Meillä Suomessa vesistöt ovat hyvin monipuoliset. Meiltä löytyy merialueiden lisäksi sisävesiä kuten järviä, jokia, lampia ja noroja. Eikä sovi unohtaa meille näkymätöntä kultaa, maanpinnan alla piilevää laadukasta pohjavettä. Kaikki nämä erilaiset vesimuodostelmat ovat vuorovaikutuksessa keskenään: vettä kulkeutuu maan pinnalta maan alle ja toisinpäin. Pienet ojat liittyvät isompiin ojiin, jotka liittyvät jokeen, ja joki lopulta laskee järveen. Joskus järvistä kuroutuu irti pieniä lampia. Se mitä tapahtuu vesistön alkupäässä, vaikuttaa vesistöihin valuma-alueen loppupäässä. Vedet muuttuvat ajan myötä luonnostaan.
Sitten on ihminen. Ihminen, jolle vesi on elinehto ja joka on toiminnallaan muuttanut vesistöjä vastaamaan omia tarpeitaan. Vesistöjä on muun muassa padottu, muokattu ja ruopattu. Vesiä pitkin ihminen on itse liikkunut ja kuljettanut esimerkiksi tukkeja. Suuret padot ja niihin kytketyt vesivoimalaitokset tuottavat meille sähköä. Ojia on suoristettu ja syvennetty, jotta peltoviljelystä on saatu mahdollisimman tehokasta.
Se, että ihminen on valjastanut vesistöjä omaan käyttöönsä, on kuitenkin tapahtunut muiden lajien kustannuksella. Ihmisen toiminta on vähentänyt eläimille ja eliöille tärkeitä elinympäristöjä ja luonnollisia luonnontapahtumia – esimerkiksi padotus estää kalojen nousun jokea ylöspäin niiden aikaisemmin hyödyntämille kutupaikoille. Vesistöjen tehokas säännöstely on myös vähentänyt kevättulvien alle jääviä kasvipeitteisiä alueita, jotka olisivat poikkeuksellisen monimuotoisia eliöyhteisöjä. Tulva-alueiden kasvillisuus on tarjonnut valtavan määrän erilaisia elinympäristöjä, mutta myös ravintoa useille lajeille hyönteisistä nisäkkäisiin.
Asumme tuhansien järvien maassa ja varmasti moni kuvailee nauttivansa veden äärellä olemisesta. Järvimaisema on monelle rauhallisuuden tyyssija, puron solina kesän merkki. Joskus ei osattu ajatella, että voimme oman toimintamme vuoksi menettää meille tärkeät vesistöt, mutta nykyään luonnon ja ihmisen tarpeiden ristiriita on huomattu ja alettu tiedostaa. Muokattuja järviä ja virtavesiä on kunnostettu jo muutaman vuosikymmenen ajan. Kunnostuksen tavoitteena oli alkuun parantaa veden laatua ihmisen tarpeiden näkökulmasta, eli edistää vesistöjen virkistyskäytön ja muun käytön mahdollisuuksia. Kunnostustoiminnan painopiste on kuitenkin siirtynyt yhä enemmän vesistöjen ekologisen tilan parantamiseen.
Vesistön ekologinen tila kertoo, miten paljon ihmisen toiminta on muuttanut vesistön tilaa luonnontilasta. Mitä vähäisempi ihmisvaikutus on, sitä parempi vesistön ekologinen tila on. Ekologista tilaa arvioitaessa tarkastellaan ensisijaisesti biologisia laatutekijöitä, kuten pohjaeläimiä, vesikasveja, kaloja ja planktonleviä sekä kivien pinnoilla eläviä päällysleviä.
Ekologisen tilan parantaminen ei silti sulje pois virkistyskäytön edistämistä. Päin vastoin hyvin suunniteltu ja toteutettu vesistökunnostushanke edistää useampia tavoitteita. Sen avulla voidaan parantaa veden laatua, lisätä vesistön virkistysarvoa ja kohentaa vesieliöiden elinympäristöjä. Vesistöjen kunnostus on siis oikeastaan kaikkien etu.
Vesistön kunnostustoimia suunniteltaessa on tärkeää selvittää kohteen erityispiirteet sekä sovittaa yhteen virkistyskäytön ja luonnonsuojelun tavoitteet. Jotta kunnostukselle asetetut tavoitteet saavutetaan, tulee käytettävät menetelmät valita asiantuntevasti.
Kainuun ELY-keskus, muiden ELY-keskusten tapaan, toimii vesistökunnostusten parissa tarjoamalla muun muassa: - asiantuntijan apua - avustusrahoitusta - verkostoitumismahdollisuuksia (KAIPO-verkko)
Kunnostushankkeen päätyttyä on tärkeää muistaa vaikutusten seuranta. Toisinaan kunnostustoimi on myös uusittava: esimerkiksi vesikasvillisuuden niitto vaatii toimia useampana vuotena. Vesistön kunnostaminen vaatii usein pitkäjänteisyyttä – yhdellä toimenpiteellä harvoin päästään lopulliseen päämäärään. Siksi vesien luonnontilan heikkenemisen voi pysäyttää vain monipuolisilla toimilla ja hyvällä yhteistyöllä!
Olemme saaneet ja saamme vesistöiltä paljon niin hyöty- kuin virkistysmielessäkin. Nyt on meidän aikamme antaa takaisin ja pitää vesistöistä huolta.
Mikäli oman lähiympäristösi vesistöjen muutokset herättävät kysymyksiä, tervetuloa Pohjois-Suomen vesienhoito- ja vesistökunnostusseminaariin Kajaaniin (tai etäyhteyden päähän) kuuntelemaan ja keskustelemaan päivän polttavista puheenaiheista!
Ilmoittaudu mukaan 14.5. mennessä webropol-lomakkeella.
Lisätietoja löydät täältä (ely-keskus.fi).
Lisätietoja vesistöistä ja vesistökunnostuksista:
- Pohjois-Suomen vesienhoito- ja vesistökunnostusseminaari (ely-keskus.fi)
- vesi.fi
- ymparisto.fi
- KAIPO-verkko (proagria.fi)
- Avustusten hakeminen (ely-keskus.fi)
- Kainuun ELY-keskuksen sivut (ely-keskus.fi)
- ELY-keskuksen asiantuntijahaku (asiantuntijahaku.ahtp.fi)
Kirjoittaja Ninni Laukkanen on pienestä pitäen ollut kiinnostunut vesistöistä ensin kaarnalaivojen uittajana ja sittemmin Kainuun ELY-keskuksen ympäristöasiantuntijana.
kainuunely.com 