Jatkuvaa oppimista – opitaan yhdessä

Mitä jatkuva oppiminen tuo mieleen? Opiskelua, työssä uuden oppimista, kehittämistä, ennakointia, tiedolla johtamista, yhteistyötä, asiakkaan ohjausta tai jotain ihan muuta?

Meillä on monia erilaisia näkökulmia ja jokainen tarkastelee jatkuvaa oppimista omasta näkökulmastaan. Joko omien tai oman organisaation silmälaisen läpi. Yhteistyössä on vahvuus, että laajennamme omaa näkökulmaamme ja ymmärrystä. Työelämän, toimialojen ja teknologian muutokset haastavat meitä kaikkia. Kuitenkin yhdessä voimme onnistua oppimaan uutta ja vastaamaan muutokseen!

Jatkuva oppiminen ja Kainuun ELY-keskuksen rooli

Jatkuvan oppimisen koordinaatiotyö käynnistyi kaikissa ELY-keskuksissa vuoden 2020 aikana. Kainuussa koordinoin ammatilliseen osaajapulaan liittyvää yhteistyötä, yhteensovitan toimia ja edistän jatkuvaa oppimista. Työni on siis verkostoissa tehtävää kehittämistä Kainuussa ja valtakunnallisesti.

Toimin tiiviissä yhteistyössä oppilaitosten, kunnallisten toimijoiden, yritysten, työnantajien, TE-palvelujen ja muiden palveluntuottajien kanssa. Yhteistyön tavoitteena on huolehtia, että koulutus vastaa aiempaa paremmin työelämän tarpeisiin ja kainuulaisen työvoiman osaamisen kehittymiseen. Koulutuskoordinaattorin tehtävä jatkuvan oppimisen kentällä linkittyy vahvasti myös mm.  ELO-toimintaan (Elinikäinen ohjaus) ja ennakointiin.

Syksyllä 2020 kartoitin jatkuvan oppimisen nykytilaa ja haastatelin Kainuun alueen toimijoita. Kainuu on sopivan kompakti alue, mutta toimijakenttä on sirpaleinen ja monimuotoinen. Meillä on kehitetty toimivia malleja, kehittämishankkeita on käynnissä ja monella eri taholla tehdään jo tiivistä yhteistyötä. Toisaalta meillä löytyy loistavia osaamisen kehittämisen palveluja, joita ei valitettavasti aina tunneta eikä osata hyödyntää.

Keskustelut toimijoiden kanssa ovat tuoneet esille myös monia kehittämisen tarpeita jatkuvan oppimisen kentällä. Olen saanut myös hyviä vinkkejä palveluiden kehittämistarpeisiin vastaamiseksi ja mahdollisten uusien verkostojen ja yhteistyön pohjaksi.

Piirroskuva palapelistä ja edustalla olevista eri värisistä ihmishahmoista, jotka pitävät toisiaan kädestä kiinni. Kuvaa yhteistyötä.
Jatkuvan oppimisen uudistuksessa tarvitaan organisaatiorajojen ylittävää yhteistyötä kainuulaisten yritysten, työelämän ja eri toimijoiden kanssa. Kuva: Pixabay.

Opinnollistamisen vakiinnuttaminen

Tavoitteena on vakiinnuttaa opinnollistaminen yhteiseksi toimitavaksi Kainuussa. Pitkät välimatkat ja halu pysyä kotiseudulla ovat usein olleet esteenä osaamisen kehittämiselle. Oppimisympäristöjen tunnistamista on Kainuussa jo tehty työpajoille, yrityksiin ja kuntatoimijoille. Opinnollistamisen myötä osaamista voi kehittää omalla paikkakunnalla ja toisaalta yrityksillä on mahdollisuus saada osaavaa työvoimaa. Opinnollistaminen on siis yksi toimiva keino vastata myös Kainuun yritysten työvoimapulaan.

Valtakunnallinen koordinaattoreiden verkosto tekee tiivistä yhteistyötä ja levittää hyviä käytäntöjä. Toisaalta haasteet ovat alueellisia, mutta toisaalta monilla alueilla samansuuntaisia. Yhteistyön tiivistäminen ja yhdessä kehittäminen on ajankohtaista. Verkosto tekee yhteistyötä myös ministeriöiden kanssa, jotka haluavat pysyä ajantasalla alueellisista tilanteista ja näkökulmista.

Jatkuvan oppimisen ideaa etsimässä

Kainuussa yritysten ja työelämän mukaan saaminen jatkuvan oppimisen uudistukseen on ensiarvoisen tärkeää.  Tekemistä jatkuvan oppimisen kentällä on meille kaikille. Uudistuminen lähtee siitä, että opetellaan oppimaan yhdessä ja tehdään asioita uudella tavalla. Tarvitsemme verkostossa organisaatiorajat ylittäen yhteisen suunnan kehittämiseen, yhteistä ymmärrystä ja luottamusta – yhdessä tekemistä. Seuraavat askeleet osaamisen edistäjinä otetaan yhdessä.


Kirjoittaja Anja Pääkkönen toimii koulutuskoordinaattorina Kainuun ELY-keskuksessa

Jatkuva kehittäminen on yrityksen elinehto

Yritysten liiketoimintaympäristössä on tapahtunut viimeisen vuoden aikana valtavasti muutoksia. Maailmanlaajuinen koronakriisi on vienyt yrityksiltä ison osan tai lähes koko liikevaihdon ja tilanne on saattanut aika ajoin tuntua musertavalta. On kuitenkin ollut ilo huomata, että yritykset eivät vaikeassakaan tilanteessa ole jääneet paikoilleen.

ELY-keskuksen ja Business Finlandin myöntämien koronatukien avulla moni yritys on lähtenyt kehittämään toimintaansa ja uudistamaan palveluitaan kriisinjälkeistä aikaa silmällä pitäen. Tosiasia on, että yritys, joka on kriisin aikana ottanut oman liiketoimintansa luupin alle, analysoinut sitä kriittisesti, kehittänyt sitä ja kenties luonut entisen rinnalle uutta liiketoimintaa, on kriisin jälkeen entistä vahvempi. Toivottavaa on, että koronakriisin alulle panema kehittämisen kipinä saadaan jatkumaan myös kriisin jälkeen.

Yritysasiantuntijat neuvomassa asiakkaita tapahtumassa. Taustalla eri organisaatioiden roll-upeja.
Yritysten kehittämispalvelut ovat räätälöityjä ja kustannustehokkaita palveluita pk-yrityksille.

Yrityksen kehittämisen tulisikin olla jatkuva prosessi. On ymmärrettävää, että kun yrityksen arki rullaa sujuvasti ja kassaan kilahtaa säännöllisesti rahaa, liiketoiminnan kehittäminen ei välttämättä ole yrittäjällä ensimmäisenä mielessä. Maailma kuitenkin menee koko ajan eteenpäin, globaalit markkinat lisäävät kilpailua ja jos kehittymistä ja kehittämistä ei tapahdu, yritys huomaakin pian jäävänsä muista jälkeen. 

Usein yrityksen kehittämisestä puhuttaessa puhutaan kasvusta ja liiketoimintojen laajentamisesta, mutta kehittyminen ei missään nimessä tarkoita välttämättä kasvua. Yritys voi kehittyä usealla tapaa. Kehittämistoimenpiteet voivat liittyä esim. yrityksen toiminnan tehostamiseen tai uusiin toimintatapoihin arjessa, tuottavuuden parantamiseen tai henkilöstön osaamisen lisäämiseen. Kaikkeen ei kannata tarttua samanaikaisesti, vaan tarkastella omaa tekemistä kriittisesti ja palastella kehittäminen osiin. Ja eritoten tärkeää olisi löytää juuri se omalle yritykselle paras tapa kehittyä, sillä jokaisessa yrityksessä varmasti löytyy uudistamista.  

Lue viisi vinkkiämme yrityksen kehittämiseen:

  1. Tee kehittämisestä jatkuvaa! Yrityksen menestyminen vaatii jatkuvaa kehittymistä ja uudistumista. Tee suunnitelmia ja kokeile uusia toimintatapoja. Jalkauta hyvät käytännöt. Arvioi omaa tekemistä kriittisesti ja muista pitää myös työntekijöidesi osaaminen ja ammattitaito ajan tasalla! 
  1. Ota kehittämiseen mukaan työntekijät ja asiakkaat! Kuuntele asiakaspalautteen lisäksi myös työntekijöittesi kehittämisideoita. Omasta henkilöstöstä saattaa löytyä paljon enemmän osaamista kuin ehkä arvaisikaan. Kehittämistyöhön mukaan ottaminen on myös hyvä tapa sitouttaa henkilöstö yritykseen!  
  1. Seuraa mitä ympärillä tapahtuu! Yrityksen toimintaympäristö muuttuu koko ajan ja vauhdilla. Seuraa muutoksia ja sopeudu niihin. Muista, että mikä toimii nyt, ei välttämättä toimi enää huomenna!  
  1. Hallitse riskit! Ilman riskinottoa ei yritystoiminnassa pärjää, mutta tärkeintä onkin varautua riskeihin ja pitää ne hallinnassa. Tämä on tärkeää varsinkin silloin kun yritys esimerkiksi tavoittelee kasvua. 
  1. Käytä ulkopuolista asiantuntijaa! Omaan tekemiseensä sokeutuu ja kehittäminen voi jäädä arjen kiireiden alle. Ota rinnalle ulkopuolinen sparraaja, joka voi laittaa kehittämisprosessin käyntiin ja tukea sitä. Vaikka varsinainen asiantuntemus onkin yrityksessä, ulkopuolinen näkemys ei ole ikinä pahaksi. Tässä esimerkiksi ELYn Yritysten kehittämispalvelut ovat oiva apu.   

Nainen ja mies seisovat puoliksi sivuittain, selät hieman vastakkain ja hymyilevät kohti kameraa.

Kirjoittajat Mari Möttönen, Team Finland kasvu- ja kansainvälistymiskoordinaattori ja Pasi Loukasmäki, yksikön päällikkö. Molemmat työskentelevät Kainuun ELY-keskuksen Yritys- ja työvoimapalvelut -yksikössä.

#KehitäYritystäKainuussa

Työpaikkaohjaajakoulutuksella kaivattua ohjaamisosaamista työpaikoille

Kainuulaiset työllisyydenhoidon hankkeet toimivat tiiviissä yhteistyössä yritysten, työpajojen ja yhdistysten kanssa. Hanketoimijoille tuli samansuuntaisia viestejä, toiveita ja havaintoja työnantajilta ja hankkeiden asiakkailta. Haasteita ja tarvetta ohjausosaamisen kehittämiselle tuntui olevan. Kuinka ohjata palkkatuella työllistettyä? Miten suhtautua erilaisiin oppijoihin? Osaanko minä, enhän ole opettaja? Mitä hyötyä tästä on minulle tai työnantajalle?

Suomussalmen Talentti, Kuhmon ELSA, Tolokusti Sotkamossa ja Kainuun TYPO-koordinaatio -hankkeet yhdistivät osaamisensa. Toiveet ja havainnot koottiin yhteen ja mietittiin, kuinka koulutustarpeisiin voitaisiin yhdessä vastata. Hankkeiden yhteisellä kilpailutuksella kouluttajaksi valittiin Sirpa Keränen.

Kolmen iltapäivän koulutus sekä työpaikan tarpeisiin räätälöity yksilöohjaus antaa työkaluja erilaisten asiakkaiden ohjaamiseen, kannustavaan ja motivoivaan kohtaamiseen sekä vahvuuksien ja kehittymisen mahdollisuuksien tunnistamiseen.

”Ehkä selvensi, mitä kaikkea ohjaajan oman motivaation löytyminen ja ylläpitäminen ohjaustyössä voisi olla. Tästä aiheesta voisi miettiä esim. miten me yhdessä työyhteisössä voimme vaikuttaa oman/toisen motivaation löytymiseen sekä ylläpitämiseen ohjaustyössä muutoksien keskellä.”

– osallistujan palaute –
Nauravat naiset katsahtavat toisiaan. Molemmilla kahvimukit kädessä ja he istuvat pöydän ääressä.
Työpaikkaohjaajan työn ei todellakaan tarvitse olla ryppyotsaista, toteavat työpaikkaohjaajakoulutukseen osallistuvat Pia Härkönen (vas.) ja Miia Klemetti Lomallo Oy:stä. (Kuva: Sirpa Keränen).

Minna Saastamoinen Suomussalmen Talentti-hankkeesta kiteyttää, että koulutus ei ole irrallinen, vaan tukee opinnollistamisen kokonaisuutta. Koulutukseen osallistuvien työpaikoille on jo tunnistettu oppimisympäristö Talentti-hankkeen kautta tai se on suunnitteilla. Tärkeää on, että koulutusryhmien sisältöjä voidaan räätälöidä kunkin paikkakunnan tarpeiden mukaiseksi. Näin yhteistyössä toimien syntyy aidosti malli, joka hyödyttää koko Kainuun toimijakenttää ja asiakkaita. Suomusalmella koulutus on herättänyt kovasti kiinnostusta ja Talentti-hankkeella on suunnitelmissa järjestää jo kolmas koulutusryhmä syksyllä 2020.

Sirpa Keränen on kouluttanut kevään aikana työpaikkaohjaajia Suomussalmella ja Sotkamossa. Hän kertoo, että työpaikkaohjaajat toimivat oman työnsä ohella erilaisten oppijoiden ohjaajina. Oppijoiden kirjo on laaja, TET-jaksolla olevista tutkintoa suorittaviin sekä tuetussa työtoiminnassa olevista kausityöntekijöihin.

Koulutuksen keskeinen tavoite on tulla tietoiseksi omasta roolistaan oppimisen ohjaajana. Ohjaajana edelleen kehittyminen on jokaisella ohjaajalla oma prosessinsa. Työpaikkaohjaajilla on kuuluksi ja nähdyksi tulemisen tarve, kertoo Sirpa Keränen.

”Osallistava koulutusote antaa paljon ja oman itsensä pohtiminen auttaa löytämään tarvittavia työkaluja omasta itsestään.”

– osallistujan palaute –
Kouluttaja Sirpa Keräsen omakuva, jossa hän katsoo kameraan. Taustalla tietokoneen ruutu.
Työpaikkaohjaajakouluttaja Sirpa Keränen toimii myös työnohjaajana ja prosessikouluttajana.

Miltä tuntuisi toimia ohjaajana ja ottaa vastuu ohjattavien oppimisesta ja kehittymisestä tai arvioida heidän osaamistaan, mikäli itse ei olisi saanut siihen valmennusta? Ohjaajat haluavat kuitenkin tehdä parhaansa oman perustehtävänsä ohessa.

Koulutus etenee prosessina kokonaisuudesta yksityiskohtiin, sisällöllisesti noudattaen ajatusta sopimus ja suunnittelu – oppiminen ja ohjaus – palaute ja arviointi – kehittäminen. Menetelminä Sirpa suosii osallistamista ja toiminnallisuutta. Koulutukseen sisältynyt työpaikkakohtainen ohjaus on saanut erityisesti kiitosta.  

”Oli uutta, että kouluttaja kävi tutustumassa jokaisen työpisteeseen ja järjesti soittoaikoja ja sitä kautta sain hyviä työkaluja työhöni.”

– osallistujan palaute –

Puhdaspesun yrittäjä Anne Parviainen haki koulutuksesta työkaluja erilaisten oppijoiden kohtaamiseen ja ohjaamiseen. Pesulalla on ollut monenlaisia työssä oppijoita oppisopimuskouluttautujista työkokeilijoihin. Koulutus antoi eväitä myös uusien vakituisten työntekijöiden ohjaamiseen ja opastamiseen.

– Olen oppinut paljon eri oppimistyyleistä, tätä voi jatkossa soveltaa hyvin omassa työssä. Oman käyttäytymisen merkitys on kirkastunut. Olen myös ymmärtänyt paremmin, kuinka tärkeää keskustelu ja kouluttautujaan tutustuminen ovat ohjauksen sujumisen kannalta, kertoo Anne Parviainen.

”Oli ihana saada tietoa oman ohjaamisen tueksi. Ja uusia ajatuksia. Koulutuksen jälkeen on helpompi hahmottaa ohjaamisen ”polku”, eikä vain närppiä sieltä täältä. Huomasi kuinka ohjaamisestakin kannattaa tehdä suunnitelma ja nyt se on helppo tehdä.”

– osallistujan palaute –

Mikä työpaikkaohjaaja?

Työyhteisössä voidaan tarvita järjestelyjä uuden tai vanhan työhön tulijan vastaanottamiseen, tukemiseen ja ohjaamiseen. Työpaikkaohjaaja voi tarvita myös lisäosaamista työpaikalla järjestettävän koulutuksen suunnitteluun, opiskelijan ohjaukseen tai oppimisen arviointiin.

Työhön tulija voi olla esimerkiksi osatyökykyinen, työuraansa aloittava, opiskelija tai vaikeassa työmarkkina-asemassa oleva tai pitkän poissaolon jälkeen työhönsä palaava työntekijä. Tällaisissa tilanteissa työyhteisö saa lisäosaamista työpaikkaohjaajakoulutuksesta.

Työpaikkaohjaaja on yleensä työhön tulijan kanssa lähes samoissa tehtävissä toimiva työntekijä.

Työpaikkaohjaaja tukee, perehdyttää ja ohjaa työhön tulijaa uudessa työtehtävässä sekä helpottaa liittymistä työyhteisöön ja sopeutumista työelämään.

Lisätietoja:

ELSA-hanke, Kuhmo: Tietoa ELSA-hankkeesta (elsahanke.fi)

Talentti-hanke, Suomussalmi: Tietoa Talentti-hankkeesta (suomussalmi.fi)

Tolokusti Sotkamossa -työllisyydenhoidon hanke, Sotkamo: Tietoa Tolokusti-hankkeesta (sotkamo.fi)

Työpaikkaohjaajakouluttaja Sirpa Keränen:
– Nettisivut: www.sirpakeranen.com
– Facebook: https://www.facebook.com/ohjaajasirker
– Sähköposti: ohjaaja@sirpakeranen.com


Kirjoittaja Anja Pääkkösen oma kuva.

Kirjoittaja Anja Pääkkönen toimii koulutuskoordinaattorina Kainuun ELY-keskuksessa. Hän kannustaa työnantajia lähtemään rohkeasti mukaan kehittämään omaa osaamistaan työpaikkaohjaajakoulutuksella.