Virkatyönä ympäristöstä huolehtiminen

Edistämme, kehitämme, teemme viranomaistehtäviä; luonnonsuojelu, ympäristönsuojelu, alueidenkäyttö, rakentamisen ohjaus, ympäristöntilan seuranta, vesivarojen käyttö ja hoito, valtakunnallinen viranomaistehtävä; patoturvallisuus, valtakunnallinen erikoistumistehtävä; kaivosten ympäristöturvallisuus, valtakunnallinen ELY-keskusten koordinaatiotehtävä; vieraslajitehtävä ja paljon muuta tekemistä. 

Kainuun ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueella teemme siis monenlaisia tehtäviä edistääksemme Kainuun ja Suomen ympäristöasioita. Erityisesti nyt on ympäristöasioissa kova ”pöhinä”: HELMI-elinympäristöohjelman toteutus, lisääntynyt kiinnostus tuulivoimaan sekä lisämäärärahat luonnonsuojelualueiden hankintaan muutamia mainitakseni. 

Luonnon monimuotoisuutta edistäen

Valtakunnallinen Helmi-elinympäristöohjelma on keino Suomen luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen ja tätä työtä tehdään myös Kainuussa. HELMI-töitä kohdennetaan meilläkin soiden suojeluun ja ennallistamiseen, lintuvesien kunnostukseen, perinnebiotooppeihin, metsäisiin elinympäristöihin sekä vesi- ja rantaluonnon kunnostukseen. 

Kainuussa ohjelmaa toteuttaa yksityismaiden osalta Kainuun ELY-keskus ja valtion maiden osalta Metsähallituksen luontopalvelut. Yhteistyö eri yhteistyötahojen kanssa on tiivistä.  

Pohjoiset ELY-keskukset (Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa) ovat saaneet merkittävän lisärahoituksen luonnonsuojelualueiden hankintaan. Raha (20 M€ vuosille 2020–2022) on suunnattu yksityisille maanomistajille. 

Ihminen kävelee pitkin peltoaukea lehtiö kädessään. Aukeaa reunustaa kiviaita ja havumetsä.
Lajitarkastus kohteessa.

Kainuun ELY-keskus on saanut tähän mennessä rahoituksesta 2,3 M€ ja lisärahoitusta haetaan kesäkuussa 3 M€ lisää. Soidensuojelun täydennysohjelman toteutukseen Kainuussa on rahoitusta 250 000 € ja tätäkin lisärahoitusta on mahdollisuus hakea tarpeen mukaan. Edellä mainitut luonnonsuojelualueiden hankinnat perustuvat täysin vapaaehtoisuuteen. 

Luonnonsuojelu kiinnostaa maanomistajia ja edellä mainitut lisärahoitukset ovat saaneet Kainuussa hyvän vastaanoton. 

Kainuun ELY-keskus hoitaa ELY-keskusten valtakunnallista vieraslajikoordinaatiotehtävää, johon kuuluu myös vieraslajiavustusten myöntäminen. Vuodelle 2021 avustusta myönnettiin alkuvuodesta valtakunnallisesti 34 hankkeelle yhteensä 875 000 €. Hankkeet ovat nyt parhaillaan toteutuksessa eri puolella Suomea.  

Veden äärellä

Kainuun ELY-keskus on käynnistänyt Kainuun vedenjakelun varmuusluokituksen päivityksen. Työssä tarkastellaan vesihuoltolaitosten tilannetta ja toimintavarmuutta häiriötilanteisiin liittyen mm. pohjavesialueiden, vedenottamoalueiden, vedenottamoiden ja verkostojen toimivuuden ja käytettävyyden osalta.  

Vesienhoidon kuulemisessa kuulemispalautetta tuli tällä suunnittelukaudella aiempaa runsaammin. Palautteissa on noussut esiin erityisesti vaelluskalojen vaellusyhteyksien parantaminen. Palaute huomioidaan vesienhoitosuunnitelmissa, jotka hyväksytään valtionneuvoston käsittelyssä vuoden lopussa.

 

Nainen ja mies alkukesällä joen rannalla. Katsovat kameraan ja hymyilevät.
Kainuun ELYn Katja Vainionpää ja Kimmo Virtanen työpaikallaan.

Kainuun ja Pohjois-Karjalan ELY-keskusten yhteinen vesistökunnostusverkostojen vahvistamishanke KAIPO-verkkohanke tulee jatkumaan myös vuonna 2022. Hankeen tavoitteena on luoda Kainuun ja Pohjois-Karjalan maakuntien alueelle vesistökunnostajaverkosto, jonka jäseniltä voisi saada mm. neuvoja vesistökunnostustoimenpiteiden suunnitteluun ja vesistökunnostusavustushakemusten laadintaan.  

Kainuun ELY-keskus on myös käynnistämässä vesistökohtaisen turvallisuussuunnitelman tarveselvitystä yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin ELY-keskusten kanssa. Hankkeessa selvitetään, onko Suomessa tarvetta vesistökohtaiselle turvallisuussuunnitelmalle huomioiden patoturvallisuus, tulvariskien hallinta sekä säännöstelyn kehittäminen. 

Valtakunnallista ja EU-tason työtä kaivosasioissa

Valtakunnallisessa kaivosten ympäristöturvallisuustehtävässä on meneillään monenlaisia hankkeita, joista uusimmassa laaditaan ostopalveluna opas erilaisten mallinnustarkastelujen hyödyntämiseen ja tulkintaan teollisuuden YVA- ja lupamenettelyissä. Hankkeessa ovat mukana myös GTK (Geologian tutkimuskeskus) ja SYKE (Suomen Ympäristökeskus). 

Käynnissä on myös velvoitetarkkailujen ja pohjaeläinmenetelmien vertailu -selvitys​, jossa mukana on myös SYKE ja Helsingin yliopisto. Hankkeen tarkoituksena on arvioida velvoitetarkkailussa käytettävien pohjaeläinmenetelmien soveltuvuutta osoittamaan kaivosten alapuolisissa vesistöissä havaittavia vaikutuksia. Lisäksi hankkeessa selvitetään metalli- ja teollisuusmineraalikaivosten vesistöjen tarkkailuohjelmia ja niiden välisiä eroavaisuuksia. 

Olemme järjestäneet koulutuksia, jossa osallistujina ovat eri viranomaiset, konsultit ja toiminnanharjoittajat: Kaivannaisjätteiden hallinnan parhaat käytännön ja tekniikat – videokoulutukset jatkuvat edelleen ja niitä on tänä vuonna järjestetty kuusi kertaa. Koulutuksissa edistetään kaivannaisjätteiden hallintaan liittyvän uusimman tiedon viemistä käytäntöön. 

Yksi tärkeimmistä kaivoserikoistumisen palveluistamme on ns. asiantuntijapalvelut, joita tarjoamme muille ELY-keskuksille ja viranomaisille liittyen eri vaiheessa oleviin kaivoshankkeisiin. Tänäkin vuonna asiantuntijamme ovat olleet jo mukana 14 eri kaivoksen asioissa. 

Kaivosasioissa olemme mukana myös EU-hankkeissa, joista viimeisin on Euroopan komission viime vuonna käynnistämä hanke, jossa laaditaan ohjeet parhaista riskienhallintamenetelmistä kaivannaisteollisuudelle. Hanke on nyt edennyt jo tiedonkeruuvaiheeseen. 

Maailman ympäristöpäivä 5. kesäkuuta

Monenlaista siis tapahtuu ympäristöasioissa ja monenlaisessa Kainuun ELY-keskuksen ympäristövastuualueen henkilöstö on mukana. Kaiken toiminnan keskiössä on ympäristö ja siitä huolehtiminen. 

Lauantaina 5.6.2021 vietämme jälleen Maailman ympäristöpäivää, jonka teemana on tänä vuonna ekosysteeminen palauttaminen luonnontilaan. Olemme Kainuun ELY-keskuksessa osaltamme tekemässä työtä kainuulaisen ja valtakunnallisten tehtäviemme osalta myös koko Suomen ympäristön hyväksi. Tämän työn teemme yhdessä verkostojemme, kumppaneidemme ja asiakkaidemme kanssa. 

Hyvää maailman ympäristöpäivää Kainuusta! 

(YK:n yleiskokous julisti kesäkuun viidennen päivän maailman ympäristöpäiväksi jo vuonna 1972. Siitä lähtien teemapäivä on tarjonnut jokavuotisen ikkunan keskusteluun ympäristön merkityksestä ja tarpeesta suojella luontoa, jotta sekä tämä että tulevat sukupolvet voisivat nauttia siitä. 

Tarkoituksena on rohkaista ihmisiä ympäristöä vaaliviin toimiin ja tarkastelemaan omia luontoon liittyviä asenteita. Ympäristöpäivän teema vaihtuu vuosittain.) 


Kirjoittaja Sari Myllyoja on toiminut Kainuussa ympäristöhallinnon tehtävissä yli 21 vuotta; asiantuntijana, esimiestehtävissä ja joulukuusta 2019 ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueen johtajana. 

Jatkuva kehittäminen on yrityksen elinehto

Yritysten liiketoimintaympäristössä on tapahtunut viimeisen vuoden aikana valtavasti muutoksia. Maailmanlaajuinen koronakriisi on vienyt yrityksiltä ison osan tai lähes koko liikevaihdon ja tilanne on saattanut aika ajoin tuntua musertavalta. On kuitenkin ollut ilo huomata, että yritykset eivät vaikeassakaan tilanteessa ole jääneet paikoilleen.

ELY-keskuksen ja Business Finlandin myöntämien koronatukien avulla moni yritys on lähtenyt kehittämään toimintaansa ja uudistamaan palveluitaan kriisinjälkeistä aikaa silmällä pitäen. Tosiasia on, että yritys, joka on kriisin aikana ottanut oman liiketoimintansa luupin alle, analysoinut sitä kriittisesti, kehittänyt sitä ja kenties luonut entisen rinnalle uutta liiketoimintaa, on kriisin jälkeen entistä vahvempi. Toivottavaa on, että koronakriisin alulle panema kehittämisen kipinä saadaan jatkumaan myös kriisin jälkeen.

Yritysasiantuntijat neuvomassa asiakkaita tapahtumassa. Taustalla eri organisaatioiden roll-upeja.
Yritysten kehittämispalvelut ovat räätälöityjä ja kustannustehokkaita palveluita pk-yrityksille.

Yrityksen kehittämisen tulisikin olla jatkuva prosessi. On ymmärrettävää, että kun yrityksen arki rullaa sujuvasti ja kassaan kilahtaa säännöllisesti rahaa, liiketoiminnan kehittäminen ei välttämättä ole yrittäjällä ensimmäisenä mielessä. Maailma kuitenkin menee koko ajan eteenpäin, globaalit markkinat lisäävät kilpailua ja jos kehittymistä ja kehittämistä ei tapahdu, yritys huomaakin pian jäävänsä muista jälkeen. 

Usein yrityksen kehittämisestä puhuttaessa puhutaan kasvusta ja liiketoimintojen laajentamisesta, mutta kehittyminen ei missään nimessä tarkoita välttämättä kasvua. Yritys voi kehittyä usealla tapaa. Kehittämistoimenpiteet voivat liittyä esim. yrityksen toiminnan tehostamiseen tai uusiin toimintatapoihin arjessa, tuottavuuden parantamiseen tai henkilöstön osaamisen lisäämiseen. Kaikkeen ei kannata tarttua samanaikaisesti, vaan tarkastella omaa tekemistä kriittisesti ja palastella kehittäminen osiin. Ja eritoten tärkeää olisi löytää juuri se omalle yritykselle paras tapa kehittyä, sillä jokaisessa yrityksessä varmasti löytyy uudistamista.  

Lue viisi vinkkiämme yrityksen kehittämiseen:

  1. Tee kehittämisestä jatkuvaa! Yrityksen menestyminen vaatii jatkuvaa kehittymistä ja uudistumista. Tee suunnitelmia ja kokeile uusia toimintatapoja. Jalkauta hyvät käytännöt. Arvioi omaa tekemistä kriittisesti ja muista pitää myös työntekijöidesi osaaminen ja ammattitaito ajan tasalla! 
  1. Ota kehittämiseen mukaan työntekijät ja asiakkaat! Kuuntele asiakaspalautteen lisäksi myös työntekijöittesi kehittämisideoita. Omasta henkilöstöstä saattaa löytyä paljon enemmän osaamista kuin ehkä arvaisikaan. Kehittämistyöhön mukaan ottaminen on myös hyvä tapa sitouttaa henkilöstö yritykseen!  
  1. Seuraa mitä ympärillä tapahtuu! Yrityksen toimintaympäristö muuttuu koko ajan ja vauhdilla. Seuraa muutoksia ja sopeudu niihin. Muista, että mikä toimii nyt, ei välttämättä toimi enää huomenna!  
  1. Hallitse riskit! Ilman riskinottoa ei yritystoiminnassa pärjää, mutta tärkeintä onkin varautua riskeihin ja pitää ne hallinnassa. Tämä on tärkeää varsinkin silloin kun yritys esimerkiksi tavoittelee kasvua. 
  1. Käytä ulkopuolista asiantuntijaa! Omaan tekemiseensä sokeutuu ja kehittäminen voi jäädä arjen kiireiden alle. Ota rinnalle ulkopuolinen sparraaja, joka voi laittaa kehittämisprosessin käyntiin ja tukea sitä. Vaikka varsinainen asiantuntemus onkin yrityksessä, ulkopuolinen näkemys ei ole ikinä pahaksi. Tässä esimerkiksi ELYn Yritysten kehittämispalvelut ovat oiva apu.   

Nainen ja mies seisovat puoliksi sivuittain, selät hieman vastakkain ja hymyilevät kohti kameraa.

Kirjoittajat Mari Möttönen, Team Finland kasvu- ja kansainvälistymiskoordinaattori ja Pasi Loukasmäki, yksikön päällikkö. Molemmat työskentelevät Kainuun ELY-keskuksen Yritys- ja työvoimapalvelut -yksikössä.

#KehitäYritystäKainuussa

Älykkäillä ratkaisuilla tukea naisyrittäjyyteen

Monet naisyrittäjät kaipaavat laajempia verkostoja ja enemmän tukea pohtiessaan yritysideaansa ja liiketoiminnan aloittamista. Miehiseksikin koettuun yrittäjämaailmaan ei ole aina helppo sujahtaa mukaan, joten ympärillä olevan yhteisön kannustuksella on suuri merkitys yrittäjäksi ryhtyessä.

Tämän päivän työelämässä on käytössä monenlaista teknologiaa ja älykkäitä ratkaisuja. Ohjelmistoihin ja analytiikkaan liittyvä terminologia voi kuulostaa hankalammalta kuin se käytännössä onkaan. Tätä kynnystä Kajaanin ammattikorkeakoulu haluaa madaltaa Koodeja naisyrittäjyyteen -hankkeella. Hankkeen aikana opetellaan hyödyntämään uusia digitaalisia työkaluja ja menetelmiä oman osaamisen ja liiketoiminnan kehittämisessä sekä tehostamaan yrityksen toimintaa.

– Hankkeen valmennukset ovat tilaisuuksia, joissa tutustutaan uusiin teknologioihin ja niiden mahdollisuuksiin. Käytännössä se voi tarkoittaa verkossa ja somessa (sosiaalisessa mediassa) hyödynnettävää web-analytiikkaa, jolla voi seurata markkinoinnin tehoa ja asiakkaiden tavoittamista omien tuotteiden ja palvelujen äärelle, kertoo hankkeen projektipäällikkö Johanna Takanen KAMKista.

Käytännön oppien lisäksi naisyrittäjille tarjoutuu ainutlaatuinen mahdollisuus verkostoitua ylimaakunnallisesti muiden yrittäjien kanssa. Samalla hankkeessa tutustutaan teknologia-alaan laajemminkin. Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla on useita kansainvälisesti kasvavia ja menestyviä ICT-alan yrityksiä, joille kaivataan osaajia. Sukupuolesta riippumatta. Digitalisaation ja teknologian yleistyessä, teknisten laitteiden ja ohjelmistojen käytettävyyteen ja käyttäjäystävällisyyteen on tärkeää saada erilaisia näkökulmia.

Naisia ryhmissä kahvitauolla keskustelemassa keskenään.
Naisyrittäjät kokevat verkostojen ja vertaistuen merkityksen erityisen tärkeäksi yrittäjinä toimiessaan tai suunnitellessaan liiketoiminnan aloittamista. Kuva: Pixabay.

Koodeja naisyrittäjyyteen -hanke on aloittanut vuoden alusta ja markkinointi hankkeen kohderyhmälle on käynnistymässä. Hankkeeseen tavoitellaan yrittäjänaisia Kainuusta ja Pohjois-Pohjanmaalta, jotka haluavat kehittää omaa yritystoimintaansa, tarvitsevat uusia palveluja tai kaipaavat uudenlaista näkökulmaa omaan liiketoimintaan. Hankkeesta on hyötyä myös niille, joiden liiketoiminta ei riitä toimeentuloon ja on tarve löytää uusia ratkaisuja. Hanke kestää vuoden 2022 loppuun asti.

Osallistumisen esteenä ei ainakaan tässä vaiheessa ole pitkät välimatkat. Koronatilanteen muuttaessa alkuperäisiä suunnitelmia, ryhmä aloittaa kokoontumiset etänä verkkoyhteyksien kautta. Tilanteen taas salliessa, ohjelmaan kuuluvia verkostotapahtumia ja yhteisiä tapaamisia järjestetään myös livenä.

Kajaanin ammattikorkeakoulun Koodeja naisyrittäjyyteen – Älykkäiden ratkaisuiden hyödyntäminen naisyrittäjyyden tukemisessa -hanke on saanut ELY-keskuksen myöntämää Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tukea 99 377 euroa. Rahoituksen myöntämisessä on huomioitu ESR:n kriteeristöjä, joiden erityistavoitteena on lieventää sukupuolten välisiä osaamis- ja työllistymiseroja (mm. yrittäjyydessä). Hankkeen ohjelma tukee naisten johtajuus- ja yrittäjyysosaamisen vahvistamista.

Kainuun ELY-keskuksen rahoituskatsaus 3/2020 (sttinfo.fi)

Lisätietoja hankkeesta: Kajaanin ammattikorkeakoulu, projektipäällikkö Johanna Takanen, puh. 044 7101 127, johanna.takanen(at)kamk.fi


Kirjoittajan omakuva.

Kirjoittaja Anne Keronen toimii viestintäasiantuntijana Kainuun ELY-keskuksessa.