Blogi

Luonnon monimuotoisuutta vahvistetaan Kainuussa – HELMI-ohjelmalla autetaan uhanalaisia lajeja

Valtakunnallinen Helmi-elinympäristöohjelma on keino Suomen luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen. Sillä autetaan satoja uhanalaisia lajeja sekä suurta osaa uhanalaisista luontotyypeistä myös Kainuussa. Eduskunta myönsi Helmi-ohjelman toteutukseen valtakunnallisesti 42 miljoonaa euroa, jotka kohdennetaan soiden suojeluun ja ennallistamiseen, lintuvesien kunnostukseen, perinnebiotooppeihin, metsäisiin elinympäristöihin sekä vesi- ja rantaluonnon kunnostukseen. Kainuussa ohjelmaa toteuttaa yksityismaiden osalta Kainuun ELY-keskus ja valtion maiden osalta Metsähallituksen luontopalvelut. HELMI-ohjelmassa on käynnistynyt myös erillinen Kunta-HELMI, jossa kunnat voivat hakea Ympäristöministeriöltä erityisavustusta kuntien luonnonhoitotöihin.  

Metsämansikka ja perinnemaisemien inventoinnissa käytössä oleva täytettävä lomake.
Kainuun ELY-keskuksen asiantuntijat kiertävät inventoimassa perinnebiotooppikohteita eri puolella Kainuuta. Kuva: Liisa Misikangas, Kainuun ELY-keskus.

Tänä vuonna paneudutaan selvityksiin ja inventointeihin sekä toimenpidesuunnitelmiin, joiden osalta työ on Kainuun ELY-keskuksessa jo täydessä käynnissä kuuden uuden työntekijän vahvistuksella. Inventoinnit on aloitettu perinnebiotoopeilla ja metsäisissä elinympäristöissä. Ensimmäisiä hoitosuunnitelmia ollaan jo laatimassa esimerkiksi lehtokohteilla uhanalaisen ja rauhoitetun tikankontin esiintymille. Osalla kohteista päästään kunnostus- ja hoitotoimiin jo tämän kesän aikana. Hoito- ja kunnostustoimet aloitetaan suojelualueilta.

Lintuvesikunnostukset kohdennetaan Natura-alueille

Suomen ympäristökeskus (SYKE) on koonnut listan HELMI-ohjelmassa ensisijaisesti kunnostettavista lintuvesikohteista, joita on koko Suomessa yhteensä 80. Kainuussa näitä ovat Oulujärven lintuluodot (osittain), Kuluntajärvi, Kuorejärvi, Rimpineva-Matilanneva ja Ruokojärvi-Suojärvi-Rimpilampi, jotka kaikki ovat lintudirektiivin mukaisia erityisiä suojelualueita kuuluen Natura 2000-suojelualueverkostoon. 

Lintuvesi -teeman työt ovat alkaneet jo kevättalvella lintuvesien kunnostustarpeiden kartoituksella. Yhteistyötä tehdään niin Metsähallituksen kanssa kuin yli maakuntarajojenkin. Kainuun, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusten alueella on HELMI-ohjelmassa yhteinen lintuvesikunnostusten koordinaattori. Oulujärven lintuluodoilla ja Puolangan Kuorejärvellä on inventoitu linnustoa kesän 2020 aikana Metsähallituksen toimesta. Myös kunnostuksia, kuten pensaikon raivauksia lintuluodoilta, on tarkoitus toteuttaa jo tänä vuonna. Pienpetopyynnille on todettu olevan tarvetta kaikilla Kainuun lintuvesikohteilla. 

Tulvaniitty, jossa kasvaa myös tiheästi puita.
Umpeenkasvanutta ja puustottunutta tulvaniittyä. Kesällä tehtävien kartoitusten perusteella valitaan kunnostettavat kohteet. Kuva: Mariko Lindgren, Kainuun ELY-keskus.

Suot ovat yksi heikentyneimmistä elinympäristöistämme  

Helmi-ohjelman tavoitteena on suojella noin 20 000 hehtaaria ja ennallistaa 12 000 hehtaaria soita vuoden 2023 loppuun mennessä. Soiden suojelulla ja ennallistamisella autetaan merkittävää määrää Suomen uhanalaisista lajeista kuten Kainuussa esimerkiksi suokukkoa, veripunakämmekkää ja lettorikkoa. Luonnontilaiset suot sitovat ja varastoivat hiiltä, joten samalla hillitään myös ilmastonmuutosta. 

ELY-keskus hankkii soidensuojelun täydennysehdotukseen kuuluvia kohteita ja neuvottelee suojeltavista alueista maanomistajien kanssa myös Kainuussa. Suojelu perustuu täysin vapaaehtoisuuteen ja maanomistaja saa siitä korvauksen. Soidensuojelun täydennysehdotukseen sisältyvistä kohteista Kainuussa 33 sijoittuu yksityismaille. 

Metsähallituksen Luontopalvelut aloittavat soiden ennallistamisen sellaisilta luonnonsuojelualueilta ja niiden reunamilta, joilla on ojitettuja soita. Metsäojitus on yksi merkittävimmistä suoluontotyyppien ja soiden lajiston uhanalaistumisen syistä. ELY-keskukset puolestaan käynnistävät vesien palautushankkeita yhteistyössä Metsäkeskuksen kanssa. Suojelualueiden ulkopuolella olevista ojitetuista soista selvitetään luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaimmat kohteet. Ennallistamismenetelmiä ovat mm. soita kuivattavien ojikoiden tukkiminen tai vesien palauttaminen ja ohjaaminen takaisin suoalueelle. 

Perinneympäristöt säilyvät vain hoitamalla 

Perinnebiotoopit eli perinteisen maankäytön, niiton ja laidunnuksen aikojen saatossa muovaamat luontotyypit ovat voimakkaimmin uhanalaistunutta luontoa. Perinnemaisemat ovat näistä muodostuvia kokonaisuuksia. Ilman hoitoa perinneympäristöt umpeutuvat ja katoavat. Perinneympäristöissä elää merkittävä määrä uhanalaisia lajeja, erityisesti kasveja ja hyönteisiä, ja nämä ovat tärkeitä elinympäristöjä pölyttäjille sekä osa kulttuuriperintöämme. 

Helmi-elinympäristöohjelman valtakunnallisena tavoitteena on päivittää tiedossa olevien perinneympäristöjen tiedot, sekä saada vuoden 2023 loppuun mennessä kunnostuksen ja hoidon piiriin 15 000 hehtaaria perinnebiotooppeja nykyisin hoidossa olevien noin 30 000 hehtaarin lisäksi.

Umpeenkasvanutta jokivartta.
Kesän 2020 aikana pyritään aloittamaan kunnostustoimia Helmi-kohteilla mm. Pirttijoen tulvaniityillä Puolangalla. Kuva: Mariko Lindgren, Kainuun ELY-keskus.

Kainuussa on hoidossa nyt noin 500 hehtaaria perinnebiotooppeja. Uudet kunnostettavat ja hoitokohteet valitaan kartoitusten perusteella, joita Kainuussa tehdään kesien 2020 ja 2021 aikana. Kartoituksissa tarkastellaan alueiden kasvillisuutta ja maisemaa, ja selvitetään kohteiden käyttöhistoriaa ja hoidon mahdollisuuksia. Ennen maastokäyntiä pyritään tavoittamaan alueiden maanomistajat. Kohteiden kunnostuksesta ja hoidosta, joita ovat esimerkiksi raivaus, niitto tai laidunnus, sovitaan maanomistajien kanssa. Kunnostuksiin käytetään urakoitsijoita ja hoito pyritään järjestämään yhteistyössä paikallisten yrittäjien, laiduneläinten omistajien ja yhdistysten kanssa.  

Kesän 2020 aikana keskitytään suojelualueilla tai niiden läheisyydessä sijaitsevien kohteiden inventointeihin, hoidossa olevien kohteiden tietopäivityksiin ja kunnostuksen tarpeessa olevien kohteiden seulomiseen. Kunnostustoimet pyritään aloittamaan jo ainakin Puolangan Pirttijoen varren tulvaniityillä.   

Lehtojen lajisto hyötyy alikasvoskuusen poistosta 

Metsäisten elinympäristöjen HELMI-kohteilla luonnonarvot ovat vähentyneet mm. elinympäristön umpeutumisen tai ihmisen toiminnan takia. Tällaisia elinympäristöjä ovat Kainuussa esimerkiksi lehdot, paahdeympäristöt Sotkamon Räätäkankaalla ja joidenkin uhanalaisten lajien esiintymispaikat. 

Metsänemä on lehtivihreätön ja sen kukinto on hentoisen vaaleansininen.
Metsänemä on yksi rauhoitetuista lajeista ja sitä pidetään yleensä erikoisimpana kaikista Suomen kämmekkälajeista. Lajille uhkatekijöitä ovat mm. ojitukset ja hakkuut, jotka kuivattavat kasvupaikkaa. Kuva: Teppo Helo, Kainuun ELY-keskus.

Alkuvaiheessa kartoitukset keskitetään kohteille, joilla on jokin alueen suojelua turvaava sopimus, päätös tai kaavamerkintä. Inventointeja tehdään kesän 2020 aikana ainakin 45 yksityisellä suojelualueella. Inventoinneissa kartoitetaan alueen lajistoa ja luontotyyppejä sekä arvioidaan alueen hoitotarve ja suunnitellaan hoitotoimenpiteet. Kainuun ELY-keskus selvittää myös sellaisten yksityisten suojelualueiden kunnostustarpeita, joista ei tällä hetkellä ole riittävästi tietoa.  

Metsäisten elinympäristöjen kunnostamismenetelmiä HELMI-kohteilla ovat esimerkiksi alikasvoskuusten poistaminen lehdoista sekä uhanalaisten lajien elinympäristön parantaminen luonnonsuojelualueilla esimerkiksi kilpailevaa kasvillisuutta poistamalla tai maanpintaa rikkomalla. Paikoitellen toimenpiteenä on myös ojien tukkiminen, jolloin alueen vesitalous saadaan palautettua luonnontilaiseksi. Tavoitteena on, että Helmi-ohjelman myötä hoidon tarpeessa olevat suojelualueet saataisiin palautettua luonnontilaan ja alueet voisivat jatkossa kehittyä luonnon mukaisesti ilman ihmistoiminnan vaikutusta. Käytännön hoitotoimiin päästään jo tänä kesänä ainakin muutamalla tikankontin esiintymällä. 

Vesi- ja rantaluonnon kunnostuskohteita etsitään 

Vesi- ja rantaluonnon kunnostus -teema keskittyy ensisijaisesti pienvesien (esim. purot, lammet, lähteet) ja rantaluonnon monimuotoisuuden parantamiseen kohteilla, joilla on merkittäviä luontoarvoja, mutta niiden luonnontila on heikentynyt. Kainuussa teeman kohteisiin on vasta tehdyn alustavan tarkastelun perusteella valikoitunut 11 kunnostettavaa puroa ja yksi rantaluonnonkunnostuskohde sekä jokihelmisimpukkapurojen kunnostuskohteita. 

Kesän 2020 aikana kohteiden listaa täydennetään mm. kunnostettavien lähteiden osalta. Kunnostuksesta on kokemusta, sillä Kainuun ELY-keskus ja Metsäkeskus ovat vuosien varrella kunnostaneet ja entisöineet mm. lähteitä ja virtakutuisten lohikalojen lisääntymispaikkoja eri puolilla Kainuuta.  

Valmiita kunnostussuunnitelmia on Kainuussa vasta jokihelmisimpukkakohteille, muut kohteet vaativat vielä lisäselvityksiä kunnostustarpeen arvioimiseksi ja suunnittelun tueksi. Kohteissa on yhtymäkohtia muihin HELMI-teeman osa-alueisiin ja kohteisiin, kuten perinnebiotooppeihin sekä soiden suojeluun. 

Rauhoitettu tikankontti, jolla on keltaiset kukinnot.
Helmi-ohjelmassa laaditaan hoitosuunnitelmia mm. uhanalaisen ja rauhoitetun tikankontin umpeenkasvaneille esiintymille. Kuva: Pekka Halonen, Kainuun ELY-keskus.

HELMI-elinympäristöohjelma: 

Helmi-elinympäristöohjelman logo.

Henkilökuva kirjoittajasta.

Kirjoittaja Marja Hyvärinen on luonnonsuojeluasiantuntija Kainuun ELY-keskuksessa ja hän koordinoi HELMI-ohjelman töitä Kainuussa.

Hossa – kaikkien kansallispuisto

Hossan kansallispuistoon odotetaan sataatuhatta kävijää myös tänä vuonna.  Puisto haluaa profiloitua kaikkien kansallispuistoksi, sillä saavutettavuus on hyvä, ja esteettömyyteen on panostettu parantamalla alueen retkeilyreittejä.

Hossan retkeilyalue on perustettu vuonna 1979. Se tunnetaan monipuolisesta luonnostaan ja hyvistä kalavesistään. Vuonna 2016 Hossaa esitettiin nimettäväksi Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kansallispuistoksi ja puisto avattiin kesällä 2017.

Hossa on halunnut olla retkeilyalueen perustamisesta asti esteetön luontokohde. Luontokeskuksen valmistuttua 90-luvun alussa esteettömyys nostettiin esille ja esteettömyys huomioitiin esimerkiksi Huosilammen luontopolun ja kalastuslaiturien osalta. Luontovalvoja Tapani Seppäsen mukaan esteettömyys on kuitenkin luultua laajempi käsite.

– Massoja ei esteettömyydellä tavoitella, mutta esteettömyys kattaa sekä liikuntarajoitteiset että kaikki ikäluokat vauvasta vaariin.

Julma-Ölkyn kanjoni Hossan kansallispuiston alueella.
Hossan kansallispuistosta on tullut suosittu retkeilykohde. Julma-Ölkyn kanjoni on useita kilometrejä pitkä ja merkittävä osa Hossan kansallispuistoa. Osa retkeilypoluista ja -alueista on rakennettu esteettömiksi, jotta liikkuminen olisi mahdollista esimerkiksi pyörätuolilla.

Muitakin esteettömiä luontoretkeilykohteita Suomesta toki löytyy, mutta Hossassa poikkeuksellista on se, että useimpien reittien lähtöpaikoille pääsee autolla. Suomussalmen kunnan, Metsähallituksen sekä Kainuun ELY-keskuksen yhteishankkeella Hossan kansallispuiston päiväretkireittejä on parannettu ja kestävöitetty. Samalla reiteistä on tehty selkeämpiä ja turvallisempia.

Toimenpiteillä on mahdollistettu monipuolisempien luontomatkailupalveluiden syntyminen ja kansainvälisen matkailun  kasvaminen Hossan alueella. Hanke on kulkenut nimellä Land of National Parks South ja se on jo toinen reittihanke tällä ohjelmakaudella, jolla Hossan kohteita on perusparannettu. Aikaisempi hanke oli nimeltään Elinvoimaa luontokohteista Kainuuseen. Siinä uusittiin Värikallion katselulava sekä tehtiin maastopyöräilyreittisuunnitelmat Hossaan. Hanke sisälsi myös muita perusparannuskohteita Hiidenportissa ja Hepokönkäällä.

Lukuisia parannuksia

Nykyinen hanke aloitettiin reilu vuosi sitten. – Muikkupuron mutkan lähtöpaikalle rakennettin esteetön käymälä, sekä Laukkujärven kämpälle uusi, perinteinen käymälä.

– Viime syksynä Ala-Ölkyn ja Laukkujärven väliselle Lihapyörteelle rakennettiin kanoottiramppi, kertoo Seppänen.

– Tänä vuonna Värikalliolla on uusittu pitkospuita ja Julma-Ölkyn lähtöpaikalle on noussut uusi 4-osastoinen käymälä, jonka toteutuksessa on käytetty uusia innovaatioita.

Hankerahalla rakennettu käymälärakennus, jonne johtaa luiska myös liikuntaesteisille käyttäjille.
Julma-Ölkyn lähtöpaikalle on rakennettu esteetön käymälä. Taustalla pilkistää ministeriön lisärahoituksella toteutettu sadan auton parkkipaikka.

Pohjavesialueella sijaitsevaan käymälään on rakennettu suotonesteiden keräysjärjestelmä. Käymälän sisäseinät on rakennettu vedenkestävästä vanerista ja lattia on osittain tehty komposiittiritilästä. Näillä ratkaisuilla parannetaan käymälän tuuletusta ja helpotetaan puhtaanapitoa. Sisältä löytyy myös liiketunnistimella toimivat led-valaisimet tuomaan käyttömukavuutta hämäriin hetkiin, koska alueella ei ole sähköverkkoa.

– Vastaavanlaisille käymälöille tulee todennäköisesti olemaan tarvetta muuallakin samantyyppisissä kohteissa, kommentoi Heikki Haataja Metsähallitukselta.

– Reittitöitä Julma-Ölkyssä on tehty viime talvesta lähtien, jolloin reiteille ajettiin pitkoslankkua sekä mursketta reittien kestävöintiä varten, jatkaa Seppänen.

– Kesällä murskeet tasailtiin ja rakennettin pitkoksia. Maaston kaltevuuden vuoksi pitkoksiin tuli porrasmaisuutta.

 – Tälle kesälle on valmistunut myös yksi näköalapaikka, ja olemme tehneet köysikaiteen lähelle jyrkänteen reunaa. Sillä pyritään ohjaamaan kävijät pois rotkon laidalta. Elo-syyskuulla rakentui vielä esteetön laituri Hossanjärvelle.

 – Lisäksi Martinselkosessa on korjattu Löytöpuron-Martinpuron varressa ollut silta viime kesänä ja myös pitkostusta on tehty puolisen kilometriä.

Pitkospuita on rakennettu metsäreitille.
Julma-Ölkyn reittejä on kestävöitetty murskeella ja parannettu pitkoksin.

Hossassa on käynnissä myös julkisen liikenteen kokeilu, jossa Kuusamon lentoaseman ja Hossan välillä kulkee linja-auto kuutena päivänä viikossa. Etelään päin yhteytenä toimii kutsutaksi Perangasta. Hinta on linja-autotaksan mukainen.

Jatkohankkeet ajatuksen asteella

Puistonjohtaja Sari Alatossavan mielestä hanke on ollut onnistunut ja sujunut hyvin. – Hankkeella on lisätty Hossan esteettömyyttä ja parannettu erityisesti suosiotaan kasvattaneen Julma-Ölkyn palveluita. Tämän hankkeen lisäksi Hossaan on kohdennettu ministeriön lisärahoitusta, joilla on samaan aikaan rakennettu mm. Julman Ölkyn parkkipaikka ja siten lisätty puiston esteettömiä palveluita entisestään.

– Jatkossa Hossaan voisi suunnitella esimerkiksi kehittämishanketta melonnan ympärille yhdessä Suomussalmen kunnan ja alueen yrittäjien kanssa.

– Samoin koko Suomussalmen osalta meillä olisi kiinnostusta kunnan kanssa yhteiselle reittien kehittämishankkeelle.

– Tällä hetkellä hankesuunnittelua ei kuitenkaan ole vielä aloitettu ja voi olla, että näiden ajatusten annetaan hautua seuraavalle ohjelmakaudelle, Alatossava sanoo.

Luontovalvoja Tapani Seppänen kävelee Julma-Ölkyn poluilla, joita on parannettu.
Luontovalvoja Tapani Seppänen esittelee Julma-Ölkyn poluille tehtyjä parannus- ja kestävöitystoimenpiteitä.

Myös Seppäsen mukaan jatkotoimenpiteitä harkitaan. – Nähtäväksi jää, lähtevätkö alueen matkailuyrittäjät mukaan kunnan, Metsähallituksen ja ELY-keskuksen yhteishankkeisiin. Niissä Metsähallituksen rooli on olla olosuhteiden mahdollistaja. Haasteena kuitenkin on kumppaneiden löytäminen ja rahoituspohjan hankkiminen.

– Maastossa kyllä töitä riittää, mutta rahoittajan saa helpommin mukaan silloin, kun tehdään jotain uutta, Seppänen tietää.


Vekkari-lehden kansikuva.

Kirjoitus on julkaistu Vekkari-lehdessä syksyllä 2019, joka on Kainuun ELY-keskuksen ja Elävä Kainuu Leader- ja Oulujärvi Leader -ryhmien tiedotuslehti.

Lehti sisältää käytännön esimerkkejä rahoitetuista hankkeista.

Lehden voi lukea kokonaan sähköisessä muodossa: Vekkari 2019 – Rohkeutta yrittää (doria.fi)

Luontomatkailun uusi aika

Luontomatkailuyritys Wild Brown Bear investoi uudenlaisiin petokatselukokemuksiin. Tavoitteena on tarjota ainutlaatuisia luontoelämyksiä entistä laajemmalle asiakaskunnalle.

Hiljattain kaksikymmentä vuotta täyttänyt Wild Brown Bear Oy sijaitsee Kuhmon Vartiuksessa, vain muutamien kilometrien päässä nykyisestä rajanylityspaikasta. Petoeläinten valokuvaamiseen ja katseluun erikoistunut yritys toimii entisen rajavartioston rakennuksissa. Aikoinaan tyhjilleen jääneet tilat on ostettu ja muokattu nykyiseen käyttötarkoitukseensa yrityksen alkuvuosina.

– Vanha varastorakennus on uusittu yhteisruokailutilaksi ja entinen päärakennus on remontoitu majoituskäyttöön hankerahoituksella, kertoo hankekonkari ja luontomatkailuyrittäjä Ari Sääski.

Myöhemmin on ostettu noin 40 hehtaarin maa-alue Metsähallitukselta yrityksen toimintaa helpottamaan. Tontilla sijaitsevat päärakennusten lisäksi myös kojut, joita yleisesti käytetään piiloina silloin kun halutaan valokuvata villieläimiä niiden omassa elinympäristössään.

Kolme katselukojua kuvattuna ulkoa.
Itärajan tuntumaan on noussut yhteensä viisi villieläinten katseluun tarkoitettua luksuskojua, joista ensin otetaan käyttöön kuvassa näkyvät kolme kojua. Niiden myyntivaltteina ovat varustelu sekä petoeläimet. Kuvanottohetkellä kojujen rakentaminen oli vielä kesken.

Ennen yrittäjäksi ryhtymistä Sääski on ollut mukana mm. kehittämässä luontomatkailutuotteita Kainuussa.

– Olin kaupallisella alalla vajaat 20 vuotta ja luonto on ollut minulla mukana koko ajan. Taustalta löytyy esim. eräopaskoulutus, hän kertoo.

Pullonkaulaa puretaan investoinneilla

Eläinten perässä noin 95 % asiakkaista tulee Suomen ulkopuolelta. Tänä päivänä yrityksen tarjoamat majoitustilat eivät kuitenkaan vastaa enää asiakkaiden tarpeita.

– Ensi vuodelle kysyntä yhden hengen hyvin varustelluista huoneista on ylittänyt sen mitä pystymme tarjoamaan, Sääski toteaa.

– Keskimäärin kävijä viipyy meillä alle viikon. Piilokojuihin mahtuu yöpymään noin 70 henkeä, mutta päärakennuksen majoitukseen vain 30 henkeä vuorokautta kohden. Tämä on muodostunut meille pullonkaulaksi, koska kojuissa valokuvataan yöt ja päärakennuksessa nukutaan päivät.

Tilannetta on lähdetty korjaamaan erilaisten hankkeiden avulla. Ensin yrityksessä tehtiin investoinnin toteutettavuustutukimus, jossa kartoitettiin vaihtoehtoja esimerkiksi siitä, mikä uusiutuvan energian muodoista sopisi yritykselle parhaiten.

Tämän jälkeen käynnistettiin Kainuun ELY-keskuksen tukema hanke, jolla parannetaan majoitustarjontaa ja myös lämmitysjärjestelmä uudistetaan.

– Ilman avustusta en olisi lähtenyt investoimaan, koska syrjäseudulla pelkästään rakentamiseen liittyvät logistiikan kulut ovat korkeat.

Yrittäjän mielestä on hienoa, että tukijärjestelmä on helpottunut siitä, mitä se oli vuosia sitten.

– Kuittirumba on jäänyt pois, ja maksuhakemuksen jättämisestä rahat ovat tilillä noin viikossa, mikä vaatii toki sen, että kaikki muut paperiasiat ovat kunnossa, Sääski tietää

Olosuhteet mahdollistavat
laajentamisen

Piilokojuilla ympäröidyn suon viereiselle harjanteelle on noussut viisi luksuskojua, joissa voi nauttia hotellitasoisesta majoituksesta samalla kun seuraa villieläimiä. Alueelle on myös rakenteilla uudenlainen katselurakennus, johon mahtuu maksimissaan 60 henkeä.

– Katselurakennuksen alakerta on jaettu kolmeen osaan ja sen siivissä pystyy majoittumaan. Yläkerrassa on VIP-osasto, jonka yhteydessä on keittiö. Näin saamme ravintolapalvelut yhdistettyä eläinten katseluun, Sääski kertoo.

Yritys haluaa vastata kysyntään, koska olosuhteet mahdollistavat toiminnan laajentamisen. Kaikki kojut sijaisevat yrityksen omilla mailla ja ne ovat kävelymatkan päässä päärakennuksesta, jolloin turistiryhmien kuljettamiseen ei tarvita erillistä kyyditystä.

– Meillä asiakkaita ei tarvitsee kuljettaa minnekään, vaan kaikki kojut ovat saavutettavissa kävellen ja se on osasyy siihen, miksi olemme nyt lähteneet investoimaan. Villieläinten määrää se ei lisää, mutta näin voimme tarjota palveluamme entistä suuremmille asiakasryhmille.

Ekologiset luksuskojut

Yrittäjän itsensä suunnittelemissa kojuissa on lattialämmitys ja korkeatasoinen varustelu keittiöineen. Rakennusmateriaali on sahattu omalta tontilta. Kojujen perusideaa on lainattu lasikattoisista igluista, joista voi seurata revontulia. Suurista ikkunoista huolimatta luksuskojuissa on huomioitu myös yksityisyys.

– Kojujen muodossa ja sijoittelussa on mietitty sitä, ettei kojusta toiseen voi nähdä. Verhot on asennettu niin, etteivät valot häiritse alempana piilokojuissa olevia luontokuvaajia tai alueella liikkuvia eläimiä, Sääski luettelee.

Ari Sääski yhdessä luksuskojussa esittelemässä sisätiloja.
Luontomatkailuyrittäjä Ari Sääski luettelee luksuskojuihin sisältyvää varustelua. Jokainen koju myös sisustetaan uniikilla kuvateemalla. Kojujen suunnittelusta on vastannut yrittäjä itse.

Lämpö kojuihin ja katselurakennukseen tulee erillisestä hakelämpökeskuksesta. Polttoaineen suhteen yritys on omavarainen, koska myös hake saadaan omalta tontilta.

– Omavaraisuus parantaa kustannustehokkuuden lisäksi myös yrityksemme ekologisuutta. Jatkossa päärakennuskin lämpiää hakelämmöllä ja lämmityksen kapasiteetti riittää myös tuleviin investointeihin, jotka toteutuvat yrityksen sukupolvenvaihdoksen jälkeen.

Tavoitteena laajempi asiakaskunta

Tällä hetkellä Wild Brown Bear työllistää huhtikuusta lokakuuhun kestävän sesongin aikana 5-7 henkilöä. Markkinointi on aiemmin suunnattu vain ulkomaisille asiakkaille, mutta yritys pyrkii nyt laajentamaan asiakassegmenttiään. Myös sesonki muuttuu ympärivuotiseksi.

– Enää palvelua ei myydä pelkästään ulkomaisille luontokuvaajille, vaan meille voi tulla yritysporukka, matkanjärjestäjä tai juhlaseurue viettämään aikaa yhdessä ja kokemaan luontoelämyksiä myös talviaikaan.

Wild Brown Bear Oy on mukana myös Leaderin luotsaamassa Digitaaliset työkalut hyötykäyttöön -yritysryhmähankkeessa kolmen muun yrityksen kanssa.  Kehitteillä on mm. yhteisen varausjärjestelmän hyödyntäminen sekä yritysten yhteismarkkinointi. Yritykset tulevat jatkossa toimimaan Bear Center -nimisen brändin alla.

– Bear Centerin yhteismarkkinoinnilla voimme tarjota palvelut erikseen sekä katseluasiakkaille että valokuvausasiakkaille. Valokuvaajat vaativat vain hyvät olosuhteet kuvien ottamiseen, ja ne palvelut meillä on jo olemassa. Katseluasiakas haluaa tietyn laatutason, ja se muuttaa kaiken. Meillä on nyt luksuskojujen ja katselurakennuksen myötä tarjota katseluasiakkaille sellaiset puitteet mitä ei ole missään muualla, Sääski kiteyttää.

Petoturismi Kainuussa

Petoeläinten valokuvaaminen ja katselu matkailumuotona on syntynyt Kainuussa 90-luvun alkupuolella luontokuvaaja Lassi Rautiaisen toimesta.

Nykyisin villieläinten katseluun ja valokuvaamiseen erikoistuneita yrityksiä löytyy Suomesta kolmisenkymmentä kappaletta. Kainuun alueella, laskentatavasta riippuen, toimii yrityksistä noin kymmenen.

Petojen katseluun matkustetaan aina Kaukoidästä asti. Ainutlaatuiset olosuhteet ja kasvava kansainvälinen kysyntä ovat saaneet monet luontomatkailuyrittäjät investoimaan erityisesti majoituspalveluihin.

Lähimmät kilpailijat vastaavanlaisille olosuhteille, joissa villieläimiä voi tarkkailla niiden omalla elinalueellaan, löytyvät Pohjois-Amerikasta.

Kainuussa petoeläimet ovat merkittävä työllistäjä ja matkailutulojen tuoja. Viiden suurimman Kainuuseen rekisteröidyn petokatseluyrityksen liikevaihto yltää arviolta noin 1,5 miljoonaan euroon vuosittain. Kasvu jatkuu edelleen tasaisena.

Lisäksi luontomatkailijat tuovat välillisesti tuloja myös muihin yrityksiin Kainuussa.

Suomalaiset luontomatkailutoimittajat ovat valinneet petoturismin parhaaksi luontomatkailutuotteeksi vuonna 2009. 


Vekkari-lehden kansikuva.

Kirjoitus on julkaistu Vekkari-lehdessä syksyllä 2019, joka on Kainuun ELY-keskuksen ja Elävä Kainuu Leader- ja Oulujärvi Leader -ryhmien tiedotuslehti.

Lehti sisältää käytännön esimerkkejä rahoitetuista hankkeista.

Lehden voi lukea kokonaan sähköisessä muodossa: Vekkari 2019 – Rohkeutta yrittää (doria.fi)