Luontomatkailun uusi aika

Luontomatkailuyritys Wild Brown Bear investoi uudenlaisiin petokatselukokemuksiin. Tavoitteena on tarjota ainutlaatuisia luontoelämyksiä entistä laajemmalle asiakaskunnalle.

Hiljattain kaksikymmentä vuotta täyttänyt Wild Brown Bear Oy sijaitsee Kuhmon Vartiuksessa, vain muutamien kilometrien päässä nykyisestä rajanylityspaikasta. Petoeläinten valokuvaamiseen ja katseluun erikoistunut yritys toimii entisen rajavartioston rakennuksissa. Aikoinaan tyhjilleen jääneet tilat on ostettu ja muokattu nykyiseen käyttötarkoitukseensa yrityksen alkuvuosina.

– Vanha varastorakennus on uusittu yhteisruokailutilaksi ja entinen päärakennus on remontoitu majoituskäyttöön hankerahoituksella, kertoo hankekonkari ja luontomatkailuyrittäjä Ari Sääski.

Myöhemmin on ostettu noin 40 hehtaarin maa-alue Metsähallitukselta yrityksen toimintaa helpottamaan. Tontilla sijaitsevat päärakennusten lisäksi myös kojut, joita yleisesti käytetään piiloina silloin kun halutaan valokuvata villieläimiä niiden omassa elinympäristössään.

Kolme katselukojua kuvattuna ulkoa.
Itärajan tuntumaan on noussut yhteensä viisi villieläinten katseluun tarkoitettua luksuskojua, joista ensin otetaan käyttöön kuvassa näkyvät kolme kojua. Niiden myyntivaltteina ovat varustelu sekä petoeläimet. Kuvanottohetkellä kojujen rakentaminen oli vielä kesken.

Ennen yrittäjäksi ryhtymistä Sääski on ollut mukana mm. kehittämässä luontomatkailutuotteita Kainuussa.

– Olin kaupallisella alalla vajaat 20 vuotta ja luonto on ollut minulla mukana koko ajan. Taustalta löytyy esim. eräopaskoulutus, hän kertoo.

Pullonkaulaa puretaan investoinneilla

Eläinten perässä noin 95 % asiakkaista tulee Suomen ulkopuolelta. Tänä päivänä yrityksen tarjoamat majoitustilat eivät kuitenkaan vastaa enää asiakkaiden tarpeita.

– Ensi vuodelle kysyntä yhden hengen hyvin varustelluista huoneista on ylittänyt sen mitä pystymme tarjoamaan, Sääski toteaa.

– Keskimäärin kävijä viipyy meillä alle viikon. Piilokojuihin mahtuu yöpymään noin 70 henkeä, mutta päärakennuksen majoitukseen vain 30 henkeä vuorokautta kohden. Tämä on muodostunut meille pullonkaulaksi, koska kojuissa valokuvataan yöt ja päärakennuksessa nukutaan päivät.

Tilannetta on lähdetty korjaamaan erilaisten hankkeiden avulla. Ensin yrityksessä tehtiin investoinnin toteutettavuustutukimus, jossa kartoitettiin vaihtoehtoja esimerkiksi siitä, mikä uusiutuvan energian muodoista sopisi yritykselle parhaiten.

Tämän jälkeen käynnistettiin Kainuun ELY-keskuksen tukema hanke, jolla parannetaan majoitustarjontaa ja myös lämmitysjärjestelmä uudistetaan.

– Ilman avustusta en olisi lähtenyt investoimaan, koska syrjäseudulla pelkästään rakentamiseen liittyvät logistiikan kulut ovat korkeat.

Yrittäjän mielestä on hienoa, että tukijärjestelmä on helpottunut siitä, mitä se oli vuosia sitten.

– Kuittirumba on jäänyt pois, ja maksuhakemuksen jättämisestä rahat ovat tilillä noin viikossa, mikä vaatii toki sen, että kaikki muut paperiasiat ovat kunnossa, Sääski tietää

Olosuhteet mahdollistavat
laajentamisen

Piilokojuilla ympäröidyn suon viereiselle harjanteelle on noussut viisi luksuskojua, joissa voi nauttia hotellitasoisesta majoituksesta samalla kun seuraa villieläimiä. Alueelle on myös rakenteilla uudenlainen katselurakennus, johon mahtuu maksimissaan 60 henkeä.

– Katselurakennuksen alakerta on jaettu kolmeen osaan ja sen siivissä pystyy majoittumaan. Yläkerrassa on VIP-osasto, jonka yhteydessä on keittiö. Näin saamme ravintolapalvelut yhdistettyä eläinten katseluun, Sääski kertoo.

Yritys haluaa vastata kysyntään, koska olosuhteet mahdollistavat toiminnan laajentamisen. Kaikki kojut sijaisevat yrityksen omilla mailla ja ne ovat kävelymatkan päässä päärakennuksesta, jolloin turistiryhmien kuljettamiseen ei tarvita erillistä kyyditystä.

– Meillä asiakkaita ei tarvitsee kuljettaa minnekään, vaan kaikki kojut ovat saavutettavissa kävellen ja se on osasyy siihen, miksi olemme nyt lähteneet investoimaan. Villieläinten määrää se ei lisää, mutta näin voimme tarjota palveluamme entistä suuremmille asiakasryhmille.

Ekologiset luksuskojut

Yrittäjän itsensä suunnittelemissa kojuissa on lattialämmitys ja korkeatasoinen varustelu keittiöineen. Rakennusmateriaali on sahattu omalta tontilta. Kojujen perusideaa on lainattu lasikattoisista igluista, joista voi seurata revontulia. Suurista ikkunoista huolimatta luksuskojuissa on huomioitu myös yksityisyys.

– Kojujen muodossa ja sijoittelussa on mietitty sitä, ettei kojusta toiseen voi nähdä. Verhot on asennettu niin, etteivät valot häiritse alempana piilokojuissa olevia luontokuvaajia tai alueella liikkuvia eläimiä, Sääski luettelee.

Ari Sääski yhdessä luksuskojussa esittelemässä sisätiloja.
Luontomatkailuyrittäjä Ari Sääski luettelee luksuskojuihin sisältyvää varustelua. Jokainen koju myös sisustetaan uniikilla kuvateemalla. Kojujen suunnittelusta on vastannut yrittäjä itse.

Lämpö kojuihin ja katselurakennukseen tulee erillisestä hakelämpökeskuksesta. Polttoaineen suhteen yritys on omavarainen, koska myös hake saadaan omalta tontilta.

– Omavaraisuus parantaa kustannustehokkuuden lisäksi myös yrityksemme ekologisuutta. Jatkossa päärakennuskin lämpiää hakelämmöllä ja lämmityksen kapasiteetti riittää myös tuleviin investointeihin, jotka toteutuvat yrityksen sukupolvenvaihdoksen jälkeen.

Tavoitteena laajempi asiakaskunta

Tällä hetkellä Wild Brown Bear työllistää huhtikuusta lokakuuhun kestävän sesongin aikana 5-7 henkilöä. Markkinointi on aiemmin suunnattu vain ulkomaisille asiakkaille, mutta yritys pyrkii nyt laajentamaan asiakassegmenttiään. Myös sesonki muuttuu ympärivuotiseksi.

– Enää palvelua ei myydä pelkästään ulkomaisille luontokuvaajille, vaan meille voi tulla yritysporukka, matkanjärjestäjä tai juhlaseurue viettämään aikaa yhdessä ja kokemaan luontoelämyksiä myös talviaikaan.

Wild Brown Bear Oy on mukana myös Leaderin luotsaamassa Digitaaliset työkalut hyötykäyttöön -yritysryhmähankkeessa kolmen muun yrityksen kanssa.  Kehitteillä on mm. yhteisen varausjärjestelmän hyödyntäminen sekä yritysten yhteismarkkinointi. Yritykset tulevat jatkossa toimimaan Bear Center -nimisen brändin alla.

– Bear Centerin yhteismarkkinoinnilla voimme tarjota palvelut erikseen sekä katseluasiakkaille että valokuvausasiakkaille. Valokuvaajat vaativat vain hyvät olosuhteet kuvien ottamiseen, ja ne palvelut meillä on jo olemassa. Katseluasiakas haluaa tietyn laatutason, ja se muuttaa kaiken. Meillä on nyt luksuskojujen ja katselurakennuksen myötä tarjota katseluasiakkaille sellaiset puitteet mitä ei ole missään muualla, Sääski kiteyttää.

Petoturismi Kainuussa

Petoeläinten valokuvaaminen ja katselu matkailumuotona on syntynyt Kainuussa 90-luvun alkupuolella luontokuvaaja Lassi Rautiaisen toimesta.

Nykyisin villieläinten katseluun ja valokuvaamiseen erikoistuneita yrityksiä löytyy Suomesta kolmisenkymmentä kappaletta. Kainuun alueella, laskentatavasta riippuen, toimii yrityksistä noin kymmenen.

Petojen katseluun matkustetaan aina Kaukoidästä asti. Ainutlaatuiset olosuhteet ja kasvava kansainvälinen kysyntä ovat saaneet monet luontomatkailuyrittäjät investoimaan erityisesti majoituspalveluihin.

Lähimmät kilpailijat vastaavanlaisille olosuhteille, joissa villieläimiä voi tarkkailla niiden omalla elinalueellaan, löytyvät Pohjois-Amerikasta.

Kainuussa petoeläimet ovat merkittävä työllistäjä ja matkailutulojen tuoja. Viiden suurimman Kainuuseen rekisteröidyn petokatseluyrityksen liikevaihto yltää arviolta noin 1,5 miljoonaan euroon vuosittain. Kasvu jatkuu edelleen tasaisena.

Lisäksi luontomatkailijat tuovat välillisesti tuloja myös muihin yrityksiin Kainuussa.

Suomalaiset luontomatkailutoimittajat ovat valinneet petoturismin parhaaksi luontomatkailutuotteeksi vuonna 2009. 


Vekkari-lehden kansikuva.

Kirjoitus on julkaistu Vekkari-lehdessä syksyllä 2019, joka on Kainuun ELY-keskuksen ja Elävä Kainuu Leader- ja Oulujärvi Leader -ryhmien tiedotuslehti.

Lehti sisältää käytännön esimerkkejä rahoitetuista hankkeista.

Lehden voi lukea kokonaan sähköisessä muodossa: Vekkari 2019 – Rohkeutta yrittää (doria.fi)

Karolineburgin kartanon historia jatkuu seuraavallekin vuosisadalle

Suomen pohjoisin kartano, Kartanohotelli Karolineburg, on toiminut persoonallisena majoitus-, juhla- ja kokouskohteena aivan Kajaanin keskustan kupeessa 30 vuotta. Suojellun kartanon ja sen pihapiirissä olevien rakennusten historia ulottuu kuitenkin jo vuoteen 1836.

Tuomarikunnan tuomari Fredrik Calamnius rakennutti kartanon Joutava-nimisen torpan tilalle, silloin yli tuhannen hehtaarin kokoiselle maa-alueelle. Sen jälkeen kartanon omistus on vaihtunut aina aatelisherroista sahayhtiön kautta nykyiselle omistajalleen, perheomisteiselle Karolineburg Oy:lle vuonna 1987. Kartano sijaitsee Kajaanijoen ja Kajaanin linnanraunioiden vieressä, 500 metrin päässä kaupungin keskustasta, mutta silti hyvin rauhallisella omalla laajalla aidatulla pihamaallaan. 

Ilmakuva Karolineburgin pihamaasta ja rakennuksista. Kuvasta näkee kartanon läheisen sijainnin Kajaanin keskustan liepeillä.
Karolineburg sijaitsee Kajaanijoen ja Kajaanin linnanraunioiden läheisyydessä, lähellä kaupungin keskustaa.

Vuodesta 1992 alkaen Karolineburgissa toimi useita eri yrittäjiä vuokralaisena kunnes vuonna 2012 kartanon liiketoiminta siirrettiin takaisin Karolineburg Oy:lle. Karolineburgin nykyisen toimitusjohtajan Hilla-Rina Palokarin vanhemmat, Vesa ja Raili Palokari, ovat hotelli- ja ravintola-alalla pitkän linjan yrittäjiä ja aikoinaan he olivat tekemässä päätöksen Karolineburgin hankinnasta ja sen saneerauksesta hotellikäyttöön. Hilla-Rinan palo yrittäjyyteen ja hotellialalle syttyi jo pienestä pitäen vanhempien mukana perheyrityksen hotelleissa kulkiessa.

– Karolineburgin toiminnassa olen ollut itsekin mukana vuodesta 2012 lähtien. Ensin kesätyöläisenä, josta heräsi kipinä kartanon potentiaaliin ja sen kehittämismahdollisuuksiin, Hilla-Rina kertoo.

Palokari suoritti välillä korkeakouluopiskelut loppuun yliopistossa Lyonissa Ranskassa. Vuonna 2017 hän aloitti Karolineburg Oy:n toimitusjohtajana. Inarinsaamelainen Hilla-Rina asuu nykyisin Rovaniemellä.

Koronarahoitus turvaa toiminnan jatkoa

Kartano on vaatinut vuosien varrella paljon kunnostus- ja imagotyötä. Karolineburg liki 200-vuoden iässään on suojeltu kohde ja rakennusten, vanhan pihapiirin sekä puutarhan ylläpito vaativat huomattavasti pääomaa. Kartanon toimintaa alettiin aktiivisesti kehittämään kun liiketoiminta siirtyi takaisin Karolineburg Oy:lle kahdeksan vuotta sitten. Kehitystyön tuloksena kysyntä ja liikevaihto alkoivat tasaisesti kasvamaan.

Karolineburgin pihapiirissä sijaitsee päärakennus sekä kolme rakennusta kullakin sivulla. Pihan keskellä on istutuksia ja lipputanko.
Suomen pohjoisin kartano, Karolineburg, on idyllinen kohde rakennuksineen ja puutarhoineen.

Maailmanlaajuinen COVID-19 kriisi laittoi hetkessä vaakalaudalle vuosien kehitystyön majoitusten ja tilaisuuksien varaustilanteen romahtaessa alas maaliskuussa. Tiukasta taloustilanteesta huolimatta yritys on kuitenkin onnistunut hoitamaan laskunsa maksujärjestelyjen kautta. Myös Karolineburgin sisaryhtiö, Oy Rova-Rest Ab, on pystynyt tukemaan kartanon toimintaa.

– Onneksemme meille myönnettiin ELY-keskuksen koronarahoitusta, jotta kehitystyömme ei tarvitse täysin keskeytyä, Hilla-Rina iloitsee.

– Tulemme hyödyntämään myönnetyn rahoituksen pääasiassa paikallisten asiantuntijapalveluiden käyttämiseen. Asiantuntija-apua tarvitsemme muun muassa pitkäjänteisen strategian, markkinointisuunnitelman, palvelumuotoilun ja mahdollisesti sisustussuunnittelun tekemiseen.

Yrityksen suunnitelmissa on myös täydentää juhlapalveluja. Osa rahoituksesta on tarkoitus hyödyntää suunnittelutyöhön, jossa yksi piharakennuksista muutetaan tanssiladoksi. Tämä tuo oivallisen lisän kesäjuhliin suuren ranskalaisen kartanopuutarhan lisäksi.

– Tuotteemme on jo nyt sen verran ainutlaatuinen, että keskitymme sen parantelemiseen ja viimeistelyyn, jotta vieraamme voisivat nauttia jatkossa entistä enemmän miljööstämme. Tämän hankkeen ulkopuolella olemme myös suunnittelemassa siirtymistä täysin uuteen sähköiseen varausjärjestelmään, ja sen myötä uskomme saavamme omat ja yhteistyökumppanimme tuotteet paremmin tarjolle, Hilla-Rina jatkaa.

Luottavaisin mielin tulevaisuuteen

Koronatilanteesta huolimatta näyttää kuitenkin, että Karolineburg tekee huhtikuussa päättyvällä tilikaudella ensimmäistä kertaa positiivisen tuloksen. Kasvua on tapahtunut joka vuosi vuodesta 2012 alkaen yrittäjien sekä työntekijöiden kovan panoksen tuloksena, unohtamatta asiakkaita.

Hilla-Rina on luottavainen tulevaisuuteen ja näkee jotain hyvääkin vallitsevasta koronakriisistä huolimatta.

– Uskon, että kuluttajat Suomessa ja maailmalla ovat entistäkin tietoisempia tukemaan pieniä yrityksiä suosimalla heidän palveluitaan. Todennäköisesti kotimaan matkailu tulee saamaan uutta kasvua tämän kriisin seurauksena. Myös kansainvälinen matkailu lähtee pikkuhiljaa elpymään ja uskon matkailun naapurimaista myös lisääntyvän.  

– Kajaani ja Kainuu tulevat olemaan jo lanseeratun uuden hyvän brändityön myötä entistä houkuttelevampia matkailukohteita. Tärkeintä nyt on ottaa huomioon kriisin myötä muuttunut ja muuttuva kuluttajakäyttäytyminen ja kehittää palveluita vastaamaan näitä vaatimuksia. Me tuotamme ja kehitämme palveluitamme meidän nykyisille ja tuleville asiakkaillemme, Hilla-Rina jatkaa.

Inarinsaamelainen Hilla-Rina luotsaa Karolineburgia luottavaisin mielin eteenpäin.
Hilla-Rina Palokari on seurannut vanhempien jalanjäljissä hotellialalle jo pienestä pitäen.

Karolineburgin tulevien vuosien tavoitteena on selkeyttää strategiaansa ja asiakkaille suunnattuja palveluja, jotta ne ovat helposti ostettavissa ja tilattavissa. Lisäksi yritys haluaa tuoda entistä enemmän esille sitä, että kartano on myös yritysasiakkaille mainio majoitus-, juhla- ja kokouskohde. Tärkeänä tehtävänä on myös Suomen pohjoisimman kartanon tunnettuuden kasvattaminen laajemminkin.

Hilla-Rina kokee olevansa onnekas, että heille myönnettiin rahoitusta, jotta kehitystoimet eivät suojellulla Kartanolla seisahdu.

– Jos rahoitusta ei olisi saatu, tulevaisuuden näkymät olisivat huomattavasti epävarmemmat ja epäselvät. Nyt voimme asiantuntijoiden tuella luoda koronan jälkeisen ajan visiota ja toimenpiteitä. Nämä mahdollistavat ja motivoivat pitämään kehitystyön käynnissä myös vaikeina aikoina, Hilla-Rina pohtii.

– Jos olosuhteet sen vain sallivat, kohta 200-vuotiaan Karolineburgin Kartanon historia voi jatkua vielä seuraavallekin vuosisadalle! 


Kartanohotelli Karolineburg on saanut ELY-keskuksen koronarahoitusta keväällä 2020. Yrityksen saama avustus on myönnetty kehittämistoimenpiteisiin. Kehittämistoimenpiteiden tarkoitus on parantaa yrityksen mahdollisuuksia koronaviruksen aiheuttamassa markkina- ja tuotantohäiriötilanteessa ja sen jälkeen.

RekryKainuuLive – Osaavaa työvoimaa Kainuuseen

Oletko koskaan tullut ajatelleeksi omaa toiminta- ja elinympäristöä työllisyyden näkökulmasta? Oman kunnan tai kaupungin väestörakennetta tai elinkeinoaloja? Entäpä sitä, mikä vaikutus sillä on omassa elämässäsi tai tulevaisuudessa – entä lapsesi tulevaisuudessa? Mitä tapahtuu, jos elinkeinot hiipuvat, yritysten kehittyminen pysähtyy eikä osaavaa työvoimaa löydy tai sitä ei ole saatavilla?

Nykypäivänä, kun töiden perässä liikutaan yhä enemmän, käymme kilpailua työvoimasta maan sisällä yhä kovemmin. Työvoimapula jarruttaa jo tällä hetkellä yritysten kasvua ja kehittymistä ja voi jossain tapauksissa johtaa yritysten sijoittumiseen muualle. Myös osaava työvoima liikkuu kehittyvien yritysten perässä.

Mikä sinua työnhakijana, työntekijänä tai yrittäjänä vetää Kainuuseen? Miten voimme yhdessä luoda terveen ja avoimen ympäristön elinkeinoelämän kehittämiseksi? Työllisyydenhoito on myös asuinalueen mainetyön kannalta merkittävää. Yhteiskuntamme toimii viime kädessä yhtenä verkostona ja siinä verkostossa tulee kaikkien osien toimia, jotta hyvinvointimme olisi taattu niin alueellisesti kuin myös yhteiskunnallisestikin.

RekryKainuuLive – Osaavaa työvoimaa Kainuuseen modernein keinoin -hanke on käynnistetty kehittämään Kainuun työvoima- ja yrityspalveluja. Lisäksi hankkeessa pureudutaan työvoiman rekrytointiin ja saatavuuteen yhdessä alueen eri toimijoiden kanssa.

Hankkeen tavoitteena on lisätä yritysten ja työnantajien rekrytointiosaamista modernein keinoin ja saattaa työnantajat ja työnhakijat yhteen. Uusi toimintakonsepti tuo tietoa yrityksistä ja niiden rekrytointitarpeista aiempaa tehokkaammin potentiaalisille työnhakijoille, paluumuuttajille, opiskelijoille sekä muille alueesta kiinnostuneille.

Erityistavoitteena on myös edistää heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä uusia palveluita ja toimintamalleja hyödyntämällä. Hankkeen konkreettisena toimenpiteenä on kehittää uusia innovatiivisia ratkaisuja rekrytointiosaamiseen ja työnhakumahdollisuuksien parantamiseen.

RekryLiven juontaja haastattelee suorassa lähetyksessä Kainuun soten työntekijöitä.
Kainuun uudessa sairaalassa tehtiin MessiLive -lähetys, jossa Kainuun sotelle etsittiin uusia työntekijöitä.

– Sinänsä emme ole innovoimassa mitään uutta. Pikemminkin yleisöä tavoitellaan nykyaikaisilla menetelmillä hyödyntäen olemassa olevia alustoja ja keinoja, kuten sosiaalista mediaa ja hyväksi havaittua MessiLive.fi -palvelua, hankkeen projektipäällikkö Kristi Loukusa kertoo. Modernien ja digitaalisten keinojen käyttöönotto ja vuorovaikutteiset verkkolähetykset pyrkivät parantamaan työnantajien ja työnhakijoiden kohtaamista. MessiLive.fi on todella mielenkiintoinen konsepti, joka murtaa täysin perinteiset rekrytointitavat, ja tämä konsepti tulee myös Kainuussa käyttöön.

Työnantajat ja -hakijat kohtaavat

MessiLive.fi on palvelu, jossa yhdistyy tuorein tekniikka, vahva vuorovaikutusosaaminen ja pitkä kokemus työnantajien sekä työnhakijoiden palvelemisesta. On kaikkien etu, että oikea tekijä löytää itselleen oikean työpaikan mahdollisimman nopeasti. Kevään aikana on jo toteutettu muutamia lähetyksiä Kainuussa.

RekryKainuuLive -hankkeen verkkosivuilla halutaan tarjota hyvää informatiivista sisältöä työnhakijoille, työnantajille kuin myös yrittäjille ja yrittäjiksi aikoville. Tavoitteena on myös julkaista omia podcasteja, joiden aiheet käsittelevät työelämää ja yrittäjyyttä, maustettuna inspiroivilla tarinoilla kainuulaisesta elämäntyylistä.

Hankkeen kohderyhmät ovat työttömät työnhakijat Kainuussa ja Kainuun ulkopuolella, alueesta kiinnostuneet työnhakijat, potentiaaliset työperäiset maahanmuuttajat, kainuulaiset yritykset, erityisesti pk- ja mikroyritykset ja muut työnantajat, koulutuksen tarjoajat sekä TE-toimiston henkilökunta sekä muut työttömille palveluja tarjoavat tahot.

– Palvelumme ovat tarjolla kaikille yllä mainituille kohderyhmille, olit sitten työnhakija vailla nykyaikaista CV:tä tai yritys, joka kaipaa rekrytointiapua.

Suorat rekrytointilähetykset ovat tarjolla kaikille Kainuussa toimiville yrityksille, jotka haluavat tuoda esille avoimia työpaikkoja sekä koulutusmahdollisuuksia.

Rekrytointilähetyksiä on mahdollisuus hakea jo nyt ja ensimmäisiä suoria lähetyksiä on tarkoitus toteuttaa jo kesäkuussa. Toukokuun lopussa on luvassa suora lähetys itse MessiLive.fi -palvelusta, joten sitä odotellessa kannattaa ottaa hankkeen some-kanavat seurantaan. Hankkeen tavoitteena on toimia tässäkin yhteydessä asiakaslähtöisesti, avoimesti ja läpinäkyvästi.

RekryKainuuLive -hanke starttasi maaliskuussa 2020. Projektipäällikkönä toimii Kristi Loukusa ja mediavastaavana Jani Hyvönen. Heidän tehtävänään on yhdessä kehittää ja jalkauttaa toimintakonsepti pysyväksi toiminnaksi osaksi TE-palveluita. Kristi vastaa hankkeen etenemisestä ja toimii pääsääntöisesti live- ja nauhoitussessioiden juontajana. Mediavastaavan työtehtävänä on huolehtia teknisen puolen toteutuksesta.

Lisätietoja RekryKainuuLive -hankkeesta:

Seuraa hanketta somessa:

Uutisointi hankkeesta:

YLE: Kainuussa sattui satumainen ajoitus – juuri ennen koronaa etsittiin keino, jolla työntekijöitä voi houkutella etänä


RekryKainuuLive -hankkeelle on myönnetty Euroopan sosiaalirahaston tukea (390 640 euroa) syksyllä 2019. Kaksivuotinen hanke toimii osana Messilive.fi -konseptia. Hankkeessa luodaan pysyvä palvelumalli Kainuuseen, ja hankkeen päätyttyä toiminta jatkuu osana Kainuun TE-toimiston palvelutarjontaa. Hanke kytkeytyy tiiviivsti Kainuun mainetyöhön, minkä on huomattu olevan tärkeä osa työllisyydenhoitoa. Hanke on määritetty toteutettavaksi aikavälillä 1.3.2020 – 28.2.2022.