Maaseututiimistä maaseuturyhmäksi – Kainuussa pitkät perinteet maaseudun kehittämisessä

Kainuussa on aina ollut yhteen hiilen puhaltamisen malli maaseudun kehittämisessä. Hallinto, neuvonta, koulutus ja edunvalvonta sekä vapaaehtoinen järjestötoiminta monissa muodoissa on tehnyt yhteistyötä maaseudun kehittämisen eteen. Yhteistyötä on tehty jo viime vuosisadalla pitkään, mutta tämä tarkastelu kohdistuu 1990-luvun aikaiseen yhteistyöhön sekä tällä vuosisadalla tapahtuneeseen toimintaan.

1990-luvulla yhteistyötä tehtiin muun muassa maaseututiimin nimellä kokoontuvalla kokoonpanolla. Tiimiin kutsuttuina tahoina olivat mm. silloinen maaseutupiirihallinto, alueellinen maataloustuottajajärjestö, metsänhoitoyhdistysten edustus, maaseutuneuvonta, Maatalouden tutkimuskeskus, Metsäkeskus, maaseutualojen paikalliset ammattioppilaitokset, 4H ja kuntien maaseutuviranomaisten edustus. Yhteistyön tavoitteina olivat keskeisesti maaseudun kehittämisasiat, joihin yhteistyöllä pystyttiin kulloisessakin tilanteessa vaikuttamaan. Tuolla vuosikymmenellä maaseutuun vaikuttavia uusia kehittämistyökaluja otettiin käyttöön entisten rinnalla julkisen vallan toimesta ja niiden tehokkaan käytön edistämiseksi tätä yhteistyötä katsottiin tarpeelliseksi kehittää edelleen.

Ratkaisevin muutos ja haaste verkostoyhteistyön edelleen kehittämiselle oli Suomen liittyminen Euroopan Unioniin 1995. Suomessakin käyttöön otettu Unioin yhteinen maatalouspolitiikka toi monenlaisia uusia haasteita, mutta myöskin kehittämistyökaluja maaseudun kehittämiseen. Ohjelmaperusteinen kehittämistyö edellytti yhteistyön tiivistämistä ja laajentamista monin keinoin. Samalla toimintaan tuli uusien kehittämisresurssien käytön myötä entistä selkeämpi työnjako.

Lähikuva tien vierustalla olevasta kaivinkoneen kyljestä. Etäämpänä kaivuutyömaa ja työmiehiä.
Kainuussa on pitkät perinteet maaseudun kehittämisessä. Hanke- ja yritystuet osaltaan parantavat alueen elinvoimaa sekä organisaatioiden investointikykyä ja halua kehittää uutta.

Ohjelmaperusteinen kehittäminen toi myös uudenlaista roolia verkostoyhteistyöhön. Yhteistyöelin nimettiin Kainuun maaseuturyhmäksi ja sen kokoonpanoa täydennettiin nykyiselleen, jolloin ryhmään tuli myös muita sosiaalipartnereita, kuten kylien ja paikallisyhteisöjen edustajia, Oulun yliopisto, ympäristö- ja luonnonsuojelujärjestöjen edustus, Metsähallitus, TE-/ELY-keskuksen eri vastuualueiden ja keskeisten maaseudun kehittämisohjelmien edustus sekä kuntajohtajia Kainuusta.

Kainuun maaseuturyhmä on osallistunut kaikkien Kainuuseen laadittujen alueellisten maaseudun kehittämisohjelmien valmisteluun. Maaseuturyhmää on kuultu myös kaikilla ohjelmakausilla valtakunnallisiin maaseudun kehittämisohjelmiin liittyvissä valmisteluasioissa. Kainuun hallintokokeilun aikana Kainuun maaseuturyhmällä oli virallinen asema yhtenä Kainuun maakunnan strategiaryhmän alatyöryhmänä.

Kainuun maaseuturyhmä on ollut koko tämän tarkasteluajan Kainuun maakunnallisen maaseutuhallinnon vetovastuulla eli tällä hetkellä vetovastuu on Kainuun ELY-keskuksen maaseutupalvelut-yksiköllä.


Kirjoittaja Juha Määttä toimii johtavana asiantuntijana Kainuun ELY-keskuksen Maaseutupalvelut-yksikössä.

Vienan tarinat palaavat elämään Uljaskan pirtissä

Kalevala muuttuu eläväksi kuhmolaisessa matkailuyrityksessä.

Mies hirsipirtissä.
Keijo Ahtonen Rimmin talossa. Kuva Kimmo Rauatmaa.

Vienankarjalaisuus ja luonnonläheisyys ovat asioita, jotka sopivat Kuhmoon kuin pesäpalloräpylä sotkamolaisen käteen. Vienan Portti Oy on perustettu tuomaan Vartiuksessa sijaitseva Rimmin talo matkailijoiden tietoisuuteen Uljaskan pirttinä.

Ensimmäisessä vaiheessa keskitytään kiinteistöjen perinteitä kunnioittavaan kunnostukseen ja varusteluun matkailijoita varten. Talon yläkertaan rakentuu majoitustiloja ja piharakennuksessa on kahvila. Varauksia on kyselty, vaikka taloa ei olla vielä avattu.

”Runolaulu- ja kansanmusiikin ammattilaiset ovat olleet jo kiinnostuneet Uljaskan pirtistä”, yrittäjä Keijo Ahtonen Vienan Portti Oy:sta kertoo.

Rimmin talo on osa suomalaista kulttuurihistoriaa. Se on jättänyt jälkensä kansallisromantikkojen ja karelianistien töihin. Talon isäntäväkeä on valokuvattu, äänitetty ja maalattu. Heidän tarinoitaan löytyy useista eri kirjoista. Myös Vienan Portti Oy:n Keijo Ahtosen ja yhtiökumppani Pirjo Kyllösen omat sukujuuret ovat talossa.

Akseli Gallen-Kallelan tunnettu triptyykki Ainosta on ottanut sekä maisemansa että Väinämöisen mallin Kuhmosta. Rimmin talon isäntä, Eljas Ahtonen eli Rimmin Uljaska on taulun Väinämöinen, pitkätukkainen ja tuuheapartainen tietäjä iänikuinen.

”Yksi talon huoneista muutetaan museoksi ja näyttelytilaksi. Ikävä kyllä Rimmin Uljaskan aikainen karjalaistyylinen talo poltettiin talvisodassa eikä samantyylistä saanut enää rakentaa viranomaismääräysten vuoksi. Talon mukana paloi korvaamatonta materiaalia kuten GallenKallelan piirroksia ja luonnoksia”, Keijo Ahtonen kertoo.

Myös talossa olleet ikonit ovat lähteneet maailmalle. Ahtonen toivoo, että taloon kuuluneita esineitä saadaan takaisin.

Elävä Kainuu Leader rahoittaa Uljaskan pirtin kunnostusta matkailukäyttöön. Paikallishistoriaan perustuva hyvä tarina ja
sopivuus Kuhmon alueen laajaan kulttuurimatkailutarjontaan ovat hankkeen vahvuudet.

Talon markkinointi on hankkeen toinen vaihe. Kostamustien varrella sijaitseva Uljaskan pirtti on helposti saavutettavissa, vaikka matkaa Kuhmon kaupungin keskustasta tuleekin kuutisenkymmentä kilometriä. Lyhyt matka on rajalle. Raja-alueella sijaitsee myös yksi Rimmin tarjoamista retkistä eli jo 1700-luvun lopulla Mythologica Fennica -kirjassa mainittu Kultalähde: tarujen mukaan se on lähde, josta vesi pulppuaa sekä Vienanmereen että Pohjanlahteen, itään ja länteen ja jonka sammakon syötyäsi löydät kulta-aarteen.

Vekkari - Tulevaisuutta tekemässä, valokuitukaapelin asennustyömaa.


Kirjoitus on julkaistu Vekkari-lehdessä syksyllä 2020, joka on Kainuun ELY-keskuksen ja Elävä Kainuu Leader- ja Oulujärvi Leader -ryhmien tiedotuslehti.

Lehti sisältää käytännön esimerkkejä rahoitetuista hankkeista.

Lehden voi lukea kokonaan sähköisessä muodossa: Vekkari – Tulevaisuutta tekemässä (doria.fi)

Lehden toimitus: Kimmo Rauatmaa ja Vekkari-tiimi.

Hossa – kaikkien kansallispuisto

Hossan kansallispuistoon odotetaan sataatuhatta kävijää myös tänä vuonna.  Puisto haluaa profiloitua kaikkien kansallispuistoksi, sillä saavutettavuus on hyvä, ja esteettömyyteen on panostettu parantamalla alueen retkeilyreittejä.

Hossan retkeilyalue on perustettu vuonna 1979. Se tunnetaan monipuolisesta luonnostaan ja hyvistä kalavesistään. Vuonna 2016 Hossaa esitettiin nimettäväksi Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kansallispuistoksi ja puisto avattiin kesällä 2017.

Hossa on halunnut olla retkeilyalueen perustamisesta asti esteetön luontokohde. Luontokeskuksen valmistuttua 90-luvun alussa esteettömyys nostettiin esille ja esteettömyys huomioitiin esimerkiksi Huosilammen luontopolun ja kalastuslaiturien osalta. Luontovalvoja Tapani Seppäsen mukaan esteettömyys on kuitenkin luultua laajempi käsite.

– Massoja ei esteettömyydellä tavoitella, mutta esteettömyys kattaa sekä liikuntarajoitteiset että kaikki ikäluokat vauvasta vaariin.

Julma-Ölkyn kanjoni Hossan kansallispuiston alueella.
Hossan kansallispuistosta on tullut suosittu retkeilykohde. Julma-Ölkyn kanjoni on useita kilometrejä pitkä ja merkittävä osa Hossan kansallispuistoa. Osa retkeilypoluista ja -alueista on rakennettu esteettömiksi, jotta liikkuminen olisi mahdollista esimerkiksi pyörätuolilla.

Muitakin esteettömiä luontoretkeilykohteita Suomesta toki löytyy, mutta Hossassa poikkeuksellista on se, että useimpien reittien lähtöpaikoille pääsee autolla. Suomussalmen kunnan, Metsähallituksen sekä Kainuun ELY-keskuksen yhteishankkeella Hossan kansallispuiston päiväretkireittejä on parannettu ja kestävöitetty. Samalla reiteistä on tehty selkeämpiä ja turvallisempia.

Toimenpiteillä on mahdollistettu monipuolisempien luontomatkailupalveluiden syntyminen ja kansainvälisen matkailun  kasvaminen Hossan alueella. Hanke on kulkenut nimellä Land of National Parks South ja se on jo toinen reittihanke tällä ohjelmakaudella, jolla Hossan kohteita on perusparannettu. Aikaisempi hanke oli nimeltään Elinvoimaa luontokohteista Kainuuseen. Siinä uusittiin Värikallion katselulava sekä tehtiin maastopyöräilyreittisuunnitelmat Hossaan. Hanke sisälsi myös muita perusparannuskohteita Hiidenportissa ja Hepokönkäällä.

Lukuisia parannuksia

Nykyinen hanke aloitettiin reilu vuosi sitten. – Muikkupuron mutkan lähtöpaikalle rakennettin esteetön käymälä, sekä Laukkujärven kämpälle uusi, perinteinen käymälä.

– Viime syksynä Ala-Ölkyn ja Laukkujärven väliselle Lihapyörteelle rakennettiin kanoottiramppi, kertoo Seppänen.

– Tänä vuonna Värikalliolla on uusittu pitkospuita ja Julma-Ölkyn lähtöpaikalle on noussut uusi 4-osastoinen käymälä, jonka toteutuksessa on käytetty uusia innovaatioita.

Hankerahalla rakennettu käymälärakennus, jonne johtaa luiska myös liikuntaesteisille käyttäjille.
Julma-Ölkyn lähtöpaikalle on rakennettu esteetön käymälä. Taustalla pilkistää ministeriön lisärahoituksella toteutettu sadan auton parkkipaikka.

Pohjavesialueella sijaitsevaan käymälään on rakennettu suotonesteiden keräysjärjestelmä. Käymälän sisäseinät on rakennettu vedenkestävästä vanerista ja lattia on osittain tehty komposiittiritilästä. Näillä ratkaisuilla parannetaan käymälän tuuletusta ja helpotetaan puhtaanapitoa. Sisältä löytyy myös liiketunnistimella toimivat led-valaisimet tuomaan käyttömukavuutta hämäriin hetkiin, koska alueella ei ole sähköverkkoa.

– Vastaavanlaisille käymälöille tulee todennäköisesti olemaan tarvetta muuallakin samantyyppisissä kohteissa, kommentoi Heikki Haataja Metsähallitukselta.

– Reittitöitä Julma-Ölkyssä on tehty viime talvesta lähtien, jolloin reiteille ajettiin pitkoslankkua sekä mursketta reittien kestävöintiä varten, jatkaa Seppänen.

– Kesällä murskeet tasailtiin ja rakennettin pitkoksia. Maaston kaltevuuden vuoksi pitkoksiin tuli porrasmaisuutta.

 – Tälle kesälle on valmistunut myös yksi näköalapaikka, ja olemme tehneet köysikaiteen lähelle jyrkänteen reunaa. Sillä pyritään ohjaamaan kävijät pois rotkon laidalta. Elo-syyskuulla rakentui vielä esteetön laituri Hossanjärvelle.

 – Lisäksi Martinselkosessa on korjattu Löytöpuron-Martinpuron varressa ollut silta viime kesänä ja myös pitkostusta on tehty puolisen kilometriä.

Pitkospuita on rakennettu metsäreitille.
Julma-Ölkyn reittejä on kestävöitetty murskeella ja parannettu pitkoksin.

Hossassa on käynnissä myös julkisen liikenteen kokeilu, jossa Kuusamon lentoaseman ja Hossan välillä kulkee linja-auto kuutena päivänä viikossa. Etelään päin yhteytenä toimii kutsutaksi Perangasta. Hinta on linja-autotaksan mukainen.

Jatkohankkeet ajatuksen asteella

Puistonjohtaja Sari Alatossavan mielestä hanke on ollut onnistunut ja sujunut hyvin. – Hankkeella on lisätty Hossan esteettömyyttä ja parannettu erityisesti suosiotaan kasvattaneen Julma-Ölkyn palveluita. Tämän hankkeen lisäksi Hossaan on kohdennettu ministeriön lisärahoitusta, joilla on samaan aikaan rakennettu mm. Julman Ölkyn parkkipaikka ja siten lisätty puiston esteettömiä palveluita entisestään.

– Jatkossa Hossaan voisi suunnitella esimerkiksi kehittämishanketta melonnan ympärille yhdessä Suomussalmen kunnan ja alueen yrittäjien kanssa.

– Samoin koko Suomussalmen osalta meillä olisi kiinnostusta kunnan kanssa yhteiselle reittien kehittämishankkeelle.

– Tällä hetkellä hankesuunnittelua ei kuitenkaan ole vielä aloitettu ja voi olla, että näiden ajatusten annetaan hautua seuraavalle ohjelmakaudelle, Alatossava sanoo.

Luontovalvoja Tapani Seppänen kävelee Julma-Ölkyn poluilla, joita on parannettu.
Luontovalvoja Tapani Seppänen esittelee Julma-Ölkyn poluille tehtyjä parannus- ja kestävöitystoimenpiteitä.

Myös Seppäsen mukaan jatkotoimenpiteitä harkitaan. – Nähtäväksi jää, lähtevätkö alueen matkailuyrittäjät mukaan kunnan, Metsähallituksen ja ELY-keskuksen yhteishankkeisiin. Niissä Metsähallituksen rooli on olla olosuhteiden mahdollistaja. Haasteena kuitenkin on kumppaneiden löytäminen ja rahoituspohjan hankkiminen.

– Maastossa kyllä töitä riittää, mutta rahoittajan saa helpommin mukaan silloin, kun tehdään jotain uutta, Seppänen tietää.


Vekkari-lehden kansikuva.

Kirjoitus on julkaistu Vekkari-lehdessä syksyllä 2019, joka on Kainuun ELY-keskuksen ja Elävä Kainuu Leader- ja Oulujärvi Leader -ryhmien tiedotuslehti.

Lehti sisältää käytännön esimerkkejä rahoitetuista hankkeista.

Lehden voi lukea kokonaan sähköisessä muodossa: Vekkari 2019 – Rohkeutta yrittää (doria.fi)