Opinnollistaminen onnistuu yhteistyöllä!

Anna Kovala Kuhmosta sai uuden mahdollisuuden työelämään opinnollistamisen kautta. Hän on parhaillaan palkkatukityössä Kaisan Kotileipomossa. 

Anna pelkäsi, ettei enää työllistyisi, koska ikävuosia on jo 60. Huoli oli turha, ja nyt Anna kertoo joka aamu menevänsä tyytyväisin mielin töihin. 

Paluumuuttajan reitti takaisin työelämään sai tukea eri vaiheissa. 

TE-toimistosta Taina Komulainen tsemppasi Anna Kovalan hakemaan Työhön Kuhmossa – osaamista opinnollistamisella -työvoimakoulutukseen. Taina myös vinkkasi Annaa ottamaan yhteyttä Kuhmon Elinvoimasampo- eli ELSA-hankkeeseen. 

Seuraavalla viikolla oli koulutuksen infotilaisuus ja Anna tapasi myös Kuhmon ELSA -hankkeen hankekoordinaattori Virpi Heikkisen. Hakemus koulutukseen tehtiin yhdessä ja Anna hyväksyttiin mukaan. 

Kahvilassa nainen seisoo kassakoneen takana. Taustalla näkyy myytäviä leipomotuotteita.
Anna Kovala aloitti uudella alalla ja palvelee asiakkaita kahvilassa Kuhmossa.

Rohkeasti uudelle alalle

Koulutuksessa Anna mietti paljon, mikä työllistäisi hänet tulevaisuudessa Kuhmossa. 

”Harkitsin lähteväni kokeilemaan vanhusten hoivapuolta, mutta kahvilatyö myös kiinnosti minua. Sain hyvin apua ja vinkkejä työssäoppimispaikan hakemiseen Edukain kouluttajalta Päivi Haveriselta sekä Kuhmon ELSA -hankkeen Virpi Heikkiseltä”, kiittelee Anna.   

Harjoittelupaikka löytyi Kaesan Kotileipomon kahvilasta. Anna sai todella monipuolisen harjoittelun, koska hän pääsi tutustumaan myös Kaesan Kotileipomoon, Lounasravintola Neljään Kaesaan sekä Rusasen Kulmaan. Ne kaikki ovat saman yrittäjäperheen yrityksiä.  

Kuhmon ELSA -hankkeen Virpi Heikkinen kertoi opinnollistamisen mahdollisuuksista Annalle. Kainuun ammattiopiston ravitsemisalan opettaja kävi tunnistamassa oppimisympäristön Kaesan kahvilassa. Anna iloitsee, että osaamistodistus tuli tavallaan siinä sivussa, kun hän teki työnsä harjoittelussa.

”Vaikka Anna lähti itselleen aivan uudelle alalle, valinta osoittautui todella onnistuneeksi sekä Annalle itselleen että työnantajalle”, iloitsee Virpi Heikkinen. 

Osaamistodistus avain työmarkkinoille

Työhön Kuhmossa -koulutuksen loputtua Anna aloitti Kaesan Kotileipomon kahvilassa puolen vuoden palkkatukityössä. Anna suorittaa tämän kevään aikana työn ohessa ravintola- ja cateringalan perustutkinnon kaksi tutkinnon osaa, kahvilapalvelut -tutkinnon osan kahvilassa ja ravitsemispalveluissa toimimisen -tutkinnon osan lounasravintola Neljässä Kaesassa.  

Lisäksi Anna saa hankekoordinaattori Virpi Heikkiseltä perehdytystä teoriaan, mm. erityisruokavalioista. Kainuun ammattiopiston ravitsemisalan opettajan kanssa sovitaan seuraavaksi näyttöajankohdasta. 

”Olen oppinut uutta ja se on aina hyödyllistä elämässä. Opinnollistaminen on antanut paljon minulle. Jos on itsellä halu oppia ja on positiivinen asenne, niin pystyy kyllä oppimaan uutta. Osaamistodistuksen hyöty konkretisoituu esimerkiksi silloin, jos haen uutta työpaikkaa. Se on hyvä lisänäyttö osaamisestani”, Anna miettii. 

Mitä opinnollistaminen vaatii yritykseltä?

Lounasravintola Neljä Kaesaa ja Kaesan Kotileipomo Oy:n ravintola ja kahvilapalveluiden päällikkö Jenny Myllykangas kiittelee opinnollistamisen työkaluja. Oppimisympäristön tunnistamisen prosessi yritykselle oli Jennyn mielestä yllättävän helppo ja hoitui sujuvasti ELSA hankkeen avustuksella.  

”Se ei oikeastaan vaatinut erityisesti mitään ylimääräistä työtä yritykseltä, vaan tästä on ollut hyötyä monessakin mielessä. Työtehtävät yrityksessä selkeytyivät oppimisympäristön tunnistamisen kautta. ”

”Jatkossa tämä helpottaa myös uusien työntekijöiden työhön perehdyttämistä, kun tietää, mitä asioita uuden työntekijän kanssa tarvitsee käydä läpi. Se on myös positiivista, että hankkeen kautta saimme töihin Annan. ”


Kirjoittaja Anja Pääkkönen toimii koulutuskoordinaattorina Kainuun ELY-keskuksessa 

Lisätietoja:

Kuhmon ELSA hanke OPINNOLLISTAMINEN (elsahanke.fi)

Opinnollistaminen avulla ammattiin. Kuhmo Oy (youtube.com)

Pelkät pelit ja vehkeet ei riitä – monipaikkaisessa työyhteisössä korostuu luottamuksen merkitys

Hymyilevä Tiina Veijola kuvattuna ulkona talvisessa maisemassa.

”Nyt maailma on paljon valmiimpi monipaikkaisuuteen kuin kymmenen vuotta sitten.”  totesi yksi haasteltavista, kun tein viime vuoden alkukesästä EMBA-lopputyötäni. Lopputyöni aihe oli monipaikkaisessa työyhteisössä huomioitavat asiat. Mielestäni vastaus kiteyttää olennaisen monipaikkaisen työyhteisön toiminnan edellytyksistä. Maailma on valmis monipaikkaisuuteen, mutta onko sinun työyhteisösi aidosti valmis monipaikkaisuuteen? Nostan seuraavaksi viisi havaintoa, joihin kannattaa panostaa monipaikkaisessa työyhteisössä.

1.    Toimivat työkalut ja osaaminen.
Monipaikkaisia työyhteisöjä on ollut jo pitkään, jo ennen varsinaisen tietotekniikan läpimurtoa. Nyt työvälineet, järjestelmät ja varmasti asennekin monipaikkaisuutta kohtaan mahdollistavat aidosti monipaikkaisen työn. Nykyään tekniset edellytykset ja mahdollisuudet ovat kunnossa ja valinnanvaraa löytyy, joten monipaikkaisen työyhteisön onnistuminen ei jää enää kiinni tekniikasta ja työkaluista. Monipaikkaisuuden onnistuminen ratkaistaan oikeanlaisella osaamisella, toimintatavoilla, vuorovaikutuksella, ja johtamisella. Osaamista ja työkalujen tarkoituksenmukaista käyttöä kannattaa tarkastella organisaation lähtökohdista ja haastaa kaikki kehittämään toimintaa!

2.    Sitoudutaan yhteisin pelisääntöihin!
Pelisäännöt, toimintatavat, käyttäytymisetiketti ja monet muut työyhteisön tärkeät asiat ja rutiinit on syytä tarkastaa monipaikkaisuuden näkökulmasta. Se mikä toimii kasvotusten ei välttämättä toimi digitaalisesti ja toisinpäin. Pelisäännöt kannattaa sopia yhdessä ja niitä on syytä tarkastella aika ajoin. Henkilöstön kanssa kannattaa miettiä millaista on asiallinen ja työyhteisöä tukeva käyttäytyminen, kun kohtaamiset tapahtuvat pääasiassa eri digivälineiden välityksellä; kuvana, äänenä ja kirjoituksena. Monipaikkaisuus tuo vuorovaikutukseen haasteita ja ylitulkinnan vaaraa. Koettiin, että digitaalisesti, varsinkin kirjoittaessa, väärin ymmärryksen vaara on suuri.

Monipaikkaisessa työyhteisössä pitää olla uskallusta kysyä ja kyseenalaistaa sekä kokeilla uutta. Monipaikkaisessa työyhteisössä on suurena vaarana, että äänekkäimmät työntekijät täyttävät areenan helposti ja työyhteisön hiljaisimmista tulee entistäkin hiljaisempia. Jokaisen on tärkeä tietää, kuinka asioida viedään eteenpäin, kehitetään ja missä asioista päätetään sekä missä vaiheessa ja miten asioihin on mahdollista vaikuttaa. Monipaikkaisessa työyhteisössä viestinnän merkitys korostuu, ja viestintä kuuluu jokaisen työtehtävään. 

3.    Palaute kuuluu kaikille!
Läsnäololle täytyy olla tarpeeksi mahdollisuuksia ja välineitä myös monipaikkaisessa työyhteisössä. Läsnäolo ei tarkoita vain fyysistä läsnäoloa vaan se on saavutettavuutta ja vuorovaikutusta. Haastateltavat pitivät vuorovaikutusta ja erilaisia vuorovaikutusmahdollisuuksia hyvin tärkeinä etenkin monipaikkaisessa työyhteisössä, koska spontaaneja kohtaamisia ei juurikaan ole. He kokivat tärkeänä myös, että esimiehen kanssa on henkilökohtaista keskustelua puhelimitse tai muilla viestintävälineillä. Digitaalisuuden nopeudesta ja kätevyydestä huolimatta esimies-alaissuhteen rakentumisen kannalta pidettiin kasvokkain tapaamisia tärkeinä. Kasvokkain tapaamisille oli tutkimukseni mukaan tarvetta, mutta tapaamisten laatu merkitsi enemmän kuin määrä. Työntekijän osallistumismahdollisuudet on huomioitava erityisesti monipaikkaisessa työyhteisössä – ihminen voi unohtua etäyhteyksien taakse. Työntekijän on itsekin osallistuttava aktiivisesti; langoilla roikkuminen tai sammutetun kameran takana muiden asioiden tekeminen etäkokouksien aikana ei ole aktiivista osallistumista.

Myös esimiehen pitää olla läsnä. Etäyhteydet ja fyysinen etäisyys ei tätä tarvetta muuta, saati poista. Kun fyysisiä tapaamisia on harvoin, palauteen saamista pidettiin erityisen tärkeänä. Palautteen koettiin vahvistavan omaa työitsetuntoa. Kun työyhteisö ei ole koko ajan ympärillä, nähtiin vaarana omiin ajatuksiin ja omiin toimintatapoihin jämähtäminen. Tämän vuoksi rakentavaakin palautetta toivottiin enemmän, jotta omaa toimintaa voisi kehittää. Kiitos, tuo pieni ihmeellinen sana, koettiin monipaikkaisessa työyhteisössä erityisen tärkeänä. Kiittämiseen ja toisten huomioimiseen kannattaa kiinnittää huomiota ja se ei ole vain esimiesten tehtävä! 

4.    Monipaikkaisuuden vahvistumista edesautetaan toiminnalla!
Monipaikkaisen työyhteisön on huolehdittava, että toimintatapojen muutokset tukevat monipaikkaisen työyhteisön rakennetta. Organisaation rakenteen pitää mahdollistaa kokonaisvaltainen monipaikkaisuus. Kokonaisuuden huomioiminen on tärkeää, jotta monipaikkaisuus ei jää työyhteisössä osittaiseksi, tai rakenne ja toimintatavat eivät tue toimintaa.  Erityisesti tämä on iso haaste hybridisti toimivassa monipaikkaisessa työyhteisössä.  Päätoimipaikka voi elää omaa elämäänsä ja välillä arjen kiireessä muualla työskentelevät työntekijät unohtuvat linjojen taakse. Erityisesti monipaikkaisessa työyhteisössä pitää panostaa poisoppimiseen vanhoista tavoista, jotka eivät sovellu monipaikkaiseen työyhteisöön.

Työn kehittäminen koettiin jokseenkin hankalana monipaikkaisessa työyhteisössä. Uusien toimintatapojen luomisessa ja käyttöönotossa koettiin olevan monipaikkaisuudesta johtuvaa hitautta. Ennakoinnin tärkeys korostui kehittämistoimenpiteiden suunnittelussa ja kehittämisessä. Kehittämiseen eivät riitä ainoastaan kehittämispäivät. Varsinkin monipaikkaisessa työyhteisössä, jossa harvoin tavataan kasvotusten, yhteen tai edes kahteen päivään ei kannata ladata vuoden kehittämispaineita. Kehittämiseen kannattaa luoda erilaisia tapoja ja paikkoja. Johdolla ja esimiehillä on suuri rooli varsinkin muutoksessa, ja heidän on johdettava esimerkillään. Työntekijät näkivät, että esimiehen esimerkillä ja yhtenäisillä toimintatavoilla on suuri vaikutus niin luottamuksen kuin avoimuuden syntymiselle. Monipaikkaisessa työyhteisössä korostuu luottamuksen merkitys.

5.    Olemme asiakasta varten.
Viimeisenä, mutta tärkeimpänä huomiona on se, että olemme olemassa vain asiakasta varten. Monipaikkaisuus ei poista sitä, että asiat pitää miettiä siten, että asiakas saa hyvää ja asiantuntevaa palvelua! Monipaikkaisuus on aidosti organisaation mahdollisuus saada parhaat osaajat ja tekijät itselleen ja siitä hyötyy eniten asiakas.

Tiina Veijola
HM, EMBA
johtaja, Kainuun työ- ja elinkeinotoimisto

Kirjoitus on julkaistu myös Martti Ahtisaari Instituutin Ajankohtaista uutisissa 5.3.2021.

RekryKainuuLive – Osaavaa työvoimaa Kainuuseen

Oletko koskaan tullut ajatelleeksi omaa toiminta- ja elinympäristöä työllisyyden näkökulmasta? Oman kunnan tai kaupungin väestörakennetta tai elinkeinoaloja? Entäpä sitä, mikä vaikutus sillä on omassa elämässäsi tai tulevaisuudessa – entä lapsesi tulevaisuudessa? Mitä tapahtuu, jos elinkeinot hiipuvat, yritysten kehittyminen pysähtyy eikä osaavaa työvoimaa löydy tai sitä ei ole saatavilla?

Nykypäivänä, kun töiden perässä liikutaan yhä enemmän, käymme kilpailua työvoimasta maan sisällä yhä kovemmin. Työvoimapula jarruttaa jo tällä hetkellä yritysten kasvua ja kehittymistä ja voi jossain tapauksissa johtaa yritysten sijoittumiseen muualle. Myös osaava työvoima liikkuu kehittyvien yritysten perässä.

Mikä sinua työnhakijana, työntekijänä tai yrittäjänä vetää Kainuuseen? Miten voimme yhdessä luoda terveen ja avoimen ympäristön elinkeinoelämän kehittämiseksi? Työllisyydenhoito on myös asuinalueen mainetyön kannalta merkittävää. Yhteiskuntamme toimii viime kädessä yhtenä verkostona ja siinä verkostossa tulee kaikkien osien toimia, jotta hyvinvointimme olisi taattu niin alueellisesti kuin myös yhteiskunnallisestikin.

RekryKainuuLive – Osaavaa työvoimaa Kainuuseen modernein keinoin -hanke on käynnistetty kehittämään Kainuun työvoima- ja yrityspalveluja. Lisäksi hankkeessa pureudutaan työvoiman rekrytointiin ja saatavuuteen yhdessä alueen eri toimijoiden kanssa.

Hankkeen tavoitteena on lisätä yritysten ja työnantajien rekrytointiosaamista modernein keinoin ja saattaa työnantajat ja työnhakijat yhteen. Uusi toimintakonsepti tuo tietoa yrityksistä ja niiden rekrytointitarpeista aiempaa tehokkaammin potentiaalisille työnhakijoille, paluumuuttajille, opiskelijoille sekä muille alueesta kiinnostuneille.

Erityistavoitteena on myös edistää heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä uusia palveluita ja toimintamalleja hyödyntämällä. Hankkeen konkreettisena toimenpiteenä on kehittää uusia innovatiivisia ratkaisuja rekrytointiosaamiseen ja työnhakumahdollisuuksien parantamiseen.

RekryLiven juontaja haastattelee suorassa lähetyksessä Kainuun soten työntekijöitä.
Kainuun uudessa sairaalassa tehtiin MessiLive -lähetys, jossa Kainuun sotelle etsittiin uusia työntekijöitä.

– Sinänsä emme ole innovoimassa mitään uutta. Pikemminkin yleisöä tavoitellaan nykyaikaisilla menetelmillä hyödyntäen olemassa olevia alustoja ja keinoja, kuten sosiaalista mediaa ja hyväksi havaittua MessiLive.fi -palvelua, hankkeen projektipäällikkö Kristi Loukusa kertoo. Modernien ja digitaalisten keinojen käyttöönotto ja vuorovaikutteiset verkkolähetykset pyrkivät parantamaan työnantajien ja työnhakijoiden kohtaamista. MessiLive.fi on todella mielenkiintoinen konsepti, joka murtaa täysin perinteiset rekrytointitavat, ja tämä konsepti tulee myös Kainuussa käyttöön.

Työnantajat ja -hakijat kohtaavat

MessiLive.fi on palvelu, jossa yhdistyy tuorein tekniikka, vahva vuorovaikutusosaaminen ja pitkä kokemus työnantajien sekä työnhakijoiden palvelemisesta. On kaikkien etu, että oikea tekijä löytää itselleen oikean työpaikan mahdollisimman nopeasti. Kevään aikana on jo toteutettu muutamia lähetyksiä Kainuussa.

RekryKainuuLive -hankkeen verkkosivuilla halutaan tarjota hyvää informatiivista sisältöä työnhakijoille, työnantajille kuin myös yrittäjille ja yrittäjiksi aikoville. Tavoitteena on myös julkaista omia podcasteja, joiden aiheet käsittelevät työelämää ja yrittäjyyttä, maustettuna inspiroivilla tarinoilla kainuulaisesta elämäntyylistä.

Hankkeen kohderyhmät ovat työttömät työnhakijat Kainuussa ja Kainuun ulkopuolella, alueesta kiinnostuneet työnhakijat, potentiaaliset työperäiset maahanmuuttajat, kainuulaiset yritykset, erityisesti pk- ja mikroyritykset ja muut työnantajat, koulutuksen tarjoajat sekä TE-toimiston henkilökunta sekä muut työttömille palveluja tarjoavat tahot.

– Palvelumme ovat tarjolla kaikille yllä mainituille kohderyhmille, olit sitten työnhakija vailla nykyaikaista CV:tä tai yritys, joka kaipaa rekrytointiapua.

Suorat rekrytointilähetykset ovat tarjolla kaikille Kainuussa toimiville yrityksille, jotka haluavat tuoda esille avoimia työpaikkoja sekä koulutusmahdollisuuksia.

Rekrytointilähetyksiä on mahdollisuus hakea jo nyt ja ensimmäisiä suoria lähetyksiä on tarkoitus toteuttaa jo kesäkuussa. Toukokuun lopussa on luvassa suora lähetys itse MessiLive.fi -palvelusta, joten sitä odotellessa kannattaa ottaa hankkeen some-kanavat seurantaan. Hankkeen tavoitteena on toimia tässäkin yhteydessä asiakaslähtöisesti, avoimesti ja läpinäkyvästi.

RekryKainuuLive -hanke starttasi maaliskuussa 2020. Projektipäällikkönä toimii Kristi Loukusa ja mediavastaavana Jani Hyvönen. Heidän tehtävänään on yhdessä kehittää ja jalkauttaa toimintakonsepti pysyväksi toiminnaksi osaksi TE-palveluita. Kristi vastaa hankkeen etenemisestä ja toimii pääsääntöisesti live- ja nauhoitussessioiden juontajana. Mediavastaavan työtehtävänä on huolehtia teknisen puolen toteutuksesta.

Lisätietoja RekryKainuuLive -hankkeesta:

Seuraa hanketta somessa:

Uutisointi hankkeesta:

YLE: Kainuussa sattui satumainen ajoitus – juuri ennen koronaa etsittiin keino, jolla työntekijöitä voi houkutella etänä


RekryKainuuLive -hankkeelle on myönnetty Euroopan sosiaalirahaston tukea (390 640 euroa) syksyllä 2019. Kaksivuotinen hanke toimii osana Messilive.fi -konseptia. Hankkeessa luodaan pysyvä palvelumalli Kainuuseen, ja hankkeen päätyttyä toiminta jatkuu osana Kainuun TE-toimiston palvelutarjontaa. Hanke kytkeytyy tiiviivsti Kainuun mainetyöhön, minkä on huomattu olevan tärkeä osa työllisyydenhoitoa. Hanke on määritetty toteutettavaksi aikavälillä 1.3.2020 – 28.2.2022.