Hiihtoura vaihtui maatilayrittäjyyteen

Teemu Härkösellä kilpasukset ovat vaihtuneet metsäsuksiksi, mutta luisto ja menohalu eivät ole hiipuneet. Teemu ja hänen puolisonsa Satu Kemppainen aloittivat maatilayrittäjyyden vuokraviljelijänä syksyllä 2018 Sadun kotitilalla Pääkkölän tilalla. Lisäksi he ostivat peltoa lähietäisyydeltä. Paltamon Mieslahteen nuori perhe muutti Kajaanista vuosi sitten kesällä.

Teemun ja Sadun kodissa on aina riittänyt vauhtia. Nykyään sitä tuovat perheen kolme lasta, Miida, Huuko ja Lissu, iät kymmenestä kuukaudesta neljään vuoteen. Aikaisemmin Teemu kilpaili Vuokatti Ski Teamin väreissä kansallisen tason kärkihiihtäjänä. Sotilaiden hiihtokilpailuissa menestystä on tullut MM–tasolla.

Teemu Härkönen ja Satu Kemppainen lastensa kanssa yhteisessä perhekuvassa.
Teemun ja Sadun mielestä Mieslahti on hyvä kasvuympäristö lapsille ja maatilayrittäjyydelle.

Maanviljelyn lisäksi Teemua kuljettaa rajavartijan työ ja kerrallaan useampien päivien mittaiset työvuorot Vartiuksessa Suomen ja Venäjän rajalla. Tavoitteena olisi kuitenkin työllistyä tulevaisuudessa mahdollisimman paljon oman maatilan töissä.

Pääkkölän sukutilan maanviljelysperinteet ulottuvat aina 1800-luvulle asti. Yrittäjäpariskunnalla on tavoitteena käynnistää maatilalla mansikanviljely ja jatkaa timotein siemenviljelyä. Lisäksi tilalla on perinnebiotooppilaitumia, joita on raivattu ja aidattu kesälampaita varten.

”Maatalouden harjoittamisen kautta saa säilytettyä hienoja maisemia avoimena ja hoidettuina. Tällä tavoin turvataan myös alueelle ominaisen lajiston säilymistä monimuotoisena”, Härkönen summailee maanviljelyksen ohella tulevia hyötyjä ja kulttuurisia arvoja.

”Olen aina arvostanut maatilayrittäjyyttä ammattina! On hienoa olla osa sukupolvien ketjua ja jatkaa maanviljelysperinnettä, mitä tällä kylällä on ennenkin harjoitettu”, taustoittaa Satu päätöstä ryhtyä sukutilan jatkajiksi.

Teemu ja Satu aloittivat vuokraviljelijöinä Paltamon Mieslahdessa.

Maatilayrittäjän on seurattava aikaansa ja osattava kehittää omaa liiketoimintaansa, jotta se on myös taloudellisesti kannattavaa. Urheilussa ja yrittäjyydessä Teemu näkee paljonkin yhtäläisyyksiä: ”Tulosta on tultava ja toiminnan täytyy olla päämäärätietoista ja tavoitehakuista”. ”Täytyy tehdä suunnitelma ja keskittyä tuloskyvyn kehittämiseen olipa kyse sitten omasta tai yrityksen kunnosta”, hän jatkaa.

Maanviljelijän arki ei aina ole minuuttiaikatauluihin sidottua. Itse voi suunnitella päivän työtehtäviä ja aikatauluja. Työpäiville kuitenkin kertyy pituutta, etenkin ”sesonkiaikana” keväästä syksyyn, jolloin työtunteja ei kannata edes laskea. Oman aikansa vie myös tuotteiden myynti- ja markkinointitoimien suunnittelu.

Perheen mielestä maaseutu ja Mieslahti ovat hyvää kasvuympäristöä niin lapsille kuin yrittäjyydelle. Tulevaisuus tuntuukin mielekkäältä ja tarkoituksenmukaiselta: ”Eikä vähiten siksi, että saamme olla mukana tuottamassa suomalaista ruokaa”, Satu kiteyttää vielä lopuksi molempien ajatukset.

Nuoren viljelijän aloitustuki tilanpidon aloitukseen

Tilanpidon voi aloittaa saamalla maatila lahjana, ostamalla tai vuokraamalla. Vuokranantaja voi olla omat vanhemmat, sukulainen tai vieras. Tukea haettaessa hakijan pitää olla alle 41–vuotias. Maatilan (pellot, metsä, rakennukset), tuotantoeläimien sekä –koneiden hankintaan voi hakea nuoren viljelijän aloitustukea. Aloitustuki voi olla avustusta, korkotukilainaa ja korkotukea sekä varainsiirtoverovapautta.

Maatalouden jatkuvuuden kannalta on tärkeää, että löytyy maatilayrittäjyydestä kiinnostuneita jatkajia. Kainuussa tilanpidon on aloittanut 2-4 yrittäjää viime vuosien aikana. Määrä on vähäinen ja uusia maatilayrittäjiä toivotaan enemmän.

Maatiloille suoritetaan syksyllä 2019 kysely, jossa kysytään muun muassa maatilan kehittämiseen liittyviä asioita. Kyselyyn toivotaan runsaasti vastauksia. Neuvo 2020 –maatilojen neuvontajärjestelmän kautta saa edullista asiantuntija-apua esimerkiksi tilan kehittämissuunnitelmien selvittelyyn ja alustaviin talouslaskelmiin. Neuvo 2020 neuvontaa antavat muun muassa ProAgriat ja terveydenhuoltoa tekevät eläinlääkärit. Neuvojien yhteystiedot löytyvät Ruokaviraston ylläpitämästä neuvojarekisteristä.

Lisätietoja maatalouden rahoituksesta

Ruokavirasto:
www.ruokavirasto.fi
Nuoren viljelijän aloitustuki
Maatalouden investointituet ja
Neuvo 2020 – maatilojen neuvontajärjestelmä
Neuvojarekisteri

Tukinetti:
MTK Pohjois-Suomi ry, MaaseutuHarava -hanke www.tukinetti.fi/rahoitus

Kainuun ELY-keskuksen yritysasiantuntija Eeva Heikkinen neuvoo maatalouden rahoituksesta ja tuesta.


Tiikerinloikka digitalisaatioon

Digitalisaatio – tunteita ja ajatuksia herättävä, globaalisti yhteiskuntia syleilevä ilmiö. Maailma digitalisoituu vauhdilla, jossa asiat, esineet ja palvelut sähköistyvät. Digitalisaatio ei ole pelkästään uusinta teknologiaa ja viimeisimpiä ohjelmistoja, vaan käsitteenä se ravistelee laajemmin. Nopeasti muuttuva ja kehittyvä aikakausi haastaa toimintakulttuuria ja tapaa toimia. Yritysten näkökulmasta digitalisaatio tuo uusia mahdollisuuksia, mutta herättää myös kysymyksiä. Millainen on tässä ajassa ja tulevaisuudessa menestyvä yritys?

Kajaanin ammattikorkeakoulu on polkaissut käyntiin Yritysten Digimentori Kainuu -esiselvityshankkeen, jossa kartoitetaan kainuulaisiin kärkialoihin kuuluvien pk-yritysten digitalisaation tasoa ja valmiuksia. Yritysten digimentori, hankkeen projektipäällikkö Esa Niiranen näkee digitaalisen osaamisen yhtenä kriittisenä tekijänä yrityksen menestymisessä markkinoilla.

”Yritysmaailma muuttuu väistämättä digitalisaation myötä. Ei ole kuitenkaan itsestään selvää, että kaikki yritykset olisivat vielä tarttuneet näihin mahdollisuuksiin”.

Yritysten digimentori –hankkeessa on jalkauduttu selvittämään kainuulaisten yritysten tarpeita.

”Osalla yrityksistä digivalmiudet ovat hyvällä mallilla. Voidaan puhua diginatiiveista yrityksistä, jotka ovat jo edelläkävijöitä suomalaisessa yrityskentässä ja koko liiketoiminta perustuu digitaalisuuteen. Joissakin yrityksissä osa toiminnoista on digitalisoitu ja joissakin vasta havahduttu muutostarpeeseen, jotta liiketoiminta säilyisi kilpailukykyisenä”.

Digimentori, hankkeen projektipäällikkö Esa Niiranen.

Digimentorin tehtävä onkin jakaa asiantuntemustaan ja olla yhdistävänä tekijänä tarpeiden ja tarjonnan kartoituksessa sekä havaita digitalisoinnin pullonkaulat yrityksen liiketoiminnassa. Yksinkertaisimmillaan tämä voi tarkoittaa esimerkiksi tuotteiden ja palvelujen saavutettavuutta nettikaupan kautta tai uusien markkinointikanavien haltuun ottamista. Digitaalisuuden hyötyä on myös kansainvälinen ulottuvuus maailman markkinoille pienten kotimarkkinoiden sijaan.

Hankkeessa pureudutaan myös harvaan asutun alueen haasteisiin ja siihen, miten palvelut saataisiin kaikkien ulottuville. Asiakaslähtöisten tarpeiden tunnistaminen nouseekin erityisen tärkeäksi. Digitaalisilla ratkaisuilla pyritään osaltaan luomaan hyvinvoivaa ja elinvoimaista Kainuuta.

Uusia liiketoimia voi syntyä, mutta tärkeää on myös se, että perinteisetkin toimijat pääsevät menestymään. Digitalisaation hyödyt tulisikin saada valjastettua yrityksen liiketoiminnan hyödyksi – paremmaksi tuottavuudeksi, asiakaslähtöisiksi innovaatioiksi, uusiksi työpaikoiksi ja talouskasvuksi.

Digitalisaatio mahdollistaa sen, että asioita voi ajatella ja tehdä kokonaan uudella tavalla. Digimentori Niirasen mukaan keskeinen tekijä on yritysten motivaatio lähteä kehittämään omaa toimintaansa. Myös ennakkoluulottomasta asenteesta uusia asioita kohtaan on hyötyä. Tiikerinloikan sijaan muutokseen voi lähteä pienemmilläkin askelilla.

Digimentori neuvoo yrityksiä eteenpäin asiantuntijaorganisaatioihin. Lisäksi hän järjestää tapahtumia, joissa yritykset pääsevät verkostoitumaan keskenään ja jakamaan ajatuksiaan digitalisaation haasteista ja mahdollisuuksista tulevaisuudessa. Digitaalisuuteen liittyvissä kehittämishankkeissa kannattaakin selvittää, voisiko hankkeeseen hakea avustusta. Avustuksen turvin voi käynnistää myös sellaisia kokonaisuuksia, joihin omat rahkeet eivät riittäisi.

Yritysten Digimentori Kainuu on Kajaanin ammattikorkeakoulun esiselvityshanke yritysten digitalisaatiosta Kainuun alueen yrityksille. Esiselvityksen perusteella tehdään alueellisia toimenpiteitä muun muassa alueen yritysten yhteistyöhön liittyen, eri aluetoimijoiden kanssa. ELY-keskus on myöntänyt hankkeeseen EAKR-osarahoitteista yritysten toimintaympäristön kehittämisavustusta 90 190 euroa. Hanke kestää 30.9.2019 asti.

Digimentori tutustuu aluetoimijoiden tarjontaan palveluista koulutukseen, laitteisiin, web-kaupankäyntiin ja näkyvyyteen sosiaalisessa mediassa. Digimentori suosittelee yrityskohtaisesti toimenpiteitä digitalisaation hyödyntämiseen ja miettii yhdessä yritysten kanssa uusia yritysryhmähankkeita ja kehittämishankkeita. Hankkeen lopputuloksena syntyy jatkokehittämishankkeita, joihin voidaan hakea esimerkiksi EAKR-, Business Finland- tai Maaseuturahastorahoitusta.

Kainuun ELY-keskuksen rahoituskatsaus Kainuussa loppuvuoden 2018 aikana rahoitetuista hankkeista on julkaistu ja se on luettavissa ELY-keskuksen ajankohtaisissa tiedotteissa: Kainuun ELY-keskuksen rahoituskatsaus syyskuu-joulukuu 2018.


Kirjoittaja, Kainuun ELY-keskuksen viestintäasiantuntija Anne Keronen nauttii Airbnb:n selailusta ja haaveilee itsestään täyttyvästä jääkaapista.

Kajaanilainen teknologiayritys matkaa kohti kansainvälisiä markkinoita: ”Moni hanke jäisi toteuttamatta ilman yritystukia”

Inmec Brix

Sokeria kahvin joukkoon, kakkutaikinaan tai marjojen päälle ripotellessaan harva meistä tulee ajatelleeksi, mitä kaikkea sokerin valmistus pitääkään sisällään. Valkoisen herkun matka kainuulaiseen kahvipöytään on pitkä, ja sen varrelta löytyy yllättävääkin osaamista, esimerkiksi kajaanilaista huipputeknologiaa.

Kajaanin Teknologiapuistossa toimiva, vuonna 2016 perustettu, Inmec Instruments Oy valmistaa teollisuuden mittalaitteita kosteuden ja kuiva-ainepitoisuuksien mittaamiseen. Neljä henkilöä työllistävä yritys on nyt laajentamassa liiketoimintaansa elintarvikealalle uudella kuiva-ainepitoisuusmittarilla. Mittari on käytössä suomalaisen sokeriteollisuuden lisäksi myös meijereissä, mutta koska kotimaan kysynnän rajat alkavat tulla vastaan, hakee yritys kasvua kansainvälisiltä markkinoilta muun muassa Aasiasta.

Koska sokerin tuotantomäärät ovat suuria, markkinoilla on paljon potentiaalia. Siitäkään huolimatta kansainvälistyminen ei suju sormia napsauttamalla, tietää pitkän uran viennin parissa tehnyt Inmec Instrumentsin toimitusjohtaja Markku Korhonen.

– Jos on uusi yritys ja uusi tuote, niin ensimmäinen haaste on saada uskottavuutta, kuvailee Korhonen kansainvälistymisen ensimmäistä sudenkuoppaa.

Hänen mukaansa uskottavuuden saavuttaa parhaiten kotimaisten referenssien kautta: kotipesä täytyy saada kuntoon ennen kuin kannattaa suunnata kansainvälisille markkinoille. Mikäli kotimaista näyttöä ei löydy, ulkomaiset asiakkaat on vaikea saada uskomaan tuotteeseen.

– Ulkomaiset asiakkaat kysyvät, että miksi heidän pitäisi uskoa tuotteeseesi, jos siihen ei uskota kotimaassasikaan, Korhonen täsmentää.

Kun kotimaiset referenssit ovat kunnossa, on aika laskea resurssit. Korhonen tietää, että vientikaupan tekeminen on pitkäjänteistä toimintaa, joka syö paitsi aikaa myös rahaa.

– Vientikaupan harjoittaminen on älyttömän kallista, sillä reissuja kohdealueelle täytyy tehdä useita. Resurssit täytyy olla mitoitettuna oikein.

Apua kansainvälistymiseen on mahdollista saada myös esimerkiksi ELY-keskuksen rahoituspalveluista, joissa yksi painopiste on kansainvälistymistä tavoittelevien yritysten tukemisessa.

– Alusta asti on kuitenkin pidettävä mielessä myös oma rahoitus ja panostus, Korhonen muistuttaa ja jatkaa, että yritystuet ovat kuitenkin hyvä lisä kansainvälistymisen ponnistuksessa.

– Tuet ovat todella tärkeitä ja moni hyvä hanke jäisi varmasti toteuttamatta ilman niitä. Esimerkiksi elintarviketeollisuuden vaatimissa pitkäkestoisissa laitteiden sertifiointiprosesseissa yrityksen kehittämisavustukset ovat kyllä paikallaan. Inmec sai juuri Eurooppalaisen hygieniasertifikaatin tuotteelleen.

ELY-keskus on myöntänyt Inmec Instruments Oy:lle Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittamaa yrityksen kehittämisavustusta 85 370 euroa kansainvälistymisen toimenpiteisiin.

 

Lue myös:

YES Kainuu -hanke tuo yrittäjyyskasvatuksen jokaisen kainuulaisen oppilaan saataville

Yritysten välistä yhteistyötä ja toimivia matkapaketteja hankkeen voimin

Elektronisen urheilun suosio kasvaa – eSports Center -hanke vastaa valmennustarpeeseen

Teemahanke vauhdittaa kainuulaisen metsäbiotalouden kasvua ja työpaikkojen syntyä

 


Ilona Mäki-Maukola

 

Kirjoittaja Ilona Mäki-Maukola työskentelee viestintäasiantuntijana Kainuun ELY-keskuksessa