Työpaikkaohjaajakoulutuksella kaivattua ohjaamisosaamista työpaikoille

Kainuulaiset työllisyydenhoidon hankkeet toimivat tiiviissä yhteistyössä yritysten, työpajojen ja yhdistysten kanssa. Hanketoimijoille tuli samansuuntaisia viestejä, toiveita ja havaintoja työnantajilta ja hankkeiden asiakkailta. Haasteita ja tarvetta ohjausosaamisen kehittämiselle tuntui olevan. Kuinka ohjata palkkatuella työllistettyä? Miten suhtautua erilaisiin oppijoihin? Osaanko minä, enhän ole opettaja? Mitä hyötyä tästä on minulle tai työnantajalle?

Suomussalmen Talentti, Kuhmon ELSA, Tolokusti Sotkamossa ja Kainuun TYPO-koordinaatio -hankkeet yhdistivät osaamisensa. Toiveet ja havainnot koottiin yhteen ja mietittiin, kuinka koulutustarpeisiin voitaisiin yhdessä vastata. Hankkeiden yhteisellä kilpailutuksella kouluttajaksi valittiin Sirpa Keränen.

Kolmen iltapäivän koulutus sekä työpaikan tarpeisiin räätälöity yksilöohjaus antaa työkaluja erilaisten asiakkaiden ohjaamiseen, kannustavaan ja motivoivaan kohtaamiseen sekä vahvuuksien ja kehittymisen mahdollisuuksien tunnistamiseen.

”Ehkä selvensi, mitä kaikkea ohjaajan oman motivaation löytyminen ja ylläpitäminen ohjaustyössä voisi olla. Tästä aiheesta voisi miettiä esim. miten me yhdessä työyhteisössä voimme vaikuttaa oman/toisen motivaation löytymiseen sekä ylläpitämiseen ohjaustyössä muutoksien keskellä.”

– osallistujan palaute –
Nauravat naiset katsahtavat toisiaan. Molemmilla kahvimukit kädessä ja he istuvat pöydän ääressä.
Työpaikkaohjaajan työn ei todellakaan tarvitse olla ryppyotsaista, toteavat työpaikkaohjaajakoulutukseen osallistuvat Pia Härkönen (vas.) ja Miia Klemetti Lomallo Oy:stä. (Kuva: Sirpa Keränen).

Minna Saastamoinen Suomussalmen Talentti-hankkeesta kiteyttää, että koulutus ei ole irrallinen, vaan tukee opinnollistamisen kokonaisuutta. Koulutukseen osallistuvien työpaikoille on jo tunnistettu oppimisympäristö Talentti-hankkeen kautta tai se on suunnitteilla. Tärkeää on, että koulutusryhmien sisältöjä voidaan räätälöidä kunkin paikkakunnan tarpeiden mukaiseksi. Näin yhteistyössä toimien syntyy aidosti malli, joka hyödyttää koko Kainuun toimijakenttää ja asiakkaita. Suomusalmella koulutus on herättänyt kovasti kiinnostusta ja Talentti-hankkeella on suunnitelmissa järjestää jo kolmas koulutusryhmä syksyllä 2020.

Sirpa Keränen on kouluttanut kevään aikana työpaikkaohjaajia Suomussalmella ja Sotkamossa. Hän kertoo, että työpaikkaohjaajat toimivat oman työnsä ohella erilaisten oppijoiden ohjaajina. Oppijoiden kirjo on laaja, TET-jaksolla olevista tutkintoa suorittaviin sekä tuetussa työtoiminnassa olevista kausityöntekijöihin.

Koulutuksen keskeinen tavoite on tulla tietoiseksi omasta roolistaan oppimisen ohjaajana. Ohjaajana edelleen kehittyminen on jokaisella ohjaajalla oma prosessinsa. Työpaikkaohjaajilla on kuuluksi ja nähdyksi tulemisen tarve, kertoo Sirpa Keränen.

”Osallistava koulutusote antaa paljon ja oman itsensä pohtiminen auttaa löytämään tarvittavia työkaluja omasta itsestään.”

– osallistujan palaute –
Kouluttaja Sirpa Keräsen omakuva, jossa hän katsoo kameraan. Taustalla tietokoneen ruutu.
Työpaikkaohjaajakouluttaja Sirpa Keränen toimii myös työnohjaajana ja prosessikouluttajana.

Miltä tuntuisi toimia ohjaajana ja ottaa vastuu ohjattavien oppimisesta ja kehittymisestä tai arvioida heidän osaamistaan, mikäli itse ei olisi saanut siihen valmennusta? Ohjaajat haluavat kuitenkin tehdä parhaansa oman perustehtävänsä ohessa.

Koulutus etenee prosessina kokonaisuudesta yksityiskohtiin, sisällöllisesti noudattaen ajatusta sopimus ja suunnittelu – oppiminen ja ohjaus – palaute ja arviointi – kehittäminen. Menetelminä Sirpa suosii osallistamista ja toiminnallisuutta. Koulutukseen sisältynyt työpaikkakohtainen ohjaus on saanut erityisesti kiitosta.  

”Oli uutta, että kouluttaja kävi tutustumassa jokaisen työpisteeseen ja järjesti soittoaikoja ja sitä kautta sain hyviä työkaluja työhöni.”

– osallistujan palaute –

Puhdaspesun yrittäjä Anne Parviainen haki koulutuksesta työkaluja erilaisten oppijoiden kohtaamiseen ja ohjaamiseen. Pesulalla on ollut monenlaisia työssä oppijoita oppisopimuskouluttautujista työkokeilijoihin. Koulutus antoi eväitä myös uusien vakituisten työntekijöiden ohjaamiseen ja opastamiseen.

– Olen oppinut paljon eri oppimistyyleistä, tätä voi jatkossa soveltaa hyvin omassa työssä. Oman käyttäytymisen merkitys on kirkastunut. Olen myös ymmärtänyt paremmin, kuinka tärkeää keskustelu ja kouluttautujaan tutustuminen ovat ohjauksen sujumisen kannalta, kertoo Anne Parviainen.

”Oli ihana saada tietoa oman ohjaamisen tueksi. Ja uusia ajatuksia. Koulutuksen jälkeen on helpompi hahmottaa ohjaamisen ”polku”, eikä vain närppiä sieltä täältä. Huomasi kuinka ohjaamisestakin kannattaa tehdä suunnitelma ja nyt se on helppo tehdä.”

– osallistujan palaute –

Mikä työpaikkaohjaaja?

Työyhteisössä voidaan tarvita järjestelyjä uuden tai vanhan työhön tulijan vastaanottamiseen, tukemiseen ja ohjaamiseen. Työpaikkaohjaaja voi tarvita myös lisäosaamista työpaikalla järjestettävän koulutuksen suunnitteluun, opiskelijan ohjaukseen tai oppimisen arviointiin.

Työhön tulija voi olla esimerkiksi osatyökykyinen, työuraansa aloittava, opiskelija tai vaikeassa työmarkkina-asemassa oleva tai pitkän poissaolon jälkeen työhönsä palaava työntekijä. Tällaisissa tilanteissa työyhteisö saa lisäosaamista työpaikkaohjaajakoulutuksesta.

Työpaikkaohjaaja on yleensä työhön tulijan kanssa lähes samoissa tehtävissä toimiva työntekijä.

Työpaikkaohjaaja tukee, perehdyttää ja ohjaa työhön tulijaa uudessa työtehtävässä sekä helpottaa liittymistä työyhteisöön ja sopeutumista työelämään.

Lisätietoja:

ELSA-hanke, Kuhmo: Tietoa ELSA-hankkeesta (elsahanke.fi)

Talentti-hanke, Suomussalmi: Tietoa Talentti-hankkeesta (suomussalmi.fi)

Tolokusti Sotkamossa -työllisyydenhoidon hanke, Sotkamo: Tietoa Tolokusti-hankkeesta (sotkamo.fi)

Työpaikkaohjaajakouluttaja Sirpa Keränen:
– Nettisivut: www.sirpakeranen.com
– Facebook: https://www.facebook.com/ohjaajasirker
– Sähköposti: ohjaaja@sirpakeranen.com


Kirjoittaja Anja Pääkkösen oma kuva.

Kirjoittaja Anja Pääkkönen toimii koulutuskoordinaattorina Kainuun ELY-keskuksessa. Hän kannustaa työnantajia lähtemään rohkeasti mukaan kehittämään omaa osaamistaan työpaikkaohjaajakoulutuksella.

RekryKainuuLive – Osaavaa työvoimaa Kainuuseen

Oletko koskaan tullut ajatelleeksi omaa toiminta- ja elinympäristöä työllisyyden näkökulmasta? Oman kunnan tai kaupungin väestörakennetta tai elinkeinoaloja? Entäpä sitä, mikä vaikutus sillä on omassa elämässäsi tai tulevaisuudessa – entä lapsesi tulevaisuudessa? Mitä tapahtuu, jos elinkeinot hiipuvat, yritysten kehittyminen pysähtyy eikä osaavaa työvoimaa löydy tai sitä ei ole saatavilla?

Nykypäivänä, kun töiden perässä liikutaan yhä enemmän, käymme kilpailua työvoimasta maan sisällä yhä kovemmin. Työvoimapula jarruttaa jo tällä hetkellä yritysten kasvua ja kehittymistä ja voi jossain tapauksissa johtaa yritysten sijoittumiseen muualle. Myös osaava työvoima liikkuu kehittyvien yritysten perässä.

Mikä sinua työnhakijana, työntekijänä tai yrittäjänä vetää Kainuuseen? Miten voimme yhdessä luoda terveen ja avoimen ympäristön elinkeinoelämän kehittämiseksi? Työllisyydenhoito on myös asuinalueen mainetyön kannalta merkittävää. Yhteiskuntamme toimii viime kädessä yhtenä verkostona ja siinä verkostossa tulee kaikkien osien toimia, jotta hyvinvointimme olisi taattu niin alueellisesti kuin myös yhteiskunnallisestikin.

RekryKainuuLive – Osaavaa työvoimaa Kainuuseen modernein keinoin -hanke on käynnistetty kehittämään Kainuun työvoima- ja yrityspalveluja. Lisäksi hankkeessa pureudutaan työvoiman rekrytointiin ja saatavuuteen yhdessä alueen eri toimijoiden kanssa.

Hankkeen tavoitteena on lisätä yritysten ja työnantajien rekrytointiosaamista modernein keinoin ja saattaa työnantajat ja työnhakijat yhteen. Uusi toimintakonsepti tuo tietoa yrityksistä ja niiden rekrytointitarpeista aiempaa tehokkaammin potentiaalisille työnhakijoille, paluumuuttajille, opiskelijoille sekä muille alueesta kiinnostuneille.

Erityistavoitteena on myös edistää heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä uusia palveluita ja toimintamalleja hyödyntämällä. Hankkeen konkreettisena toimenpiteenä on kehittää uusia innovatiivisia ratkaisuja rekrytointiosaamiseen ja työnhakumahdollisuuksien parantamiseen.

RekryLiven juontaja haastattelee suorassa lähetyksessä Kainuun soten työntekijöitä.
Kainuun uudessa sairaalassa tehtiin MessiLive -lähetys, jossa Kainuun sotelle etsittiin uusia työntekijöitä.

– Sinänsä emme ole innovoimassa mitään uutta. Pikemminkin yleisöä tavoitellaan nykyaikaisilla menetelmillä hyödyntäen olemassa olevia alustoja ja keinoja, kuten sosiaalista mediaa ja hyväksi havaittua MessiLive.fi -palvelua, hankkeen projektipäällikkö Kristi Loukusa kertoo. Modernien ja digitaalisten keinojen käyttöönotto ja vuorovaikutteiset verkkolähetykset pyrkivät parantamaan työnantajien ja työnhakijoiden kohtaamista. MessiLive.fi on todella mielenkiintoinen konsepti, joka murtaa täysin perinteiset rekrytointitavat, ja tämä konsepti tulee myös Kainuussa käyttöön.

Työnantajat ja -hakijat kohtaavat

MessiLive.fi on palvelu, jossa yhdistyy tuorein tekniikka, vahva vuorovaikutusosaaminen ja pitkä kokemus työnantajien sekä työnhakijoiden palvelemisesta. On kaikkien etu, että oikea tekijä löytää itselleen oikean työpaikan mahdollisimman nopeasti. Kevään aikana on jo toteutettu muutamia lähetyksiä Kainuussa.

RekryKainuuLive -hankkeen verkkosivuilla halutaan tarjota hyvää informatiivista sisältöä työnhakijoille, työnantajille kuin myös yrittäjille ja yrittäjiksi aikoville. Tavoitteena on myös julkaista omia podcasteja, joiden aiheet käsittelevät työelämää ja yrittäjyyttä, maustettuna inspiroivilla tarinoilla kainuulaisesta elämäntyylistä.

Hankkeen kohderyhmät ovat työttömät työnhakijat Kainuussa ja Kainuun ulkopuolella, alueesta kiinnostuneet työnhakijat, potentiaaliset työperäiset maahanmuuttajat, kainuulaiset yritykset, erityisesti pk- ja mikroyritykset ja muut työnantajat, koulutuksen tarjoajat sekä TE-toimiston henkilökunta sekä muut työttömille palveluja tarjoavat tahot.

– Palvelumme ovat tarjolla kaikille yllä mainituille kohderyhmille, olit sitten työnhakija vailla nykyaikaista CV:tä tai yritys, joka kaipaa rekrytointiapua.

Suorat rekrytointilähetykset ovat tarjolla kaikille Kainuussa toimiville yrityksille, jotka haluavat tuoda esille avoimia työpaikkoja sekä koulutusmahdollisuuksia.

Rekrytointilähetyksiä on mahdollisuus hakea jo nyt ja ensimmäisiä suoria lähetyksiä on tarkoitus toteuttaa jo kesäkuussa. Toukokuun lopussa on luvassa suora lähetys itse MessiLive.fi -palvelusta, joten sitä odotellessa kannattaa ottaa hankkeen some-kanavat seurantaan. Hankkeen tavoitteena on toimia tässäkin yhteydessä asiakaslähtöisesti, avoimesti ja läpinäkyvästi.

RekryKainuuLive -hanke starttasi maaliskuussa 2020. Projektipäällikkönä toimii Kristi Loukusa ja mediavastaavana Jani Hyvönen. Heidän tehtävänään on yhdessä kehittää ja jalkauttaa toimintakonsepti pysyväksi toiminnaksi osaksi TE-palveluita. Kristi vastaa hankkeen etenemisestä ja toimii pääsääntöisesti live- ja nauhoitussessioiden juontajana. Mediavastaavan työtehtävänä on huolehtia teknisen puolen toteutuksesta.

Lisätietoja RekryKainuuLive -hankkeesta:

Seuraa hanketta somessa:

Uutisointi hankkeesta:

YLE: Kainuussa sattui satumainen ajoitus – juuri ennen koronaa etsittiin keino, jolla työntekijöitä voi houkutella etänä


RekryKainuuLive -hankkeelle on myönnetty Euroopan sosiaalirahaston tukea (390 640 euroa) syksyllä 2019. Kaksivuotinen hanke toimii osana Messilive.fi -konseptia. Hankkeessa luodaan pysyvä palvelumalli Kainuuseen, ja hankkeen päätyttyä toiminta jatkuu osana Kainuun TE-toimiston palvelutarjontaa. Hanke kytkeytyy tiiviivsti Kainuun mainetyöhön, minkä on huomattu olevan tärkeä osa työllisyydenhoitoa. Hanke on määritetty toteutettavaksi aikavälillä 1.3.2020 – 28.2.2022.

Osatyökykyisissä merkittävä työllisyyspotentiaali

Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2019 tekemän selvityksen mukaan Suomessa on noin 600 000 osatyökykyistä henkilöä, joista työkyvyttömyyseläkkeellä on noin 240 000. Osatyökykyisten työttömien työnhakijoiden määrä on laskenut kolmena peräkkäisenä vuonna ja vuonna 2018 heitä oli koko maassa runsaat 12 000 vähemmän kuin vuonna 2015.  

Osatyökykyinen on henkilö, jolla on käytössään osa työkyvystään. Osatyökykyisyys on yksilöllistä ja sidoksissa osatyökykyisyyden syyhyn, työhön ja työn vaatimuksiin. Osatyökykyisyyttä on monenlaista; esimerkiksi vammaiset, pitkäaikaissairaat, vakavasta sairaudesta toipuvat, elämänkriisin kokeneet ja ne työttömät, joiden työ- ja toimintakyky on alentunut vamman, sairauden tai sosiaalisten syiden kuten pitkään jatkuneen työttömyyden takia.

On huomioitava, että työkyky voi vaihdella elämän eri vaiheissa ja osatyökykyisyys voi olla myös tilapäistä. Jotkut vammat tai sairaudet voivat vaikeuttaa työllistymistä tai työn tekemistä vain tietyillä aloilla tai tietyissä työtehtävissä. Henkilön osaamista hyödyntäen ja osaamista lisäämällä voidaan hakeutua alalle, jossa osatyökykyisyydestä ei ole haittaa.

Graafinen kuva, jossa ryhmässä erilaisia ihmisiä, muun muassa pyörätuolissa olevia.
Työkyky voi vaihdella elämän eri vaiheissa. Henkilön osaamista hyödyntäen ja osaamista lisäämällä voi löytyä ala, jossa osatyökykyisyydestä ei ole haittaa.

Tarkkaa tietoa Kainuun osatyökykyisten määrästä ei ole, mutta terveysrajoitteista kärsivien työttömien ja kaikkien työnhakijoiden määrät antavat suuntaa tilanteesta. Syyskuussa 2019 Kainuussa oli 725 työtöntä, joille oli merkitty terveysrajoite. Kaikkiaan työttömiä työnhakijoita oli Kainuussa 2 793 (lomautettuja ei laskettu mukaan), joten työttömistä peräti 26 prosentilla oli terveysrajoite.

Työttömistä naisista terveysrajoite oli 30 prosentilla ja miehistä 23 prosentilla. Terveysrajoitteista 32 prosenttia oli tuki- ja liikuntaelinten sairauksia, 21 prosenttia mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöitä, 10 prosenttia hengityselinten sairauksia, 8 prosenttia hermoston sairauksia ja loput syyt kattoivat 29 prosenttia. Kaikista työnhakijoista 1 769:llä eli 23 prosentilla oli terveydellinen rajoite. Tulee lisäksi huomioida, että todelliset luvut ovat näitäkin suurempia, sillä työttömillä on vammoja, sairauksia ja muita työkyvyn rajoitteita, joista ei ole tietoa TE-toimistossa.

Pitkäaikaistyöttömistä terveysrajoite oli 32 prosentilla, pitkäaikaistyöttömistä naisista 38 prosentilla ja miehistä 29 prosentilla. Diagnoosin saaneista työttömistä työnhakijoista puolestaan 29 prosenttia on pitkäaikaistyöttömiä, kun kaikista työttömistä pitkäaikaistyöttömiä on 20 prosenttia. Terveysrajoite ei siis suurimmalla osalla ole johtanut pitkäaikaistyöttömyyteen. Vaikka työttömistä melko suurella osalla on terveysrajoitteita, eivät ne suurimmalla osalla ole este työllistymiselle vaan he ovat valmiita työelämään.

Diagrammissa kerrottu diagnoosin saaneiden työttömien työnhakijoiden ikärakenne Kainuussa syyskuussa 2019.
Kuvio 1. Diagnoosin saaneiden työttömien työnhakijoiden ikärakenne Kainuussa syyskuussa 2019.

Kuten kuviosta 1 voi todeta, terveysrajoitteista kärsivistä työttömistä suurin osa on ikääntyneitä – yli 50-vuotiaita on 58 prosenttia eli 419. Todennäköisesti osatyökykyisiä on Kainuussa ikärakenteesta johtuen suhteessa useimpia muita alueita enemmän. Silti alle 35-vuotiaitakin diagnoosin saaneita on Kainuussa 16 prosenttia eli 111. Nuorten osatyökykyisten saaminen työelämään on tärkeää, sillä työttömyyden pitkittyessä työllistyminen on usein yhä vaikeampaa – varsinkin, jos työkokemusta ei ole paljoa.

Diagrammissa kerrottu diagnoosin saaneiden työttömien työnhakijoiden ammattiryhmät Kainuussa syyskuussa 2019.
Kuvio 2. Diagnoosin saaneiden työttömien työnhakijoiden ammattiryhmät Kainuussa syyskuussa 2019.

Kuviosta 2 näkyy terveysrajoitteista kärsivien henkilöiden jakautuminen eri ammattiryhmiin. Terveysrajoitteisista työttömistä 22 prosenttia (161 henkilöä) kuuluu ammatteihin luokittelemattomien ryhmään, josta suurimmalla osalla ei ole ammattia. Seuraavaksi yleisimmät ammattiryhmät ovat palvelu- ja myyntityöntekijät 18 prosentin (130) osuudella, rakennus- korjaus- ja valmistustyöntekijät 14 prosentilla (104) ja muut työntekijät, johon kuuluu esimerkiksi siivoojat, teollisuuden ja rakentamisen avustavat työntekijät sekä avustavat keittiö- ja ruokatyöntekijät, 13 prosentin (92) osuudella. Diagnoosin saaneita johtajia on niin vähän, että tieto on salassapitosäännön alainen.

Kuvituskuva.
Kainuussa työvoiman kysyntä kohdistuu myös osatyökykyisiin.

Osatyökykyisten työllistymisen esteinä ovat useimmiten ennakkoluulot, toimeentuloturvan loukut, työnantajan kokemat riskit sekä tietämättömyys mahdollisuudesta osatyökykyisten palkkatukeen tai työolosuhteiden järjestelytukeen. Vuonna 2017 suomalaisista työnantajista kuitenkin jo 80 prosenttia suhtautui osatyökykyisiin työnhakijoihin myönteisesti. Työnantajat pitivät tärkeimpinä rekrytointikriteereinä henkilön motivaatiota ja osaamista.

Kainuussa työllisten määrä oli vuoden 2019 kolmannella neljänneksellä 30 000, kun vuotta aikaisemmin työllisiä oli 27 000. Nousu on ollut huimaa ja Kainuussa, samoin kuin koko maassa, työvoiman kysyntä kohdistuu myös osatyökykyisiin.

Tukea osatyökykyisen työllistämiseen

Osatyökykyisten työllistymisen parantamiseksi entisestään on paljon keinoja. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työnteon estävät kannustinloukut tulee purkaa. Investoimalla kunnissa ja maakunnissa mielenterveyden edistämiseen, osatyökyisten paluuseen työmarkkinoille ja mielenterveyspalveluihin on mahdollista saada säästöjä useilla sektoreilla sekä pienentää merkittävästi epäsuoria kustannuksia. Julkisissa hankinnoissa voi suosia osatyökykyisiä palkkaavia yrityksiä. Pienelläkin työn muokkaamisella ja räätälöinnillä voidaan mahdollistaa osatyökykyisen työllistyminen.

TE-toimisto voi myöntää työnantajille tukea työttömän työnhakijan palkkauskustannuksiin. Osatyökykyisiä työllistettäessä tukea on mahdollista saada 50 prosenttia osatyökykyisen palkkauskustannuksista. TE-toimisto voi edistää osatyökykyisen työntekoa myös työolosuhteiden järjestelytuella. Työnantajana voit saada työolosuhteiden järjestelytukea, jos työhön palkattavan tai työssä jo olevan henkilön vamma tai sairaus edellyttää uusia työvälineitä tai kalusteita, muutostöitä työpaikalla tai apua työssä toiselta työntekijältä.

Kainuun työllisyysaste oli vuoden 2019 kolmannella neljänneksellä 70,5 prosenttia. Tässäkin suhteessa kehitys on ollut erinomaista, sillä esimerkiksi kaksi vuotta aikaisemmin työllisyysaste oli 63,7 prosenttia. Edelleen on silti matkaa tavoitteena olevaan 75 prosentin työllisyysasteeseen. Tarkkoja lukuja Kainuun kolmannen vuosineljänneksen työllisistä ja työikäisistä ei ole vielä julkaistu, mutta esimerkiksi saamalla puolet Kainuun terveysrajoitteista kärsivistä työttömistä työhön, työllisyysaste nousisi lähes prosenttiyksikön verran. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevia oli 2 701 Kainuussa vuonna 2018. Lisäksi heistä viidesosan työllistyessä työllisyysaste nousisi yhteensä jo noin kaksi prosenttiyksikköä.  

Tilastokeskuksen toteuttaman työnantajahaastattelun mukaan Kainuussa on ollut viimeisen vuoden aikana Suomen pahimmat rekrytointiongelmat – peräti 55 prosenttia kainuulaisista yrityksistä on kokenut ongelmia työvoiman saannissa, kun koko maan keskiarvo on 44 prosenttia. Osatyökykykyisistä löytyy yksi ratkaisu työvoimapulaan ja kun heidän työskentelynsä yleistyy entisestään, olen varma, että he työllistyvät paremmin myös tulevaisuudessa, vaikka työvoimapula helpottaisikin. Osatyökykyisillä on valtavasti hyödyntämätöntä osaamista – kannustankin työnantajia kokeilemaan osatyökykyisten työntekijöiden palkkaamista!


Julkaisun kirjoittajan profiilikuva.

Kirjoittaja, työvoima-asiantuntija Atte Laitinen työskentelee Kainuun ELY-keskuksen yritys- ja työvoimapalvelut -yksikössä.