Viisi päivää Kiinassa

Kiinaan suunnatun patoturvallisuuden demonstraatioprojektinkokous ja tekniset ekskursiot järjestettiin 24.-28. huhtikuuta Nanjingissa, Kiinassa. Tilaisuuteen osallistui itseni lisäksi professori Petteri Alho Turun yliopistosta sekä vesitalousasiantuntija Tomi Mäki Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Tomi on ollut mukana myös tämän blogitekstin valmistelussa.  

Kävimme tutustumassa kahdella pienellä padolla Nanjingin alueella. Pienet padot kuuluvat provinssien hoidettaviin kohteisiin. Isäntämme ja projektikumppanimme Dam Safety Management Center vastaa isojen patojen patoturvallisuudesta. He eivät olleet koskaan aiemmin käyneet näillä padoilla, jotka sijaitsevat noin tunnin ajomatkan päässä heidän toimipisteestään Nanjingissa. Padot oli rakennettu ensisijaisesti kasteluvedentuotantoa varten.

Linying-pato on rakennettu 1969. Se on 31 metriä pitkä ja 5,4 metriä korkea. Pato on peruskorjattu toukokuussa 2008. Pato on luokassa 2. Hongshan-pato on rakennettu 1966 ja peruskorjattu kesäkuussa 2008. Pato on 54 metriä pitkä ja 12,5 metriä korkea. Padot olivat ulkoisesti siistissä kunnossa. Varoituskyltit ovat hyvin esillä ja esimerkiksi kuivatusjärjestelmä vaikutti tehokkaalta. Padoilla oli ns. patovahdit, jotka asuvat padon vieressä olevassa rakennuksessa.

Suomalaisten patoturvallisuuden asiantuntijoiden kokousmatka Nanjingissa, Kiinassa. Kuvassa kokousväki tutustumassa Hongshan padolla.
Tutustumiskäynti Hongshan padolla.

Kävimme katsomassa myös vähän isompaa Daquan-patoa, jossa termiitit aiheuttavat ongelmia. Tällaisia patoja on provinssin alueella useampia. Padolle oli tehty peruskunnostus termiittien takia. Kiinalaisille tyypilliseen tapaan termiittien toimintaa padoilla oli samalla tutkittu ja aiheesta oli koottu kattava näyttely. Näyttelyssä kerrottiin termiiteistä ja niiden toiminnasta. Patorakenteesta nostettu termiittipesä oli asetettu lasivitriiniin nähtäväksi.

Daqua-padosta kaivettu termiittien pesä, joka on laitettu lasivitriiniin nähtäville.
Daquan-padosta löytynyt termiittipesä.
Daquan-padon yhteyteen on rakennettu termiittinäyttely, jossa on esillä muun muassa eri kehittymisvaiheissa olevia termiittejä.
Näyttelyssä oli esillä muun muassa eri kehittymisvaiheissa olevia termiittejä.

Matkamme jatkui Luoyangiin tutustumaan Keltaisessajoessa sijaitsevaan Xiaolangdin patoon. Padon rakennustyöt aloitettiin 1993 ja pato valmistui 2000. Pato on 154 metriä korkea ja 1 307 metriä leveä. Padolla on useita käyttötarkoituksia: tulvasuojelu, jäidenhallinta, ruoppaus, teollisuuden ja kunnallinen vesihuolto sekä vesivoimantuotanto. Rakennustyöhön osallistui lukuisia asiantuntijoita useista eri maista. Esimerkiksi padon käyttö sedimenttien hallintaan oli varsin mielenkiintoinen. Noin 10 päivän ajan kesäkuussa padon pohjaluukut avataan, jolloin sedimentit päästetään liikkeelle joen pohjasta padon edestä. Koska vesien määrä on tällöin suuri, pohjasta tullut sameus laimenee merkittävästi ja voimakkaasta virtauksesta johtuen se ei kerry joen alaosille vaan päätyy pitkälle mereen.

Xiaolangdin pato Keltaisessajoessa, Kiinassa.
Xiaolangdin pato Keltaisessajoessa.
Patonäyttely kertoo Xiaolangdin padon rakentamisen vaiheista.
Patonäyttely kertoo Xiaolangdin padon rakentamisen vaiheista.

Xiaolangdin padolla järjestetyssä kokouksessa keskustelimme padolla esiintyvistä ongelmista, joita löytyy myös Suomen padoilla. Sedimentaatio-ongelman lisäksi keskustelimme myös jäästä ja hyyteestä. Xiaolangdin padolla tämä ongelma on jokavuotinen ja jatkuu läpi talven, koska Keltaiseenjokeen ei muodostu suojaavaa jääkantta kuten Suomessa. Juoksutuksen avulla hyydepatoja ja -tulvia pyritään estämään. Professori Alho kertoi Suomessa käynnissä olevasta tutkimuksesta, jossa hyytöongelmaa pyritään torjumaan joen pohjaan rakennettujen blokkien avulla. Hyyde siis pysähtyy blokkeihin ja sulaa. Projekti tuntui kiinnostavan kiinalaisia. Keskustelimme myös pitkään padon instrumentoinnista. Xiaolangdin patoon on asennettu 1300 instrumenttia rakennusvaiheessa ja pato on näin melkoisen hyvässä tarkkailussa. Totesimme yhteiseksi ongelmaksi sen, että vanhoihin patoihin tarkkailulaitteiden asentamisessa on omat haasteensa, koska patorakennetta ei saa vahingoittaa asentamisen yhteydessä.

Professori Petteri Alho esittelee Turun yliopiston hydrologian tutkimuksia kokousväelle.
Professori Petteri Alho esittelee Turun yliopiston hydrologian tutkimuksia.

Vierailun päätöskokouksessa löysimme paljon yhtenevyyksiä ja toki myös loogisia eroja Suomen ja Kiinan padoista ja käytännöistä. Suomalaisia yrityksiä on jo Kiinassa toimimassa patoturvallisuusasioiden parissa ja tilaa on varmasti niin uusille yrityksille kuin vanhoille toimijoille jatkossakin. Suomessa ja Kiinassa patojen rakennuskanta on osittain jo ikääntynyttä, joten kunnostustöille ja korjauksille on tarvetta. Patojen tutkimustekniikat ja monitorointimahdollisuudet ovat myös kehittyneet ja tarvetta näiden ajantasaistamiselle löytynee. Projektin päätösraportti muotoillaan yhteistyössä toukokuun (2019) aikana ja esitellään Kiinan ja Suomen ministeriöiden yhteistyöohjausryhmän kokouksessa.

Lisää tietoa projektista löytyy linkistä:
Dam Safety technology project in co-operation with Chinese

Kuvassa Eija Isomäki, patoturvallisuuden asiantuntija Kainuun ELY-keskuksesta.

Kirjoittaja Eija Isomäki toimii patoturvallisuuden asiantuntijana Kainuun ELY-keskuksessa.

Vieraita Venäjältä

Tammikuun (2019) lopussa saimme Suomeen vieraiksi patoturvallisuusasiantuntijoita Venäjältä. Venäjällä patoturvallisuutta valvoo Venäjän teknillinen valvontavirasto ja heidän valvontansa alla on patojen ja voimalaitosten lisäksi mm. teollisuuslaitokset, ydinvoimalat ja kaivostoiminta. Keskusteluissa aiheena oli patoturvallisuus. Suomesta tilaisuuteen osallistui viranomaispuolelta edustajat Kainuun ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksista sekä maa- ja metsätalousministeriöstä. Muina tahoina tilaisuudessa oli mukana FINCOLD, Fortum, VTT ja ÅF Consult.

Kaksipäiväisen vierailun ensimmäinen päivä kului kokoustiloissa Helsingissä. Venäjä on maana huomattavasti Suomea suurempi, patoja on enemmän ja ne ovat merkittävästi korkeampia kuin Suomessa. Huomasimme kuitenkin, että maidemme patoturvallisuusasioissa oli paljon samankaltaisuutta. Keskusteluissa esitettiin kummankin maan lainsäädäntöä. Ohjelmassa oli myös esitykset patojen tarkkailusta ja tarkastuksista Suomessa, esitys FINCOLDin toiminnasta sekä esimerkkejä patoturvallisuuden teknologiaosaamisesta Suomessa.

Tutustuminen vesivoimalaitoksen sisätiloihin.

Toisena päivänä kävimme tutustumassa kahdella voimalaitoksella Etelä-Suomessa. Talvisista olosuhteista huolimatta onnistuimme saamaan melko hyvän kuvan näistä kahdesta laitoksesta. Kohteet oli valittu kohtuullisen etäisyyden päästä Helsingistä, mutta onnistuimme näkemään niin käynnissä olevia peruskorjaustöitä kuin uudehkon kalatien.

Oikealla alhaalla kalatie.

Venäjällä on mahdollisesti tulossa patoturvallisuuteen liittyviä lainsäädännön uudistuksia ja näin he olivat hyvin kiinnostuneet järjestämään myös toisen tapaamisen, jotta olisi mahdollisuus syventyä enemmän patoturvallisuuden aihealueisiin

Kirjoittaja Eija Isomäki toimii vesitalousasiantuntijana Kainuun ELYssä.

Patojen ja tulvapenkereiden riskienhallintaa pelastusviranomaisen näkökulmasta

Padot ja tulvapenkereet ovat yleisiä rakenteita eri puolilla Suomea, ja niiden ylläpito, huoltotoiminnat ja turvallisuus ovat rakenteiden omistajan vastuulla. Pelastusviranomaiset ovat rakenteiden suunnittelu- ja lupavaiheessa sekä luokitteluja päivitettäessä lausunnon antavia viranomaisia.

Pelastusviranomaiset joutuvat säännöllisesti riskienhallintaprosesseissaan arvioimaan ja analysoimaan patojen ja tulvapenkereiden aiheuttamia riskejä toiminta-alueellaan. Kaikki pato ja tulvapenkereet eivät välttämättä aiheuta kovin isoja seurauksia häiriötilanteessa tai pettäessään, mutta Suomessa on paljon myös sellaisia jotka pettäessään aiheuttavat katastrofiksi luokiteltavia seurauksia.

Patorakenteet ja tulvapenkereet ovat rakennusteknisesti vaativia, ja niiden rakenteellinen suunnittelu, ylläpidollinen suunnittelu sekä näiden toteutus ovat erityisasiantuntijuutta vaativia tehtäviä. Pelastusviranomaisen näkökulmasta yksi tärkeimpiä huomioitavia asioita pato ja tulvapenkereitä rakennettaessa on niiden tarkkailu- ja huoltotoiminnan järjestäminen erityisen hyvin että vaara- ja onnettomuustilanteilta vältyttäisiin. Padot ja tulvapenkereet rakennetaan palvelemaan monien vuosikymmenten ajan, ja siksi on huolehdittava riittävän erityisasiantuntijuuden säilyminen rakenteiden elinkaaren mukaan.

Pelastusviranomaiset ovat näiden rakenteiden aiheuttamissa onnettomuustilanteissa pelastustoiminnan johtovastuussa, ja joutuvat tekemään nopeita toimenpidepäätöksiä isojen vahinkojen estämiseksi tai minimoimiseksi. Tästä seuraa, että pelastusviranomaisilla on onnettomuustilanteessa tai sellaisen uhatessa oltava nopeasti käytössä rakenteiden erityisasiantuntijuutta ja paikallistuntemusta pystyäkseen tekemään mahdollisimman oikeita päätöksiä. Sama toimintaperiaate korostuu kaikkien isojen onnettomuustilanteiden yhteydessä, koska pelastusviranomaisella ei voi olla erityisosaamista ja riittävää paikallistuntemusta kaikkien mahdollisten onnettomuus-skenaarioiden varalle, joten tarvittaessa tehdään yhteistyötä.

Pato- ja tulvapenkereiden osalta erityisasiantuntijuutta ja paikallistuntemusta pelastustoimelle on useimmiten tarjolla hyvän viranomaisyhteistyön kautta nykyisten ELY-keskusten henkilökunnan toimesta. Nykyhetken organisaatioiden rakennemuutosten yhteydessä, ja kustannuksia pienentäviä toimenpiteitä etsittäessä näen äärettömän tärkeäksi, että pato ja tulvapenkereiden elinkaaren ajaksi turvataan riittävä erityisasiantuntijuus ja paikallistuntemus siten, että oikeaa tietoa on uhka- tai onnettomuustilanteessa nopeasti saatavissa pelastustoiminnan onnistumiseksi mahdollisimman hyvin.

Vasemman puoleisessa kuvassa: Tilanne Jalasjärven tulvapenkereeltä, joka rakennettiin vuoden 1984 tulvien kokemuksen myötä suojaamaan asuntoalueen rivi- ja omakotitaloja. Vuonna 2013 kevättulvat olivat korkealla, ja vanha tulvapenger alkoi osoittaa pettämisen merkkejä. Pelastuslaitoksen pumppaustyöllä ja ELY:n asiantuntevalla hätäkorjauksella läheltäpiti -tilanteesta selvittiin yhteistyöllä ilman vahinkoja.

Oikeanpuoleisessa kuvassa: Vesien laskettua tulvapengertä saneerattiin.

Kirjoittaja pelastuspäällikkö/riskienhallinta Kari Pajuluoma
Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitos