Opinnollistamisen mahdollisuudet tutuksi

Opinnollistamista on kehitetty kainuulaisissa työllisyydenhoidon ESR -hankkeissa vuodesta 2018. Ammatillisen koulutuksen reformi on tuonut uusia mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen syrjäseuduille, missä ei ole ammatillisia oppilaitoksia. Pitkät välimatkat ja halu pysyä kotiseudulla ovat olleet usein esteenä osaamisen kehittämiselle.

Opinnollistaminen on kiinnostanut monia toimijoita, mutta toisaalta uusi asia on koettu vaikeana. Työllisyydenhoidon ESR-hanketoimijat päättivät yhdessä koota hankkeiden kokemukset ”Kainuulaiseksi opinnollistamisen malliksi”. Malli julkistetettiin Hankekahvilla Kajaanissa 26.9.2019, jossa mukana oli yli 60 mallista kiinnostunutta työllisyydenhoidon toimijaa. Mallia myös päivitetään jatkossa tarpeen mukaan, kun opinnollistamisesta kertyy lisää kokemusta.

Opinnollistaminen on räätälöintiä ja monien eri tahojen saumatonta yhteistyötä. Oppimisympäristöjen tunnistamista on Kainuussa tehty jo työpajoille, yrityksiin ja kuntatoimijoille. Opinnollistamisen myötä osaamista voi kehittää omalla paikkakunnalla ja toisaalta yrityksillä on mahdollisuus saada osaavaa työvoimaa. Opinnollistaminen on uusi toimiva keino vastata myös Kainuun yritysten työvoimapulaan. Yleensä opinnollistaminen on asiakkaille varma ponnahduslauta työelämään.

Kuhmolaisen Natalia Pulkkisen työllistymispolku sai alkunsa Kuhmon kaupungin Hyvä arki -ESR hankkeesta. Hankkeeseen hän tuli mukaan ollessaan palkkatukityössä Kuhmon Työvire ry:n Vesitornin kirppiksellä asiakaspalvelussa. Palkkatukityöjakson aikana Natalia työskenteli myös FaktaCountissa kuukauden ajan ns. työnsiirrossa.

Kuhmolaisen Natalia Pulkkisen työllistymispolku on edennyt opinnollistamisen kautta.

Kirppiksellä oppimisympäristö oli tunnistettu jo aiemmin muun muassa liiketoiminnan alalle. Natalia sai työstään osaamistodistuksen, jonka arviointi pohjautui Liiketoiminnan perustutkinnon kahteen ammatilliseen tutkinnon osaan ja yhteisiin tutkinnon osiin. Lisäksi Natalia sai ohjausta Edukailta puuttuvan osaamisen täydentämiseen. Natalia suoritti kirppiksellä kaksi liiketoiminnan perustutkinnon osaa näytöillä ilman ns. varsinaista valmistavaa koulutusta. Näytöt arvioi Kainuun ammattiopiston ammatillinen opettaja.

”Natalialla oli vahva motivaatio saada ammatti ja työllistyä Suomessa. Hän jatkoi liiketalouden opiskelua Kainuun ammattiopistossa. Osaamistodistukseen arvioidut ns. yhteisten tutkinnon osien osat luettiin hyväksi osana koulutusta, mikä lyhensi merkittävästi opiskeluaikaa. Hyvin pian työharjoittelu FaktaCountissa vaihtui palkkatyöksi ja koulutussopimus oppisopimukseksi”, kertoo hankekoordinaattori Virpi Heikkinen Kuhmon ELSA-hankkeesta.

Natalian opinnot etenevät hyvin ja lisäksi hän saa tarvittaessa ohjausta ja tukea Kuhmon Elinvoimasampo (ELSA) ESR-hankkeelta. ”Niin paljon on tapahtunut viimeisen seitsemän kuukauden aikana”, toteaa Natalia, ”Opiskelupaikan ja tulevan ammatin lisäksi, olen saanut itselleni työpaikan ja omakotitalon Kuhmosta.”

Lisätietoa opinnollistamisesta ja toimijoiden yhteystiedot:


Kirjoittaja Anja Pääkkönen toimii projektipäällikkönä Kainuun TYPO-koordinaatio -hankkeessa

Työttömien ääni kuuluviin

Kainuun TYPin asiakkaat ovat erityisen tyytyväisiä saamaansa henkilökohtaiseen tukeen ja palveluun. He kokivat elämänlaatunsa parantuneen TYPin asiakkuuden aikana. Tulosten mukaan TYPin toiminta vaikuttaa nostavan myös työ- ja toimintakykyä. Tulosten taustalla on asiakaslähtöinen tutkimus Kainuun TYPin palveluprosessin vaikutuksesta koettuun elämänlaatuun sekä työ- ja toimintakykyyn.

TYP on työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu, joka on lakiin perustuva yhteistoimintamalli. Mallissa kunta, Kela ja TE-toimisto arvioivat yhdessä työttömän palvelutarvetta, suunnittelevat työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaisen palvelukokonaisuuden sekä vastaavat työllistymisprosessin etenemisestä ja seurannasta.

Tutkimuksessa haastateltiin kymmentä Kainuun TYPin asiakasta, 17 Kainuun TYPin vakituisen henkilökunnan jäsentä sekä johtotiimi, joka toimii työryhmänä Kainuun TYPin johtoryhmälle.

Työllistymisen haasteet

Työttömien työllistymisen edistäminen on haasteellisessa ja ristiriitaisessa tilanteessa. Valtio on siirtänyt vastuuta työttömien työllistymisestä enenevästi kunnille, toisaalta TYP-toiminta edustaa juuri kuntien ja valtion yhteisvastuun näkökulmaa. Meneillään olevat muutokset voivat joko tiivistää tai eriyttää yhteistyötä.

Kainuussa vuonna 2018 maksettiin työttömyydestä aiheutuvia työmarkkinatuen kuntaosuuksia yli 5 miljoonaa euroa. Työmarkkinatuen kuntaosuudet ovat valtava menoerä kuntien taloudessa. TYPin tavoitteena on edistää työttömien työllistymistä julkisten työvoimapalveluiden ja sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluiden avulla siten kuin palvelujen tarjoamisesta erikseen laissa säädetään. TYP-toiminta on ollut lakisääteistä vuodesta 2015 alkaen jokaisessa kunnassa.

Työurien moninaistuminen ja työmarkkinoiden monimutkaistuminen erilaisiin osiin sekä työttömyyden kroonistuminen ovat suurimmat haasteet työvoimapolitiikassa. Työmarkkinat ovat epävakaita ja työelämä vaatii nykyisin moniammatillisuutta. Digitaalisuus on tuonut omat haasteensa työntekoon ja osaamista vaaditaan myös tiimityöskentelystä.

Palvelujen yhteensovittamisella työttömyyden hoitamiseen

Työttömyyden kroonistuminen edellyttää palveluiden yhteensovittamista, koska työttömyys liittyy osaamiseen, terveyteen ja sosiaalisiin kysymyksiin. Pitkäaikaistyöttömillä on useilla terveys- ja mielenterveysongelmia, jotka ovat esteenä työllistymiselle. Terveys- ja mielenterveysongelmien hoitaminen on ensisijaisesti tärkeää, jotta työllistymisen esteet voidaan ylittää.

Kuvassa neljä henkilöä on laittanut kädet keskelle päällekkäin. Kuvastaa yhteistyötä ja yhteenkuuluvuutta.
Pitkäaikaisen työttömyyden hoitamisessa palvelujen yhteensovittaminen on tärkeää. Kuva: Pixabay.

Peppi Saikku korostaa väitöskirjan tutkimustuloksissaan, että on tärkeää aktivoida myös palvelunkäyttäjät mukaan. Saikun mielestä aktivointi-, kuntoutus- ja työkykypolitiikat pitäisi nähdä yhtenä kokonaisuutena, jotta mahdollisilla sote-uudistuksilla pystyttäisiin auttamaan vaikeasti työllistettävien työllistymistä ja hyvinvointia ylipäätään.

Toteutetun tutkimuksellisen kehittämistyön yhtenä tavoitteena oli saada palvelunkäyttäjien ääni kuuluviin ja osallistaa heidät kehittämään Kainuun TYPin palveluprosessia sellaiseksi, että se palvelisi juuri heitä. Tuloksista selvisi myös, ettei työ- ja toimintakyvyn arviointi ole systemaattista ja se vaatii kehittämistä. Tavoitteiden asettelu yhdessä palvelunkäyttäjän kanssa on kaiken keskiössä. Mikäli tavoitteita ei mielletä omiksi, putoaa palvelulta päämäärä ja pohja. Resurssit intensiiviselle työlle on siis turvattava jatkossakin.

Tutkimuksen tulokset ja johtopäätökset

Tulosten mukaan TYPin toiminnasta on hyötyä palvelunkäyttäjille niin työ- ja toimintakyvyn kuin elämänlaadunkin saralla. Palvelunkäyttäjät arvioivat työ- ja toimintakykynsä usein suhteellisen heikoksi. Myös tukipalvelujen saatavuus koettiin hankalana, ja osa asiakkuuksista olikin pitkittynyt jopa 10 vuoden mittaisiksi.

Työ- ja toimintakyvyn ja ohessa elämänlaadun taso pitkäaikaistyöttömillä on valtakunnallisesti varsin matalalla. Työllistyminen pitkäaikaistyöttömän henkilön tavoitteena on kuitenkin epärealistinen, sillä elämänlaadun ollessa heikko, ei henkilöllä ole hallussaan edellytyksiä pärjätä työelämässä. Jo arjessa pärjääminen voi tuottaa hankaluuksia.

Asiakkaan tavoitteita tulisi laskea realistisemmalle ja konkreettisemmalle tasolle. Elämänlaatua ja työ- ja toimintakykyä pitäisi lähteä parantamaan ns. ruohonjuuritasolta. Tämä voi olla merkittävä askel pitkäaikaistyöttömän henkilön arjen hallinnan paranemiselle.

Työttömyystason laskemisen ja pitkäaikaistyöttömien kuntoutuksen toimivuuden takaamiseksi on eri palveluiden yhteistyö ensisijaisen tärkeää. Asiakkaan hyvinvoinnin kannalta olisi tärkeää, ettei hän missään vaiheessa koe jäävänsä avun ulkopuolelle esimerkiksi kohtuuttomien pitkien jonojen vuoksi.

Osatyökykyisten työllistäminen

Myös työnantajille pitäisi kehittää lisää kannustimia, jotka rohkaisisivat antamaan paikan esimerkiksi osatyökykyiselle työnhakijalle. Kuntien kuuluisi ottaa isompi rooli työllistymispalvelujen järjestämisessä, koska työmarkkinatukisakkomaksut kuormittavat kuntien taloutta. Aikaisemmissa tutkimuksissa muun muassa Peppi Saikku on todennut, että pitkäaikaistyöttömien palveluista ei tunnu viime kädessä olevan vastuussa mikään taho. Tähän meillä Kainuussa pitäisi tarttua ja myös kuntien ottaa enemmän vastuuta pitkäaikaistyöttömien palveluiden järjestämisessä.


Kirjoittaja Milla Tikkanen on opiskellut Oulun ammattikorkeakoulussa Sosiaali- ja terveysalan johtamisen ja kehittämisen koulutuksessa ja valmistunut tänä syksynä. Tikkanen toimii Kajaanin kaupungin työllisyysasiantuntijana ja TYP-johtajan viransijaisena.

Tikkasen ylempään ammattikorkeakoulututkintoon kuuluva lopputyö on luettavissa Theseuksessa: ”Kainuun TYPin palveluprosessin vaikutus palvelunkäyttäjien koettuun elämänlaatuun sekä työ- ja toimintakykyyn” .

Yritysten rekrytointiosaaminen ja kyky sopeutua haasteelliseen työvoimatilanteeseen

Osaavan työvoiman saatavuus on muodostunut isoimmaksi haasteeksi yrityksien kehittymiselle Suomessa kuten myös Kainuussa. Kainuussa vaikuttavia tekijöitä ovat myös rakenteelliset ongelmat, matala koulutustaso, ikääntyvä väestö, matala syntyvyys ja muuta maata korkeampi sairastavuus. Kohtaanto-ongelma on merkittävä. Työttömän työnhakijan osaaminen ja työkunto eivät useinkaan vastaa työpaikan vaatimustasoa.

Rekrytoinnin vaikeudet tulevat usealle yritykselle yllätyksenä. Usein vasta siinä vaiheessa, kun tarve rekrytoida on käsillä. Rekrytointi ei välttämättä onnistukaan niin, että laitetaan paikka auki ja valitaan hakijoista sopivin.

Tänä päivänä rekrytoitaessa yrityksen on varauduttava palkkaamaan työntekijä rakenteellisen työttömyyden hakijoiden joukosta. Tämä yleensä tarkoittaa merkittävämpää koulutustarvetta, osatyökykyistä työntekijää, maahanmuuttajaa tai työntekijöiden palkkausta ulkomailta. Kaikki ovat asioita, joihin monikaan yritys ei ole varautunut.

  • Voivatko yritykset parantaa osaamistaan rekrytoinneissa ja olla houkuttelevampia työnantajia?
  • Ovatko yritysten rekrytointiprosessit nykyaikaisella tasolla?
  • Onko yrityksillä valmiuksia kohdata ja sopeutua saatavilla olevaan työvoimareserviin?

Kaikki nämä vaativat varmasti uuden oppimista ja sopeutumista muutokseen. Mutta rekrytointeihin saa apua niihin erikoistuneilta yrityksiltä sekä TE-toimistoista.

Piirroskuva rektyrointitilanteesta, jossa ihmiset kättelevät. Kuva ladattu Pixabay kuvapalvelusta. Kuvan nimi englanniksi Hiring.
Rekrytointi lähtee siitä, että yritys- ja työnantajamielikuva on kunnossa. Kuva: Pixabay.

Osatyökykyisten joukosta voi löytyä todellinen huippuosaaja, mutta vain osaksi aikaa. Pitäisikö siis palkata kaksi osatyökykyistä työntekijää? Vaatisiko tämä mahdollisesti muutoksia työnohjaukseen, työnjohtoon tai yrityksen muuhun päivittäiseen toimintaan? Entä jos palkataan maahanmuuttaja tai osaaja ulkomailta? Tarvitaan ainakin kielitaitoa, mutta myös muutakin koulutusta, niin uudelle työntekijälle, työnantajalle kuin myös muulle henkilökunnalle.

Kouluttamisen tarve on myös merkittävä pitkään työttömänä olleen tai ihan toiselle alalle kouluttautuneen palkkaamisessa. Näihin kaikkiin haasteisiin on myös saatavissa apua TE-toimistoista ja ELY-keskuksesta. Ainakin kannattaa selvittää palkkatuen sekä Täsmä- ja RekryKoulutuksen mahdollisuudet.

Edellä mainitusta joukosta työntekijöitä löytyy, mutta varmasti tarvitaan muutoksia ja osaamisen kehittämistä yrityksissä, henkilöstössä, asenteissa ja imagossa. Yrityksen imagolla ja maineella on suuri vaikutus, kun se on hakemassa uusia työntekijöitä. Yritysten kannattaa siis panosta imagoon ja houkuttelevuuteen. Myös osaamista rekrytointeihin on hyvä hankkia osana muuta kehittämistä. Nämä kaikki toimenpiteet on syytä ottaa huomioon, kun yritykset kehittävät toimintaansa tulevaisuuteen.

Työnantaja / Yrittäjä – tarvitsetko uutta työvoimaa, lisäkoulutusta henkilöstöllesi tai tukea rekrytointiin palkkatuella? Lue lisää alla olevista linkeistä ja ota yhteyttä – autamme mielellämme!

Profiilikuvassa Pasi Loukasmäki.
Kirjoittaja Pasi Loukasmäki toimii yksikön päällikkönä Yritys- ja työvoimapalvelut yksikössä Kainuun ELY-keskuksessa.