyyksiä: ”Tulosta on tultava ja toiminnan täytyy olla päämäärätietoista ja tavoitehakuista”. ”Täytyy tehdä suunnitelma ja keskittyä tuloskyvyn kehittämiseen olipa kyse sitten omasta tai yrityksen kunnosta”, hän jatkaa.

Maanviljelijän arki ei aina ole minuuttiaikatauluihin sidottua. Itse voi suunnitella päivän työtehtäviä ja aikatauluja. Työpäiville kuitenkin kertyy pituutta, etenkin ”sesonkiaikana” keväästä syksyyn, jolloin työtunteja ei kannata edes laskea. Oman aikansa vie myös tuotteiden myynti- ja markkinointitoimien suunnittelu.

Perheen mielestä maaseutu ja Mieslahti ovat hyvää kasvuympäristöä niin lapsille kuin yrittäjyydelle. Tulevaisuus tuntuukin mielekkäältä ja tarkoituksenmukaiselta: ”Eikä vähiten siksi, että saamme olla mukana tuottamassa suomalaista ruokaa”, Satu kiteyttää vielä lopuksi molempien ajatukset.

Nuoren viljelijän aloitustuki tilanpidon aloitukseen

Tilanpidon voi aloittaa saamalla maatila lahjana, ostamalla tai vuokraamalla. Vuokranantaja voi olla omat vanhemmat, sukulainen tai vieras. Tukea haettaessa hakijan pitää olla alle 41–vuotias. Maatilan (pellot, metsä, rakennukset), tuotantoeläimien sekä –koneiden hankintaan voi hakea nuoren viljelijän aloitustukea. Aloitustuki voi olla avustusta, korkotukilainaa ja korkotukea sekä varainsiirtoverovapautta.

Maatalouden jatkuvuuden kannalta on tärkeää, että löytyy maatilayrittäjyydestä kiinnostuneita jatkajia. Kainuussa tilanpidon on aloittanut 2-4 yrittäjää viime vuosien aikana. Määrä on vähäinen ja uusia maatilayrittäjiä toivotaan enemmän.

Maatiloille suoritetaan syksyllä 2019 kysely, jossa kysytään muun muassa maatilan kehittämiseen liittyviä asioita. Kyselyyn toivotaan runsaasti vastauksia. Neuvo 2020 –maatilojen neuvontajärjestelmän kautta saa edullista asiantuntija-apua esimerkiksi tilan kehittämissuunnitelmien selvittelyyn ja alustaviin talouslaskelmiin. Neuvo 2020 neuvontaa antavat muun muassa ProAgriat ja terveydenhuoltoa tekevät eläinlääkärit. Neuvojien yhteystiedot löytyvät Ruokaviraston ylläpitämästä neuvojarekisteristä.

Lisätietoja maatalouden rahoituksesta

Ruokavirasto:
www.ruokavirasto.fi
Nuoren viljelijän aloitustuki
Maatalouden investointituet ja
Neuvo 2020 – maatilojen neuvontajärjestelmä
Neuvojarekisteri

Tukinetti:
MTK Pohjois-Suomi ry, MaaseutuHarava -hanke www.tukinetti.fi/rahoitus

Kainuun ELY-keskuksen yritysasiantuntija Eeva Heikkinen neuvoo maatalouden rahoituksesta ja tuesta.


Tiikerinloikka digitalisaatioon

Digitalisaatio – tunteita ja ajatuksia herättävä, globaalisti yhteiskuntia syleilevä ilmiö. Maailma digitalisoituu vauhdilla, jossa asiat, esineet ja palvelut sähköistyvät. Digitalisaatio ei ole pelkästään uusinta teknologiaa ja viimeisimpiä ohjelmistoja, vaan käsitteenä se ravistelee laajemmin. Nopeasti muuttuva ja kehittyvä aikakausi haastaa toimintakulttuuria ja tapaa toimia. Yritysten näkökulmasta digitalisaatio tuo uusia mahdollisuuksia, mutta herättää myös kysymyksiä. Millainen on tässä ajassa ja tulevaisuudessa menestyvä yritys?

Kajaanin ammattikorkeakoulu on polkaissut käyntiin Yritysten Digimentori Kainuu -esiselvityshankkeen, jossa kartoitetaan kainuulaisiin kärkialoihin kuuluvien pk-yritysten digitalisaation tasoa ja valmiuksia. Yritysten digimentori, hankkeen projektipäällikkö Esa Niiranen näkee digitaalisen osaamisen yhtenä kriittisenä tekijänä yrityksen menestymisessä markkinoilla.

”Yritysmaailma muuttuu väistämättä digitalisaation myötä. Ei ole kuitenkaan itsestään selvää, että kaikki yritykset olisivat vielä tarttuneet näihin mahdollisuuksiin”.

Yritysten digimentori –hankkeessa on jalkauduttu selvittämään kainuulaisten yritysten tarpeita.

”Osalla yrityksistä digivalmiudet ovat hyvällä mallilla. Voidaan puhua diginatiiveista yrityksistä, jotka ovat jo edelläkävijöitä suomalaisessa yrityskentässä ja koko liiketoiminta perustuu digitaalisuuteen. Joissakin yrityksissä osa toiminnoista on digitalisoitu ja joissakin vasta havahduttu muutostarpeeseen, jotta liiketoiminta säilyisi kilpailukykyisenä”.

Digimentori, hankkeen projektipäällikkö Esa Niiranen.

Digimentorin tehtävä onkin jakaa asiantuntemustaan ja olla yhdistävänä tekijänä tarpeiden ja tarjonnan kartoituksessa sekä havaita digitalisoinnin pullonkaulat yrityksen liiketoiminnassa. Yksinkertaisimmillaan tämä voi tarkoittaa esimerkiksi tuotteiden ja palvelujen saavutettavuutta nettikaupan kautta tai uusien markkinointikanavien haltuun ottamista. Digitaalisuuden hyötyä on myös kansainvälinen ulottuvuus maailman markkinoille pienten kotimarkkinoiden sijaan.

Hankkeessa pureudutaan myös harvaan asutun alueen haasteisiin ja siihen, miten palvelut saataisiin kaikkien ulottuville. Asiakaslähtöisten tarpeiden tunnistaminen nouseekin erityisen tärkeäksi. Digitaalisilla ratkaisuilla pyritään osaltaan luomaan hyvinvoivaa ja elinvoimaista Kainuuta.

Uusia liiketoimia voi syntyä, mutta tärkeää on myös se, että perinteisetkin toimijat pääsevät menestymään. Digitalisaation hyödyt tulisikin saada valjastettua yrityksen liiketoiminnan hyödyksi – paremmaksi tuottavuudeksi, asiakaslähtöisiksi innovaatioiksi, uusiksi työpaikoiksi ja talouskasvuksi.

Digitalisaatio mahdollistaa sen, että asioita voi ajatella ja tehdä kokonaan uudella tavalla. Digimentori Niirasen mukaan keskeinen tekijä on yritysten motivaatio lähteä kehittämään omaa toimintaansa. Myös ennakkoluulottomasta asenteesta uusia asioita kohtaan on hyötyä. Tiikerinloikan sijaan muutokseen voi lähteä pienemmilläkin askelilla.

Digimentori neuvoo yrityksiä eteenpäin asiantuntijaorganisaatioihin. Lisäksi hän järjestää tapahtumia, joissa yritykset pääsevät verkostoitumaan keskenään ja jakamaan ajatuksiaan digitalisaation haasteista ja mahdollisuuksista tulevaisuudessa. Digitaalisuuteen liittyvissä kehittämishankkeissa kannattaakin selvittää, voisiko hankkeeseen hakea avustusta. Avustuksen turvin voi käynnistää myös sellaisia kokonaisuuksia, joihin omat rahkeet eivät riittäisi.

Yritysten Digimentori Kainuu on Kajaanin ammattikorkeakoulun esiselvityshanke yritysten digitalisaatiosta Kainuun alueen yrityksille. Esiselvityksen perusteella tehdään alueellisia toimenpiteitä muun muassa alueen yritysten yhteistyöhön liittyen, eri aluetoimijoiden kanssa. ELY-keskus on myöntänyt hankkeeseen EAKR-osarahoitteista yritysten toimintaympäristön kehittämisavustusta 90 190 euroa. Hanke kestää 30.9.2019 asti.

Digimentori tutustuu aluetoimijoiden tarjontaan palveluista koulutukseen, laitteisiin, web-kaupankäyntiin ja näkyvyyteen sosiaalisessa mediassa. Digimentori suosittelee yrityskohtaisesti toimenpiteitä digitalisaation hyödyntämiseen ja miettii yhdessä yritysten kanssa uusia yritysryhmähankkeita ja kehittämishankkeita. Hankkeen lopputuloksena syntyy jatkokehittämishankkeita, joihin voidaan hakea esimerkiksi EAKR-, Business Finland- tai Maaseuturahastorahoitusta.

Kainuun ELY-keskuksen rahoituskatsaus Kainuussa loppuvuoden 2018 aikana rahoitetuista hankkeista on julkaistu ja se on luettavissa ELY-keskuksen ajankohtaisissa tiedotteissa: Kainuun ELY-keskuksen rahoituskatsaus syyskuu-joulukuu 2018.


Kirjoittaja, Kainuun ELY-keskuksen viestintäasiantuntija Anne Keronen nauttii Airbnb:n selailusta ja haaveilee itsestään täyttyvästä jääkaapista.