Kainuun katolla

Sky Cabin mökkejä Ukkohallassa. Kainuun ELY-keskuksen ja Kainuun Leader -ryhmien yhteisessä tiedotuslehti Vekkarissa esitellään maaseudun kehittämisohjelmassa rahoitettuja hankkeita.
Lasikattoisia Sky Cabin -mökkejä Ukkohallassa. Kuva: Ukkohalla

Kainuun matkailukeskuksiin halutaan lisää kansainvälisiä matkailijoita. Ukkohallassa on toteutettu vetovoimaa parantava majoitushanke ELY-keskuksen maaseuturahaston investointituella.

Pienen Tuomivaaran pohjoiselle laelle Ukkohallaan on tammikuussa 2019 noussut kymmenen mökkiä, joiden ylle avautuu Kainuun taivas. Mökkikonseptilla tuodaan maisema ja revontulet lähemmäs matkailijaa. Samalla halutaan lisätä matkailukeskuksen vetovoimaa erityisesti kansainvälisten matkailijoiden keskuudessa.

Lasikattoisten Sky Cabin -mökkien idea on syntynyt Lapin matkailubuumin myötä. Ukkohallassa ryhdyttiin tutkimaan missä näköalahuoneistot voisivat menestyä, ja Hyrynsalmen kunnalta löytyikin mökeille sopiva paikka Ukkohallan laskettelurinteiden tuntumasta.

Lasikattoinen Sky Cabin mökki. Kainuun ELY-keskuksen ja Kainuun Leader -ryhmien yhteisessä tiedotuslehti Vekkarissa esitellään maaseudun kehittämisohjelmassa rahoitettuja hankkeita.
Lasikattoinen Sky Cabin mökki

– Sijainti mahdollistaa aidon luontoelämyksen, koska Vorlokin luonnonpuisto ja Kainuun vanhimmat aarniometsät ovat vieressä. Metsän ja luonnon virkistävä voima on varmasti kiistaton, ja se tulee lisääntymään osana matkailua, kertoo Ukkohallan matkailukeskuksen toimitusjohtaja Kimmo Kyhälä. Mökit sijaitsevat myös riittävän lähellä matkailukeskusta ja sen palveluita. Tasokkaasti varustelluissa mökeissä on käynyt tutustumismatkailijoita ja matkanjärjestäjiä viidestä eri maasta, ja palaute on Kyhälän mukaan ollut erinomaista.

– Kävijöiden mielestä maisemat ovat komeita ja mökit ovat majoituspaikkoina toimivia.

Matkailubuumi vasta tulossa

Vuosien mittaan Ukkohallan matkailukeskuksen liikevaihto on kehittynyt myönteisesti. Viimeisen kymmenen vuoden aikana myös majoituspaikkojen määrä on tuplaantunut. Tulevaisuuden näkymät ovat Kyhälän mukaan hyvät.

– En ole nähnyt yhtään ennustetta siitä, etteikö vapaa-aika ja matkailu olisi lisääntymässä. Suomessa ei vielä ole ollut nähtävillä kansainvälistä matkailubuumia, se on vasta tulossa. Meidän pitää pystyä vastaamaan kysyntään ja kehittää sellaiset palvelut, että löydämme oikeat asiakasryhmät, tietää Kyhälä. Ukkohallassa ryhdyttiin investoimaan majoitusmalliin, joka toimisi samalla matkailijoiden houkuttimena.

– Meillä on realistisena tavoitteena tuplata ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset.

– Ilman investointitukea tämä mökkihanke olisi kuitenkin ollut hankala toteuttaa, tai se olisi tehty huomattavasti pienemmässä mittakaavassa. Matkailukeskuksen alueelta löytyy myös 12 samanaikaisen käyttäjän Wakeboard -rata sekä matkailualueen kahteen osaan jakavan Syväjärven halkaiseva kävelysilta, joka parantaa matkailukeskuksen saavutettavuutta. Molemmat on toteutettu Kainuun ELY-keskuksen myöntämällä hanketuella jo aiemmin.

Kysyntää elämyksille

Ukkohallan Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Kyhälä istumassa nojatuolissa uudessa Sky Cabin mökissä. Kainuun ELY-keskuksen ja Kainuun Leader -ryhmien yhteisessä tiedotuslehti Vekkarissa esitellään maaseudun kehittämisohjelmassa rahoitettuja hankkeita.
Ukkohalla Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Kyhälä toivoo ulkomaisten matkailijoiden määrän tuplaantuvan.

Kyhälän mukaan Kainuun matkailun kasvu tulee kahta kautta. Ensimmäinen on kansainvälisyys, ja toinen on hyvinvointi- ja elämysmatkailu. Jälkimmäinen koskettaa yhtälailla meitä suomalaisia.

– Pelkkä hiihtokeskus ei enää riitä matkailijoille, vaan pitää olla hyvinvointia, elämyksiä ja tapahtumia. Toki laskettelu on tärkeä osa suomalaista matkailua, mutta yhtä tärkeää on, että ihmiset tulevat hakemaan muutakin. Majoitusinvestointeja on nyt tehty kohtuullisesti ja seuraavaksi Ukkohallassa aiotaan keskittyä ohjelmapalveluihin ja niiden kehittämiseen.

– Kävijät ovat antaneet valtavan hyvää palautetta esimerkiksi läheiseltä porotilalta. Me suomalaisetkin olemme jo pikkuisen erkaantuneet maaseudusta, joten elävien porojen näkeminen voi olla mielenkiintoinen ja aidosti hieno kokemus myös suomalaisille, ja näin yksinkertaista asiaa emme ole ehkä osanneet vielä tuotteistaa. Kyhälän mielestä haasteena on saada ympärivuotinen, kansainvälinen luonto- ja elämysmatkailu käyntiin.

– Meillä on vireillä luonto- ja elämysmatkailun kehittämishanke. Monet Kainuun matkailukeskuksista markkinoivat itseään samoilla argumenteilla ja vahvuuksilla. Ukkohallaan on jo löytynyt se oma juttu jolla erottaudumme eduksemme, ja se on tämän matkailukeskuksen kylämäisyys kaikkine aktiviteetteineen.

– Jos kansainvälinen asiakas löytää Lapin niin se löytää Kainuunkin, ja jos se löytää Vuokatin niin se löytää myös Ukkohallan, Kyhälä kiteyttää.


Vekkari-lehden kansikuva. Lasikattoinen Sky Cabin mökki. Kainuun ELY-keskusen ja Kainuun Leader -ryhmien yhteisessä tiedotuslehti Vekkarissa esitellään maaseudun kehittämisohjelmassa rahoitettuja hankkeita.

Kirjoitus on julkaistu Vekkari-lehdessä syksyllä 2019, joka on Kainuun ELY-keskuksen ja Elävä Kainuu Leader ja Oulujärvi Leader -ryhmien tiedotuslehti.

Lehti sisältää käytännön esimerkkejä rahoitetuista hankkeista.

Lehden voi lukea kokonaan sähköisessä muodossa: Vekkari 2019 – Rohkeutta yrittää

Kainuulaisista marjoista proteiinipatukaksi – PureProtein Finland

Alkutalvesta 2019 perustettu PureProtein Finland Oy valmistaa marjajalosteita, joiden pääosassa ovat kainuulaiset marjat. Yritys tähtää kansainvälisille markkinoille lisäaineettomilla ja vegaanisilla tuotteillaan. Kajaanilainen terveystuoteyritys käynnistyi kokeiluhankkeesta saaduin tuloksin. Jatkohankkeella kehitetään tuotantoprosessia ja tähdätään kansainvälisille markkinoille.

Aiemmin toiminimellä toiminut oululaislähtöinen Maija Autio haki rahoitusta kokeiluhankkeelle. Sen turvin oli mahdollista tehdä markkinatutkimusta kahdelle erimakuiselle proteiinipatukalle.

Hankkeen puitteissa toteutetut maistatukset ja tuotetestaukset saivat hyvää palautetta. Myös markkinatutkimus näytti vihreää valoa.

Keväällä 2019 PureProtein Finlandille myönnettiin perustamistuki, jolla käsin valmistettavien patukoiden tuotantoprosessia on ryhdytty kehittämään. Tukihakemuksen tekemiseen Maija sai apua ProAgrialta. – He varmistivat, että kaikki tulee hakemukseen oikein.

Omasta tarpeesta tuotteeksi

Idea patukoille syntyi jo vuonna 2013, kun Autio oli kouluttautumassa toiseen ammattiinsa, Personal Traineriksi. – Koulutuksen aikana mietin, että eikö ole olemassa proteiinipatukkaa, joka olisi lisäaineeton ja sopisi omiin makutottumuksiini paremmin.

Pitkään kehittynyt ajatus lisäravinnepatukoista muuttui todeksi vasta pari vuotta sitten, kun nuorelle valmentajalle avautui siihen sopiva tilaisuus.

– Alun perin kehitin tuotteen omaan käyttööni. Nyt on ollut mukava huomata, että samanlaisia ajatuksia on myös muilla. Lisäravinnemarkkinoilla on kiinnostusta aidon makuisille tuotteille.

Metsät täynnä superfoodia

Brändi ja tuotteen idea on Aution mukaan otettu vastaan hyvin. – Kävin Saksassa Grüne Woche -messuilla ja siellä näille tuotteille olisi tilausta. Luonnollisuus, lisäaineettomuus ja vegaanisuus ovat tuotteeni vahvuuksia, ja ne kiinnostavat ihmisiä.

Aution mukaan vegaaniset tuotteet ovat miljardibisnes Keski-Euroopassa. Mitä pohjoisemmaksi Suomessa mennään, sitä vähemmän vegaaniudella on merkitystä.

– Euroopan mittakaavassa luonnolliset tuotteet saavat kuitenkin enemmän huomiota kuluttajien keskuudessa, Autio tietää. – Ihmiset haluavat ostaa aitoja makuja. Heitä kiinnostaa tietää mitä tuote sisältää ja he lukevat pakkausselosteen. Se vaikuttaa ostopäätökseen.

PureProtein patukoiden kehittäjä Maija Autio pitelee proteiinipatukoita kädessään.
Idea PureProtein -tuotteisiin syntyi Maija Aution omista tarpeista löytää lisäaineettomia ja luonnollisen makuisia proteiinipatukoita.

PureProtein -patukat on tehty vain kuudesta raaka-aineesta, joista yksi on kainuulainen marja.
– Jos joskus tulevaisuudessa tuotantoni täytyisi siirtää ulkomaille, kainuulainen marja pysyy silti yhtenä raaka-aineista. Täällä metsät ovat täynnä terveellistä ja puhdasta marjaa, joka on parasta mahdollista superfoodia. Mielestäni meidän pitäisi opetella hyödyntämään luonnon antimia enemmän.

Haasteena tuotteen kehittämisessä on Aution mukaan ollut sen säilyvyys.
– Kun raaka-aineita ei kuumenneta, niin valmiin tuotteen säilyvyystestit ovat aikaa vieviä, kertoo Autio.

Yrityksen perustamisen jälkeen markkinoille on tullut jonkin verran muitakin tuotteita joissa lisäaineita on vähemmän, joten kysyntä tämän tyyppisille tuotteille on selvästi nousussa. Ennen kansainvälisille markkinoille pyrkimistä Autio aikoo keskittyä kotimaan valloitukseen.

PureProtein -patukoilla onkin kasvava jälleenmyyjien verkosto ympäri Suomea. – Tuotantoa täytyy kehittää automaattisemmaksi ja brändiä viilata vielä hieman.

Lähitulevaisuudessa työntekijän palkkaaminen on ajankohtaista. Kansanvälistymistä tavoitteleva Autio on myös harkinnut yhtiökumppania tai sijoittajaa.
– Jos haluaa saada tuotteilleen jalansijaa ulkomailla, siihen ei julkinen raha riitä. Joutuu hakemaan sijoitukset muualta.

Lisätietoja yrityksestä: PureProtein Finland Oy


Kirjoitus on julkaistu Vekkari-lehdessä syksyllä 2019, joka on Kainuun ELY-keskuksen ja Elävä Kainuu Leader- ja Oulujärvi Leader -ryhmien tiedotuslehti.

Lehti sisältää käytännön esimerkkejä rahoitetuista hankkeista.

Lehden voi lukea kokonaan sähköisessä muodossa: Vekkari 2019 – Rohkeutta yrittää

Työtä metsässä

Lentokoneen ikkunasta sen huomaa, että Suomi on metsien ja vesistöjen värittämä maa. Etenkin metsien. Eipä sellaista kasvukeskusta, etteikö kivenheiton päässä siitä sijaitsisi komean kokoinen metsikkö. Suomen pinta-alasta onkin noin 80 % metsätalousmaata. Väkilukuun suhteutettuna jokaista suomalaista kohden 4 hehtaaria. Suomen metsiin on kuitenkin hiipimässä työvoimapula. 

Metsäala on kautta aikain ollut perinteinen ja miehinen. Siinä missä maaseudun työkulttuuriin kuuluivat mittavat puusavotat, kaupungeissa elämä rytmittyi tehtaan piipun ympärille. Entisaikojen savotoista tähän päivään on kuljettu pitkä matka. Työvälineet ovat vaihtuneet nykyaikaisiksi, ja toisaalta monen entisen paperikonepaikkakunnan tehdasmiljöö saanut uudenlaista toimintaa ympärilleen.

Metsäala työllistäjänä ei ole kuitenkaan hiipumassa. Päinvastoin, metsäala on tällä hetkellä vahvassa myötätuulessa ja työpaikkojen odotetaan lisääntyvän tulevaisuudessa. Opit ja ammatit, jotka aikoinaan siirtyivät sukupolvien ketjuissa isiltä pojille, haetaan nykyisin oppilaitoksista ja erilaisista koulutuksista. Ala itsessäänkin on muuttunut – teknologian kehittyminen näkyy myös metsäalalla.  

Metsätyöalan työvoimapulaan on havahduttu ja alan vetovoimaa halutaan voimakkaasti kasvattaa. Työntekijöiden tarve on suurempi kuin heitä tällä hetkellä on saatavilla. Metsäkeskuksen hallinnoima Työvoimaa Kainuun metsiin – MetsäRekry -hanke on tarttunut metsätyöalaan kohdistuneeseen paineeseen. MetsäRekry -hanke on sekä työntekijöiden että työnantajien ja yritysten asialla. Hankkeen tavoitteena on tuoda metsäalan työpaikat näkyviksi ja selvittää Kainuun työtarjonta ja toisaalta löytää potentiaaliset työntekijät sekä yrittäjyydestä kiinnostuneet henkilöt.  

”Teemme markkinointia ja mainetyötä myös yli maakuntarajojen uusien työntekijöiden löytämiseksi Kainuuseen. Lisäksi meillä on paljon yhteistyötä eri toimijoiden kanssa, etenkin TE-palveluiden sekä muiden työllistymistä edistävien hankkeiden kanssa”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Päivi Ylä-Outinen Metsäkeskuksesta. Metsätyöala tarjoaa monenlaisia tehtäviä kaikenikäisille ja –tasoisille työntekijöille. ”Tehtäviä on opiskelijoille, nuorille, alan vaihtajille kuin kokeneille työntekijöille sekä metsureina toimiville yrittäjille”, Ylä-Outinen jatkaa. 

Hanke on käynnistynyt helmikuussa ja on jo nyt saanut hyvän vastaanoton. Useita yhteistyökumppaneita on lähtenyt mukaan edistämään hankkeen tavoitteita. Kainuun ammattiopistossa on muun muassa käynnistynyt metsäkoneenkuljettaja -koulutus, joka osaltaan vastaa metsäkoneenkuljettajien saatavuuteen Kainuun alueella. Myös metsäyhtiöt ovat kiinnostuneita, koska metsistä saatavaa raaka-ainetta tarvitaan jatkojalostukseen.  

Metsäala tarjoaa erinomaisia urapolkuja luonnossa viihtyvälle ihmiselle. Kiinnostusta etenkin nuorten parissa on herätelty esittelytilaisuuksissa, joissa on päässyt tutustumaan metsätalouden tarjoamiin tehtäviin. Teknologian kehitystä halutaan myös tuoda esille – kalusto on kehittynyt entisajoista ja sen myötä työolosuhteet. Metsäala voi tarjota töitä peliohjainvirtuooseillekin. Peliohjaimena toimii oikea metsäkone, joka pelihahmojen sijaan kaataa ja pinoaa puita. Autopelien sijaan ratissa ohjattavana ovat satatonniset rekat. Osaaville ja motivoituneille metsäkoneen, metsätraktorin, hakkuukoneen ja puutavara-auton kuljettajille on kysyntää.  

Kuvassa Jessica Kilponen metsäkoneen vierellä.
Metsäkonetta ei ajeta voimalla vaan taidolla. Luonnossa viihtyvän Jessica Kilposen veti metsäalalle työympäristön rauhallisuus ja itsenäisyys. Aiemmalta ammatiltaan hän on metsuri. Kuva: Timo Kyllönen, Kuhmolainen.

Nuorten lisäksi metsään viedään tulevan syksyn aikana myös äitejä sekä koulujen opinto-ohjaajia. ”Metsätöihin liittyviä ennakkoasenteita halutaan hälventää ja on huomattu, että vanhemmat, etenkin äidit ovat tärkeässä roolissa nuoren ammatinvalintaan liittyvissä kysymyksissä”. Toisaalta, metsä tarjoaa työmahdollisuuksia myös naisille. ”Ei ole lainkaan tavatonta, että metsäkoneen ohjaimissa tai metsänhoitotöitä tekemässä onkin nainen. Selkeästi nykyään naisiakin halutaan metsäalan töihin”, Ylä-Outinen jatkaa. 

Tänä päivänä alalle hakeutujan kannattaa varmistaa laaja-alainen osaaminen, jotta ympärivuotinen työllistyminen ei jäisi kiinni kausityön vaihteluihin. Metsurin työt voivat sydäntalven aikaan olla vähäiset, jolloin esimerkiksi kuljetus- ja rakennusalalta tai luonto- ja retkikohteiden ylläpito- ja kunnostustöistä voi löytyä lisätienestiä. MetsäRekry -hankkeessa selvitetään myös näitä mahdollisuuksia ja viitoitetaan työllistymispolkuja. 

MetsäRekry -hankkeen voisi mieltää nopeasti pelkästään työvoiman ja työpaikkojen yhteen saattamiseksi. Näin ei kuitenkaan ole vaan projektipäällikkö Ylä-Outisen mukaan hankkeessa pureudutaan kokonaisvaltaisesti alan haasteisiin. Työpaikkojen esille tuomisen lisäksi potentiaalisia työntekijöitä koulutetaan alalle työvoimakoulutuksella ja hankkeessa ollaan kainuulaisten metsäalan yrittäjien tukena. Alan yrittäjillä voi olla tarve vahvistaa osaamistaan esimerkiksi rekrytointiin liittyvissä käytänteissä sekä esimiestyössä ja liiketoimintaosaamisessa. Työn kulttuurin muutos ja digitalisoituminen näkyvät metsätyöalallakin, mutta myös sukupolvien kohtaaminen vahvasti perinteikkäällä alalla voi olla haastavaa.  

Metsillä ja metsäteollisuuden kehityksellä on ollut keskeinen yhteiskunnallinen merkitys Suomessa kautta historian. Ala monipuolistuu koko ajan ja esimerkiksi biotalouden puolella jalostusta sekä palveluja ja tuotteita on jo kehitetty. Biotalous elää voimakasta kasvua ja Kainuun Biotalouden Osaamisen kehittämisen (KBO) -hankkeen mukaan pelkästään Kainuun metsätalouteen tarvitaan useita satoja uusia työntekijöitä. Toisaalta kestävän kehityksen mukaiset ratkaisut tuovat varmasti uudenlaisia innovaatioita ja ideoita, joita tällä hetkellä ei täysin vielä tunnistetakaan. Metsäala tarvitsee kuitenkin jo nyt tulevaisuuden tekijöitä, jotka vastaavat metsäalan ja -teollisuuden uudistumisen haasteisiin.

ELY-keskus on myöntänyt 160 000 euroa Euroopan sosiaalirahaston osarahoittamaa tukea työvoimakoulutusten toteuttamiseen osana Suomen metsäkeskuksen kehittämishanketta Työvoimaa Kainuun metsiin – MetsäRekry. Kehittämishankkeen rahoitus (322 035 euroa) on myönnetty joulukuussa 2018. Hankkeen muita rahoittajia ovat muun muassa Kainuun kunnat, Suomen metsäkeskus, Metsähallitus, Kainuun ammattiopisto, metsänhoitoyhdistykset ja metsäyhtiöt.

Kirjoittaja, Kainuun ELY-keskuksen viestintäasiantuntija Anne Kerosen mieli lepää ja kunto kohenee metsässä.

Lue myös muita rahoitukseen liittyviä blogikirjoituksia: