Yritysten rekrytointiosaaminen ja kyky sopeutua haasteelliseen työvoimatilanteeseen

Osaavan työvoiman saatavuus on muodostunut isoimmaksi haasteeksi yrityksien kehittymiselle Suomessa kuten myös Kainuussa. Kainuussa vaikuttavia tekijöitä ovat myös rakenteelliset ongelmat, matala koulutustaso, ikääntyvä väestö, matala syntyvyys ja muuta maata korkeampi sairastavuus. Kohtaanto-ongelma on merkittävä. Työttömän työnhakijan osaaminen ja työkunto eivät useinkaan vastaa työpaikan vaatimustasoa.

Rekrytoinnin vaikeudet tulevat usealle yritykselle yllätyksenä. Usein vasta siinä vaiheessa, kun tarve rekrytoida on käsillä. Rekrytointi ei välttämättä onnistukaan niin, että laitetaan paikka auki ja valitaan hakijoista sopivin.

Tänä päivänä rekrytoitaessa yrityksen on varauduttava palkkaamaan työntekijä rakenteellisen työttömyyden hakijoiden joukosta. Tämä yleensä tarkoittaa merkittävämpää koulutustarvetta, osatyökykyistä työntekijää, maahanmuuttajaa tai työntekijöiden palkkausta ulkomailta. Kaikki ovat asioita, joihin monikaan yritys ei ole varautunut.

  • Voivatko yritykset parantaa osaamistaan rekrytoinneissa ja olla houkuttelevampia työnantajia?
  • Ovatko yritysten rekrytointiprosessit nykyaikaisella tasolla?
  • Onko yrityksillä valmiuksia kohdata ja sopeutua saatavilla olevaan työvoimareserviin?

Kaikki nämä vaativat varmasti uuden oppimista ja sopeutumista muutokseen. Mutta rekrytointeihin saa apua niihin erikoistuneilta yrityksiltä sekä TE-toimistoista.

Piirroskuva rektyrointitilanteesta, jossa ihmiset kättelevät. Kuva ladattu Pixabay kuvapalvelusta. Kuvan nimi englanniksi Hiring.
Rekrytointi lähtee siitä, että yritys- ja työnantajamielikuva on kunnossa. Kuva: Pixabay.

Osatyökykyisten joukosta voi löytyä todellinen huippuosaaja, mutta vain osaksi aikaa. Pitäisikö siis palkata kaksi osatyökykyistä työntekijää? Vaatisiko tämä mahdollisesti muutoksia työnohjaukseen, työnjohtoon tai yrityksen muuhun päivittäiseen toimintaan? Entä jos palkataan maahanmuuttaja tai osaaja ulkomailta? Tarvitaan ainakin kielitaitoa, mutta myös muutakin koulutusta, niin uudelle työntekijälle, työnantajalle kuin myös muulle henkilökunnalle.

Kouluttamisen tarve on myös merkittävä pitkään työttömänä olleen tai ihan toiselle alalle kouluttautuneen palkkaamisessa. Näihin kaikkiin haasteisiin on myös saatavissa apua TE-toimistoista ja ELY-keskuksesta. Ainakin kannattaa selvittää palkkatuen sekä Täsmä- ja RekryKoulutuksen mahdollisuudet.

Edellä mainitusta joukosta työntekijöitä löytyy, mutta varmasti tarvitaan muutoksia ja osaamisen kehittämistä yrityksissä, henkilöstössä, asenteissa ja imagossa. Yrityksen imagolla ja maineella on suuri vaikutus, kun se on hakemassa uusia työntekijöitä. Yritysten kannattaa siis panosta imagoon ja houkuttelevuuteen. Myös osaamista rekrytointeihin on hyvä hankkia osana muuta kehittämistä. Nämä kaikki toimenpiteet on syytä ottaa huomioon, kun yritykset kehittävät toimintaansa tulevaisuuteen.

Työnantaja / Yrittäjä – tarvitsetko uutta työvoimaa, lisäkoulutusta henkilöstöllesi tai tukea rekrytointiin palkkatuella? Lue lisää alla olevista linkeistä ja ota yhteyttä – autamme mielellämme!

Profiilikuvassa Pasi Loukasmäki.
Kirjoittaja Pasi Loukasmäki toimii yksikön päällikkönä Yritys- ja työvoimapalvelut yksikössä Kainuun ELY-keskuksessa.

TE-toimiston aloittavan yrittäjän palvelut: 10+1 kysymystä ja vastausta

Kuvassa on laskin, kynä ja paperi, jossa lukee Business.

Oman yrityksen perustaminen vaatii suunnitelmallisuutta. Ohessa avuksesi yritystoiminnan aloittamiseen liittyviä kysymyksiä ja vastauksia.

1) Mistä saan neuvontaa aloittavan yrittäjän palveluun?

Voit olla yhteydessä valtakunnalliseen Yritys-Suomi puhelinpalveluun arkisin klo 9.00 – 16.15 puh. 0295 020 500 (pmv/mpm), yhteydenottolomakkeella tai chatissa arkisin klo 9.00 – 16.00 verkko-osoitteessa www.suomi.fi.

Kainuun paikallisiin yritysneuvojiin saa yhteyttä joko puhelimella tai sähköpostilla: Jussi Riikonen, p. 0295 039 026, e-mail: jussi.riikonen(at)te-toimisto.fi tai Maija Granqvist, p. 0295 039 033, e-mail: maija.granqvist(at)te-toimisto.fi.

2) Mistä saan rahoitusta yritystoiminnan käynnistämiseen?

TE-toimistosta on mahdollista hakea starttirahaa. Rahoitusta voi hakea lainana tai takauksena pankeilta ja Finnveralta. ELY-keskuksesta ja Leadereilta voi puolestaan hakea perustumistukea tai kokeilurahaa sekä avustusta investointeihin ja kehittämiseen. Näiden lisäksi on olemassa business-sijoittajia ja joukkorahoitusmuotoja.

3) Miten voin saada starttirahaa?

Starttirahan hakua suunnitellessasi ensimmäisenä kannattaa ottaa yhteyttä TE-toimistoon. Liiketoimintasuunnitelman kautta tutkitaan edellytykset starttirahaan.

 Starttirahaa voit saada, jos  

  • olet työtön työnhakija
  • et ole työtön, mutta siirryt kokoaikaiseksi yrittäjäksi esimerkiksi palkkatyöstä, opiskelusta tai kotityöstä
  • olet sivutoiminen yrittäjä ja laajennat yritystoimintaa päätoimiseksi
  • rahoitus järjestyy ja yrittäjyys on ratkaisuna tilanteeseesi sopiva
  • sillä ei ole vaikutusta alan kilpailutilanteeseen

Muita tuen saamisen edellytyksiä ovat muun muassa:

  • päätoiminen yrittäjyys
  • riittävät valmiudet aiottuun yritystoimintaan
  • mahdollisuudet jatkuvaan kannattavaan toimintaan
  • tarpeellisuus toimeentulon kannalta
  • yritystoiminnan aloitus vasta sen jälkeen, kun tuki on myönnetty.

4) Minkä suuruinen starttiraha on ja miten kauan sitä voi saada?

Starttiraha on peruspäivärahan suuruinen (32,40 euroa päivältä) ja sitä maksetaan enintään viideltä päivältä kalenteriviikossa. Starttirahan ensimmäinen jakso on kuusi kuukautta, jonka jatkoksi on mahdollista hakea vielä toista kuuden kuukauden jaksoa. Jatko on haettava hyvissä ajoin ennen ensimmäisen jakson päättymistä.

5) Mistä saan tietoa yrittäjyydestä?

TE-toimisto järjestää maksutonta koulutusta ja valmennusta yrittäjyyteen työvoimakoulutuksena. Yrittäjyyskoulutuksia on monen tyyppisiä sekä verkossa että paikan päällä järjestettäviä, ja yrittäjyyden eri puoliin keskittyviä. Kaikki haussa olevat koulutukset näkyvät TE-palveluiden sivuilla: Koulutukset/TE-palvelut.

6) Mistä saan apua liiketoimintasuunnitelman tekoon?

Vinkkejä saa www.suomi.fi –verkkopalvelusta, TE-toimiston yritysneuvojilta, kuntien ja kaupunkien yritysneuvojilta sekä erilaisista yrittäjyyshankkeista kuten Kainuussa ProYritysII -hankkeesta ja Kuntopolku yrittäjyyteen -hankkeesta. Apua saa myös Metsäkeskuksen yritysneuvonnasta, yrittäjäkoulutuksista ja TE-palvelujen hankkimasta ostopalvelusta sekä oppilaitosten yritysneuvonnasta.

7) Miten perustan yrityksen käytännössä?

Perustamisilmoituksen voi tehdä verkon kautta ja yrityksen perustamisen ohjeistus ja lomakkeet löytyvät Patentti- ja rekisterihallituksen www.prh.fi –sivustolta yritysmuodoittain.

8) Mitä on sivutoiminen yrittäjyys?

Yritystoiminta voi olla työmäärältään niin vähäistä, että sitä voidaan pitää työttömyysturvajärjestelmässä sivutoimisena. Pelkästään tulojen puuttumisen tai vähäisyyden perusteella yritystoimintaa ei kuitenkaan voida katsoa sivutoimiseksi. Pää- ja sivutoimisuuden arvioinnissa on ratkaisevaa yritystoiminnan vaatima työmäärä.

Kun aloitat uuden yritystoiminnan työttömyyden aikana, TE-toimisto ei pääsääntöisesti arvioi yritystoiminnan pää- ja sivutoimisuutta ensimmäisen neljän kuukauden aikana yritystoiminnan aloittamisesta. Pää- ja sivutoimisuus arvioidaan TE-toimistossa neljän kuukauden kuluttua yritystoiminnan aloittamisesta.

9) Mitä on ”kevytyrittäjyys”?

Laskutuspalveluiden hyödyntäminen eli ns. kevytyrittäjyys on yksi itsensä työllistämisen muoto. Kevytyrittäjän käsite on syntynyt laskutuspalveluyritysten myötä ja on puhekielessä vakiintunut termi. Käsite ei kuitenkaan kuvaa henkilön virallista statusta ja kevytyrittäjät luokitellaan näkökulmasta riippuen palkansaajiksi tai yrittäjiksi. Laskutuspalveluja käyttämällä itsensä työllistäjä voi laskuttaa työnsä ilman omaa yritystä, ns. kevytyrittäjänä. Laskutus- tai palkanmaksupalvelu hoitaa lupaamansa lakisääteiset velvollisuudet.

10) Olen toiminut yksityisenä elinkeinonharjoittajana ja toiminta on päättynyt. Miten todistan yritystoimintani päättyneen?

Yksityiseen elinkeinonharjoittajaan sovelletaan toisenlaisia lopettamiskriteereitä verrattuna yhtiömuotoiseen yritystoimintaan. Työttömyysturvalain mukaan yksityisen elinkeinonharjoittajan yritystoiminta katsotaan lopetetuksi silloin, kun tuotannollinen ja taloudellinen toiminta on työnhakijan luotettavana pidettävän ilmoituksen mukaan päättynyt tai muuten on ilmeistä, ettei yritystoimintaa enää jatketa. Lisäksi edellytetään, että mahdollisesta YEL-/MYEL-vakuutuksesta on luovuttu, pois lukien apurahakauden perusteella otettu MYEL-vakuutus. Käytännössä TE-toimisto lähettää ennen asian ratkaisemista kirjallisen selvityspyynnön yritystoiminnastasi, kun olet ilmoittautunut työnhakijaksi.

10+1) Olen kiinnostunut jatkamaan jo olemassa olevaa yritystä. Mistä saan apua omistajanvaihdoksessa?

Jos harkitset yrityksen ostamista, voit saada apua ja neuvontaa esimerkiksi Kainuun TE-toimiston ostopalvelun kautta. ELY:n kehittämispalvelujen avulla yritystään myyvä voi puolestaan saada konsultointia yrityksen myynnin valmisteluun. Kainuun Yrittäjät ja kaupunkien sekä kuntien yritysneuvojat tietävät myynnissä olevia yrityksiä ja voivat tarjota apua varsinaiseen omistajanvaihdokseen. Myytävistä yrityksistä löytyy tietoa myös yrityspörssistä ja TE-palveluiden sivuilta.

Kainutlaatuinen ELINIKÄISEN OHJAUKSEN strategia 2017-2020

Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan toimia, jotka auttavat ja kannustavat kansalaisia eri elämänvaiheissa:

1. tunnistamaan kykynsä, osaamisensa ja kiinnostuksensa,
2. tekemään tarkoituksenmukaisia koulutuksellisia ja työuraan liittyviä päätöksiä ja
3. hallitsemaan yksilöllisiä polkujaan opiskelussa, työssä ja muussa toiminnassa.

Kainuulaisten ohjaustoimijoiden yhteisellä Kainuun elinikäisen ohjauksen strategialla (ELO-strategia) halutaan edistää ja tiivistää alueella tehtävän ohjauksen verkostomaista toimintaa. Strategian perustana ovat alueen keskeisten ohjausta tekevien organisaatioiden strategiat sekä Kainuu-ohjelma.

ELO-strategian keskeisiksi teemoiksi on nostettu asiakaslähtöisyys, maakunnallisuus, motivointi ja kannustaminen. Yhteinen strategia ohjaa verkoston työtä tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen tuottajana.


Uskomme mahdollisuuksiin!

Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPAn Tuula ja Jaana kertovat, mitä Kainutlaatuisen elinikäisen ohjauksen arvo ”uskomme mahdollisuuksiin” sisältää.

Mitä ohjaus on?

Mirja kertoo omia ajatuksiaan ohjauksesta. Hän toimii opinto-ohjaajana Kainuun ammattiopiston hyvinvointialla.

Ohjaus on osuvaa ja osaavaa

Videolla Suvi ja Pirjo Kainuun TE-toimistosta kertovat osuvasta ohjauksesta.

Strategian valmistelusta on vastannut kehittäjäryhmä, johon kuuluivat seuraavien organisaatioiden edustajat: Kajaanin kaupunki, Kainuun ammattiopisto, Kajaanin ammattikorkeakoulu, Kaukametsän opisto, Kianta-Opisto, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA, Kainuun TE-toimisto ja Kainuun ELY-keskus.

Kainuun ELO- strategian toimeenpanosta vastaa Kainuun ELO-työryhmä, jonka työtä Kainuun ELY-keskus koordinoi.

Lue lisää Kainutlaatuisesta ELO-strategiasta: www.kainuunelo.fi