Uusi ohjelmakausi korostaa vihreää siirtymää

Uusi EU-ohjelmakausi alkaa marraskuun alussa. Kainuuseen tulee rahoitusta saataville aikaisempaa enemmän, vaikka pahempaakin pelättiin. Tämä on siis sitä paljon puhuttua ”EU rahhaa”.

Mihin rahoitusta on suunniteltu käytettävän? Ilmastonmuutos ja sen torjuminen on kaiken tulevan ohjelmakauden rahoituksen isoin tavoite. Se läpileikkaa kaikkia ohjelmia ja tavoitteita, oli sitten kyse uudesta ohjelmakaudesta, elvytysrahoituksesta tai vanhojen rahojen käytöstä. Kestävän kasvun ohjelmaa kutsutaan vihreäksi siirtymäksi.

Vihreä siirtymä tukee talouden rakennemuutosta ja hiilineutraalin hyvinvointiyhteiskunnan rakentamista. Se vauhdittaa ratkaisuja, joilla vähennetään päästöjä niin Suomessa kuin muualla maailmassa. Suomi pyrkii saavuttamaan hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä ja pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen vuoteen 2030 mennessä.

Konkretiaa kaivataan

Mihin vihreä siirtymä konkreettisesti vaikuttaa meillä Kainuussa? Se tulee selvittää. Nyt uuden ohjelmakauden kynnyksellä pitääkin jokaisen kainuulaisen toimijan, kunnan, toimialan ja yrityksen selvittää, mitä mahdollisuuksia tuo vihreä siirtymä tuo itse kullekin toimijalle. Samalla tulee selvitettyä mahdolliset uhatkin. Ilmastonmuutoksen uhkista puhutaan paljon, mutta ilmastonmuutoksen torjunnan tuomasta kehityksestä on kaikille saatavissa enemmän, uskon näin, kunhan vaan ne mahdollisuudet selvitetään.

Ilmastonmuutoksen torjuta, hiilensidonta, hiilineutraaliustavoite jne. Monia termejä, jotka eivät konkretisoidu nopeasti monellekaan. Tähtitiedettä nämä asiat eivät kuitenkaan ole. On hyvä muistaa, että ihan perustekeminen ja -kehittäminen hyvin usein toteuttaa jo noita tavoitteita, erityisesti luonnonvaroistaan vahvassa Kainuussa.

Tuulivoimaloita ja puukasa.

Kainuun vahvoista toimialoista monet, kuten esimerkiksi puunjalostus, ovat ilmastonmuutoksen torjunnan tavoitetta vahvasti tukevia ja jo nyt innovoidaan uusia energiaratkaisuja, kehitetään fossiilisia raaka-aineita korvaavia tuotteita sekä hyödynnetään teollisuuden sivuvirtoja.

Jokaisen Kainuun kunnan, toimialan ja yrityksen tulisi käynnistää selvitys siitä mitä mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen torjunta tarkoittaa oman kunnan, toimialan ja yrityksen sisällä. Näitä selvityksiä olisi varmasti hyvä tehdä myös yhdessä kaikkien itselle sopivan klusterin toimijoiden kesken. Niistä nousee varmasti kehitysideoita ja -hankkeita, joita eteenpäin viemällä syntyy uutta ja taas uusia kehitysideoita. Näitä tehdään varmasti jokaisen toimijan sisäisenä työnä, mutta nyt kannattaisi käyttää rohkeasti uutta asiantuntemusta ja osaamista hyväksi. Ulkopuolinen asiantuntemus ja uusi osaaminen laajentavat perspektiiviä.

Pyöreän pöydän koordinointia

Parhaan lopputuloksen aikaansaamiseksi on maakunnassa oltava erilaisia koordinoivia tahoja, jotka varmistavat kehittämistoiminnan jatkumon ja parhaat tulokset pidemmällä aikavälillä. Koordinointia on tehtävä rahoittajien lisäksi toimijoiden omana työnä. Myös hanketoimijoiden keskinäinen maakunnallinen yhteistyöryhmä, ”pyöreä pöytä” voisi tehdä isompaa koordinointia ja miettiä sopivaa työnjakoa sekä nostoja kehittämisen kärkiteemoiksi.

Mikä parasta tuohon selvittämisen ja kehittämiseen on rahoitusta tarjolla, ja erityisesti uuden asiantuntemuksen hankintaan. Huolellisella selvityksellä on löydettävissä kunkin toimijan kehittämisen askelkivet, joita kulkemalla ollaan entistä kilpailukykyisempi jatkossakin. Samanlaisia selvityksiä kehityskohteiden etsimiseksi olisi tehtävä myös jo aikaisemmin painopisteenä olleen teeman eli digitalisaation hyödyntämiseen. Digitalisaation hyödyntämiseen kainuulaisten yritysten eri toiminnoissa on vielä paljon potentiaalia.

Selkein uhkakuva kaikkeen kehittämiseen, myös ilmastonmuutoksen kautta tulevien uusien mahdollisuuksien hyödyntämiseen on siinä, että mistä saadaan ja löydetään tekijät tekemään uutta tulevaisuutta. Samalla pitäisi löytää tekijät myös nykyisten toimintojen ylläpitämiseen. Asia on varsin outo Kainuussa, missä lähes aina on kärsitty merkittävästä työttömyydestä. Tämä asia on nyt toki tiedostettu, mutta onko sille tehty vielä paljoakaan?

Nyt olisi jokaisen työantajan katsottava omaa vetovoimaansa erityisen huolella ja kehitettävä sitä. Entisellä mallilla ei tulla pärjäämään. Kilpailu työntekijöistä koskettaa koko Suomea ja vielä laajemmin, koko Eurooppaa. Miten kainuulainen työnantaja erottuu tuossa joukossa. Ei enää riitä, että laitetaan työpaikka auki, ja valitaan hakijoista sopivin. On panostettava yrityksen näkyvyyteen, ilmeeseen, vetovoimaan ja erityisesti rekrytointiosaamiseen. Ja nämä kaikki on pystyttävä tekemään kansainvälisesti. Jatkossa entistä isompi osa työntekijöistä tulee olemaan muualta kuin suomesta. 

Nämä kaikki on uusia asioita, eivätkä ne ole vielä monenkaan työnantajan mielessä.  Asialle on vielä paljon tehtävissä, mutta toimilla alkaa olla kiire. Tekemistä siis riittää.

Mutta onneksi kehittämiseen on myös rahaa käytettävissä. Ja se raha on sitä varten.


Vaaleahiuksinen, silmälasipäinen mies seisoo.

Kirjoittaja Pasi Loukasmäki työskentelee yritys- ja työvoimayksikön päällikkönä Kainuun ELY-keskuksessa.

Tulevaisuuden työ ja kutsumusammatit

Mitä kutsumusammatti meille 2020-luvulla tarkoittaa? Osaamisvaatimukset työelämässä muuttuvat niin nopeasti, että myös jokaisen työelämässä olevan pitäisi ylläpitää ja parantaa osaamistaan. Mihin suuntaan sitä kannattaa kehittää, mitä taitoja ja osaamista tarvitaan nyt ja entä tulevaisuudessa?

Työn muoto ja merkitys muuttuvat koko ajan. On bloggaajia ja tubettajia, mutta junasta ei voi ostaa enää matkalippua käteisellä. Nopeasti kehittyvät globaalit ilmiöt muuttavat maailmaa. COVID-19 kriisi näyttäisi kiihdyttävän kehitystä, jossa viestintäteknologian käyttö asiantuntijatyössä yleistyy erittäin nopeasti. Tämä puolestaan kiihdyttää paikasta riippumatonta työntekoa. Myös monia palveluja on siirtynyt nopeasti verkkoon. Suurella todennäköisyydellä kriisi tulee nopeuttamaan ja syventämään digitalisaation hyödyntämistä eri aloilla.

Kaksi naista keskustelee opintosisällöistä. Toisella on auki kirja, toisella kannettava tietokone.
Korkeakoulutus on jo monimediallista.

Digiosaamisen merkitys kasvanee entistä nopeammin lähes kaikilla toimialoilla. Nopeasti kehitys etenee esimerkiksi kuluttajille suunnatuissa henkilökohtaisissa palveluissa, vähittäiskaupassa ja koulutuksessa. Monissa vaativissa asiantuntijatehtävissä monipuolinen työkokemus on eduksi, ja korkeakoulutuksen suorittaminen työuran myöhemmässä vaiheessa voi olla sekä yksilön että työelämän kannalta hyvä ratkaisu.

Tekniikan aloilla koulutustarvetta

Asiantuntija- ja johtotehtävien osuuden työvoimasta ennakoidaan kasvavan lähes kaikilla toimialoilla. Vastaavasti matalan osaamistason tehtävien osuus vähenisi suurimmalla osalla toimialoista. Tulevaisuudessa on myös toimialoja, joissa matalan osaamistason tehtävien osuus ja työvoiman tarve voi kasvaa, esimerkiksi maatalous, elintarvikkeiden valmistus ja sosiaalipalvelut.

Työllisyydeltään kasvavilla toimialoilla (esim. kemiallisten tuotteidenvalmistus ja koneiden, laitteiden ja kulkuneuvojen valmistus) korkeakoulutettuja tarvitaan syntyviin uusiin työpaikkoihin. Toimialojen kasvu perustuu nykyistä korkeampaan osaamiseen, jota hankitaan rekrytoimalla korkeakoulutettua uutta henkilöstöä.

Mies kirjoittaa muistiinpanoja työpöydän äärellä. Pöydällä on myös violetti opiskelijahaalari, jonka lahkeissa on useita tarroja.
Asiantuntijatehtävien osuus työvoimasta kasvaa edelleen.

Työllisten määrän ennakoidaan kasvavan teollisuudessa ja rakentamisessa, monilla palvelujen toimialoilla ja tekniikan alalla. Ennakoidaan, että koulutustarve tekniikan alalla kasvaa valtavan paljon, noin 40 prosenttia! Korkeakoulutuksen lisääminen ei ole ainoa näkökulma koulutustason nostamiseksi. Meillä on iso joukko kainuulaisia, joilla ei ole perusopetuksen tai lukion jälkeistä koulutusta tai ainakin tutkinto puuttuu. Heidän kouluttamisellaan voidaan myös vaikuttaa Kainuun koulutustason kehittymiseen.

Työllisyydeltään supistuvilla toimialoilla (esim. kauppa, rahoitus- ja vakuutuspalvelut) uudet teknologiat vähentävät suorittavan tason tehtäviä, mikä vähentää työvoiman tarvetta. Tärkeä työvoiman lähde ovat rakennemuutosten vuoksi poistuvista tehtävistä vapautuvat työntekijät, joiden osaamisesta muuttuvassa tilanteessa on huolehdittava.

Samanaikaisesti työvoiman tarve asiantuntijatason tehtäviin pienenee vain vähän, vaikka toimialan työvoiman tarve vähenee. Tämän vuoksi avautuviin työpaikkoihin tarvittavan työvoiman koulutusvaatimukset painottuvat vahvasti korkeakoulutettuihin.

Rekka ajaa puukuormassa lastausalueella talvella.
Noin kolme neljännestä uusista työntekijöistä tulee samanlaisiin tehtäviin kuin poistuvat.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen työvoiman tarpeen ennakointitulos vuodelle 2035 poikkeaa monista julkisuudessa esitetyistä arvioista, joissa työvoimatarpeen ennakoidaan kasvavan merkittävästi eli työllisyysarvio perustuu teknologiapainotteiseen kehitykseen eikä kasvua ennakoida tapahtuvan – tämä on tosi vaikea toimiala ennakoida, koska mm. poliittinen päätöksenteko vaikuttaa niin paljon, ennakointi pitäisi tehdä ”pienemmissä osissa”.

Koulutusvaatimus nousee

Noin 75 prosenttia uusista työntekijöistä palkataan suurin piirtein samantyyppisiin tehtäviin kuin mistä poistuneet työntekijät jäivät eläkkeelle. Neljännes työpaikoista olisi kokonaan uusia.

Vuoteen 2035 mennessä avautuviin työpaikkoihin tarvittavasta työvoimasta 56 prosenttia tarvitsee korkeakoulutuksen ja 42 prosenttia ammatillisen peruskoulutuksen. Työvoiman koulutusvaatimus on huomattavasti korkeampi kuin työssä olevien koulutus viime vuosikymmenen lopulla.

Osaamisvaatimusten kasvaessa jo työssä olevien koulutustasoa on myös parannettava. Tämä koskee erityisesti niitä, jotka ovat perusopetuksen tai lukion varassa, mutta myös niitä, jotka siirtyvät työelämässä vaativampiin tehtäviin ja tarvitsevat siihen korkeakoulutusta.

Onkohan jatkossa kutsumusammatissa työskentely edes mahdollista? Monia ammatteja on aiemminkin pidetty tulevaisuuden työnä, sellaisena alana, jolla riittää töitä pitkään. Useat ammatit ovat kuitenkin kadonneet tai muuttuneet muutamassa vuosikymmenessä, tekniikan kehittyessä ja lakien muuttuessa. Enää ei ole liiemmin hevosmiehiä, mylläreitä, kansakoulujen keittäjiä tai kengänkiillottajia. On siis rohkeasti mentävä vaan kohti uuttakin unelmaa, niinhän sitä on tehty ennekin. Ammatit ja niihin tarvittava koulutus kehittyvät ja muuttuvat koko ajan – ja sittenhän meillä jokaisella on mahdollisuus oppia uutta ja opiskella kohti uutta seuraavaa kutsumusta ja unelma-ammattia.


Hymyilevä tukkatukkainen nainen silmälasit päällä istuu tuolissa.

Kirjoittaja Anja Pääkkönen toimii koulutuskoordinaattorina Kainuun ELY-keskuksessa.

Lisätietoja: https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/koulutus-ja-tyovoiman-kysynta-2035.

Istutetaan yhdessä kasvun siemen!

Heinä-elokuun vaihteessa Tilastokeskuksen asiantuntijat listasivat maakunnittain kasvuyritysten näkymiä. Kainuulaisena yrityskehittäjänä sain iloita, kun maakunnassamme oli suhteessa yritysten määrään kasvuyrityksiä eniten Suomessa yhdessä Lapin kanssa. Se osoittaa, että yritysten on mahdollista kehittyä myös harvaan asutulla alueella, syrjässä kasvukeskuksista, ja kasvun siemenen voi yritykseen istuttaa myös täällä.

Yrittäminen ei ole Suomessa perinteisesti ollut kovin kasvuhakuista ja varsinkin voimakkaasti kasvuhakuisia yrityksiä on Suomessa varsin vähän. Puolivuosittain tehtävien pk-yritysbarometrien mukaan kasvuhakuisuus on laskenut koko maassa viimeiset neljä vuotta ja meillä Kainuussa jopa jyrkemmin kuin valtakunnallisesti. Jos korona-ajasta nyt kuitenkin jotain positiivista jäi käteen, niin oli hienoa huomata, että se vauhditti yritysten kehittämisintoa ja ehkäpä uusimmat tilastotiedot antavat lisää luottamusta siihen, että Kainuussa on yrityksille hyvä kasvualusta.

Kehittämistä ja kasvua rinta rinnan

Vaikka kasvuyrityksillä tarkoitetaan yli 10 henkeä työllistäviä, nopean kasvun yrityksiä, kasvun tai varsinkaan kehittymisen ei tarvitse aina olla massiivista – siihen harvalla yrittäjällä riittää aikaa tai resursseja. Yritystä voi kehittää ja kasvua hakea monella tapaa. Kilpailuetua voi saavuttaa esimerkiksi investoimalla nopeampiin ja parempiin laitteisiin, kehittämällä tuotantoprosesseja ja uusia tuotteita tai vaikkapa muokkaamalla nykyisiä tuotteita ja palveluita asiakkaan näkökulmasta paremmiksi tai uusille kohderyhmille. Myös henkilöstön osaamista tai työelämän laatua kehittämällä voi saada aikaan kasvua ja se voi olla nykytilanteessa, työvoimapulan vallitessa välttämätöntä jopa yrityksen nykyisen aseman ylläpitämiseksi.

Valokuva. Punotussa korissa on pusseja, joissa lukee kasvun siemen.
Kasvu vaatii mehevän maaperän lisäksi aurinkoa sekä lämpöä ja kosteutta sopivassa suhteessa.

Usein pienikin prosessi yrityksen kehittämisessä voi olla ponnahduslauta uuteen ajatteluun, parempaan tuottavuuteen ja samalla kasvuun. Ja eipä ole tainnut yli kymmenvuotisella yrityskehittäjäurallani tulla vastaan yrittäjää, joka ei haluaisi uutta asiakasta, uutta kauppaa tai lisää liikevaihtoa. Ne tulevat kehittämisprosessissa usein sivutuotteena – puhumattakaan yrittäjän jaksamisen ja hyvinvoinnin kohentumisesta.

Koska kasvuun liittyy luonnollisesti myös riskejä, se vaatii yrittäjältä rohkeaa asennetta. On kuitenkin muistettava, että haasteita voi syntyä yhtä lailla, jos jämähtää paikalleen. Kasvumahdollisuuksia ei tästä syystä kannata turhaan jarrutella.

Eikä kainuulaisilta yrittäjiltä tosiaankaan rohkeutta puutu! Isännöin muutama vuosi sitten silloisen ulkomaankauppaministeri Kai Mykkäsen vierailua maakuntaamme. Mieleeni on jäänyt ministerin somepäivitys tuolta päivältä: ”Päivä Kajaanissa yllätti. Tiesin kyllä, että vienti ja työllisyys ovat paranemassa Kainuussakin. Mielikuva Kainuun liiketoiminnasta liittyi tiiviisti metsään ja sahoihin. Rohkaisevaa huomata, että maakunnassa löytyy rohkeutta ja osaamista kasvaa monessa muussakin.”

Valtavasti on tapahtunut tuo vierailunkin jälkeen. Kainuussa kehitetyt liikuntapelit liikuttavat ihmisiä jo yli neljässäkymmenessä maassa, moni suomalainen avaa kotiovensa avaimettomasti kainuulaisella älylukolla, ja kainuulaisen innovaation avulla biomassapolttoaineiden laatua valvotaan muun muassa yhdellä maailman suurimmista voimalaitoksista Tukholmassa, muutamia menestystarinoita nyt mainitakseni. Ja myös tuolla perinteisellä puualallakin tapahtuu valtavasti kehitystä: paikallinen saha ilmoitti alkuvuodesta reilun kuuden miljoonan investoinneista päälinjansa sahaansyöttöön sekä kuorintaan ja naapuritontilla puunjalostusyritys rakensi uuden maalaushallin ja linjaston höylätyn puutavaran maalauskäsittelylle. Upeita esimerkkejä kehittämisestä nämäkin.

Oletko valmis kehittämään yritystäsi?

Kylvöprosessin voi alulle laittaa vain yrittäjä itse. ELY-keskuksen ja TE-toimiston palveluvalikoimasta löytyy kuitenkin monenlaista lannoitetta kasvun vauhdittamiseksi ja ylläpitämiseksi. Yritysten kehittämispalveluiden avulla saat käyttöösi ulkopuolisen asiantuntijan ja yrityksen kehittämisavustuksella voidaan rahoittaa esimerkiksi uusien tuotteiden kehittämistä tai tarvittavia investointeja.

Henkilöstön osaamisen kehittämiseen sopii täsmäkoulutus ja TE-toimisto auttaa myös uusien osaajien etsimisessä tarvittaessa koko EU-/ETA-alueelta. Kansainvälisille markkinoille halajava saa apua Team Finland -koordinaattorilta, joka ohjaa oikeiden palveluiden pariin koko Team Finland -verkostossa. Ja jos et ole vielä yrittäjä mutta sinulla on idea, jolla uskot olevan markkinapotentiaalia, ideaa voit jalostaa esim. TE-toimiston yrittäjäkoulutuksissa.

Asiantuntijamme auttavat sinua oikeiden palveluiden ja rahoitusten pariin. Ota yhteyttä, istutetaan yhdessä yritykseesi kasvun siemen!


Valokuva. Silmälasipäinen nainen hymyilee.

Kirjoittaja Mari Möttönen on Team Finland kasvu- ja kansainvälistymiskoordinaattori Kainuun ELY-keskuksessa