Työttömien ääni kuuluviin

Kainuun TYPin asiakkaat ovat erityisen tyytyväisiä saamaansa henkilökohtaiseen tukeen ja palveluun. He kokivat elämänlaatunsa parantuneen TYPin asiakkuuden aikana. Tulosten mukaan TYPin toiminta vaikuttaa nostavan myös työ- ja toimintakykyä. Tulosten taustalla on asiakaslähtöinen tutkimus Kainuun TYPin palveluprosessin vaikutuksesta koettuun elämänlaatuun sekä työ- ja toimintakykyyn.

TYP on työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu, joka on lakiin perustuva yhteistoimintamalli. Mallissa kunta, Kela ja TE-toimisto arvioivat yhdessä työttömän palvelutarvetta, suunnittelevat työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaisen palvelukokonaisuuden sekä vastaavat työllistymisprosessin etenemisestä ja seurannasta.

Tutkimuksessa haastateltiin kymmentä Kainuun TYPin asiakasta, 17 Kainuun TYPin vakituisen henkilökunnan jäsentä sekä johtotiimi, joka toimii työryhmänä Kainuun TYPin johtoryhmälle.

Työllistymisen haasteet

Työttömien työllistymisen edistäminen on haasteellisessa ja ristiriitaisessa tilanteessa. Valtio on siirtänyt vastuuta työttömien työllistymisestä enenevästi kunnille, toisaalta TYP-toiminta edustaa juuri kuntien ja valtion yhteisvastuun näkökulmaa. Meneillään olevat muutokset voivat joko tiivistää tai eriyttää yhteistyötä.

Kainuussa vuonna 2018 maksettiin työttömyydestä aiheutuvia työmarkkinatuen kuntaosuuksia yli 5 miljoonaa euroa. Työmarkkinatuen kuntaosuudet ovat valtava menoerä kuntien taloudessa. TYPin tavoitteena on edistää työttömien työllistymistä julkisten työvoimapalveluiden ja sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluiden avulla siten kuin palvelujen tarjoamisesta erikseen laissa säädetään. TYP-toiminta on ollut lakisääteistä vuodesta 2015 alkaen jokaisessa kunnassa.

Työurien moninaistuminen ja työmarkkinoiden monimutkaistuminen erilaisiin osiin sekä työttömyyden kroonistuminen ovat suurimmat haasteet työvoimapolitiikassa. Työmarkkinat ovat epävakaita ja työelämä vaatii nykyisin moniammatillisuutta. Digitaalisuus on tuonut omat haasteensa työntekoon ja osaamista vaaditaan myös tiimityöskentelystä.

Palvelujen yhteensovittamisella työttömyyden hoitamiseen

Työttömyyden kroonistuminen edellyttää palveluiden yhteensovittamista, koska työttömyys liittyy osaamiseen, terveyteen ja sosiaalisiin kysymyksiin. Pitkäaikaistyöttömillä on useilla terveys- ja mielenterveysongelmia, jotka ovat esteenä työllistymiselle. Terveys- ja mielenterveysongelmien hoitaminen on ensisijaisesti tärkeää, jotta työllistymisen esteet voidaan ylittää.

Kuvassa neljä henkilöä on laittanut kädet keskelle päällekkäin. Kuvastaa yhteistyötä ja yhteenkuuluvuutta.
Pitkäaikaisen työttömyyden hoitamisessa palvelujen yhteensovittaminen on tärkeää. Kuva: Pixabay.

Peppi Saikku korostaa väitöskirjan tutkimustuloksissaan, että on tärkeää aktivoida myös palvelunkäyttäjät mukaan. Saikun mielestä aktivointi-, kuntoutus- ja työkykypolitiikat pitäisi nähdä yhtenä kokonaisuutena, jotta mahdollisilla sote-uudistuksilla pystyttäisiin auttamaan vaikeasti työllistettävien työllistymistä ja hyvinvointia ylipäätään.

Toteutetun tutkimuksellisen kehittämistyön yhtenä tavoitteena oli saada palvelunkäyttäjien ääni kuuluviin ja osallistaa heidät kehittämään Kainuun TYPin palveluprosessia sellaiseksi, että se palvelisi juuri heitä. Tuloksista selvisi myös, ettei työ- ja toimintakyvyn arviointi ole systemaattista ja se vaatii kehittämistä. Tavoitteiden asettelu yhdessä palvelunkäyttäjän kanssa on kaiken keskiössä. Mikäli tavoitteita ei mielletä omiksi, putoaa palvelulta päämäärä ja pohja. Resurssit intensiiviselle työlle on siis turvattava jatkossakin.

Tutkimuksen tulokset ja johtopäätökset

Tulosten mukaan TYPin toiminnasta on hyötyä palvelunkäyttäjille niin työ- ja toimintakyvyn kuin elämänlaadunkin saralla. Palvelunkäyttäjät arvioivat työ- ja toimintakykynsä usein suhteellisen heikoksi. Myös tukipalvelujen saatavuus koettiin hankalana, ja osa asiakkuuksista olikin pitkittynyt jopa 10 vuoden mittaisiksi.

Työ- ja toimintakyvyn ja ohessa elämänlaadun taso pitkäaikaistyöttömillä on valtakunnallisesti varsin matalalla. Työllistyminen pitkäaikaistyöttömän henkilön tavoitteena on kuitenkin epärealistinen, sillä elämänlaadun ollessa heikko, ei henkilöllä ole hallussaan edellytyksiä pärjätä työelämässä. Jo arjessa pärjääminen voi tuottaa hankaluuksia.

Asiakkaan tavoitteita tulisi laskea realistisemmalle ja konkreettisemmalle tasolle. Elämänlaatua ja työ- ja toimintakykyä pitäisi lähteä parantamaan ns. ruohonjuuritasolta. Tämä voi olla merkittävä askel pitkäaikaistyöttömän henkilön arjen hallinnan paranemiselle.

Työttömyystason laskemisen ja pitkäaikaistyöttömien kuntoutuksen toimivuuden takaamiseksi on eri palveluiden yhteistyö ensisijaisen tärkeää. Asiakkaan hyvinvoinnin kannalta olisi tärkeää, ettei hän missään vaiheessa koe jäävänsä avun ulkopuolelle esimerkiksi kohtuuttomien pitkien jonojen vuoksi.

Osatyökykyisten työllistäminen

Myös työnantajille pitäisi kehittää lisää kannustimia, jotka rohkaisisivat antamaan paikan esimerkiksi osatyökykyiselle työnhakijalle. Kuntien kuuluisi ottaa isompi rooli työllistymispalvelujen järjestämisessä, koska työmarkkinatukisakkomaksut kuormittavat kuntien taloutta. Aikaisemmissa tutkimuksissa muun muassa Peppi Saikku on todennut, että pitkäaikaistyöttömien palveluista ei tunnu viime kädessä olevan vastuussa mikään taho. Tähän meillä Kainuussa pitäisi tarttua ja myös kuntien ottaa enemmän vastuuta pitkäaikaistyöttömien palveluiden järjestämisessä.


Kirjoittaja Milla Tikkanen on opiskellut Oulun ammattikorkeakoulussa Sosiaali- ja terveysalan johtamisen ja kehittämisen koulutuksessa ja valmistunut tänä syksynä. Tikkanen toimii Kajaanin kaupungin työllisyysasiantuntijana ja TYP-johtajan viransijaisena.

Tikkasen ylempään ammattikorkeakoulututkintoon kuuluva lopputyö on luettavissa Theseuksessa: ”Kainuun TYPin palveluprosessin vaikutus palvelunkäyttäjien koettuun elämänlaatuun sekä työ- ja toimintakykyyn” .

Yritysten rekrytointiosaaminen ja kyky sopeutua haasteelliseen työvoimatilanteeseen

Osaavan työvoiman saatavuus on muodostunut isoimmaksi haasteeksi yrityksien kehittymiselle Suomessa kuten myös Kainuussa. Kainuussa vaikuttavia tekijöitä ovat myös rakenteelliset ongelmat, matala koulutustaso, ikääntyvä väestö, matala syntyvyys ja muuta maata korkeampi sairastavuus. Kohtaanto-ongelma on merkittävä. Työttömän työnhakijan osaaminen ja työkunto eivät useinkaan vastaa työpaikan vaatimustasoa.

Rekrytoinnin vaikeudet tulevat usealle yritykselle yllätyksenä. Usein vasta siinä vaiheessa, kun tarve rekrytoida on käsillä. Rekrytointi ei välttämättä onnistukaan niin, että laitetaan paikka auki ja valitaan hakijoista sopivin.

Tänä päivänä rekrytoitaessa yrityksen on varauduttava palkkaamaan työntekijä rakenteellisen työttömyyden hakijoiden joukosta. Tämä yleensä tarkoittaa merkittävämpää koulutustarvetta, osatyökykyistä työntekijää, maahanmuuttajaa tai työntekijöiden palkkausta ulkomailta. Kaikki ovat asioita, joihin monikaan yritys ei ole varautunut.

  • Voivatko yritykset parantaa osaamistaan rekrytoinneissa ja olla houkuttelevampia työnantajia?
  • Ovatko yritysten rekrytointiprosessit nykyaikaisella tasolla?
  • Onko yrityksillä valmiuksia kohdata ja sopeutua saatavilla olevaan työvoimareserviin?

Kaikki nämä vaativat varmasti uuden oppimista ja sopeutumista muutokseen. Mutta rekrytointeihin saa apua niihin erikoistuneilta yrityksiltä sekä TE-toimistoista.

Piirroskuva rektyrointitilanteesta, jossa ihmiset kättelevät. Kuva ladattu Pixabay kuvapalvelusta. Kuvan nimi englanniksi Hiring.
Rekrytointi lähtee siitä, että yritys- ja työnantajamielikuva on kunnossa. Kuva: Pixabay.

Osatyökykyisten joukosta voi löytyä todellinen huippuosaaja, mutta vain osaksi aikaa. Pitäisikö siis palkata kaksi osatyökykyistä työntekijää? Vaatisiko tämä mahdollisesti muutoksia työnohjaukseen, työnjohtoon tai yrityksen muuhun päivittäiseen toimintaan? Entä jos palkataan maahanmuuttaja tai osaaja ulkomailta? Tarvitaan ainakin kielitaitoa, mutta myös muutakin koulutusta, niin uudelle työntekijälle, työnantajalle kuin myös muulle henkilökunnalle.

Kouluttamisen tarve on myös merkittävä pitkään työttömänä olleen tai ihan toiselle alalle kouluttautuneen palkkaamisessa. Näihin kaikkiin haasteisiin on myös saatavissa apua TE-toimistoista ja ELY-keskuksesta. Ainakin kannattaa selvittää palkkatuen sekä Täsmä- ja RekryKoulutuksen mahdollisuudet.

Edellä mainitusta joukosta työntekijöitä löytyy, mutta varmasti tarvitaan muutoksia ja osaamisen kehittämistä yrityksissä, henkilöstössä, asenteissa ja imagossa. Yrityksen imagolla ja maineella on suuri vaikutus, kun se on hakemassa uusia työntekijöitä. Yritysten kannattaa siis panosta imagoon ja houkuttelevuuteen. Myös osaamista rekrytointeihin on hyvä hankkia osana muuta kehittämistä. Nämä kaikki toimenpiteet on syytä ottaa huomioon, kun yritykset kehittävät toimintaansa tulevaisuuteen.

Työnantaja / Yrittäjä – tarvitsetko uutta työvoimaa, lisäkoulutusta henkilöstöllesi tai tukea rekrytointiin palkkatuella? Lue lisää alla olevista linkeistä ja ota yhteyttä – autamme mielellämme!

Profiilikuvassa Pasi Loukasmäki.
Kirjoittaja Pasi Loukasmäki toimii yksikön päällikkönä Yritys- ja työvoimapalvelut yksikössä Kainuun ELY-keskuksessa.

TE-toimiston aloittavan yrittäjän palvelut: 10+1 kysymystä ja vastausta

Kuvassa on laskin, kynä ja paperi, jossa lukee Business.

Oman yrityksen perustaminen vaatii suunnitelmallisuutta. Ohessa avuksesi yritystoiminnan aloittamiseen liittyviä kysymyksiä ja vastauksia.

1) Mistä saan neuvontaa aloittavan yrittäjän palveluun?

Voit olla yhteydessä valtakunnalliseen Yritys-Suomi puhelinpalveluun arkisin klo 9.00 – 16.15 puh. 0295 020 500 (pmv/mpm), yhteydenottolomakkeella tai chatissa arkisin klo 9.00 – 16.00 verkko-osoitteessa www.suomi.fi.

Kainuun paikallisiin yritysneuvojiin saa yhteyttä joko puhelimella tai sähköpostilla: Jussi Riikonen, p. 0295 039 026, e-mail: jussi.riikonen(at)te-toimisto.fi tai Maija Granqvist, p. 0295 039 033, e-mail: maija.granqvist(at)te-toimisto.fi.

2) Mistä saan rahoitusta yritystoiminnan käynnistämiseen?

TE-toimistosta on mahdollista hakea starttirahaa. Rahoitusta voi hakea lainana tai takauksena pankeilta ja Finnveralta. ELY-keskuksesta ja Leadereilta voi puolestaan hakea perustumistukea tai kokeilurahaa sekä avustusta investointeihin ja kehittämiseen. Näiden lisäksi on olemassa business-sijoittajia ja joukkorahoitusmuotoja.

3) Miten voin saada starttirahaa?

Starttirahan hakua suunnitellessasi ensimmäisenä kannattaa ottaa yhteyttä TE-toimistoon. Liiketoimintasuunnitelman kautta tutkitaan edellytykset starttirahaan.

 Starttirahaa voit saada, jos  

  • olet työtön työnhakija
  • et ole työtön, mutta siirryt kokoaikaiseksi yrittäjäksi esimerkiksi palkkatyöstä, opiskelusta tai kotityöstä
  • olet sivutoiminen yrittäjä ja laajennat yritystoimintaa päätoimiseksi
  • rahoitus järjestyy ja yrittäjyys on ratkaisuna tilanteeseesi sopiva
  • sillä ei ole vaikutusta alan kilpailutilanteeseen

Muita tuen saamisen edellytyksiä ovat muun muassa:

  • päätoiminen yrittäjyys
  • riittävät valmiudet aiottuun yritystoimintaan
  • mahdollisuudet jatkuvaan kannattavaan toimintaan
  • tarpeellisuus toimeentulon kannalta
  • yritystoiminnan aloitus vasta sen jälkeen, kun tuki on myönnetty.

4) Minkä suuruinen starttiraha on ja miten kauan sitä voi saada?

Starttiraha on peruspäivärahan suuruinen (32,40 euroa päivältä) ja sitä maksetaan enintään viideltä päivältä kalenteriviikossa. Starttirahan ensimmäinen jakso on kuusi kuukautta, jonka jatkoksi on mahdollista hakea vielä toista kuuden kuukauden jaksoa. Jatko on haettava hyvissä ajoin ennen ensimmäisen jakson päättymistä.

5) Mistä saan tietoa yrittäjyydestä?

TE-toimisto järjestää maksutonta koulutusta ja valmennusta yrittäjyyteen työvoimakoulutuksena. Yrittäjyyskoulutuksia on monen tyyppisiä sekä verkossa että paikan päällä järjestettäviä, ja yrittäjyyden eri puoliin keskittyviä. Kaikki haussa olevat koulutukset näkyvät TE-palveluiden sivuilla: Koulutukset/TE-palvelut.

6) Mistä saan apua liiketoimintasuunnitelman tekoon?

Vinkkejä saa www.suomi.fi –verkkopalvelusta, TE-toimiston yritysneuvojilta, kuntien ja kaupunkien yritysneuvojilta sekä erilaisista yrittäjyyshankkeista kuten Kainuussa ProYritysII -hankkeesta ja Kuntopolku yrittäjyyteen -hankkeesta. Apua saa myös Metsäkeskuksen yritysneuvonnasta, yrittäjäkoulutuksista ja TE-palvelujen hankkimasta ostopalvelusta sekä oppilaitosten yritysneuvonnasta.

7) Miten perustan yrityksen käytännössä?

Perustamisilmoituksen voi tehdä verkon kautta ja yrityksen perustamisen ohjeistus ja lomakkeet löytyvät Patentti- ja rekisterihallituksen www.prh.fi –sivustolta yritysmuodoittain.

8) Mitä on sivutoiminen yrittäjyys?

Yritystoiminta voi olla työmäärältään niin vähäistä, että sitä voidaan pitää työttömyysturvajärjestelmässä sivutoimisena. Pelkästään tulojen puuttumisen tai vähäisyyden perusteella yritystoimintaa ei kuitenkaan voida katsoa sivutoimiseksi. Pää- ja sivutoimisuuden arvioinnissa on ratkaisevaa yritystoiminnan vaatima työmäärä.

Kun aloitat uuden yritystoiminnan työttömyyden aikana, TE-toimisto ei pääsääntöisesti arvioi yritystoiminnan pää- ja sivutoimisuutta ensimmäisen neljän kuukauden aikana yritystoiminnan aloittamisesta. Pää- ja sivutoimisuus arvioidaan TE-toimistossa neljän kuukauden kuluttua yritystoiminnan aloittamisesta.

9) Mitä on ”kevytyrittäjyys”?

Laskutuspalveluiden hyödyntäminen eli ns. kevytyrittäjyys on yksi itsensä työllistämisen muoto. Kevytyrittäjän käsite on syntynyt laskutuspalveluyritysten myötä ja on puhekielessä vakiintunut termi. Käsite ei kuitenkaan kuvaa henkilön virallista statusta ja kevytyrittäjät luokitellaan näkökulmasta riippuen palkansaajiksi tai yrittäjiksi. Laskutuspalveluja käyttämällä itsensä työllistäjä voi laskuttaa työnsä ilman omaa yritystä, ns. kevytyrittäjänä. Laskutus- tai palkanmaksupalvelu hoitaa lupaamansa lakisääteiset velvollisuudet.

10) Olen toiminut yksityisenä elinkeinonharjoittajana ja toiminta on päättynyt. Miten todistan yritystoimintani päättyneen?

Yksityiseen elinkeinonharjoittajaan sovelletaan toisenlaisia lopettamiskriteereitä verrattuna yhtiömuotoiseen yritystoimintaan. Työttömyysturvalain mukaan yksityisen elinkeinonharjoittajan yritystoiminta katsotaan lopetetuksi silloin, kun tuotannollinen ja taloudellinen toiminta on työnhakijan luotettavana pidettävän ilmoituksen mukaan päättynyt tai muuten on ilmeistä, ettei yritystoimintaa enää jatketa. Lisäksi edellytetään, että mahdollisesta YEL-/MYEL-vakuutuksesta on luovuttu, pois lukien apurahakauden perusteella otettu MYEL-vakuutus. Käytännössä TE-toimisto lähettää ennen asian ratkaisemista kirjallisen selvityspyynnön yritystoiminnastasi, kun olet ilmoittautunut työnhakijaksi.

10+1) Olen kiinnostunut jatkamaan jo olemassa olevaa yritystä. Mistä saan apua omistajanvaihdoksessa?

Jos harkitset yrityksen ostamista, voit saada apua ja neuvontaa esimerkiksi Kainuun TE-toimiston ostopalvelun kautta. ELY:n kehittämispalvelujen avulla yritystään myyvä voi puolestaan saada konsultointia yrityksen myynnin valmisteluun. Kainuun Yrittäjät ja kaupunkien sekä kuntien yritysneuvojat tietävät myynnissä olevia yrityksiä ja voivat tarjota apua varsinaiseen omistajanvaihdokseen. Myytävistä yrityksistä löytyy tietoa myös yrityspörssistä ja TE-palveluiden sivuilta.