Voimaa Verkostotreffeiltä

vaaran-harjoitus

Vaikka Kainuun TE-palveluiden asiantuntijoiden ja työllisyyttä edistävien hanketoimijoiden yhteisessä verkostoitumis- ja valmennuspäivässä, Verkostotreffeillä, puhuttiin paljon, korostui yksi aihe ylitse muiden: yhteistyö ja sen voima.

Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Kainuun TYPO-koordinaatio-hanke ja Osaava ohjaaja -hanke.

Miten yhteistyö ja verkostoituminen liittyvät toisiinsa?

”Kainuu on pieni ja ihmiset tuttuja”, kahvipöytäkeskusteluissa todettiin, mutta silti moni pöytäryhmä joutui tekemään esittelykierroksen ennen varsinaisia keskustelutehtäviä. Lähes jokaisessa pöydässä nimittäin istui joku, joka ei kaikille ollut entuudestaan tuttu.

”Verkosto voi ikään kuin olla olemassa, mutta sitä pitää osata käyttää. Yhteistyö on helpompaa, kun kasvot ovat tutut.”

Verkostotreffien valmentajana toiminut Intotalon Ollis Leppänen vauhdittikin osallistujien kasvotutustumista speed datingilla, joiden aikana jokaisen tuli etsiä itselleen keskustelukumppaniksi henkilö, jota ei aiemmin ollut tavannut.

pikatreffit

Asiakkaan asia ja luottamus kerralla kuntoon

Käydyissä keskusteluissa muun muassa jaettiin asiakastyössä opittuja hyviä käytänteitä ja todettiin, että usein näiden hyvien käytänteiden taustalla on yhteistyön hyödyntäminen. Yhden ihmisen ei tarvitse olla jokaisen asian asiantuntija, kun hänellä on ympärillään verkosto, jonka muut jäsenet auttavat tarvittaessa. Ja kun asiakkaan polku verkoston jäseneltä toiselle on ennalta suunniteltu, saa hän asiansa kerralla kuntoon.

Unohtamatta tietenkään sitä yhteistyötä, jota tehdään asiakkaan kanssa. Kun yhteistyö sujuu, syntyy luottamus, jonka johdosta päästään entistä parempiin tuloksiin.

speeddating

Forum-teatterissa epäkohdat ratkaistaan yhteistyöllä

Verkostotreffeistä erityisen teki iltapäivällä nähty Vaara-kollektiivin vetämä forum-teatteriesitys. Totuutta ja leikkiä yhdistävä teatterimuoto on oivallinen keino synnyttää uudenlaista ajattelua ja keskustelua hankalista tilanteista. Forum-teatteri osallistaa yleisöä, jonka tehtävänä on käsitellä, keskustella ja kokeilla, miten erilaiset toimintatavat vaikuttavat esille nostettuihin tilanteisiin.

Teatterin yleisössä verkostotreffiläiset pääsivät seuraamaan omaa työtään ikään kuin sivusta. Esitettyjen tilanteiden ongelmakohtia ratkottiin niin ikään yhteistyössä keskustellen, välillä nauraen ja välillä vakavoituen: ”Esitys sai tajuamaan, miten moni asia vaikuttaa onnistumiseen!”

liisa2

 

”Onnistunut Verkostotreffipäivä kokosi verkostoitumaan kainuulaisia työllisyydentoimijoita. Aamupäivällä jaettiin toimivia käytänteitä ja tarinoita asiakasohjauksen arkityöstä.  Iltapäivän Vaara-kollektiivin Forum-teatteriesitys meni aivan ihon alle. Esitys asiakkaan, ”työttömän Timon” kohtaamisesta Katto Oy:ssä oli herättelevä. Moni pystyi samaistumaan esityksen tilanteisiin ja haasteisiin tai löysi jopa jossain kohtaa esitystä itsensä, työkaverinsa tai asiakkaan.

 

Esityksessä tuotiin kärjistäen, mutta toisaalta hauskasti ja symbolisesti esille epäkohtia ja haasteita, joita usein kohtaamme arjen työssä asiakkaiden kanssa. Esitys myös muistutti kuinka monet asiat ja muuttujat vaikuttavat asiakasohjaukseen. Toisaalta asiakasohjaustyötä jokainen tekee omalla persoonallaan ja työtä voi tehdä oikein monella eri tavalla.

 

Kiitos kaikille osallistujille onnistuneesta ja virkistävästä treffipäivästä!”

 

Anja, Päivi, Maija ja Merja
Kainuun TYPO-koordinaatio ja Osaava ohjaaja -hankkeesta

 


1.2. järjestetystä tapahtumasta jutun kokosi Kainuun ELY-keskuksen viestintäasiantuntija Ilona Mäki-Maukola

10 väitettä yrittäjyydestä ja muutoksesta

 

img_0211

1. Tekoäly, Airbnb, Uber, posti leikkaa nurmikoita, pankki perustaa sairaalan, autot ajavat itsekseen…maailma muuttuu vauhdilla.
– Uudistu – tulevaisuus on jo täällä

2. Entisaikoihin yrittäjyys oli nippu-uiton kaltaista staattista toimintaa. Tänä päivänä yrittäjyyttä kuvaa paremmin koskenlasku. Tilanteet muuttuvat jatkuvasti.
– Petri Rajaniemi, Ponder Nobs Oy:n yrittäjä ja asiantuntijakollektiivi Future Works Oy:n perustajaosakas

3. Yrittäjyyttä voi verrata myös pianon virittämiseen: kalliskaan flyygeli ei ole minkään arvoinen, mikäli se seisoo huoneen tai konserttisalin nurkassa käyttämättömänä ja virittämättömänä. Liiketoiminta voi menettää arvonsa, jos sitä ei pidä vireessä.
– Pirjo Oikarinen, toiminnanjohtaja, Oulujärvi Leader

img_0267

4. Parempaa voi syntyä vasta, kun toiminta muuttuu. Toiminta muuttuu, vasta kun ajattelu muuttuu. Ajattelu muuttuu vain kyseenalaistamalla entinen ajattelu.
– Petri Rajaniemi

5. Kasvun pysäyttää ajatus ”Ei tarvii lähtee repimään. Ihan hyvin pärjää näinkin.”
– Petri Rajaniemi

6. Se kultaviljaa niittää, ken leveämmät ojat kaivaa ja tulevaisuuteen uskoo.
– Saarijärven Paavo (J. L. Runeberg)

mypose2

7. Kaikkein tärkeimmäksi nousevat ne kyvyt, joita koneella ei ole.
Petri Rajaniemi

8. Kaikilla meillä on digitalisaation mahdollisuudet käytössä.
– Petri Rajaniemi

9. Kasvun ihme ei ole ylivertaisessa ideassa, vaan rohkeudessa toteuttaa se. 
Petri Rajaniemi

kasvun-ihme-ei-ole-ylivertaisessa-ideassa-vaan-rohkeudessa-toteuttaa-se

10. Muutokseen ei tarvitse lähteä yksin, sillä yrittäjä saa tukea maaseuturahastosta.
– Pekka Knuutinen, yksikön päällikkö, Kainuun ELY-keskus

Allekirjoitatko yllä esitetyt väitteet? Osallistu keskusteluun Twitterissä @kainuunely.


Väitteet on kerätty 19.1. Kajaanin Kaukametsässä järjestetyssä Uudistu – tulevaisuus on jo täällä tapahtumassa. Tapahtumaan osallistui kainuulaisia yrityksiä, yrittämisestä kiinnostuneita sekä yrittäjien kanssa työskenteleviä; muuttuneen ja alati muutuvan toimintaympäristön kanssa painivia toimijoita. Tilaisuuden pääjärjestäjät olivat Kainuun ELY-keskus, Elävä Kainuu Leader sekä Oulujärvi Leader ja sen päärahoittaja oli maaseuturahasto.

Kirjoittaja Ilona Mäki-Maukola toimii viestintäasiantuntijana Kainuun ELY-keskuksessa.

Terveiset Kainuun taimenseminaarista!

FLF ry:n järjestämässä Kainuun taimenseminaarissa 18.1.2017 kuultiin ajankohtaista tietoa taimenkantojen nykytilasta, uhkakuvista ja tulevaisuuden haaveista. Kainuun ELY-keskus ja tätä edeltävät organisaatiot ovat olleet keskeisessä roolissa palautettaessa aiemmin perattuja koskia lähemmäksi niiden alkuperäistä luonnontilaa. Koskiympäristöt ovat taimenen elinkierrolle välttämättömiä lisääntymis- ja poikasten kasvualueina. Ponnisteluista huolimatta kunnostusten tulokset eivät ole olleet toivotun kaltaisia.

Seminaarissa kuultiin, kuinka ahtaalle vaeltavat taimenkantamme ovat maassamme ajautuneet. Yksi keskeinen tekijä tuhon tiellä on ollut verkkokalastus. Mikäli taimenkantoja halutaan elvyttää, edellyttää se myös voimakasta kalastuksen säätelyä. Pelkkien istutusten varaan hoitoa ei voi rakentaa, koska viljelykannat tarvitsevat uudistamista luonnonkierron läpikäyneistä kaloista. Vuosien kuluessa viljelykalat ovat laitostuneet ja niiden tuottama istutustulos on samalla heikentynyt. Laitospoikasten eloonjääntiä pyritään parantamaan mm. virikekasvatuksella. Myös ilmaston lämpeneminen voi olla viileitä ja hapekkaita vesiä suosivalle taimenelle uhka.

Kainuussa on tunnistettu taimenen kalastuksen tarjoamat mahdollisuudet matkailulle. Kuhmossa sijaitsee luonnolliseen lisääntymiseen soveltuva koski aivan kaupunkitaajaman ytimessä. Viime syksynä kunnostetussa Pajakkakoskessa ihmiset saattoivat omin silmin seurata taimenen kutupuuhia. Kuhmossa on yli sata koskea ja tätä kaupungin matkailu haluaa myös markkinoinnissa hyödyntää. Toki Kuhmossakin riittää vielä runsaasti työsarkaa taimenkantojen vahvistamiseksi.

Seminaarin lopuksi Anni Yli-Lonttinen kertoi omasta yrityksestään Kajana Club Oy, joka tarjoaa nettipohjaisia perhokalastuskursseja sekä opaspalveluja.

kimmo_kehys
Ennen oli taimenet suuria ja kalamiehet nuoria!

Kirjoittaja Kimmo Virtanen toimii ylitarkastajana Kainuun ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -yksikössä.