Hiihtoura vaihtui maatilayrittäjyyteen

Teemu Härkösellä kilpasukset ovat vaihtuneet metsäsuksiksi, mutta luisto ja menohalu eivät ole hiipuneet. Teemu ja hänen puolisonsa Satu Kemppainen aloittivat maatilayrittäjyyden vuokraviljelijänä syksyllä 2018 Sadun kotitilalla Pääkkölän tilalla. Lisäksi he ostivat peltoa lähietäisyydeltä. Paltamon Mieslahteen nuori perhe muutti Kajaanista vuosi sitten kesällä.

Teemun ja Sadun kodissa on aina riittänyt vauhtia. Nykyään sitä tuovat perheen kolme lasta, Miida, Huuko ja Lissu, iät kymmenestä kuukaudesta neljään vuoteen. Aikaisemmin Teemu kilpaili Vuokatti Ski Teamin väreissä kansallisen tason kärkihiihtäjänä. Sotilaiden hiihtokilpailuissa menestystä on tullut MM–tasolla.

Teemu Härkönen ja Satu Kemppainen lastensa kanssa yhteisessä perhekuvassa.
Teemun ja Sadun mielestä Mieslahti on hyvä kasvuympäristö lapsille ja maatilayrittäjyydelle.

Maanviljelyn lisäksi Teemua kuljettaa rajavartijan työ ja kerrallaan useampien päivien mittaiset työvuorot Vartiuksessa Suomen ja Venäjän rajalla. Tavoitteena olisi kuitenkin työllistyä tulevaisuudessa mahdollisimman paljon oman maatilan töissä.

Pääkkölän sukutilan maanviljelysperinteet ulottuvat aina 1800-luvulle asti. Yrittäjäpariskunnalla on tavoitteena käynnistää maatilalla mansikanviljely ja jatkaa timotein siemenviljelyä. Lisäksi tilalla on perinnebiotooppilaitumia, joita on raivattu ja aidattu kesälampaita varten.

”Maatalouden harjoittamisen kautta saa säilytettyä hienoja maisemia avoimena ja hoidettuina. Tällä tavoin turvataan myös alueelle ominaisen lajiston säilymistä monimuotoisena”, Härkönen summailee maanviljelyksen ohella tulevia hyötyjä ja kulttuurisia arvoja.

”Olen aina arvostanut maatilayrittäjyyttä ammattina! On hienoa olla osa sukupolvien ketjua ja jatkaa maanviljelysperinnettä, mitä tällä kylällä on ennenkin harjoitettu”, taustoittaa Satu päätöstä ryhtyä sukutilan jatkajiksi.

Teemu ja Satu aloittivat vuokraviljelijöinä Paltamon Mieslahdessa.

Maatilayrittäjän on seurattava aikaansa ja osattava kehittää omaa liiketoimintaansa, jotta se on myös taloudellisesti kannattavaa. Urheilussa ja yrittäjyydessä Teemu näkee paljonkin yhtäläisyyksiä: ”Tulosta on tultava ja toiminnan täytyy olla päämäärätietoista ja tavoitehakuista”. ”Täytyy tehdä suunnitelma ja keskittyä tuloskyvyn kehittämiseen olipa kyse sitten omasta tai yrityksen kunnosta”, hän jatkaa.

Maanviljelijän arki ei aina ole minuuttiaikatauluihin sidottua. Itse voi suunnitella päivän työtehtäviä ja aikatauluja. Työpäiville kuitenkin kertyy pituutta, etenkin ”sesonkiaikana” keväästä syksyyn, jolloin työtunteja ei kannata edes laskea. Oman aikansa vie myös tuotteiden myynti- ja markkinointitoimien suunnittelu.

Perheen mielestä maaseutu ja Mieslahti ovat hyvää kasvuympäristöä niin lapsille kuin yrittäjyydelle. Tulevaisuus tuntuukin mielekkäältä ja tarkoituksenmukaiselta: ”Eikä vähiten siksi, että saamme olla mukana tuottamassa suomalaista ruokaa”, Satu kiteyttää vielä lopuksi molempien ajatukset.

Nuoren viljelijän aloitustuki tilanpidon aloitukseen

Tilanpidon voi aloittaa saamalla maatila lahjana, ostamalla tai vuokraamalla. Vuokranantaja voi olla omat vanhemmat, sukulainen tai vieras. Tukea haettaessa hakijan pitää olla alle 41–vuotias. Maatilan (pellot, metsä, rakennukset), tuotantoeläimien sekä –koneiden hankintaan voi hakea nuoren viljelijän aloitustukea. Aloitustuki voi olla avustusta, korkotukilainaa ja korkotukea sekä varainsiirtoverovapautta.

Maatalouden jatkuvuuden kannalta on tärkeää, että löytyy maatilayrittäjyydestä kiinnostuneita jatkajia. Kainuussa tilanpidon on aloittanut 2-4 yrittäjää viime vuosien aikana. Määrä on vähäinen ja uusia maatilayrittäjiä toivotaan enemmän.

Maatiloille suoritetaan syksyllä 2019 kysely, jossa kysytään muun muassa maatilan kehittämiseen liittyviä asioita. Kyselyyn toivotaan runsaasti vastauksia. Neuvo 2020 –maatilojen neuvontajärjestelmän kautta saa edullista asiantuntija-apua esimerkiksi tilan kehittämissuunnitelmien selvittelyyn ja alustaviin talouslaskelmiin. Neuvo 2020 neuvontaa antavat muun muassa ProAgriat ja terveydenhuoltoa tekevät eläinlääkärit. Neuvojien yhteystiedot löytyvät Ruokaviraston ylläpitämästä neuvojarekisteristä.

Lisätietoja maatalouden rahoituksesta

Ruokavirasto:
www.ruokavirasto.fi
Nuoren viljelijän aloitustuki
Maatalouden investointituet ja
Neuvo 2020 – maatilojen neuvontajärjestelmä
Neuvojarekisteri

Tukinetti:
MTK Pohjois-Suomi ry, MaaseutuHarava -hanke www.tukinetti.fi/rahoitus

Kainuun ELY-keskuksen yritysasiantuntija Eeva Heikkinen neuvoo maatalouden rahoituksesta ja tuesta.


Maakuntauudistus minuutissa – Miten maakunta auttaa kainuulaisia yrityksiä kasvuun?

Mitä tapahtuu Kainuun yrityspalveluille maakuntauudistuksen astuessa voimaan 1.1.2021?

Videolla Kainuun ELY-keskuksen yksikön päällikkö Pasi Loukasmäki kertoo, kuinka osana maakuntauudista tullaan uudistamaan myös yrityspalvelut. Sen sijaan että palvelut lakkaisivat, muutoksessa on mahdollisuus rakentaa entistä paremmat palvelut yrityksille!

Katso myös:

Kaivosten valvonta tulevassa LUOVA-virastossa – onko sitä?

Maakuntauudistus minuutissa – Verkkopalvelut – uhka vai mahdollisuus?

Maakuntauudistus minuutissa – Asiakasraadeilla potkua palveluiden kehittämiseen

 

Tunnista yrityksesi kehittämistarpeet ja hae kumppanit kasvusi tueksi!

Renforsin Ranta

Taloudessa on eletty noususuhdannetta jo jonkin aikaa ja yritysten tilauskirjat ovat olleet täynnä useilla toimialoilla. Yrittäjien keskittyminen operatiivisen liiketoiminnan pyörittämiseen on osaltaan vaikuttanut siihen, että uusien kehittämishankkeiden käynnistäminen on ollut vaisua Kainuussa jo pidempään. Pitkäjänteinen kehittämistyö parantaa kuitenkin aina yrityksen kilpailukykyä ja lisää menestymisen mahdollisuuksia suhdanteiden vaihteluissa. Kehittämisen tueksi on olemassa runsas valikoima julkisia yrityspalveluja ja rahoituskanavia, jotka myös kainuulaisten yritysten kannattaisi hyödyntää täysimääräisesti.

Tässä tekstissä avaan ELY-keskuksen myöntämän yritysrahoituksen sisältöä ja painopisteitä sekä viime vuosina rahoitettujen hankkeiden vaikutuksia Kainuussa. Mukana on myös vinkkejä siihen, millaisia asioita kainuulaisten yritysten kannattaisi ottaa kehitystyön alle.

Kasvua, vientiä ja uusia työpaikkoja

Julkaisimme keväällä 2018 Euroopan unionin ohjelmakauden 2014-2020 väliarvioinnin. Siinä totesimme, että kainuulaiset yritykset ovat pystyneet käynnistämään kustannuksiltaan yli 40 miljoonan euron investointi- ja kehittämishankkeet, kun ELY-keskuksen myöntämä yrityksen kehittämisavustus on ollut osana hankkeiden rahoituspakettia. Yritykset ovat arvioineet, että avustuksen myötävaikutuksella maakuntaan voisi syntyä tulevina vuosina uutta liikevaihtoa noin 113 miljoonaa euroa. Liikevaihdon kasvusta yli puolet odotetaan tulevan vientimarkkinoilta. Alueemme yrityksistä löytyy siis uskoa myös kansainvälistymisen tuomiin mahdollisuuksiin.

Hankkeilta edellytetään aina myös myönteisiä työllisyysvaikutuksia. Viimeisten kolmen vuoden aikana rahoitetuissa toimenpiteissä arvioidaan syntyvän suoraan jopa lähes 500 uutta työpaikkaa. Lisäksi hankkeilla on aina huomattavia välillisiä vaikutuksia alueen talouteen ja työllisyyteen. Voidaan siis todeta, että julkisella rahoituksella on ollut merkittävä rooli Kainuun elinvoimaisuuden kehittämisessä. Ohjelmakausi jatkuu vuoteen 2020 saakka ja avustusten myöntövaltuuksia on vielä hyvin käytettävissä, joten paljon uuttakin ehditään vielä saada aikaan.

Kasvustrategia ja kolme tärkeää teemaa

Kehittämishankkeissa kaikki lähtee liikkeelle yrityksen kasvusuunnitelmasta. Avustusta ei voi saada normaaliin, operatiiviseen toimintaan, vaan kyseessä pitää olla tavanomaisesta bisneksestä erottuva ja liiketoiminnan kasvuun tähtäävä kehittämishanke. Kehittämiseen tarvitaan aina myös yrittäjän omaa rahaa, mutta avustuksen turvin voi käynnistää myös sellaisia kokonaisuuksia, joihin omat rahkeet eivät riittäisi. Avustuksella siis jaetaan kehittämiseen liittyvää riskiä.

Kuluneella ohjelmakaudella avustuksia on suunnattu investointeihin, joilla kehitetään yritysten tuottavuutta ja kilpailukykyä esimerkiksi lisäämällä tuotantokapasiteettia tai uudistamalla käytössä olevaa teknologiaa. Valmistavan teollisuuden investoinneista löytyy usein myös energiansäästöön ja materiaalitehokkuuteen liittyviä seikkoja, jotka ovat tärkeitä painopisteitä rakennerahasto-ohjelmassa. Vähähiilisyyden teema tulee korostumaan entisestään tulevaisuudessa, joten oman yrityksen investointeja kannattaa pohtia myös tästä näkökulmasta.

Viime vuosina on rahoitettu yhä enemmän hankkeita, joissa investointien sijasta kehitetään kokonaan uusia tuotteita tai palveluja. Nykyään tuotekehitys pohjautuu hyvin usein digitaalisuuteen ja erilaisiin sähköisiin ratkaisuihin. Uudet tuotteet voivat olla esimerkiksi ohjelmistoja, koneiden valmistukseen liittyvää etävalvontaa tai jotakin muuta teollisen internetin hyödyntämiseen liittyvää.

Sähköisten työkalujen käyttöönottoa kannattaa selvittää myös yrityksen sisäisten toimintojen näkökulmasta. Taloushallinnon ja markkinoinnin sähköiset välineet alkavat olla jo melko yleisiä, mutta esimerkiksi koko tuotantoketjun läpäisevät toiminnanohjausjärjestelmät puuttuvat vielä useilta teollisilta yrityksiltä. Tehokkaalla toiminnanohjauksella voidaan parantaa huomattavasti yrityksen tuottavuutta myös perinteisemmillä toimialoilla. Digitaalisuuteen liittyvissä kehittämishankkeissa kannattaa aina selvittää myös se, voisiko hankkeeseen hakea avustusta.

Kotimaan markkinat ovat kooltaan rajalliset, joten kansainvälistyminen on yhä tärkeämpää myös kainuulaisille yrityksille. Viennistä löydetyt asiakkuudet voivat paikata kotimaan suhdannevaihteluja, jotka iskevät melko suoraan useille kainuulaisille vahvuusaloille, kuten puu- ja metalliteollisuuteen. Kansainvälisiltä markkinoilta voi löytyä kysyntää myös sellaisille tuotteille, joiden arvoa ei ymmärretä kotimaassa. Kehittämishankkeissa voidaan tukea esimerkiksi markkinakartoituksia ja yrityksen osallistumista ulkomailla järjestettäville messuille. Näiden avulla on mahdollista hankkia tarpeellista tietoa kohdemarkkinoista sekä luoda verkostoja.

Kajaanin Romu

Toimi nyt!

Nyt on siis juuri oikea hetki käynnistää kehittämishankkeiden suunnittelu. Suunnitteluun on saatavissa apua esimerkiksi ELY-keskuksen tarjoamien yritysten kehittämispalvelujen kautta, Kainuun Etu Oy:ltä, kuntien elinkeinoasiamiehiltä, TE-toimistosta sekä ProAgrialta.

Myös me rahoituksen asiantuntijat olemme mielellämme mukana pohtimassa hankeaihioita jo ennen varsinaisen hakemuksen käsittelemistä. Kansainvälistymistä suunnittelevan yrityksen tukena on lisäksi koko Team Finland -toimijoiden verkosto, jonka kautta löytyy rahoituskanavien lisäksi tärkeitä kontakteja maailmalle. Toimijoita on paljon ja niiden roolit saattavat vaikuttaa aluksi epäselvältä, mutta riittää, että otat yhteyttä yhteen toimijaan. Meidän tehtävänämme on auttaa sinut siitä eteenpäin.

Eija Tabell-Jokelainen, puh. 0295 023 546
Jarmo Jokinen, puh. 0295 023 544
Sanna Karjalainen, puh. 0295 023 548
Pauli Tervonen, puh. 0295 023 586

Yritysten kehittämispalvelut:
Päivi Lappalainen, puh. 0295 023 643

Team Finland -kansainvälistymispalvelut:
Mari Möttönen (ent. Maier), puh. 0295 023 570

sähköpostit muodossa etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Business Finlandin rahoitus:
Tuula Väisänen, puh. 0295 055 284, tuula.vaisanen(at)businessfinland.fi

 

Lue myös:

Tehottomia tukia vai talouskasvua ja osaamista: Katsaus rakennerahasto-ohjelman 2014-2020 toteutukseen Kainuussa

Yrittäjien aamukahvit Kajaanissa kahvila Tsaikassa 5.9.2018 klo 8.30–10.30 – luvassa vinkkejä ja sparrausta yrityksellesi


 

Kirjoittaja Eija Tabell-Jokelainen työskentelee yritysasiantuntijana Kainuun ELY-keskuksessa