Kansainvälinen Kainuu

Kainuun yrittäjillä ja työnantajilla on tuhannen taalan paikka hyödyntää sekä valtakunnalliset että alueelliset satsaukset kansainvälisen rekrytoinnin edistämiseksi. Kainuun TE-toimistossa ja ELY-keskuksessa on monipuolista osaamista työnantajien neuvontaan ja tukemiseen.

Kainuussa toimii myös useita hankkeita, joiden tavoitteina on rekrytoida kansainvälisiä osaajia, houkutella maakunnassa jo olevia ulkomaalaisia opiskelijoita sekä kausityöntekijöitä jäämään tänne pysyvästi, parantaa asettautumis- ja kotoutumisedellytyksiä sekä vaikuttaa kansainvälisten asukkaidemme hyvinvointiin ja viihtymiseen Kainuussa.

Maahanmuuton monet kasvot

Maahanmuutto on aiheena melkoinen kuuma peruna. Siitäkin huolimatta tartun härkää sarvista ja pohdin aihetta Kainuun ELY-keskuksen tuoreen maahanmuuttoasiantuntijan silmin.

Maahanmuuttoa käsitellään helposti yksinomaan pakolaisten tai turvapaikanhakijoiden maahan tulon kautta. Tätä mielikuvaa ovat omiaan vahvistamaan Eurooppaan pyrkivien, kotimaistaan hädän vuoksi pakenevien siirtolaisten värittämät surulliset uutiskuvat.

Torikatu, jossa on paljon telttoja ja ihmisia kesäpäivänä.
Voisiko kainuulainen katunäkymä olla tulevaisuudessa monikulttuurisempi?

Humanitääriseen maahanmuuttoon ja kansainvälisen suojelun tarpeessa olevien ihmisten auttamiseen Suomi on sitoutunut kansainvälisten sopimusten kautta. Kainuussa Kajaani ja Suomussalmi osallistuvat kiintiöpakolaisia vastaanottavina kuntina tähän arvokkaaseen työhön.

Huoltosuhteen oikaisijat

Kokonaan toinen näkökulma maahanmuuttoon on tarveharkintainen koulutus- ja työperäinen osaajien houkuttelu tänne Pohjolaan. Suomessa on valtakunnallisesti havaittu se tosiasia, ettei väkilukumme kasva kotimaisin voimin, emmekä pysty ylläpitämään hyvinvointiyhteiskuntamme rakenteita huoltosuhteen taipuessa pakkaselle väestömme ikääntyessä.

Lisäksi osaavan työvoiman puute on muodostunut esteeksi Suomen elinkeinoelämän kestävälle kasvulle. Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan vuonna 2019 jäi 65 000 työpaikkaa syntymättä osaajapulan takia.

Tilasto Kainuun ja Suomen rekrytointionhelmista. Kainuun sininen käyrä on selvässä nousussa verrattuna oranssiin koko maan käyrään. Vuonna 2020 Kainuun osuus on jo yli 50 prosenttia.
Rekrytointiongelmat vuosittain Kainuu/koko Suomi. Kainuussa jo joka toisessa toimipaikassa on hankaluuksia saada osaavaa työvoimaa.

Rekrytointiongelmat ja osaavan työvoiman saatavuus haastavat tilastojen valossa Kainuuta koko maata voimallisimmin. Tilastokeskuksen haastatteluun vuonna 2020 vastanneista kainuulaisista työnantajista peräti 56 prosenttia kertoi haasteista saada täytettyä avoimia työpaikkojaan.

Nosturi nostaa elementtitalon osaa.
Rekrytointiongelmat kertovat myös siitä, että Kainuussa on paljon töitä tarjolla.

Tämä oli alueista selkeästi eniten ja koko maassa rekrytointiongelmia oli 40 prosentilla yrityksistä. Rekrytointiongelmia kokeneiden yritysten osuus on todella suuri varsinkin Kainuussa, mutta heijastelee myös sitä, että työpaikkoja on paljon tarjolla.

Maine ja lainsäädäntö kuntoon

Suomi kilpailee osaavan työvoiman houkuttelussa samassa sarjassa koko muun Euroopan, erityisesti pohjoismaiden ja Viron kanssa. Kainuu kilpailee vastaavasti koko maan alueiden kesken. Tulijoiden kannustamisessa kohti Kainuuta on alueen maineella valtava merkitys.

Suomi on valittu useina vuosina kansainvälisessä vertailussa maailman onnellisimmaksi maaksi. Kainuun brändin ja mainetyön saralla on tehty ansiokkaita ponnisteluita veto- ja pitovoimatekijöiden parantamiseksi.

Pelkkä hyvä maine ja houkutteleva imago eivät kuitenkaan riitä, vaan lainsäädäntö ja rakenteet työperäisen maahanmuuton sujuvoittamiseksi on oltava kunnossa. Hallituksen puoliväliriihen linjauksessa tavoitellaan työperäisen maahanmuuton vähintään kaksinkertaistamista nykytasosta vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi uusien ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä pyritään kolminkertaistamaan vuoteen 2030 mennessä nostaen samalla opiskelijoiden Suomeen työllistyminen ja jääminen 75 prosenttiin.

Tavoitteet ovat suuret ja niihin pääseminen vaatii järeitä toimenpiteitä. Useiden ministeriöiden yhteistyönä on aloitettu ulkomaalaislainsäädännön ja lupamenettelyjen kehittämishanke. Hankkeen tavoitteena on mm. nopeuttaa kaikkien työ- ja koulutusperusteisten oleskelulupien käsittelyaikaa keskimäärin yhteen kuukauteen.

Lisäksi tavoitteena on luoda erityisasiantuntijoille, startup–yrittäjille ja heidän perheenjäsenilleen ns. pikakaista, oleskeluluvan käsittely kahdessa viikossa. Lainsäädäntömuutoksia odotetaan voimaan jo tämän ja tulevan vuoden aikana.

Kirjoitus on jatkoa blogien sarjalle, jossa Kainuun ELY-keskuksen työvoima-asiantuntijat kertovat Kainuun työmarkkinoiden tilanteesta ja tarjolla olevista palveluista osaavan työvoiman saamiseksi. Pysy kanavalla!


Nainen istuu takanaan maisema, jossa puinen kävelypolku johtaa horisonttiin.

Riia Mantsinen työskentelee Kainuun ELY-keskuksessa maahanmuuttoasiantuntijana

Osaamiseen panostaminen parantaa yritysten kilpailukykyä

Kainuun elinkeinoelämällä menee hyvin. Viime vuosien aikana Kainuu on muuttunut korkean työttömyyden maakunnasta vireästi kehittyväksi alueeksi.

Koronastakin kainuulaiset ovat selvinneet kohtuullisen vähin vaurioin. Työpaikkoja on tarjolla paljon, mutta tekijöistä on puutetta alalla kuin alalla. Kainuun työmarkkinoille tulee vuosittain useita satoja ihmisiä vähemmän kuin mitä eläkkeelle poistuu

Nainen maalaa seinää pensselillä.
Aikanaan Kainuusta työn tai opintojen perässä muuttaneet ovat mahdollisia paluumuuttajia.

Tarjolla olevan työvoiman osaaminen ei vastaa niitä tarpeita, joita avoinna olevissa työpaikoissa edellytetään. Ilman osaavaa työvoimaa kainuulaiset yritykset eivät voi kehittyä ja menestyä. Yhtälö kaipaa ratkaisua.

Taikasauvan heilautuksella tilanne ei selviä. Ratkaisut koostuvat useista erilaisista osatekijöistä, joka edellyttää olemassa olevien palvelujen luovaa hyödyntämistä ja uusien toimintatapojen ennakkoluulotonta kokeilemista.

Palveluja on tarjolla

Tämä kaikki vaatii lujasti töitä yhteisen päämäärän eteen. ELY-keskuksella ja TE-toimistolla on useita olemassa olevia palveluja työnantajille henkilöstön osaamisen kehittämiseen rekrytointivaiheesta alkaen. Myös oppilaitokset tarjoavat useita erilaisia mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen.

Osaamisen kehittäminen on tärkeää, mutta se ei vielä tuo yhtään uutta asukasta Kainuuseen. Tarvitsemme lisää työikäisiä ihmisiä, että työvoima riittää myös määrällisesti. Aikanaan Kainuusta työn tai opintojen perässä muualle muuttaneilla on mielenkiintoa palata takaisin kotikonnuille.

Tehtaassa teräsputki, jossa on pyöritettävä suljin.
Yritysten vetovoima vaikuttaa henkilöstön saatavuuteen.

Kainuun olosuhteet – kompakti koko, luonto, kulttuuri, rauhallisuus, väljyys – ja tarjolla olevat työt houkuttelevat ihmisiä muualta Suomesta Kainuuseen. Työvoimavaje on kuitenkin niin suuri, että näiden lisäksi tarvitsemme työperäistä ja muuta maahanmuuttoa

Tästä keitoksesta tulee sitä parempi, mitä useampi kauha yhteisen päämäärän hyväksi padassa heiluu. Tarvitsemme maakunnan eri toimijoiden pyyteetöntä yhteistyötä, tulevaisuususkoa ja rohkeutta.

Tärkein yritysten halu kehittyä

Tärkein ainesosa on yritysten halu kehittää liiketoimintaansa ja tietotaitoaan. Yritysten on jatkossa syytä keskittyä jatkuvaan henkilöstön osaamisen kohottamiseen ja oppilaitosten kanssa yhteistyössä tapahtuvaan kouluttamiseen.

Tämän lisäksi on tärkeää rakentaa houkuttelevaa yritysimagoa ja lisätä näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa sekä kehittää rekrytointiosaamista. Kannattaa rohkeasti kysyä erilaisia osaamisen kehittämisen palveluja ELY-keskuksesta tai TE-toimistosta!

Kirjoitus on avaus blogien sarjalle, jossa Kainuun ELY-keskuksen työvoima-asiantuntijat kertovat Kainuun työmarkkinoiden tilanteesta ja tarjolla olevista palveluista osaavan työvoiman saamiseksi.

Pysy kanavalla!


Nainen istuu ja mies seisoo toimistossa

Anne Ristioja ja Pasi Loukasmäki työskentelevät Kainuun ELY-keskuksessa yritysten ja työvoiman osaamisen kehittäjinä

Opinnollistaminen onnistuu yhteistyöllä!

Anna Kovala Kuhmosta sai uuden mahdollisuuden työelämään opinnollistamisen kautta. Hän on parhaillaan palkkatukityössä Kaisan Kotileipomossa. 

Anna pelkäsi, ettei enää työllistyisi, koska ikävuosia on jo 60. Huoli oli turha, ja nyt Anna kertoo joka aamu menevänsä tyytyväisin mielin töihin. 

Paluumuuttajan reitti takaisin työelämään sai tukea eri vaiheissa. 

TE-toimistosta Taina Komulainen tsemppasi Anna Kovalan hakemaan Työhön Kuhmossa – osaamista opinnollistamisella -työvoimakoulutukseen. Taina myös vinkkasi Annaa ottamaan yhteyttä Kuhmon Elinvoimasampo- eli ELSA-hankkeeseen. 

Seuraavalla viikolla oli koulutuksen infotilaisuus ja Anna tapasi myös Kuhmon ELSA -hankkeen hankekoordinaattori Virpi Heikkisen. Hakemus koulutukseen tehtiin yhdessä ja Anna hyväksyttiin mukaan. 

Kahvilassa nainen seisoo kassakoneen takana. Taustalla näkyy myytäviä leipomotuotteita.
Anna Kovala aloitti uudella alalla ja palvelee asiakkaita kahvilassa Kuhmossa.

Rohkeasti uudelle alalle

Koulutuksessa Anna mietti paljon, mikä työllistäisi hänet tulevaisuudessa Kuhmossa. 

”Harkitsin lähteväni kokeilemaan vanhusten hoivapuolta, mutta kahvilatyö myös kiinnosti minua. Sain hyvin apua ja vinkkejä työssäoppimispaikan hakemiseen Edukain kouluttajalta Päivi Haveriselta sekä Kuhmon ELSA -hankkeen Virpi Heikkiseltä”, kiittelee Anna.   

Harjoittelupaikka löytyi Kaesan Kotileipomon kahvilasta. Anna sai todella monipuolisen harjoittelun, koska hän pääsi tutustumaan myös Kaesan Kotileipomoon, Lounasravintola Neljään Kaesaan sekä Rusasen Kulmaan. Ne kaikki ovat saman yrittäjäperheen yrityksiä.  

Kuhmon ELSA -hankkeen Virpi Heikkinen kertoi opinnollistamisen mahdollisuuksista Annalle. Kainuun ammattiopiston ravitsemisalan opettaja kävi tunnistamassa oppimisympäristön Kaesan kahvilassa. Anna iloitsee, että osaamistodistus tuli tavallaan siinä sivussa, kun hän teki työnsä harjoittelussa.

”Vaikka Anna lähti itselleen aivan uudelle alalle, valinta osoittautui todella onnistuneeksi sekä Annalle itselleen että työnantajalle”, iloitsee Virpi Heikkinen. 

Osaamistodistus avain työmarkkinoille

Työhön Kuhmossa -koulutuksen loputtua Anna aloitti Kaesan Kotileipomon kahvilassa puolen vuoden palkkatukityössä. Anna suorittaa tämän kevään aikana työn ohessa ravintola- ja cateringalan perustutkinnon kaksi tutkinnon osaa, kahvilapalvelut -tutkinnon osan kahvilassa ja ravitsemispalveluissa toimimisen -tutkinnon osan lounasravintola Neljässä Kaesassa.  

Lisäksi Anna saa hankekoordinaattori Virpi Heikkiseltä perehdytystä teoriaan, mm. erityisruokavalioista. Kainuun ammattiopiston ravitsemisalan opettajan kanssa sovitaan seuraavaksi näyttöajankohdasta. 

”Olen oppinut uutta ja se on aina hyödyllistä elämässä. Opinnollistaminen on antanut paljon minulle. Jos on itsellä halu oppia ja on positiivinen asenne, niin pystyy kyllä oppimaan uutta. Osaamistodistuksen hyöty konkretisoituu esimerkiksi silloin, jos haen uutta työpaikkaa. Se on hyvä lisänäyttö osaamisestani”, Anna miettii. 

Mitä opinnollistaminen vaatii yritykseltä?

Lounasravintola Neljä Kaesaa ja Kaesan Kotileipomo Oy:n ravintola ja kahvilapalveluiden päällikkö Jenny Myllykangas kiittelee opinnollistamisen työkaluja. Oppimisympäristön tunnistamisen prosessi yritykselle oli Jennyn mielestä yllättävän helppo ja hoitui sujuvasti ELSA hankkeen avustuksella.  

”Se ei oikeastaan vaatinut erityisesti mitään ylimääräistä työtä yritykseltä, vaan tästä on ollut hyötyä monessakin mielessä. Työtehtävät yrityksessä selkeytyivät oppimisympäristön tunnistamisen kautta. ”

”Jatkossa tämä helpottaa myös uusien työntekijöiden työhön perehdyttämistä, kun tietää, mitä asioita uuden työntekijän kanssa tarvitsee käydä läpi. Se on myös positiivista, että hankkeen kautta saimme töihin Annan. ”


Kirjoittaja Anja Pääkkönen toimii koulutuskoordinaattorina Kainuun ELY-keskuksessa 

Lisätietoja:

Kuhmon ELSA hanke OPINNOLLISTAMINEN (elsahanke.fi)

Opinnollistaminen avulla ammattiin. Kuhmo Oy (youtube.com)