Ilmasto on kaikkien työtä

Ilmasto on strateginen läpileikkaava teema. Turhauttaako koko asian maininta? Ymmärrän.  

On kuitenkin vaikeaa ja jopa täysin mahdotonta listata kattavasti niitä konkreettisia tekoja, joilla ilmastotoimia viedään eteenpäin, koska nehän nyt vaan ovat osa kaikkea.  

Juuri valmistuneessa valtakunnallisessa ELY-keskusten ilmastotiekartassakin todetaan, että konkreettisia toimia on yli 200, ja jopa 80 prosenttia Suomen päästökokonaisuudesta kulkee ELY-keskusten kautta. 

Ja ei – se ei tarkoita sitä, että ELY hoitaa homman kotiin yksin, joten jatka vain lukemista. 

Kaksi polkupyöräilijää ajaa maalaismaisemassa kesällä.
Liikkuuko kumipyöräsi fossiilisella polttoaineella vai lihasvoimalla?

Ilmastotyön vaikuttavuuden mittarit

Ilmastotyön konkreettisin mittari on ilmakehän hiilidioksidipäästötOngelmana vain on, että päästömittari ei konkretisoidu meidän ihmisten mieliin kovinkaan hyvin.  

Jotta me voisimme sisäistää ilmastotoimien laajuus, meidän täytyisi arvioida ilmastotoimien taloudelliset, työllisyys-, osaamis- ja hyvinvointivaikutukset. Nähdä ilmastotoimet osana alueellista kehittämistä.  

Mutta jotta homma konkretisoituisi entisestään jokaiselle, tämä sama vaikuttavuuksien arvio tulisi tehdä myös toisin päin. Mitkä ovat juuri tämän maaseutukehittämispäätöksen ilmastovaikutukset muiden vaikutusten lisäksi?  

Hiilineutraalius yhtenä painopisteenä

Työtämme Kainuun ELY-keskuksessa ohjaa valtakunnallinen AVI-ELY strategia, jossa painopisteinä ovat hyvinvoinnin ja yhdenvertaisuuden turvaaminen, elinvoiman lisääminen ja hiilineutraaliuden tavoittelu. Olisiko hurjaa väittää, että tulevaisuudessa hiilineutraalius olisi hyvinvointiyhteyskunnan edellytys, jossa mittareina olisivat hyvinvointi ja elinvoima?  

Minä näen, että se on mahdollista. 

Mutta se vaati vielä jumppaa. 

Aurinkokennoja tuotantorakennuksen katolla.
Tukeeko rahoituspäätös ilmastotavoitteiden saavuttamista?

Ensin tulisi miettiä, kuinka pääsemme hiilineutraaleiksi. Vähähiilinen liikkuminen ja liikenteen päästöjen väheneminen olisi yksi hyvinvoinnin ja yhdenvertaisuuden mittareista. Päästöjen ja neitseellisten luonnonvarojen määrien korrelointi talouden lukuihin kuvaisi ilmastoystävällisen elinvoiman lisääntymistä.  

Kuka puhuu?

Näiden ajatusten takana olen minä, Jenni, Kainuun ELY-keskuksen ympäristöasiantuntija. Minun työnkuvani pyörii näiden ”kaikkien” eli ilmastotoimien ympärillä. Tehtävänäni on muun muassa ilmastostrategian, Hiilineutraali Suomi 2035, toimeenpano ja edistäminen täällä Kainuun kamaralla.  

Yksin tätä työtä ei tehdä, vaikka 80 prosenttia päästökokonaisuudesta lipuukin ELY-keskusten läpi. Työtä tehdään yhteistyössä, tukemalla ja auttamalla kainuulaisia asiantuntijoita heidän työssään.  

Minä heittelen ideoita, kerron mitä missäkin tapahtuu ilmastotoimien saralla, hoksauttelen, kuuntelen ja opiskelen asiantuntijoiden näkemyksiä ilmastotyöstä. Ilmasto- ja ympäristövastuullinen Kainuu rakentuu samalla tavoin kuin hyvinvoiva ja vetovoimainen Kainuu eli yhteisten näkemysten ja kokemusten jakamisen kautta.

Ollaan kuulolla! 

Nainen on sininen ulkoilutakki päällään punaisessa riippumatossa. Alla näkyy vihreää kasvullisuutta.

Kirjoittaja Jenni Väisänen työskentelee ympäristöasiantuntijana Kainuun ELY-keskuksessa 

Sinäkin voit vaikuttaa vesienhoitoon

Aina keväisin lumen sulaessa veden huomaa ihan eri tavalla. Koko pitkän talven ajan järvet ja joet ovat olleet jäässä ja lumimassa on peittänyt kaiken hienouden. Keväällä vesi muuttuu äänekkääksi ja veden solina voi kuulua kauaskin. Varmoja kevään merkkejä ovatkin mielestäni veden tippuminen räystäistä, muuttolinnut ja lisääntynyt veden määrä.  

Kainuun vesistöt ja niiden valuma-alueet tarjoavat monipuoliset mahdollisuudet muun muassa vapaa-ajan asumiseen ja monenlaiseen ajanviettoon ja harrastustoimintaan, kuten veneilyyn, luontoharrastuksiin, kalastukseen, ravustukseen ja retkeilyyn. Monien tutkimusten mukaan luonto ja vesi tuottavat sekä henkistä että fyysistä hyvinvointia. Vesistöjä tuleekin vaalia, niin että ne pysyvät hyvässä kunnossa myös seuraaville sukupolville.  

Perämoottorin ja veneen perälaineet näkyvät järven pinnalla.
Veneilyä Oulujärvellä kesällä 2020. (Kuva: Katja Vainionpää)

Vesien vaalimista voi kutsua myös vesienhoidoksi, jonka tavoitteena on saavuttaa jokien, järvien ja rannikkovesien sekä pohjavesien vähintään hyvä tila sekä samalla estää hyvälaatuisten vesien tilan heikkeneminen. Samalla huolehditaan vesien kestävästä käytöstä. 

Vesienhoitosuunnitelmilla kuuden vuoden sykli

Vesienhoidon suunnittelua ohjaa EU:n vesipolitiikan puitedirektiivi, joka on pantu toimeen kansallisella lainsäädännöllä. ELY-keskukset valmistelevat vesienhoitosuunnitelmat ja toimenpideohjelmat laajassa yhteistyössä ja eri tahoja kuullen.  

Suunnittelun tukena kullakin ELY-keskuksella on ollut oma, sidosryhmien edustajista koostunut yhteistyöryhmänsä, joka koostuu vesien käyttöön, suojeluun ja tilaan vaikuttavista keskeisistä valtion ja kuntien viranomaisista, tutkimuslaitoksista, elinkeinon harjoittajista, järjestöistä, vesialueiden omistajista sekä vesien käyttäjistä.  

Vesienhoidon suunnittelu etenee kuuden vuoden jaksoissa. Ensimmäiset alueelliset vesienhoitosuunnitelmat hyväksyttiin valtioneuvostossa joulukuussa 2009 ja tällä hetkellä vesienhoitosuunnitelmia päivitetään hoitokautta 2022–2027 varten.  

Kaaviokuva.
Vesienhoidon suunnittelun sykli kestää kuusi vuotta (kuva: ympäristö.fi)

Vesienhoitosuunnittelu koostuu sekä vesienhoitosuunnitelmista että toimenpideohjelmista, joissa määritellään tavoitteet ja toimenpiteet seuraavan kuuden vuoden aikana tehtävälle vesienhoitotyölle.  Vesienhoitosuunnitelmat laaditaan vesihoitoalueittain, joita Manner-Suomessa on viisi. Lisäksi Ruotsin ja Norjan kanssa on muodostettu kansainväliset vesienhoitoalueet. Ahvenanmaa muodostaa oman vesienhoitoalueensa.  

Vesienhoitosuunnitelma sisältää tiedot alueen vesistöistä, niihin kohdistuvasta kuormituksesta sekä muista ihmisen aiheuttamista vaikutuksista, vesistön ekologisesta tilasta, vesienhoidon tavoitteista sekä tarvittavista vesiensuojelu- ja -hoitotoimista.  

Toimenpideohjelmissa puolestaan vesienhoitoalueet on jaettu pienempiin suunnittelualueisiin, jotka rajautuvat vesistöalueiden mukaan. Toisin sanoen ELY-keskukset laativat toiminta-alueellensa yhden tai useamman vesienhoidon toimenpideohjelman, jossa kuvataan pinta- ja pohjavesien tila ja siihen vaikuttavat tekijät sekä toimenpiteet hyvän tilan saavuttamiseksi.  

Kainuun vesienhoitoalueella lähes tuhat järveä

Kainuu kuuluu pääosin Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueeseen ja pieniä osia kuuluu myös Vuoksen vesienhoitoalueeseen. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalue ulottuu pääasiallisesti Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun sekä Lapin ELY-keskusten toimialueille ja ELY-keskukset toimivat vesienhoitoalueen vastuullisina viranomaisina ja suunnittelevat vesienhoitoa. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueella koordinointivastuu on Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksella.  

Meidän vesienhoitoalueellamme on tarkasteltu yhteensä 965 järveä tai järven osaa (pinta-ala yhteensä noin 4 200 km2), 278 jokea, joen osaa tai puroa (uomien pituus yhteensä 7 200 km) sekä 3 300 km2 rannikkovesiä. Luokitellusta jokipituudesta 64 % on erinomaisessa tai hyvässä, 35 % tyydyttävässä tai välttävässä ja alle prosentti huonossa ekologisessa tilassa. Luokitellusta järvipinta-alasta 93 % on erinomaisessa tai hyvässä ja 7 % tyydyttävässä tai välttävässä tilassa.  

Kartta.
Kainuun jokien ja järvien ekologisesti tilasta löytyy lisää tietoa vesistösuunnitelmasta ja toimenpideohjelmasta.

Vaikuta vesienhoitoon

Ehdotukset Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmasta ja toimenpideohjelmasta vuosille 2022-2027 ovat valmistuneet ja niihin voi tutustua ympäristöhallinnon verkkopalvelussa. Kaikilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä kuultavina olevista vesienhoitosuunnitelmista.

Palautetta voi antaa 14.5.2021 asti:

Vesienhoitosuunnitelma esittelyssä 28.4.

Nyt on loistava tilaisuus tutustua vesienhoitosuunnitelmaan etäyhteydellä. KAIPO-verkko (Kainuun ja Pohjois-Karjalan vesistökunnostusten asiantuntija- ja toimijaverkostojen vahvistamishanke 2020-2021) järjestää tapahtuman, jossa esitellään vesienhoitosuunnitelman keskeisiä asioista Kainuun osalta. Tilaisuudessa Kainuun ELY-keskuksen vesistöasiantuntija Kimmo Virtanen kertoo Oulujoen-Iijoen alueen vesienhoitosuunnitelmasta, ympäristöasiantuntija Katja Vainionpää avaa alueen toimenpideohjelmaa ja ympäristöasiantuntija Mari Helin kertoo pohjavesien tilasta. 

Tapahtuma järjestetään keskiviikkona 28.4.2021 klo 17.30–19.00. Tilaisuus on maksuton ja siihen tulee ilmoittautua 27.4. mennessä.  Lisätietoa tapahtumasta ja ilmoittautumisesta löytyy KAIPO-verkon-sivuilta (Proagria.fi) 

Nautitaan Kainuun vesistöistä nyt ja tulevaisuudessa! 


Nainen seisoo kivisellä rannalla. Takana pauhaa vesiputous.

Kirjoittaja Katja Vainionpää työskentelee ympäristöasiantuntijana Kainuun ELY-keskuksessa.

Metsät turvaavat luonnon monimuotoisuutta

Maailman metsäpäivää vietetään tänä vuonna sunnuntaina 21.3. Kansainvälinen teemapäivä muistuttelee, millainen merkitys metsillä on osana elämäämme. Metsät tarjoavat energiaa, toimeentuloa, ruokaa sekä ovat vahva osa meidän suomalaisten mielenlaatua ja yhteyttä luontoon sekä monenlaisiin harrastuksiin.

Metsillä on tärkeä tehtävä elinympäristössämme ilmaston puhdistajana ja maaperän suojelijana. Huolehtimalla ja hoitamalla metsiä, turvataan luonnon monimuotoisuuden ja elinvoimaisuuden säilymistä sekä torjutaan ilmastonmuutosta.

ELY-keskuksen toiminnassa metsät ovat merkittävässä roolissa – käytännössä töitä tehdään mm. metsien suojeluhankkeissa ja metsien elinympäristöjen parantamisessa. Näillä toimenpiteillä tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantuminen ja sitä kautta mahdollistaa lajien ja luontotyyppien säilyminen myös tulevaisuudessa.

Suojelu on yksi keino käyttää metsiä, myös taloudellisesti

METSO-ohjelma ja pohjoisille alueille suojeluun tarkoitettu erillisrahoitus ovat yksityisille metsänomistajille osoitettuja vapaaehtoisia ohjelmia, joiden kautta voi suojella ja hoitaa metsiensä luontoarvoja korvausta vastaan. Lisäksi METSO-ohjelmassa toteutetaan luonnonhoitoa ilman maanomistajille aiheutuvia kuluja.

Kainuussa on tänä talvena perustettu huomattava yksityinen luonnonsuojelualue Suomussalmelle. Kainuun ELY-keskus ja Kuusamon yhteismetsä sopivat vanhan metsän alueen suojelemisesta Suomussalmen Jumalissärkiltä.

Suomussalmen Pienenjärvenkankaan alueelle perustetun yksityisen luonnonsuojelualueen pinta-ala on noin 39 hehtaaria. Suojeltu alue on osa geologisesti ja maisemallisesti huomattavaa Jumalissärkän-Hoikansärkän pitkittäisharjua. Suojelualue rajautuu kahteen vesistöön, Saarilampeen ja Jumalisjärveen kuuluvaan Pienijärveen.

Alue on paikallisesti tärkeää virkistysaluetta ja sen halki johtaa retkeilypolkuja Jumalissärkille. Puusto on vanhaa, keskimäärin 140-vuotiasta männikköä. Keloutuvat männyt turvaavat alueen lahopuujatkumoa. Suojelualueen rauhoitusmääräyksissä on kielletty mm. metsänhakkuut ja muut metsänhoitotoimenpiteet.

Kainuun ELY-keskus hankkii suojelualueita ympäristöministeriön myöntämällä määrärahalla vuosille 2020-2022. Määräraha on käytettävissä koko Kainuun alueella. Suojelualueiden toteutuksessa sovelletaan METSO-ohjelmassa käytössä olevia valintakriteerejä.

Vanhojen metsien suojelussa kohteen pinta-alan tulee olla yli 10 hehtaaria ellei alue rajaudu jo olemassa olevaan suojelualueeseen. Kohteen suojelu voidaan toteuttaa perustamalla yksityinen luonnonsuojelualue omalle maalle tai myymällä alue valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin. Suojelusta maksettavat korvaukset ovat verovapaita. Maanomistajat voivat tarjota kohteita suojeluun myös Metsäkeskuksen tai metsänhoitoyhdistysten kautta.

HELMI-elinympäristö ohjelma

METSO-ohjelman rinnalla toimii HELMI-elinympäristöohjelma, joka metsien lisäksi edistää Suomen luonnon monimuotoisuutta myös muissa elinympäristöissä: soilla, lintuvesillä, kosteikoilla, perinneympäristöissä sekä pienvesillä ja rantaluonnossa.

Kainuussa inventoitiin viime kesän aikana 50 metsäisten elinympäristöjen aluetta, jotka sijoittuivat ensisijaisesti yksityisille suojelualueille ja Natura-alueille. Inventoiduista kohteista 37:llä ilmeni kunnostustarvetta. Kunnostusalueiden pinta-ala on yhteensä noin 130 hehtaaria.

Tänä vuonna jatketaan pienialaisilla lehto- ja lajistokunnostuksilla, kuten kasvillisuutta tukahduttavan puuston poistolla tai yksittäisten kuivattavien ojien ennallistamisella. Lajiesiintymien kunnostustarvetta ilmeni erityisesti lehtotikankontin osalta, jonka esiintymiltä tullaan poistamaan puustoa. Metsäisen kalkkikalliokielekkeen lähes umpeenkasvanutta horkkakatkeroesiintymää kunnostettiin viime syksynä.

Lehtotikankontti
HELMI-ohjelmassa laaditaan hoitosuunnitelmia mm. uhanalaisen ja rauhoitetun lehtotikankontin umpeenkasvaneille esiintymille. Kuva: Kainuun ELY-keskus, Pekka Halonen.

Kolmella suojelualueella on suunnitteilla tehdä laajempia metsäojitusten ennallistamisia, joissa soiden ojat tukitaan ja vesi ohjataan takaisin vanhoihin purouomiin. Avosoiden lisäksi työt kohdentuvat laajoille korpialueille sekä yksittäisten lähteiden ja niiden ympäristön lettojen ennallistamiseen. Kohteet sopivat usean HELMI-teeman alle.

HELMI-ohjelmaan liittyviä lajistoinventointeja kohdennettiin viime vuonna erityisesti paahteisten elinympäristöjen lajien, kuten hietaneilikkavyökoin esiintymille ja samalla arvioitiin sekä tarkennettiin esiintymäkohtaisia hoitosuosituksia. 

Lue lisää METSO- ja HELMI -ohjelmista:

Helmi-elinympäristön logo.