Blogi

Maatilan eläinten hyvinvointi ja työympäristö toimivaksi

Lähdinpä toukokuisena tiistaina kuulostelemaan Terhi ja Jari-Jukka Kortelaisen Riittilän maatilalle Kajaanin Jormualle, että mitenkä lypsykarjan tuotantorakennukseen tehdyt investoinnit eläinten ja työntekijöiden arjen helpottamiseksi ovat onnistuneet.

Riittilän tilan tuotantorakennuksen ilmanvaihto on muutettu luontaiseksi, valaistus on muutettu loisteputkista ledeihin, parrenerottajat on muutettu ergonomisempiin joustaviin parrenerottajiin, käytävämatot on laitettu pehmentämään ja estämään lattian liukkautta, molempiin suuntiin automaattisesti pyörivä karjaharja on muotoiltu myötäilemään paremmin lehmien kurveja.

Riittilän tila:

  • maatilayrittäjät Terhi ja Jari-Jukka Kortelainen
  • tilanpito aloitettu vuona 1999
  • lehmiä 40 kpl
  • omaa peltoa 48 ha ja vuokralla 36 ha
  • perheeseen kuuluu myös poika 17 v ja tyttö 13 v
  • tulevaisuudessa on suunnitelmissa sukupolvenvaihdos ja uusi lypsykarjatalouden tuotantorakennus

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014-2020 rahoitettavat maatalouden investointituet mahdollistavat tuotantorakennuksen peruskorjauksen ja samassa yhteydessä tuotantotoiminnassa välttämättömien koneiden ja laitteiden hankinnan, joilla voidaan parantaa maatilan eläinten hyvinvointia ja tuotantorakennuksessa työskentelevän työoloja.

Mahdollista on hakea rahoitusta myös yksittäiseen rakentamisinvestointiin ja kone ja laitehankintaan ilman varsinaista peruskorjausta, joiden tarkoituksena on parantaa

  • maatalouden tuotantorakennuksessa työskentelevän työoloja
  • maatalousyrityksen tuotantohygieniaa
  • eläinten hyvinvointia
  • ympäristön tilaa, esim. lannan käsittelyyn tarkoitetut rakennukset, koneet ja laitteet esim. lantalat ja multaimet.

Neuvo 2020 -tuella voit selvittää investoinnin järkevyyden ja kannattavuuden. Tilaa asiantuntija neuvojarekisteristä maatilalle. Viljelijän maksettavaksi jää vain arvonlisäveron osuus. Lisätietoja Neuvo 2020 -tuesta saat Kainuun ELY-keskuksen Blogista Maatilojen neuvontajärjestelmä Neuvo 2020 auttaa maatilayrittäjiä ja Maaseutuviraston www-sivuilta Maatilojen neuvonta. Neuvo 2020 -neuvontaa antavat mm. ProAgriat ja terveydenhuoltoa tekevät eläinlääkärit.

Lisätietoja maatalouden rahoituksesta ja Neuvo 2020 -tuesta:

20180616_111848

 

Kainuun ELY-keskus: yritysasiantuntija Eeva Heikkinen, p. 0295 023 539, eeva.heikkinen(at)ely-keskus.fi

Maaseutuvirasto: Nuoren viljelijän aloitustuki tilanpidon aloitukseen ja maatalouden investointituet tilan kehittämiseen

MTK-Pohjois-Suomi MaaseutuHarava -hanke Tukinetti

Tipaksen hopeakaivoksen rakentaminen alkaa

DSCF1081
Kuva: Joni Kivipelto

Sotkamo Silver Oy:n Tipaksen hopeakaivoksen rakentaminen alkaa toden teolla tänä kesänä. Ympäristönsuojeluviranomaisena Kainuun ELY-keskus valvoo hopeakaivoksen toimintaa sekä ympäristönsuojelurakenteiden rakentamista. Yhtiöllä on lainvoimainen ympäristölupa vuodelta 2013, joka oikeuttaa aloittamaan toiminnan hopeakaivoksella. Lupaehdoissa on annettu mm. raja-arvot vesistöön johdattaville aineille ja yhdisteille sekä määräyksiä ympäristönsuojelurakenteiden toteuttamisesta.

Ympäristönsuojelurakenteet

Sotkamo Silver on toteuttanut valmistelevia töitä ympäristönsuojelurakenteiden rakentamiseksi hopeakaivoksella. Yhtiö aikoo aloittaa kesän aikana kaivosalueen laajamittaisen rakentamisen.

Kaivosalueelle rakennetaan selkeytysaltaita, rikastushiekka-allas, malmin välivarastoalue sekä sivukiven ja marginaalimalmin varastoalueet. Näitä rakenteita nimitetään ympäristönsuojelurakenteiksi, sillä niillä pyritään estämään haitallisten aineiden pääsy ympäristöön sekä ympäristön pilaantuminen. Näiden rakennuskohteiden ympäristönsuojelulliset rakennevaatimukset – joita ovat muun ohella materiaali, tiiviys, kerrospaksuus ja vedenläpäisevyys – on määrännyt ympäristölupaviranomaisena toiminut Pohjois-Suomen aluehallintovirasto.

Ympäristönsuojelurakenteiden toteuttamista ja käyttöä valvotaan tarkasti koko niiden elinkaaren ajan. Osa ympäristönsuojelurakenteista on patoja ja ympäristönsuojeluviranomaisen lisäksi rakentamisen valvontaan osallistuu Kainuun ELY-keskuksessa toimiva patoturvallisuusviranomainen, joka valvoo kaivosalueen patojen suunnittelua ja rakentamista.

Patoturvallisuusviranomainen antaa asiantuntija-apua padon rakentamisen ja käytön aikana sekä  osallistuu ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa tarkastuskäynneille.

DSCF1053
Kuva: Joni Kivipelto

Rakentamisen laadunvalvonta

Ennen rakentamisen aloittamista yhtiö on toimittanut ELY-keskukselle hyväksyttäväksi ympäristönsuojelurakenteiden rakennekuvat, työselostukset sekä laadunvalvontasuunnitelman.

Rakentamisen aikana alueella toimii rakennuttajan valvoja, joka vastaa siitä, että ympäristönsuojelurakenteet toteutetaan toimitettujen suunnitelmien mukaisesti laadukkaasti ja rakennusalan hyviä käytäntöjä noudattaen.

Tämän lisäksi kaivosalueella toimii ELY-keskuksen hyväksymä riippumaton laadunvalvoja, joka valvoo rakentamisen toteuttamista sekä rakennuttajan laadunvalvojan suorittamaa laadunvalvontaa. Riippumattoman laadunvalvojan tehtävänä on toimia ELY-keskuksen puolesta havainnoijana kaivosalueella ja puuttua rakentamisessa havaittuihin virheisiin ja raportoida niistä ELY-keskukselle.

ELY-keskus toteuttaa rakentamisen aikaista valvontaa riippumattoman laadunvalvojan raportoinnin perusteella ottamalla kantaa havaittuihin poikkeamiin ja suorittamalla tarkastuskäyntejä kaivosalueelle.

Rakentamisen laadun ohella valvotaan myös ympäristöön kohdistuvia päästöjä, jotka koostuvat pääasiassa turvealueiden kuivatuksesta muodostuvasta kiintoaine- ja humuspitoisesta vedestä sekä maanalaisen kaivoksen kuivatusvedestä. Kuivatusvedet johdetaan pintavalutuskenttien kautta pois kaivosalueelta. Ympäristöluvassa on asetettu laatuvaatimukset, jotka näiden vesien tulee täyttää ennen luontoon johtamista.

Selkeimmin rakentamisen aikaiset vaikutukset tulevat kuitenkin näkymään alueen lisääntyvänä tieliikennöintinä sekä kaivosalueelta kantautuvana äänenä.

DSCF1054
Kuva: Joni Kivipelto

Kun rakenteet ovat valmiit

Ennen ympäristönsuojelurakenteiden käyttöönottamista ELY-keskus tarkastaa rakennuskohteiden laadunvalvonnan tulokset sekä riippumattoman laadunvalvojan yhteenvedon. Ympäristönsuojelurakenteita ei voida ottaa käyttöön, mikäli ne eivät täytä ympäristölupaviranomaisen niille asettamia vaatimuksia.

Ennen patojen käyttöönottoa padoille on laadittava tarkkailuohjelmat ja tehtävä arvio vahingonvaarasta. Padon vahingonvaaran perusteella padot luokitellaan luokkiin 1-3. Kaivospadoille vahingonvaaraa arvioitaessa on tehtävä terveys- ja ympäristövaikutuksien arvio, millaisia vaikutuksia padon murtumisesta aiheutuu mm. vesistöihin, pohjavesiin, veden ottamoihin ja kaivoihin, maankäyttöön sekä kasvillisuuteen ja eläimistöön.

Mikäli padosta ei aiheudu vaaraa, sitä ei luokitella. Padot luokitellaan ja patojen tarkkailuohjelmat hyväksytään ennen käyttöönottoa.

Sotkamo Silver on aloittamassa toimintaa lainvoimaisen ympäristöluvan ehdoilla. Yhtiöllä on kuitenkin samanaikaisesti vireillä myös ympäristövaikutusten arviointimenettely, jossa selvitetään toiminnan laajentamisen ympäristövaikutuksia.


 

Kirjoittaja Joni Kivipelto työskentelee ympäristöasiantuntijana Kainuun ELY-keskuksessa.