Työvoiman kysyntä ennätyksellisen vilkasta – mistä tekijät?

Kainuussa on ilmoitettu TE-palveluihin alkuvuonna ennätysmäärä uusia avoimia työpaikkoja. Kuten kuvasta 1 näkyy, kasvu on ollut alkuvuonna huimaa ja lisäystä tulikin tammi-toukokuussa vuoden 2020 vastaavasta ajankohdasta 83 prosenttia ja vuodesta 2019 42 prosenttia. Paikkojen määrä on lisääntynyt merkittävästi useimmissa ammattiryhmissä mutta etenkin rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöillä sekä prosessi- ja kuljetustyöntekijöillä.

TE-palveluihin ilmoitetut uudet työpaikat Kainuussa tammikuusta 2006 toukokuuhun 2021. Käyrä nousee voimakkaasti vuoden 2020 syksystä ollen toukokuussa 2021 korkeimmillaan 1325.




Kuva 1. TE-palveluihin ilmoitetut uudet avoimet työpaikat Kainuussa, tammikuu 2006 – toukokuu 2021

Kehitykselle on monia syitä. Koronatilanne on ollut Kainuussa yleisesti ottaen maltillinen, ja yritykset ovat selvinneet poikkeusajasta hyvin. Monella alalla on vaikea pula osaavasta työvoimasta ja työssä olevia eläköityy paljon. Puskaradion kautta ei usein enää löydy työntekijöitä, joten avoimista paikoista ilmoitetaan aiempaa helpommin netissä. Vuokratyöfirmatkin ovat ilmoittaneet aktiivisesti paikkoja TE-palveluihin.

Moniin tehtäviin onkin vaikeaa löytää tekijöitä, ja rekrytointiongelmat ovat olleet Kainuussa maan vaikeimmat vuodesta 2018 lähtien ja kasvussa usean vuoden ajan (Lähde: Tilastokeskuksen työnantajahaastattelu). Vuonna 2020 kainuulaisista työvoimaa etsineistä toimipaikoista peräti 56 prosenttia ilmoitti kokeneensa ongelmia työvoiman saannissa edeltävän 12 kuukauden aikana. Koko maan keskiarvo oli 40 prosenttia.

Kevään 2021 ammattibarometrin mukaan Kainuussa on pulaa tekijöistä yli 50 ammatissa ja esimerkiksi sote-, kaivannais-, metsä- sekä metallialalla on jatkuva työvoiman tarve. Työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa ja työmarkkinoilla on työvoiman osaamisen sekä nykyajan työelämän vaatimusten kohtaanto-ongelma.

Väestöennusteet kylmääviä – pysyvätkö yritykset maakunnassa?

Miltä osaavan työvoiman saatavuuden kehitys näyttää tulevaisuudessa väestöennusteiden valossa? Tilastokeskuksen ennusteen mukaan 15-64-vuotiaiden määrä vähenee vajaasta 41 000:sta jo vuoteen 2025 mennessä yli 3 500:lla. Vuonna 2030 työikäisten määrä on romahtanut ennusteessa yli 6 000 hengellä ja vuonna 2040 kylmää hikeä nostattavasti reilulla 9 000 hengellä eli yli 20 prosenttia.

Työikäisten määrän laskua kuvaavat luvut ovat niin suuria, että ne luovat merkittäviä uhkakuvia niin työvoiman saatavuuden kuin esimerkiksi huoltosuhteen kannalta. Painotan kuitenkin, että kyseessä on ennuste, johon voidaan vaikuttaa.

Merkittävä vaikutus väestökehitykseen on jo sillä, että vuosina 2020–2025 maakuntaan on odotettavissa ja osittain jo toteutunut yli 2,4 miljardin investoinnit, jotka työllistäisivät arviolta yli 2 500 henkilöä suoraan ja välillisesti sekä rakennusaikana jopa yli 3 000 henkilöä. Nämä ovat tietysti erinomaisia uutisia maakunnan tulevaisuuden kannalta mutta todennäköisesti työvoiman saatavuus heikkenee edelleen ja naapurimaakuntiinkin kaavaillaan kainuulaisia töihin houkuttelevia investointeja.

Jos yritykset eivät löydä työntekijöitä, riskinä on niiden toimintakyvyn heikentyminen ja työpaikkojen määrän vähentyminen eivätkä investoinnitkaan voi toteutua ilman riittävää osaavaa työvoimaa. On mahdollista, että yrityksiä muuttaa muualle Suomeen tai Suomen ulkopuolelle työvoiman perässä.

Osatyökykyiset ja ikääntyneet työmarkkinoille

Onneksi on myös paljon toimia, joilla tilannetta voidaan parantaa. Tässä mielestäni niistä joitakin tärkeimpiä.

Huomiota tulee kiinnittää niiden ryhmien työllisyyden parantamiseen, joissa se on nyt alhainen mutta suuri potentiaali nousulle. Näitä ryhmiä ovat esimerkiksi ikääntyneet, pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevat, osatyökykyiset ja osa maahanmuuttajataustaisista.

Esimerkiksi palkkatuki on usein tärkeä ikääntyneiden työllistymisessä. Työelämässä tarvitaan myös muutosta, jotta ikääntyneiden, maahanmuuttajien ja osatyökykyisten potentiaali tulee paremmin hyödynnetyksi. Hallituksen suunnittelema osatyökykyisiä työllistävä yhtiö on mielestäni hyvä uudistus osatyökykyisten parempaan työllistymiseen.

Perusasteen koulutuksen varassa olevat täytyy luonnollisesti saada opiskelemaan itselleen ammatti ja oppimisvaikeuksista kärsivien tukeen on panostettava jo peruskoulusta lähtien. Lisäksi koulutustarjontaa on monipuolistettava; jatkuva oppiminen on tärkeää meille kaikille ja yritystenkin kannattaa panostaa työntekijöidensä osaamiseen.

Yksi Kainuun haaste on työvoiman ulkopuolella olevien työikäisten suuri määrä. Vuoden 2019 lopussa työvoiman ulkopuolella oli lähes 9 000 18-64-vuotiasta. Heistä 4 700 oli eläkkeellä – tämä oli yli 1 000 henkeä enemmän kuin työttömien määrä ja 12 prosenttia kaikista 18-64-vuotiaista, kun koko maassa osuus oli 7 prosenttia. Sote- ja etenkin mielenterveyspalveluihin panostaminen on tärkeää, jotta määrää saadaan pienennettyä ja ehkäistyä työikäisten eläkkeelle joutumista.

Valokuva, jossa on painemittari ja putkia tehtaassa.
Kainuun työmarkkinoilla on töitä monen alan osaajille.

Työikäisiä on saatava lisää Kainuuseen. Mielikuva Kainuusta nälkämaana on saatava muutettua ja se onkin muuttumassa. Pito- ja vetovoimaa on parannettava kehittämällä palveluita ja elinympäristöä. Maakunnan saavutettavuus vaatii keskeisten liikenneyhteyksien kehittämistä: lentoliikenne- ja junayhteyksien parantamista ja toimivia matkaketjuja maakunnan sisällä sekä Suomen eri osiin.

Nuoret ja täällä opiskelevat on saatava jäämään maakuntaan nykyistä useammin ja poismuuttaneita täytyy houkutella takaisin kotiseudulleen. Yritysten on tärkeää panostaa rekrytointiosaamisensa kehittämiseen ja etsiä rohkeasti työntekijöitä muualta kotimaasta ja ulkomailta.

Sujuvuutta työperäiseen maahanmuuttoon

On selvää, ettei riittävää määrää työikäisiä ole mahdollista löytää kotimaasta – Kainuun työikäinen väestö vähenee nopeasti ja muutkin alueet kilpailevat kotimaisesta työvoimasta. Maahanmuuttoa on lisättävä merkittävästi ja alueen sekä työpaikkojen markkinointiin pitää panostaa myös maamme ulkopuolella ja tehdä tänne muutosta mahdollisimman houkuttelevaa.

Työn löytyminen myös puolisolle on oleellista muuttopäätöksessä ja työlupa pitää saada nopeasti. Maahanmuuttajien tehokas kotouttaminen, kouluttaminen sekä työn löytämisessä tukeminen on elintärkeää Kainuun tulevaisuuden kannalta.

Merkkejä muutoksesta parempaan on onneksi jo nähtävissä. Korona-aikana muuttoliikkeen suunta on kääntynyt Suomessa suurista kaupungeista kohti maaseutua. Näin on käynyt myös Kainuussa ja muuttotappio on kääntynyt alkuvuonna muuttovoitoksi, vaikka väestömäärä on edelleen vähentynytkin.

Muun muassa puhdas luonto, turvallisuus sekä väljä asuinympäristö ovat entistä suurempia vetovoimatekijöitä, jotka lisäävät alueen houkuttelevuutta asuinpaikkana. Käsillä onkin loistava mahdollisuus houkutella uutta väkeä Kainuuseen. ELY-keskuksesta ja TE-toimistosta löytyy apua rekrytointiin niin kotimaasta kuin ulkomailta sekä henkilöstön osaamiseen kehittämiseen, kannattaa olla meihin yhteyksissä!

Kirjoitus on jatkoa blogien sarjalle, jossa Kainuun ELY-keskuksen työvoima-asiantuntijat kertovat Kainuun työmarkkinoiden tilanteesta ja tarjolla olevista palveluista osaavan työvoiman saamiseksi. Pysy kanavalla!


Valokuva silmälasipäisestä miehestä kauluspaita päällä.

Atte Laitinen työskentelee Kainuun ELY-keskuksessa työvoima-asiantuntijana.

Osaamiseen panostaminen parantaa yritysten kilpailukykyä

Kainuun elinkeinoelämällä menee hyvin. Viime vuosien aikana Kainuu on muuttunut korkean työttömyyden maakunnasta vireästi kehittyväksi alueeksi.

Koronastakin kainuulaiset ovat selvinneet kohtuullisen vähin vaurioin. Työpaikkoja on tarjolla paljon, mutta tekijöistä on puutetta alalla kuin alalla. Kainuun työmarkkinoille tulee vuosittain useita satoja ihmisiä vähemmän kuin mitä eläkkeelle poistuu

Nainen maalaa seinää pensselillä.
Aikanaan Kainuusta työn tai opintojen perässä muuttaneet ovat mahdollisia paluumuuttajia.

Tarjolla olevan työvoiman osaaminen ei vastaa niitä tarpeita, joita avoinna olevissa työpaikoissa edellytetään. Ilman osaavaa työvoimaa kainuulaiset yritykset eivät voi kehittyä ja menestyä. Yhtälö kaipaa ratkaisua.

Taikasauvan heilautuksella tilanne ei selviä. Ratkaisut koostuvat useista erilaisista osatekijöistä, joka edellyttää olemassa olevien palvelujen luovaa hyödyntämistä ja uusien toimintatapojen ennakkoluulotonta kokeilemista.

Palveluja on tarjolla

Tämä kaikki vaatii lujasti töitä yhteisen päämäärän eteen. ELY-keskuksella ja TE-toimistolla on useita olemassa olevia palveluja työnantajille henkilöstön osaamisen kehittämiseen rekrytointivaiheesta alkaen. Myös oppilaitokset tarjoavat useita erilaisia mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen.

Osaamisen kehittäminen on tärkeää, mutta se ei vielä tuo yhtään uutta asukasta Kainuuseen. Tarvitsemme lisää työikäisiä ihmisiä, että työvoima riittää myös määrällisesti. Aikanaan Kainuusta työn tai opintojen perässä muualle muuttaneilla on mielenkiintoa palata takaisin kotikonnuille.

Tehtaassa teräsputki, jossa on pyöritettävä suljin.
Yritysten vetovoima vaikuttaa henkilöstön saatavuuteen.

Kainuun olosuhteet – kompakti koko, luonto, kulttuuri, rauhallisuus, väljyys – ja tarjolla olevat työt houkuttelevat ihmisiä muualta Suomesta Kainuuseen. Työvoimavaje on kuitenkin niin suuri, että näiden lisäksi tarvitsemme työperäistä ja muuta maahanmuuttoa

Tästä keitoksesta tulee sitä parempi, mitä useampi kauha yhteisen päämäärän hyväksi padassa heiluu. Tarvitsemme maakunnan eri toimijoiden pyyteetöntä yhteistyötä, tulevaisuususkoa ja rohkeutta.

Tärkein yritysten halu kehittyä

Tärkein ainesosa on yritysten halu kehittää liiketoimintaansa ja tietotaitoaan. Yritysten on jatkossa syytä keskittyä jatkuvaan henkilöstön osaamisen kohottamiseen ja oppilaitosten kanssa yhteistyössä tapahtuvaan kouluttamiseen.

Tämän lisäksi on tärkeää rakentaa houkuttelevaa yritysimagoa ja lisätä näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa sekä kehittää rekrytointiosaamista. Kannattaa rohkeasti kysyä erilaisia osaamisen kehittämisen palveluja ELY-keskuksesta tai TE-toimistosta!

Kirjoitus on avaus blogien sarjalle, jossa Kainuun ELY-keskuksen työvoima-asiantuntijat kertovat Kainuun työmarkkinoiden tilanteesta ja tarjolla olevista palveluista osaavan työvoiman saamiseksi.

Pysy kanavalla!


Nainen istuu ja mies seisoo toimistossa

Anne Ristioja ja Pasi Loukasmäki työskentelevät Kainuun ELY-keskuksessa yritysten ja työvoiman osaamisen kehittäjinä

Jatkuva kehittäminen on yrityksen elinehto

Yritysten liiketoimintaympäristössä on tapahtunut viimeisen vuoden aikana valtavasti muutoksia. Maailmanlaajuinen koronakriisi on vienyt yrityksiltä ison osan tai lähes koko liikevaihdon ja tilanne on saattanut aika ajoin tuntua musertavalta. On kuitenkin ollut ilo huomata, että yritykset eivät vaikeassakaan tilanteessa ole jääneet paikoilleen.

ELY-keskuksen ja Business Finlandin myöntämien koronatukien avulla moni yritys on lähtenyt kehittämään toimintaansa ja uudistamaan palveluitaan kriisinjälkeistä aikaa silmällä pitäen. Tosiasia on, että yritys, joka on kriisin aikana ottanut oman liiketoimintansa luupin alle, analysoinut sitä kriittisesti, kehittänyt sitä ja kenties luonut entisen rinnalle uutta liiketoimintaa, on kriisin jälkeen entistä vahvempi. Toivottavaa on, että koronakriisin alulle panema kehittämisen kipinä saadaan jatkumaan myös kriisin jälkeen.

Yritysasiantuntijat neuvomassa asiakkaita tapahtumassa. Taustalla eri organisaatioiden roll-upeja.
Yritysten kehittämispalvelut ovat räätälöityjä ja kustannustehokkaita palveluita pk-yrityksille.

Yrityksen kehittämisen tulisikin olla jatkuva prosessi. On ymmärrettävää, että kun yrityksen arki rullaa sujuvasti ja kassaan kilahtaa säännöllisesti rahaa, liiketoiminnan kehittäminen ei välttämättä ole yrittäjällä ensimmäisenä mielessä. Maailma kuitenkin menee koko ajan eteenpäin, globaalit markkinat lisäävät kilpailua ja jos kehittymistä ja kehittämistä ei tapahdu, yritys huomaakin pian jäävänsä muista jälkeen. 

Usein yrityksen kehittämisestä puhuttaessa puhutaan kasvusta ja liiketoimintojen laajentamisesta, mutta kehittyminen ei missään nimessä tarkoita välttämättä kasvua. Yritys voi kehittyä usealla tapaa. Kehittämistoimenpiteet voivat liittyä esim. yrityksen toiminnan tehostamiseen tai uusiin toimintatapoihin arjessa, tuottavuuden parantamiseen tai henkilöstön osaamisen lisäämiseen. Kaikkeen ei kannata tarttua samanaikaisesti, vaan tarkastella omaa tekemistä kriittisesti ja palastella kehittäminen osiin. Ja eritoten tärkeää olisi löytää juuri se omalle yritykselle paras tapa kehittyä, sillä jokaisessa yrityksessä varmasti löytyy uudistamista.  

Lue viisi vinkkiämme yrityksen kehittämiseen:

  1. Tee kehittämisestä jatkuvaa! Yrityksen menestyminen vaatii jatkuvaa kehittymistä ja uudistumista. Tee suunnitelmia ja kokeile uusia toimintatapoja. Jalkauta hyvät käytännöt. Arvioi omaa tekemistä kriittisesti ja muista pitää myös työntekijöidesi osaaminen ja ammattitaito ajan tasalla! 
  1. Ota kehittämiseen mukaan työntekijät ja asiakkaat! Kuuntele asiakaspalautteen lisäksi myös työntekijöittesi kehittämisideoita. Omasta henkilöstöstä saattaa löytyä paljon enemmän osaamista kuin ehkä arvaisikaan. Kehittämistyöhön mukaan ottaminen on myös hyvä tapa sitouttaa henkilöstö yritykseen!  
  1. Seuraa mitä ympärillä tapahtuu! Yrityksen toimintaympäristö muuttuu koko ajan ja vauhdilla. Seuraa muutoksia ja sopeudu niihin. Muista, että mikä toimii nyt, ei välttämättä toimi enää huomenna!  
  1. Hallitse riskit! Ilman riskinottoa ei yritystoiminnassa pärjää, mutta tärkeintä onkin varautua riskeihin ja pitää ne hallinnassa. Tämä on tärkeää varsinkin silloin kun yritys esimerkiksi tavoittelee kasvua. 
  1. Käytä ulkopuolista asiantuntijaa! Omaan tekemiseensä sokeutuu ja kehittäminen voi jäädä arjen kiireiden alle. Ota rinnalle ulkopuolinen sparraaja, joka voi laittaa kehittämisprosessin käyntiin ja tukea sitä. Vaikka varsinainen asiantuntemus onkin yrityksessä, ulkopuolinen näkemys ei ole ikinä pahaksi. Tässä esimerkiksi ELYn Yritysten kehittämispalvelut ovat oiva apu.   

Nainen ja mies seisovat puoliksi sivuittain, selät hieman vastakkain ja hymyilevät kohti kameraa.

Kirjoittajat Mari Möttönen, Team Finland kasvu- ja kansainvälistymiskoordinaattori ja Pasi Loukasmäki, yksikön päällikkö. Molemmat työskentelevät Kainuun ELY-keskuksen Yritys- ja työvoimapalvelut -yksikössä.

#KehitäYritystäKainuussa