Istutetaan yhdessä kasvun siemen!

Heinä-elokuun vaihteessa Tilastokeskuksen asiantuntijat listasivat maakunnittain kasvuyritysten näkymiä. Kainuulaisena yrityskehittäjänä sain iloita, kun maakunnassamme oli suhteessa yritysten määrään kasvuyrityksiä eniten Suomessa yhdessä Lapin kanssa. Se osoittaa, että yritysten on mahdollista kehittyä myös harvaan asutulla alueella, syrjässä kasvukeskuksista, ja kasvun siemenen voi yritykseen istuttaa myös täällä.

Yrittäminen ei ole Suomessa perinteisesti ollut kovin kasvuhakuista ja varsinkin voimakkaasti kasvuhakuisia yrityksiä on Suomessa varsin vähän. Puolivuosittain tehtävien pk-yritysbarometrien mukaan kasvuhakuisuus on laskenut koko maassa viimeiset neljä vuotta ja meillä Kainuussa jopa jyrkemmin kuin valtakunnallisesti. Jos korona-ajasta nyt kuitenkin jotain positiivista jäi käteen, niin oli hienoa huomata, että se vauhditti yritysten kehittämisintoa ja ehkäpä uusimmat tilastotiedot antavat lisää luottamusta siihen, että Kainuussa on yrityksille hyvä kasvualusta.

Kehittämistä ja kasvua rinta rinnan

Vaikka kasvuyrityksillä tarkoitetaan yli 10 henkeä työllistäviä, nopean kasvun yrityksiä, kasvun tai varsinkaan kehittymisen ei tarvitse aina olla massiivista – siihen harvalla yrittäjällä riittää aikaa tai resursseja. Yritystä voi kehittää ja kasvua hakea monella tapaa. Kilpailuetua voi saavuttaa esimerkiksi investoimalla nopeampiin ja parempiin laitteisiin, kehittämällä tuotantoprosesseja ja uusia tuotteita tai vaikkapa muokkaamalla nykyisiä tuotteita ja palveluita asiakkaan näkökulmasta paremmiksi tai uusille kohderyhmille. Myös henkilöstön osaamista tai työelämän laatua kehittämällä voi saada aikaan kasvua ja se voi olla nykytilanteessa, työvoimapulan vallitessa välttämätöntä jopa yrityksen nykyisen aseman ylläpitämiseksi.

Valokuva. Punotussa korissa on pusseja, joissa lukee kasvun siemen.
Kasvu vaatii mehevän maaperän lisäksi aurinkoa sekä lämpöä ja kosteutta sopivassa suhteessa.

Usein pienikin prosessi yrityksen kehittämisessä voi olla ponnahduslauta uuteen ajatteluun, parempaan tuottavuuteen ja samalla kasvuun. Ja eipä ole tainnut yli kymmenvuotisella yrityskehittäjäurallani tulla vastaan yrittäjää, joka ei haluaisi uutta asiakasta, uutta kauppaa tai lisää liikevaihtoa. Ne tulevat kehittämisprosessissa usein sivutuotteena – puhumattakaan yrittäjän jaksamisen ja hyvinvoinnin kohentumisesta.

Koska kasvuun liittyy luonnollisesti myös riskejä, se vaatii yrittäjältä rohkeaa asennetta. On kuitenkin muistettava, että haasteita voi syntyä yhtä lailla, jos jämähtää paikalleen. Kasvumahdollisuuksia ei tästä syystä kannata turhaan jarrutella.

Eikä kainuulaisilta yrittäjiltä tosiaankaan rohkeutta puutu! Isännöin muutama vuosi sitten silloisen ulkomaankauppaministeri Kai Mykkäsen vierailua maakuntaamme. Mieleeni on jäänyt ministerin somepäivitys tuolta päivältä: ”Päivä Kajaanissa yllätti. Tiesin kyllä, että vienti ja työllisyys ovat paranemassa Kainuussakin. Mielikuva Kainuun liiketoiminnasta liittyi tiiviisti metsään ja sahoihin. Rohkaisevaa huomata, että maakunnassa löytyy rohkeutta ja osaamista kasvaa monessa muussakin.”

Valtavasti on tapahtunut tuo vierailunkin jälkeen. Kainuussa kehitetyt liikuntapelit liikuttavat ihmisiä jo yli neljässäkymmenessä maassa, moni suomalainen avaa kotiovensa avaimettomasti kainuulaisella älylukolla, ja kainuulaisen innovaation avulla biomassapolttoaineiden laatua valvotaan muun muassa yhdellä maailman suurimmista voimalaitoksista Tukholmassa, muutamia menestystarinoita nyt mainitakseni. Ja myös tuolla perinteisellä puualallakin tapahtuu valtavasti kehitystä: paikallinen saha ilmoitti alkuvuodesta reilun kuuden miljoonan investoinneista päälinjansa sahaansyöttöön sekä kuorintaan ja naapuritontilla puunjalostusyritys rakensi uuden maalaushallin ja linjaston höylätyn puutavaran maalauskäsittelylle. Upeita esimerkkejä kehittämisestä nämäkin.

Oletko valmis kehittämään yritystäsi?

Kylvöprosessin voi alulle laittaa vain yrittäjä itse. ELY-keskuksen ja TE-toimiston palveluvalikoimasta löytyy kuitenkin monenlaista lannoitetta kasvun vauhdittamiseksi ja ylläpitämiseksi. Yritysten kehittämispalveluiden avulla saat käyttöösi ulkopuolisen asiantuntijan ja yrityksen kehittämisavustuksella voidaan rahoittaa esimerkiksi uusien tuotteiden kehittämistä tai tarvittavia investointeja.

Henkilöstön osaamisen kehittämiseen sopii täsmäkoulutus ja TE-toimisto auttaa myös uusien osaajien etsimisessä tarvittaessa koko EU-/ETA-alueelta. Kansainvälisille markkinoille halajava saa apua Team Finland -koordinaattorilta, joka ohjaa oikeiden palveluiden pariin koko Team Finland -verkostossa. Ja jos et ole vielä yrittäjä mutta sinulla on idea, jolla uskot olevan markkinapotentiaalia, ideaa voit jalostaa esim. TE-toimiston yrittäjäkoulutuksissa.

Asiantuntijamme auttavat sinua oikeiden palveluiden ja rahoitusten pariin. Ota yhteyttä, istutetaan yhdessä yritykseesi kasvun siemen!


Valokuva. Silmälasipäinen nainen hymyilee.

Kirjoittaja Mari Möttönen on Team Finland kasvu- ja kansainvälistymiskoordinaattori Kainuun ELY-keskuksessa

Työvoiman kysyntä ennätyksellisen vilkasta – mistä tekijät?

Kainuussa on ilmoitettu TE-palveluihin alkuvuonna ennätysmäärä uusia avoimia työpaikkoja. Kuten kuvasta 1 näkyy, kasvu on ollut alkuvuonna huimaa ja lisäystä tulikin tammi-toukokuussa vuoden 2020 vastaavasta ajankohdasta 83 prosenttia ja vuodesta 2019 42 prosenttia. Paikkojen määrä on lisääntynyt merkittävästi useimmissa ammattiryhmissä mutta etenkin rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöillä sekä prosessi- ja kuljetustyöntekijöillä.

TE-palveluihin ilmoitetut uudet työpaikat Kainuussa tammikuusta 2006 toukokuuhun 2021. Käyrä nousee voimakkaasti vuoden 2020 syksystä ollen toukokuussa 2021 korkeimmillaan 1325.




Kuva 1. TE-palveluihin ilmoitetut uudet avoimet työpaikat Kainuussa, tammikuu 2006 – toukokuu 2021

Kehitykselle on monia syitä. Koronatilanne on ollut Kainuussa yleisesti ottaen maltillinen, ja yritykset ovat selvinneet poikkeusajasta hyvin. Monella alalla on vaikea pula osaavasta työvoimasta ja työssä olevia eläköityy paljon. Puskaradion kautta ei usein enää löydy työntekijöitä, joten avoimista paikoista ilmoitetaan aiempaa helpommin netissä. Vuokratyöfirmatkin ovat ilmoittaneet aktiivisesti paikkoja TE-palveluihin.

Moniin tehtäviin onkin vaikeaa löytää tekijöitä, ja rekrytointiongelmat ovat olleet Kainuussa maan vaikeimmat vuodesta 2018 lähtien ja kasvussa usean vuoden ajan (Lähde: Tilastokeskuksen työnantajahaastattelu). Vuonna 2020 kainuulaisista työvoimaa etsineistä toimipaikoista peräti 56 prosenttia ilmoitti kokeneensa ongelmia työvoiman saannissa edeltävän 12 kuukauden aikana. Koko maan keskiarvo oli 40 prosenttia.

Kevään 2021 ammattibarometrin mukaan Kainuussa on pulaa tekijöistä yli 50 ammatissa ja esimerkiksi sote-, kaivannais-, metsä- sekä metallialalla on jatkuva työvoiman tarve. Työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa ja työmarkkinoilla on työvoiman osaamisen sekä nykyajan työelämän vaatimusten kohtaanto-ongelma.

Väestöennusteet kylmääviä – pysyvätkö yritykset maakunnassa?

Miltä osaavan työvoiman saatavuuden kehitys näyttää tulevaisuudessa väestöennusteiden valossa? Tilastokeskuksen ennusteen mukaan 15-64-vuotiaiden määrä vähenee vajaasta 41 000:sta jo vuoteen 2025 mennessä yli 3 500:lla. Vuonna 2030 työikäisten määrä on romahtanut ennusteessa yli 6 000 hengellä ja vuonna 2040 kylmää hikeä nostattavasti reilulla 9 000 hengellä eli yli 20 prosenttia.

Työikäisten määrän laskua kuvaavat luvut ovat niin suuria, että ne luovat merkittäviä uhkakuvia niin työvoiman saatavuuden kuin esimerkiksi huoltosuhteen kannalta. Painotan kuitenkin, että kyseessä on ennuste, johon voidaan vaikuttaa.

Merkittävä vaikutus väestökehitykseen on jo sillä, että vuosina 2020–2025 maakuntaan on odotettavissa ja osittain jo toteutunut yli 2,4 miljardin investoinnit, jotka työllistäisivät arviolta yli 2 500 henkilöä suoraan ja välillisesti sekä rakennusaikana jopa yli 3 000 henkilöä. Nämä ovat tietysti erinomaisia uutisia maakunnan tulevaisuuden kannalta mutta todennäköisesti työvoiman saatavuus heikkenee edelleen ja naapurimaakuntiinkin kaavaillaan kainuulaisia töihin houkuttelevia investointeja.

Jos yritykset eivät löydä työntekijöitä, riskinä on niiden toimintakyvyn heikentyminen ja työpaikkojen määrän vähentyminen eivätkä investoinnitkaan voi toteutua ilman riittävää osaavaa työvoimaa. On mahdollista, että yrityksiä muuttaa muualle Suomeen tai Suomen ulkopuolelle työvoiman perässä.

Osatyökykyiset ja ikääntyneet työmarkkinoille

Onneksi on myös paljon toimia, joilla tilannetta voidaan parantaa. Tässä mielestäni niistä joitakin tärkeimpiä.

Huomiota tulee kiinnittää niiden ryhmien työllisyyden parantamiseen, joissa se on nyt alhainen mutta suuri potentiaali nousulle. Näitä ryhmiä ovat esimerkiksi ikääntyneet, pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevat, osatyökykyiset ja osa maahanmuuttajataustaisista.

Esimerkiksi palkkatuki on usein tärkeä ikääntyneiden työllistymisessä. Työelämässä tarvitaan myös muutosta, jotta ikääntyneiden, maahanmuuttajien ja osatyökykyisten potentiaali tulee paremmin hyödynnetyksi. Hallituksen suunnittelema osatyökykyisiä työllistävä yhtiö on mielestäni hyvä uudistus osatyökykyisten parempaan työllistymiseen.

Perusasteen koulutuksen varassa olevat täytyy luonnollisesti saada opiskelemaan itselleen ammatti ja oppimisvaikeuksista kärsivien tukeen on panostettava jo peruskoulusta lähtien. Lisäksi koulutustarjontaa on monipuolistettava; jatkuva oppiminen on tärkeää meille kaikille ja yritystenkin kannattaa panostaa työntekijöidensä osaamiseen.

Yksi Kainuun haaste on työvoiman ulkopuolella olevien työikäisten suuri määrä. Vuoden 2019 lopussa työvoiman ulkopuolella oli lähes 9 000 18-64-vuotiasta. Heistä 4 700 oli eläkkeellä – tämä oli yli 1 000 henkeä enemmän kuin työttömien määrä ja 12 prosenttia kaikista 18-64-vuotiaista, kun koko maassa osuus oli 7 prosenttia. Sote- ja etenkin mielenterveyspalveluihin panostaminen on tärkeää, jotta määrää saadaan pienennettyä ja ehkäistyä työikäisten eläkkeelle joutumista.

Valokuva, jossa on painemittari ja putkia tehtaassa.
Kainuun työmarkkinoilla on töitä monen alan osaajille.

Työikäisiä on saatava lisää Kainuuseen. Mielikuva Kainuusta nälkämaana on saatava muutettua ja se onkin muuttumassa. Pito- ja vetovoimaa on parannettava kehittämällä palveluita ja elinympäristöä. Maakunnan saavutettavuus vaatii keskeisten liikenneyhteyksien kehittämistä: lentoliikenne- ja junayhteyksien parantamista ja toimivia matkaketjuja maakunnan sisällä sekä Suomen eri osiin.

Nuoret ja täällä opiskelevat on saatava jäämään maakuntaan nykyistä useammin ja poismuuttaneita täytyy houkutella takaisin kotiseudulleen. Yritysten on tärkeää panostaa rekrytointiosaamisensa kehittämiseen ja etsiä rohkeasti työntekijöitä muualta kotimaasta ja ulkomailta.

Sujuvuutta työperäiseen maahanmuuttoon

On selvää, ettei riittävää määrää työikäisiä ole mahdollista löytää kotimaasta – Kainuun työikäinen väestö vähenee nopeasti ja muutkin alueet kilpailevat kotimaisesta työvoimasta. Maahanmuuttoa on lisättävä merkittävästi ja alueen sekä työpaikkojen markkinointiin pitää panostaa myös maamme ulkopuolella ja tehdä tänne muutosta mahdollisimman houkuttelevaa.

Työn löytyminen myös puolisolle on oleellista muuttopäätöksessä ja työlupa pitää saada nopeasti. Maahanmuuttajien tehokas kotouttaminen, kouluttaminen sekä työn löytämisessä tukeminen on elintärkeää Kainuun tulevaisuuden kannalta.

Merkkejä muutoksesta parempaan on onneksi jo nähtävissä. Korona-aikana muuttoliikkeen suunta on kääntynyt Suomessa suurista kaupungeista kohti maaseutua. Näin on käynyt myös Kainuussa ja muuttotappio on kääntynyt alkuvuonna muuttovoitoksi, vaikka väestömäärä on edelleen vähentynytkin.

Muun muassa puhdas luonto, turvallisuus sekä väljä asuinympäristö ovat entistä suurempia vetovoimatekijöitä, jotka lisäävät alueen houkuttelevuutta asuinpaikkana. Käsillä onkin loistava mahdollisuus houkutella uutta väkeä Kainuuseen. ELY-keskuksesta ja TE-toimistosta löytyy apua rekrytointiin niin kotimaasta kuin ulkomailta sekä henkilöstön osaamiseen kehittämiseen, kannattaa olla meihin yhteyksissä!

Kirjoitus on jatkoa blogien sarjalle, jossa Kainuun ELY-keskuksen työvoima-asiantuntijat kertovat Kainuun työmarkkinoiden tilanteesta ja tarjolla olevista palveluista osaavan työvoiman saamiseksi. Pysy kanavalla!


Valokuva silmälasipäisestä miehestä kauluspaita päällä.

Atte Laitinen työskentelee Kainuun ELY-keskuksessa työvoima-asiantuntijana.

Kansainvälinen Kainuu

Kainuun yrittäjillä ja työnantajilla on tuhannen taalan paikka hyödyntää sekä valtakunnalliset että alueelliset satsaukset kansainvälisen rekrytoinnin edistämiseksi. Kainuun TE-toimistossa ja ELY-keskuksessa on monipuolista osaamista työnantajien neuvontaan ja tukemiseen.

Kainuussa toimii myös useita hankkeita, joiden tavoitteina on rekrytoida kansainvälisiä osaajia, houkutella maakunnassa jo olevia ulkomaalaisia opiskelijoita sekä kausityöntekijöitä jäämään tänne pysyvästi, parantaa asettautumis- ja kotoutumisedellytyksiä sekä vaikuttaa kansainvälisten asukkaidemme hyvinvointiin ja viihtymiseen Kainuussa.

Maahanmuuton monet kasvot

Maahanmuutto on aiheena melkoinen kuuma peruna. Siitäkin huolimatta tartun härkää sarvista ja pohdin aihetta Kainuun ELY-keskuksen tuoreen maahanmuuttoasiantuntijan silmin.

Maahanmuuttoa käsitellään helposti yksinomaan pakolaisten tai turvapaikanhakijoiden maahan tulon kautta. Tätä mielikuvaa ovat omiaan vahvistamaan Eurooppaan pyrkivien, kotimaistaan hädän vuoksi pakenevien siirtolaisten värittämät surulliset uutiskuvat.

Torikatu, jossa on paljon telttoja ja ihmisia kesäpäivänä.
Voisiko kainuulainen katunäkymä olla tulevaisuudessa monikulttuurisempi?

Humanitääriseen maahanmuuttoon ja kansainvälisen suojelun tarpeessa olevien ihmisten auttamiseen Suomi on sitoutunut kansainvälisten sopimusten kautta. Kainuussa Kajaani ja Suomussalmi osallistuvat kiintiöpakolaisia vastaanottavina kuntina tähän arvokkaaseen työhön.

Huoltosuhteen oikaisijat

Kokonaan toinen näkökulma maahanmuuttoon on tarveharkintainen koulutus- ja työperäinen osaajien houkuttelu tänne Pohjolaan. Suomessa on valtakunnallisesti havaittu se tosiasia, ettei väkilukumme kasva kotimaisin voimin, emmekä pysty ylläpitämään hyvinvointiyhteiskuntamme rakenteita huoltosuhteen taipuessa pakkaselle väestömme ikääntyessä.

Lisäksi osaavan työvoiman puute on muodostunut esteeksi Suomen elinkeinoelämän kestävälle kasvulle. Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan vuonna 2019 jäi 65 000 työpaikkaa syntymättä osaajapulan takia.

Tilasto Kainuun ja Suomen rekrytointionhelmista. Kainuun sininen käyrä on selvässä nousussa verrattuna oranssiin koko maan käyrään. Vuonna 2020 Kainuun osuus on jo yli 50 prosenttia.
Rekrytointiongelmat vuosittain Kainuu/koko Suomi. Kainuussa jo joka toisessa toimipaikassa on hankaluuksia saada osaavaa työvoimaa.

Rekrytointiongelmat ja osaavan työvoiman saatavuus haastavat tilastojen valossa Kainuuta koko maata voimallisimmin. Tilastokeskuksen haastatteluun vuonna 2020 vastanneista kainuulaisista työnantajista peräti 56 prosenttia kertoi haasteista saada täytettyä avoimia työpaikkojaan.

Nosturi nostaa elementtitalon osaa.
Rekrytointiongelmat kertovat myös siitä, että Kainuussa on paljon töitä tarjolla.

Tämä oli alueista selkeästi eniten ja koko maassa rekrytointiongelmia oli 40 prosentilla yrityksistä. Rekrytointiongelmia kokeneiden yritysten osuus on todella suuri varsinkin Kainuussa, mutta heijastelee myös sitä, että työpaikkoja on paljon tarjolla.

Maine ja lainsäädäntö kuntoon

Suomi kilpailee osaavan työvoiman houkuttelussa samassa sarjassa koko muun Euroopan, erityisesti pohjoismaiden ja Viron kanssa. Kainuu kilpailee vastaavasti koko maan alueiden kesken. Tulijoiden kannustamisessa kohti Kainuuta on alueen maineella valtava merkitys.

Suomi on valittu useina vuosina kansainvälisessä vertailussa maailman onnellisimmaksi maaksi. Kainuun brändin ja mainetyön saralla on tehty ansiokkaita ponnisteluita veto- ja pitovoimatekijöiden parantamiseksi.

Pelkkä hyvä maine ja houkutteleva imago eivät kuitenkaan riitä, vaan lainsäädäntö ja rakenteet työperäisen maahanmuuton sujuvoittamiseksi on oltava kunnossa. Hallituksen puoliväliriihen linjauksessa tavoitellaan työperäisen maahanmuuton vähintään kaksinkertaistamista nykytasosta vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi uusien ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä pyritään kolminkertaistamaan vuoteen 2030 mennessä nostaen samalla opiskelijoiden Suomeen työllistyminen ja jääminen 75 prosenttiin.

Tavoitteet ovat suuret ja niihin pääseminen vaatii järeitä toimenpiteitä. Useiden ministeriöiden yhteistyönä on aloitettu ulkomaalaislainsäädännön ja lupamenettelyjen kehittämishanke. Hankkeen tavoitteena on mm. nopeuttaa kaikkien työ- ja koulutusperusteisten oleskelulupien käsittelyaikaa keskimäärin yhteen kuukauteen.

Lisäksi tavoitteena on luoda erityisasiantuntijoille, startup–yrittäjille ja heidän perheenjäsenilleen ns. pikakaista, oleskeluluvan käsittely kahdessa viikossa. Lainsäädäntömuutoksia odotetaan voimaan jo tämän ja tulevan vuoden aikana.

Kirjoitus on jatkoa blogien sarjalle, jossa Kainuun ELY-keskuksen työvoima-asiantuntijat kertovat Kainuun työmarkkinoiden tilanteesta ja tarjolla olevista palveluista osaavan työvoiman saamiseksi. Pysy kanavalla!


Nainen istuu takanaan maisema, jossa puinen kävelypolku johtaa horisonttiin.

Riia Mantsinen työskentelee Kainuun ELY-keskuksessa maahanmuuttoasiantuntijana