TE-toimiston aloittavan yrittäjän palvelut: 10+1 kysymystä ja vastausta

Kuvassa on laskin, kynä ja paperi, jossa lukee Business.

Oman yrityksen perustaminen vaatii suunnitelmallisuutta. Ohessa avuksesi yritystoiminnan aloittamiseen liittyviä kysymyksiä ja vastauksia.

1) Mistä saan neuvontaa aloittavan yrittäjän palveluun?

Voit olla yhteydessä valtakunnalliseen Yritys-Suomi puhelinpalveluun arkisin klo 9.00 – 16.15 puh. 0295 020 500 (pmv/mpm), yhteydenottolomakkeella tai chatissa arkisin klo 9.00 – 16.00 verkko-osoitteessa www.suomi.fi.

Kainuun paikallisiin yritysneuvojiin saa yhteyttä joko puhelimella tai sähköpostilla: Jussi Riikonen, p. 0295 039 026, e-mail: jussi.riikonen(at)te-toimisto.fi tai Maija Granqvist, p. 0295 039 033, e-mail: maija.granqvist(at)te-toimisto.fi.

2) Mistä saan rahoitusta yritystoiminnan käynnistämiseen?

TE-toimistosta on mahdollista hakea starttirahaa. Rahoitusta voi hakea lainana tai takauksena pankeilta ja Finnveralta. ELY-keskuksesta ja Leadereilta voi puolestaan hakea perustumistukea tai kokeilurahaa sekä avustusta investointeihin ja kehittämiseen. Näiden lisäksi on olemassa business-sijoittajia ja joukkorahoitusmuotoja.

3) Miten voin saada starttirahaa?

Starttirahan hakua suunnitellessasi ensimmäisenä kannattaa ottaa yhteyttä TE-toimistoon. Liiketoimintasuunnitelman kautta tutkitaan edellytykset starttirahaan.

 Starttirahaa voit saada, jos  

  • olet työtön työnhakija
  • et ole työtön, mutta siirryt kokoaikaiseksi yrittäjäksi esimerkiksi palkkatyöstä, opiskelusta tai kotityöstä
  • olet sivutoiminen yrittäjä ja laajennat yritystoimintaa päätoimiseksi
  • rahoitus järjestyy ja yrittäjyys on ratkaisuna tilanteeseesi sopiva
  • sillä ei ole vaikutusta alan kilpailutilanteeseen

Muita tuen saamisen edellytyksiä ovat muun muassa:

  • päätoiminen yrittäjyys
  • riittävät valmiudet aiottuun yritystoimintaan
  • mahdollisuudet jatkuvaan kannattavaan toimintaan
  • tarpeellisuus toimeentulon kannalta
  • yritystoiminnan aloitus vasta sen jälkeen, kun tuki on myönnetty.

4) Minkä suuruinen starttiraha on ja miten kauan sitä voi saada?

Starttiraha on peruspäivärahan suuruinen (32,40 euroa päivältä) ja sitä maksetaan enintään viideltä päivältä kalenteriviikossa. Starttirahan ensimmäinen jakso on kuusi kuukautta, jonka jatkoksi on mahdollista hakea vielä toista kuuden kuukauden jaksoa. Jatko on haettava hyvissä ajoin ennen ensimmäisen jakson päättymistä.

5) Mistä saan tietoa yrittäjyydestä?

TE-toimisto järjestää maksutonta koulutusta ja valmennusta yrittäjyyteen työvoimakoulutuksena. Yrittäjyyskoulutuksia on monen tyyppisiä sekä verkossa että paikan päällä järjestettäviä, ja yrittäjyyden eri puoliin keskittyviä. Kaikki haussa olevat koulutukset näkyvät TE-palveluiden sivuilla: Koulutukset/TE-palvelut.

6) Mistä saan apua liiketoimintasuunnitelman tekoon?

Vinkkejä saa www.suomi.fi –verkkopalvelusta, TE-toimiston yritysneuvojilta, kuntien ja kaupunkien yritysneuvojilta sekä erilaisista yrittäjyyshankkeista kuten Kainuussa ProYritysII -hankkeesta ja Kuntopolku yrittäjyyteen -hankkeesta. Apua saa myös Metsäkeskuksen yritysneuvonnasta, yrittäjäkoulutuksista ja TE-palvelujen hankkimasta ostopalvelusta sekä oppilaitosten yritysneuvonnasta.

7) Miten perustan yrityksen käytännössä?

Perustamisilmoituksen voi tehdä verkon kautta ja yrityksen perustamisen ohjeistus ja lomakkeet löytyvät Patentti- ja rekisterihallituksen www.prh.fi –sivustolta yritysmuodoittain.

8) Mitä on sivutoiminen yrittäjyys?

Yritystoiminta voi olla työmäärältään niin vähäistä, että sitä voidaan pitää työttömyysturvajärjestelmässä sivutoimisena. Pelkästään tulojen puuttumisen tai vähäisyyden perusteella yritystoimintaa ei kuitenkaan voida katsoa sivutoimiseksi. Pää- ja sivutoimisuuden arvioinnissa on ratkaisevaa yritystoiminnan vaatima työmäärä.

Kun aloitat uuden yritystoiminnan työttömyyden aikana, TE-toimisto ei pääsääntöisesti arvioi yritystoiminnan pää- ja sivutoimisuutta ensimmäisen neljän kuukauden aikana yritystoiminnan aloittamisesta. Pää- ja sivutoimisuus arvioidaan TE-toimistossa neljän kuukauden kuluttua yritystoiminnan aloittamisesta.

9) Mitä on ”kevytyrittäjyys”?

Laskutuspalveluiden hyödyntäminen eli ns. kevytyrittäjyys on yksi itsensä työllistämisen muoto. Kevytyrittäjän käsite on syntynyt laskutuspalveluyritysten myötä ja on puhekielessä vakiintunut termi. Käsite ei kuitenkaan kuvaa henkilön virallista statusta ja kevytyrittäjät luokitellaan näkökulmasta riippuen palkansaajiksi tai yrittäjiksi. Laskutuspalveluja käyttämällä itsensä työllistäjä voi laskuttaa työnsä ilman omaa yritystä, ns. kevytyrittäjänä. Laskutus- tai palkanmaksupalvelu hoitaa lupaamansa lakisääteiset velvollisuudet.

10) Olen toiminut yksityisenä elinkeinonharjoittajana ja toiminta on päättynyt. Miten todistan yritystoimintani päättyneen?

Yksityiseen elinkeinonharjoittajaan sovelletaan toisenlaisia lopettamiskriteereitä verrattuna yhtiömuotoiseen yritystoimintaan. Työttömyysturvalain mukaan yksityisen elinkeinonharjoittajan yritystoiminta katsotaan lopetetuksi silloin, kun tuotannollinen ja taloudellinen toiminta on työnhakijan luotettavana pidettävän ilmoituksen mukaan päättynyt tai muuten on ilmeistä, ettei yritystoimintaa enää jatketa. Lisäksi edellytetään, että mahdollisesta YEL-/MYEL-vakuutuksesta on luovuttu, pois lukien apurahakauden perusteella otettu MYEL-vakuutus. Käytännössä TE-toimisto lähettää ennen asian ratkaisemista kirjallisen selvityspyynnön yritystoiminnastasi, kun olet ilmoittautunut työnhakijaksi.

10+1) Olen kiinnostunut jatkamaan jo olemassa olevaa yritystä. Mistä saan apua omistajanvaihdoksessa?

Jos harkitset yrityksen ostamista, voit saada apua ja neuvontaa esimerkiksi Kainuun TE-toimiston ostopalvelun kautta. ELY:n kehittämispalvelujen avulla yritystään myyvä voi puolestaan saada konsultointia yrityksen myynnin valmisteluun. Kainuun Yrittäjät ja kaupunkien sekä kuntien yritysneuvojat tietävät myynnissä olevia yrityksiä ja voivat tarjota apua varsinaiseen omistajanvaihdokseen. Myytävistä yrityksistä löytyy tietoa myös yrityspörssistä ja TE-palveluiden sivuilta.

Hiihtoura vaihtui maatilayrittäjyyteen

Teemu Härkösellä kilpasukset ovat vaihtuneet metsäsuksiksi, mutta luisto ja menohalu eivät ole hiipuneet. Teemu ja hänen puolisonsa Satu Kemppainen aloittivat maatilayrittäjyyden vuokraviljelijänä syksyllä 2018 Sadun kotitilalla Pääkkölän tilalla. Lisäksi he ostivat peltoa lähietäisyydeltä. Paltamon Mieslahteen nuori perhe muutti Kajaanista vuosi sitten kesällä.

Teemun ja Sadun kodissa on aina riittänyt vauhtia. Nykyään sitä tuovat perheen kolme lasta, Miida, Huuko ja Lissu, iät kymmenestä kuukaudesta neljään vuoteen. Aikaisemmin Teemu kilpaili Vuokatti Ski Teamin väreissä kansallisen tason kärkihiihtäjänä. Sotilaiden hiihtokilpailuissa menestystä on tullut MM–tasolla.

Teemu Härkönen ja Satu Kemppainen lastensa kanssa yhteisessä perhekuvassa.
Teemun ja Sadun mielestä Mieslahti on hyvä kasvuympäristö lapsille ja maatilayrittäjyydelle.

Maanviljelyn lisäksi Teemua kuljettaa rajavartijan työ ja kerrallaan useampien päivien mittaiset työvuorot Vartiuksessa Suomen ja Venäjän rajalla. Tavoitteena olisi kuitenkin työllistyä tulevaisuudessa mahdollisimman paljon oman maatilan töissä.

Pääkkölän sukutilan maanviljelysperinteet ulottuvat aina 1800-luvulle asti. Yrittäjäpariskunnalla on tavoitteena käynnistää maatilalla mansikanviljely ja jatkaa timotein siemenviljelyä. Lisäksi tilalla on perinnebiotooppilaitumia, joita on raivattu ja aidattu kesälampaita varten.

”Maatalouden harjoittamisen kautta saa säilytettyä hienoja maisemia avoimena ja hoidettuina. Tällä tavoin turvataan myös alueelle ominaisen lajiston säilymistä monimuotoisena”, Härkönen summailee maanviljelyksen ohella tulevia hyötyjä ja kulttuurisia arvoja.

”Olen aina arvostanut maatilayrittäjyyttä ammattina! On hienoa olla osa sukupolvien ketjua ja jatkaa maanviljelysperinnettä, mitä tällä kylällä on ennenkin harjoitettu”, taustoittaa Satu päätöstä ryhtyä sukutilan jatkajiksi.

Teemu ja Satu aloittivat vuokraviljelijöinä Paltamon Mieslahdessa.

Maatilayrittäjän on seurattava aikaansa ja osattava kehittää omaa liiketoimintaansa, jotta se on myös taloudellisesti kannattavaa. Urheilussa ja yrittäjyydessä Teemu näkee paljonkin yhtäläisyyksiä: ”Tulosta on tultava ja toiminnan täytyy olla päämäärätietoista ja tavoitehakuista”. ”Täytyy tehdä suunnitelma ja keskittyä tuloskyvyn kehittämiseen olipa kyse sitten omasta tai yrityksen kunnosta”, hän jatkaa.

Maanviljelijän arki ei aina ole minuuttiaikatauluihin sidottua. Itse voi suunnitella päivän työtehtäviä ja aikatauluja. Työpäiville kuitenkin kertyy pituutta, etenkin ”sesonkiaikana” keväästä syksyyn, jolloin työtunteja ei kannata edes laskea. Oman aikansa vie myös tuotteiden myynti- ja markkinointitoimien suunnittelu.

Perheen mielestä maaseutu ja Mieslahti ovat hyvää kasvuympäristöä niin lapsille kuin yrittäjyydelle. Tulevaisuus tuntuukin mielekkäältä ja tarkoituksenmukaiselta: ”Eikä vähiten siksi, että saamme olla mukana tuottamassa suomalaista ruokaa”, Satu kiteyttää vielä lopuksi molempien ajatukset.

Nuoren viljelijän aloitustuki tilanpidon aloitukseen

Tilanpidon voi aloittaa saamalla maatila lahjana, ostamalla tai vuokraamalla. Vuokranantaja voi olla omat vanhemmat, sukulainen tai vieras. Tukea haettaessa hakijan pitää olla alle 41–vuotias. Maatilan (pellot, metsä, rakennukset), tuotantoeläimien sekä –koneiden hankintaan voi hakea nuoren viljelijän aloitustukea. Aloitustuki voi olla avustusta, korkotukilainaa ja korkotukea sekä varainsiirtoverovapautta.

Maatalouden jatkuvuuden kannalta on tärkeää, että löytyy maatilayrittäjyydestä kiinnostuneita jatkajia. Kainuussa tilanpidon on aloittanut 2-4 yrittäjää viime vuosien aikana. Määrä on vähäinen ja uusia maatilayrittäjiä toivotaan enemmän.

Maatiloille suoritetaan syksyllä 2019 kysely, jossa kysytään muun muassa maatilan kehittämiseen liittyviä asioita. Kyselyyn toivotaan runsaasti vastauksia. Neuvo 2020 –maatilojen neuvontajärjestelmän kautta saa edullista asiantuntija-apua esimerkiksi tilan kehittämissuunnitelmien selvittelyyn ja alustaviin talouslaskelmiin. Neuvo 2020 neuvontaa antavat muun muassa ProAgriat ja terveydenhuoltoa tekevät eläinlääkärit. Neuvojien yhteystiedot löytyvät Ruokaviraston ylläpitämästä neuvojarekisteristä.

Lisätietoja maatalouden rahoituksesta

Ruokavirasto:
www.ruokavirasto.fi
Nuoren viljelijän aloitustuki
Maatalouden investointituet ja
Neuvo 2020 – maatilojen neuvontajärjestelmä
Neuvojarekisteri

Tukinetti:
MTK Pohjois-Suomi ry, MaaseutuHarava -hanke www.tukinetti.fi/rahoitus

Kainuun ELY-keskuksen yritysasiantuntija Eeva Heikkinen neuvoo maatalouden rahoituksesta ja tuesta.


Maakuntauudistus minuutissa – Miten maakunta auttaa kainuulaisia yrityksiä kasvuun?

Mitä tapahtuu Kainuun yrityspalveluille maakuntauudistuksen astuessa voimaan 1.1.2021?

Videolla Kainuun ELY-keskuksen yksikön päällikkö Pasi Loukasmäki kertoo, kuinka osana maakuntauudista tullaan uudistamaan myös yrityspalvelut. Sen sijaan että palvelut lakkaisivat, muutoksessa on mahdollisuus rakentaa entistä paremmat palvelut yrityksille!

Katso myös:

Kaivosten valvonta tulevassa LUOVA-virastossa – onko sitä?

Maakuntauudistus minuutissa – Verkkopalvelut – uhka vai mahdollisuus?

Maakuntauudistus minuutissa – Asiakasraadeilla potkua palveluiden kehittämiseen