Matkailuvalttina vastuullisuus

Yhä useampi matkailija etsii matkakohdetta valikoidessaan muutakin tietoa kuin matkan hintaa ja saatavuutta. Kuluneet koronavuodet ovat lisänneet suomalaisten lähimatkailua ja kotimaanmatkailua ylipäänsä. Kiinnostus vastuulliseen matkailuun on myös lisääntynyt.

Vastuullisuudesta ja kestävän kehityksen mukaisesta matkailusta voi tulla entistä merkittävämpi valtti matkailualalla toimiville yrittäjille sekä matkailukohteille. Samalla siitä voi tulla tiedostavan matkailijan ykkösvalinta, kun hän etsii vastuullisia ja kestäviä vaihtoehtoja matkatarjonnasta.

Suomessa matkailu perustuu suurelta osalta luontoon. Kestävää ja vastuullista matkailua miettiessä tulee helposti ajatelleeksi ympäristöön liittyviä asioita. Käytännössä vaikkapa energiaa ja vettä säästäviä ratkaisuja sekä jätteiden oikeanlaista lajittelua ja kierrätyksen kuntoon laittamista.

Vanhoja maalauksia pystysuorassa kallioseinämässä Hossan kansallispuistossa.
Hossan kansallispuiston Värikallioiden maalauksia pääsee katsomaan läheltä katselutasanteelta. Somerjärvestä nousevasta kallioseinästä on tunnistettavissa eläin- ja ihmishahmoja. Kuva: Sirke Seppänen, Metsähallitus.

Kestävä matkailu sekä vastuullisten matkailupalvelujen tuottaminen on kokonaisuus, jossa huomioidaan ympäristöasioiden lisäksi myös taloudellisia ja sosio-kulttuurisia vaikutuksia. Vastuullisuus majoitus- ja palvelutarjonnassa tarkoittaa sekä luontoa, kulttuuriympäristöä että alueen ominaispiirteitä kunnioittavia ratkaisuja. Lisäksi matkailuyrittäjän toiminnan tulee olla taloudellisestikin kestävällä pohjalla, jotta yrittäjä suoriutuu velvoitteistaan.

Muutokset matkailun toimintaympäristössä ovat toimineet muutosajureina kohti kestävämpiä ja vastuullisempia matkailupalveluja. Matkailuelinkeinon on kyettävä vastaamaan muuttuvaan kysyntään ja asiakastarpeisiin. Yksi esimerkki viime aikojen muutoksista on koronapandemia. Myös huoli ilmastonmuutoksen vaikutuksista vaatii reagointia ja toimia nyt ja tulevaisuudessa.

Puukuksa, jossa kahvia. Taustalla kuohuva koski.
Pandemia-aika lisäsi ihmisten liikkumista lähiluonnossa. Kuva: Anne Keronen.

Vastuullisen matkailun Arctic Lakeland – Kainuu

Visit Finlandin koordinoima Sustainable Travel Finland (STF) -ohjelma auttaa matkailutoimijoita edistämään vastuullisen matkailun tietoutta ja osaamista. Kainuussa puolestaan tällä polulla luotsaa Vastuullisen matkailun Arctic Lakeland – Kainuu -hanke. Hanketta vetää Kajaanin ammattikorkeakoulu.

Vastuullisen matkailun Arctic Lakeland – Kainuu -hankkeen tavoitteena on auttaa alueen yrityksiä kasvattamaan vastuullisuusosaamistaan. Pontimena tähän on ollut koronapandemia, joka alkaessaan haastoi miettimään yritysten ja liiketoimintojen kehittämistä uudenlaisessa tilanteessa.

Kouluttamisen lisäksi hanke toimii verkostona ja linkkinä niin paikallisten matkailuyrittäjien kuin valtakunnallisten vastuullisen matkailun toimijoiden välillä.

”Vastuullisen matkailun verkostoja kannattaa hyödyntää valtakunnallisestikin”, kannustaa projektipäällikkö Nina Jyrkäs Kajaanin ammattikorkeakoululta. ”Samojen teemojen ja kysymysten äärellä voi vaihtaa hyviä käytänteitä ja näkökulmia toisten yrittäjien kanssa sekä saada ajatuksia myös omaan kehittämiseen ja matkailutuotteiden markkinointiin”, Jyrkäs jatkaa.

Hankkeen aikana on tarkoitus kasvattaa myös matkailukohteiden ja Arctic Lakeland -alueen tunnettuutta vastuullisena matkailualueena. Myös markkinointiviestinnällä on tärkeä rooli sanoittaa kestävän kehityksen mukaiset arvot ja teot näkyviksi kaikille.

Suomussalmen hiljainen kansa. Pellolla heinäseipäitä, jotka on puettu vaatteisiin. Päät heinistä ja oljista muotoiltu.
Hiljaisen kansan Niittykahvila vaalii toiminnassaan kestävän kehittämisen periaatteita ja saa innoituksensa ympärillä olevasta luonnosta sekä alueen kulttuuriperimästä. Kuva: Kainuun kuvapankki.

Sertifikaatti vastuuttaa ja vakuuttaa

Hankkeessa mukana olevat matkailuyritykset ja -yrittäjät ovat aloittaneet suorittamaan Sustainable Travel Finland -ohjelman mukaista kestävän matkailun kehittämispolkua. Kehittämisohjelman suoritettuaan ja täytettyään ohjelmaan kuuluvat kriteerit yritys saa Sustainable Travel Finland -merkin ja voi hakea toiminnalleen, tai osalle siitä, sertifikaattia.

STF-merkki on osoituksena niin kotimaisille kuin kansainvälisille matkailijoille kestävästä ja vastuullisesta toiminnasta. Samalla yritykset saavat markkinointitukea ja näkyvyyttä Visit Finlandin kanavissa. Visit Finland on asettanut määrälliseksi tavoitteeksi, että kotimaan kansainvälistä matkailua harjoittavista matkailuyrityksistä yli 50 % sitoutuu kestävän matkailun kehityspolulle.

Kainuulaisista matkailutoimijoista kehittämispolun eri vaiheissa on mukana useita yrityksiä. Osa on alkutaipaleella ja aloittanut vasta suorittamaan ohjelmaa, ja osa on jo merkin suorittanut.

Vastuullisia luontoelämyksiä

Yksi STF-ohjelman läpikäyneistä ja tänä keväänä merkin saaneista on Kainuun Luontoretket ja yrittäjä, erä- ja luonto-opas, Timo Kaikkonen. Kainuun Luontoretket toimii Hossan kansallispuiston läheisyydessä ja tuottaa matkailijoille luontoelämyksiä ja majoituspalveluja. Alkusysäyksen kestävän matkailun polulle antoi retkeilysivustolle juttuja kirjoittava Olli Järvenkylä, joka saapuessaan vierailulle Hossaan kesällä 2020, totesi matkailuyrityksen toteuttavan jo tuolloin vastuullisen matkailun periaatteita monella tapaa.

Vastuulliseen luontomatkailuun sitoutuminen näkyy yrityksen toiminnassa muun muassa aurinkopaneeleilla tuotetulla sähköllä. Aurinkosähköllä ladataan niin sähköpyörien kuin veneiden perämoottoreiden akut. Hämärien talvikuukausien aikana sähkönkäyttöä kannattaa tosin säästellä. Vuokrakäytössä olevat mökit ovat mainio esimerkki kiertotaloudesta. Rakennukset ovat alkujaan 1800-luvulta ja nykykäyttöön niitä suunnitellessa, mökkien laajennuksissa ja varustamisessa on hyödynnetty kierrätysmateriaaleja. Omavaraisuus puolestaan näkyy lähiruokana ja luonnon antimina sekä laavulla ruokaillessa haapapuusta tehtyinä kertakäyttölautasina.

Kaikkonen kertoo STF-ohjelman olleen luonnollinen jatkumo vastuullisen matkailun periaatteisiin sitoutumisesta ja siihen liittyvien asioiden entistä tarkemmasta käsittelystä.

”Vaikka sertifikaatti ja STF-merkki eivät muuttaneet yrityksen aiempia toimintatapoja, uskon ohjelman suorittamisesta olevan hyötyä tulevaisuudessa entistä enemmän. Asiakkaille ei pitäisi näiden toimien jälkeen tulla yllätyksiä ainakaan negatiivisessa mielessä”, Kaikkonen kertoo. ”Voihan tämä toimia kannustimena myös toisille yrittäjille lähteä miettimään ja järjestämään vastuullisuusasiat kuntoon”, Kaikkonen jatkaa.

STF-ohjelmaan kuuluva materiaali ja kysymyspatteristo auttaa pääsemään kiinni tärkeiden asioiden äärelle, vaikka ohjelman suorittaminen ei olisikaan vielä työn alla. Kestävän matkailun kehittämispolkua suoritetaan vaiheittain ja välietapit auttavat päämäärän saavuttamisessa. Samalla se on hyvä opintomatka itselle tarkastella omaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti.

Oikeassa reunassa Hossan kansallispuiston kyltti. Taustalla kesäistä havumetsää ja taivasta.
Hossan kansallispuiston avajaisia vietettiin Suomen 100-vuotisjuhlavuonna. Kuva: Seija Kemppainen.

ELY-keskus on myöntänyt vastuullisen matkailun Arctic Lakeland – Kainuu -hankkeelle Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tukea yhteensä 205 481 euroa. Hankkeessa tähdätään vastuullisen matkailun kehittämiseen ja yritysten ja yrittäjien muutoskyvykkyyden lisäämiseen Kainuussa. Hankkeen toteuttaja on Kajaanin ammattikorkeakoulu.

Rahoituskatsaus – rahoitetut hankkeet syys-joulukuu 2021


Lyhythiuksisen naisen profiilikuva. Naisella silmälasit. Tausta oranssi.

Kirjoittaja Anne Keronen toimii viestintäasiantuntijana Kainuun ELY-keskuksessa.

Uusi ohjelmakausi korostaa vihreää siirtymää

Uusi EU-ohjelmakausi alkaa marraskuun alussa. Kainuuseen tulee rahoitusta saataville aikaisempaa enemmän, vaikka pahempaakin pelättiin. Tämä on siis sitä paljon puhuttua ”EU rahhaa”.

Mihin rahoitusta on suunniteltu käytettävän? Ilmastonmuutos ja sen torjuminen on kaiken tulevan ohjelmakauden rahoituksen isoin tavoite. Se läpileikkaa kaikkia ohjelmia ja tavoitteita, oli sitten kyse uudesta ohjelmakaudesta, elvytysrahoituksesta tai vanhojen rahojen käytöstä. Kestävän kasvun ohjelmaa kutsutaan vihreäksi siirtymäksi.

Vihreä siirtymä tukee talouden rakennemuutosta ja hiilineutraalin hyvinvointiyhteiskunnan rakentamista. Se vauhdittaa ratkaisuja, joilla vähennetään päästöjä niin Suomessa kuin muualla maailmassa. Suomi pyrkii saavuttamaan hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä ja pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen vuoteen 2030 mennessä.

Konkretiaa kaivataan

Mihin vihreä siirtymä konkreettisesti vaikuttaa meillä Kainuussa? Se tulee selvittää. Nyt uuden ohjelmakauden kynnyksellä pitääkin jokaisen kainuulaisen toimijan, kunnan, toimialan ja yrityksen selvittää, mitä mahdollisuuksia tuo vihreä siirtymä tuo itse kullekin toimijalle. Samalla tulee selvitettyä mahdolliset uhatkin. Ilmastonmuutoksen uhkista puhutaan paljon, mutta ilmastonmuutoksen torjunnan tuomasta kehityksestä on kaikille saatavissa enemmän, uskon näin, kunhan vaan ne mahdollisuudet selvitetään.

Ilmastonmuutoksen torjuta, hiilensidonta, hiilineutraaliustavoite jne. Monia termejä, jotka eivät konkretisoidu nopeasti monellekaan. Tähtitiedettä nämä asiat eivät kuitenkaan ole. On hyvä muistaa, että ihan perustekeminen ja -kehittäminen hyvin usein toteuttaa jo noita tavoitteita, erityisesti luonnonvaroistaan vahvassa Kainuussa.

Tuulivoimaloita ja puukasa.

Kainuun vahvoista toimialoista monet, kuten esimerkiksi puunjalostus, ovat ilmastonmuutoksen torjunnan tavoitetta vahvasti tukevia ja jo nyt innovoidaan uusia energiaratkaisuja, kehitetään fossiilisia raaka-aineita korvaavia tuotteita sekä hyödynnetään teollisuuden sivuvirtoja.

Jokaisen Kainuun kunnan, toimialan ja yrityksen tulisi käynnistää selvitys siitä mitä mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen torjunta tarkoittaa oman kunnan, toimialan ja yrityksen sisällä. Näitä selvityksiä olisi varmasti hyvä tehdä myös yhdessä kaikkien itselle sopivan klusterin toimijoiden kesken. Niistä nousee varmasti kehitysideoita ja -hankkeita, joita eteenpäin viemällä syntyy uutta ja taas uusia kehitysideoita. Näitä tehdään varmasti jokaisen toimijan sisäisenä työnä, mutta nyt kannattaisi käyttää rohkeasti uutta asiantuntemusta ja osaamista hyväksi. Ulkopuolinen asiantuntemus ja uusi osaaminen laajentavat perspektiiviä.

Pyöreän pöydän koordinointia

Parhaan lopputuloksen aikaansaamiseksi on maakunnassa oltava erilaisia koordinoivia tahoja, jotka varmistavat kehittämistoiminnan jatkumon ja parhaat tulokset pidemmällä aikavälillä. Koordinointia on tehtävä rahoittajien lisäksi toimijoiden omana työnä. Myös hanketoimijoiden keskinäinen maakunnallinen yhteistyöryhmä, ”pyöreä pöytä” voisi tehdä isompaa koordinointia ja miettiä sopivaa työnjakoa sekä nostoja kehittämisen kärkiteemoiksi.

Mikä parasta tuohon selvittämisen ja kehittämiseen on rahoitusta tarjolla, ja erityisesti uuden asiantuntemuksen hankintaan. Huolellisella selvityksellä on löydettävissä kunkin toimijan kehittämisen askelkivet, joita kulkemalla ollaan entistä kilpailukykyisempi jatkossakin. Samanlaisia selvityksiä kehityskohteiden etsimiseksi olisi tehtävä myös jo aikaisemmin painopisteenä olleen teeman eli digitalisaation hyödyntämiseen. Digitalisaation hyödyntämiseen kainuulaisten yritysten eri toiminnoissa on vielä paljon potentiaalia.

Selkein uhkakuva kaikkeen kehittämiseen, myös ilmastonmuutoksen kautta tulevien uusien mahdollisuuksien hyödyntämiseen on siinä, että mistä saadaan ja löydetään tekijät tekemään uutta tulevaisuutta. Samalla pitäisi löytää tekijät myös nykyisten toimintojen ylläpitämiseen. Asia on varsin outo Kainuussa, missä lähes aina on kärsitty merkittävästä työttömyydestä. Tämä asia on nyt toki tiedostettu, mutta onko sille tehty vielä paljoakaan?

Nyt olisi jokaisen työantajan katsottava omaa vetovoimaansa erityisen huolella ja kehitettävä sitä. Entisellä mallilla ei tulla pärjäämään. Kilpailu työntekijöistä koskettaa koko Suomea ja vielä laajemmin, koko Eurooppaa. Miten kainuulainen työnantaja erottuu tuossa joukossa. Ei enää riitä, että laitetaan työpaikka auki, ja valitaan hakijoista sopivin. On panostettava yrityksen näkyvyyteen, ilmeeseen, vetovoimaan ja erityisesti rekrytointiosaamiseen. Ja nämä kaikki on pystyttävä tekemään kansainvälisesti. Jatkossa entistä isompi osa työntekijöistä tulee olemaan muualta kuin suomesta. 

Nämä kaikki on uusia asioita, eivätkä ne ole vielä monenkaan työnantajan mielessä.  Asialle on vielä paljon tehtävissä, mutta toimilla alkaa olla kiire. Tekemistä siis riittää.

Mutta onneksi kehittämiseen on myös rahaa käytettävissä. Ja se raha on sitä varten.


Vaaleahiuksinen, silmälasipäinen mies seisoo.

Kirjoittaja Pasi Loukasmäki työskentelee yritys- ja työvoimayksikön päällikkönä Kainuun ELY-keskuksessa.

Virkatyönä ympäristöstä huolehtiminen

Edistämme, kehitämme, teemme viranomaistehtäviä; luonnonsuojelu, ympäristönsuojelu, alueidenkäyttö, rakentamisen ohjaus, ympäristöntilan seuranta, vesivarojen käyttö ja hoito, valtakunnallinen viranomaistehtävä; patoturvallisuus, valtakunnallinen erikoistumistehtävä; kaivosten ympäristöturvallisuus, valtakunnallinen ELY-keskusten koordinaatiotehtävä; vieraslajitehtävä ja paljon muuta tekemistä. 

Kainuun ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueella teemme siis monenlaisia tehtäviä edistääksemme Kainuun ja Suomen ympäristöasioita. Erityisesti nyt on ympäristöasioissa kova ”pöhinä”: HELMI-elinympäristöohjelman toteutus, lisääntynyt kiinnostus tuulivoimaan sekä lisämäärärahat luonnonsuojelualueiden hankintaan muutamia mainitakseni. 

Luonnon monimuotoisuutta edistäen

Valtakunnallinen Helmi-elinympäristöohjelma on keino Suomen luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen ja tätä työtä tehdään myös Kainuussa. HELMI-töitä kohdennetaan meilläkin soiden suojeluun ja ennallistamiseen, lintuvesien kunnostukseen, perinnebiotooppeihin, metsäisiin elinympäristöihin sekä vesi- ja rantaluonnon kunnostukseen. 

Kainuussa ohjelmaa toteuttaa yksityismaiden osalta Kainuun ELY-keskus ja valtion maiden osalta Metsähallituksen luontopalvelut. Yhteistyö eri yhteistyötahojen kanssa on tiivistä.  

Pohjoiset ELY-keskukset (Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa) ovat saaneet merkittävän lisärahoituksen luonnonsuojelualueiden hankintaan. Raha (20 M€ vuosille 2020–2022) on suunnattu yksityisille maanomistajille. 

Ihminen kävelee pitkin peltoaukea lehtiö kädessään. Aukeaa reunustaa kiviaita ja havumetsä.
Lajitarkastus kohteessa.

Kainuun ELY-keskus on saanut tähän mennessä rahoituksesta 2,3 M€ ja lisärahoitusta haetaan kesäkuussa 3 M€ lisää. Soidensuojelun täydennysohjelman toteutukseen Kainuussa on rahoitusta 250 000 € ja tätäkin lisärahoitusta on mahdollisuus hakea tarpeen mukaan. Edellä mainitut luonnonsuojelualueiden hankinnat perustuvat täysin vapaaehtoisuuteen. 

Luonnonsuojelu kiinnostaa maanomistajia ja edellä mainitut lisärahoitukset ovat saaneet Kainuussa hyvän vastaanoton. 

Kainuun ELY-keskus hoitaa ELY-keskusten valtakunnallista vieraslajikoordinaatiotehtävää, johon kuuluu myös vieraslajiavustusten myöntäminen. Vuodelle 2021 avustusta myönnettiin alkuvuodesta valtakunnallisesti 34 hankkeelle yhteensä 875 000 €. Hankkeet ovat nyt parhaillaan toteutuksessa eri puolella Suomea.  

Veden äärellä

Kainuun ELY-keskus on käynnistänyt Kainuun vedenjakelun varmuusluokituksen päivityksen. Työssä tarkastellaan vesihuoltolaitosten tilannetta ja toimintavarmuutta häiriötilanteisiin liittyen mm. pohjavesialueiden, vedenottamoalueiden, vedenottamoiden ja verkostojen toimivuuden ja käytettävyyden osalta.  

Vesienhoidon kuulemisessa kuulemispalautetta tuli tällä suunnittelukaudella aiempaa runsaammin. Palautteissa on noussut esiin erityisesti vaelluskalojen vaellusyhteyksien parantaminen. Palaute huomioidaan vesienhoitosuunnitelmissa, jotka hyväksytään valtionneuvoston käsittelyssä vuoden lopussa.

 

Nainen ja mies alkukesällä joen rannalla. Katsovat kameraan ja hymyilevät.
Kainuun ELYn Katja Vainionpää ja Kimmo Virtanen työpaikallaan.

Kainuun ja Pohjois-Karjalan ELY-keskusten yhteinen vesistökunnostusverkostojen vahvistamishanke KAIPO-verkkohanke tulee jatkumaan myös vuonna 2022. Hankeen tavoitteena on luoda Kainuun ja Pohjois-Karjalan maakuntien alueelle vesistökunnostajaverkosto, jonka jäseniltä voisi saada mm. neuvoja vesistökunnostustoimenpiteiden suunnitteluun ja vesistökunnostusavustushakemusten laadintaan.  

Kainuun ELY-keskus on myös käynnistämässä vesistökohtaisen turvallisuussuunnitelman tarveselvitystä yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin ELY-keskusten kanssa. Hankkeessa selvitetään, onko Suomessa tarvetta vesistökohtaiselle turvallisuussuunnitelmalle huomioiden patoturvallisuus, tulvariskien hallinta sekä säännöstelyn kehittäminen. 

Valtakunnallista ja EU-tason työtä kaivosasioissa

Valtakunnallisessa kaivosten ympäristöturvallisuustehtävässä on meneillään monenlaisia hankkeita, joista uusimmassa laaditaan ostopalveluna opas erilaisten mallinnustarkastelujen hyödyntämiseen ja tulkintaan teollisuuden YVA- ja lupamenettelyissä. Hankkeessa ovat mukana myös GTK (Geologian tutkimuskeskus) ja SYKE (Suomen Ympäristökeskus). 

Käynnissä on myös velvoitetarkkailujen ja pohjaeläinmenetelmien vertailu -selvitys​, jossa mukana on myös SYKE ja Helsingin yliopisto. Hankkeen tarkoituksena on arvioida velvoitetarkkailussa käytettävien pohjaeläinmenetelmien soveltuvuutta osoittamaan kaivosten alapuolisissa vesistöissä havaittavia vaikutuksia. Lisäksi hankkeessa selvitetään metalli- ja teollisuusmineraalikaivosten vesistöjen tarkkailuohjelmia ja niiden välisiä eroavaisuuksia. 

Olemme järjestäneet koulutuksia, jossa osallistujina ovat eri viranomaiset, konsultit ja toiminnanharjoittajat: Kaivannaisjätteiden hallinnan parhaat käytännön ja tekniikat – videokoulutukset jatkuvat edelleen ja niitä on tänä vuonna järjestetty kuusi kertaa. Koulutuksissa edistetään kaivannaisjätteiden hallintaan liittyvän uusimman tiedon viemistä käytäntöön. 

Yksi tärkeimmistä kaivoserikoistumisen palveluistamme on ns. asiantuntijapalvelut, joita tarjoamme muille ELY-keskuksille ja viranomaisille liittyen eri vaiheessa oleviin kaivoshankkeisiin. Tänäkin vuonna asiantuntijamme ovat olleet jo mukana 14 eri kaivoksen asioissa. 

Kaivosasioissa olemme mukana myös EU-hankkeissa, joista viimeisin on Euroopan komission viime vuonna käynnistämä hanke, jossa laaditaan ohjeet parhaista riskienhallintamenetelmistä kaivannaisteollisuudelle. Hanke on nyt edennyt jo tiedonkeruuvaiheeseen. 

Maailman ympäristöpäivä 5. kesäkuuta

Monenlaista siis tapahtuu ympäristöasioissa ja monenlaisessa Kainuun ELY-keskuksen ympäristövastuualueen henkilöstö on mukana. Kaiken toiminnan keskiössä on ympäristö ja siitä huolehtiminen. 

Lauantaina 5.6.2021 vietämme jälleen Maailman ympäristöpäivää, jonka teemana on tänä vuonna ekosysteeminen palauttaminen luonnontilaan. Olemme Kainuun ELY-keskuksessa osaltamme tekemässä työtä kainuulaisen ja valtakunnallisten tehtäviemme osalta myös koko Suomen ympäristön hyväksi. Tämän työn teemme yhdessä verkostojemme, kumppaneidemme ja asiakkaidemme kanssa. 

Hyvää maailman ympäristöpäivää Kainuusta! 

(YK:n yleiskokous julisti kesäkuun viidennen päivän maailman ympäristöpäiväksi jo vuonna 1972. Siitä lähtien teemapäivä on tarjonnut jokavuotisen ikkunan keskusteluun ympäristön merkityksestä ja tarpeesta suojella luontoa, jotta sekä tämä että tulevat sukupolvet voisivat nauttia siitä. 

Tarkoituksena on rohkaista ihmisiä ympäristöä vaaliviin toimiin ja tarkastelemaan omia luontoon liittyviä asenteita. Ympäristöpäivän teema vaihtuu vuosittain.) 


Kirjoittaja Sari Myllyoja on toiminut Kainuussa ympäristöhallinnon tehtävissä yli 21 vuotta; asiantuntijana, esimiestehtävissä ja joulukuusta 2019 ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueen johtajana.