Blogi

Kajaanilainen teknologiayritys matkaa kohti kansainvälisiä markkinoita: ”Moni hanke jäisi toteuttamatta ilman yritystukia”

Inmec Brix

Sokeria kahvin joukkoon, kakkutaikinaan tai marjojen päälle ripotellessaan harva meistä tulee ajatelleeksi, mitä kaikkea sokerin valmistus pitääkään sisällään. Valkoisen herkun matka kainuulaiseen kahvipöytään on pitkä, ja sen varrelta löytyy yllättävääkin osaamista, esimerkiksi kajaanilaista huipputeknologiaa.

Kajaanin Teknologiapuistossa toimiva, vuonna 2016 perustettu, Inmec Instruments Oy valmistaa teollisuuden mittalaitteita kosteuden ja kuiva-ainepitoisuuksien mittaamiseen. Neljä henkilöä työllistävä yritys on nyt laajentamassa liiketoimintaansa elintarvikealalle uudella kuiva-ainepitoisuusmittarilla. Mittari on käytössä suomalaisen sokeriteollisuuden lisäksi myös meijereissä, mutta koska kotimaan kysynnän rajat alkavat tulla vastaan, hakee yritys kasvua kansainvälisiltä markkinoilta muun muassa Aasiasta.

Koska sokerin tuotantomäärät ovat suuria, markkinoilla on paljon potentiaalia. Siitäkään huolimatta kansainvälistyminen ei suju sormia napsauttamalla, tietää pitkän uran viennin parissa tehnyt Inmec Instrumentsin toimitusjohtaja Markku Korhonen.

– Jos on uusi yritys ja uusi tuote, niin ensimmäinen haaste on saada uskottavuutta, kuvailee Korhonen kansainvälistymisen ensimmäistä sudenkuoppaa.

Hänen mukaansa uskottavuuden saavuttaa parhaiten kotimaisten referenssien kautta: kotipesä täytyy saada kuntoon ennen kuin kannattaa suunnata kansainvälisille markkinoille. Mikäli kotimaista näyttöä ei löydy, ulkomaiset asiakkaat on vaikea saada uskomaan tuotteeseen.

– Ulkomaiset asiakkaat kysyvät, että miksi heidän pitäisi uskoa tuotteeseesi, jos siihen ei uskota kotimaassasikaan, Korhonen täsmentää.

Kun kotimaiset referenssit ovat kunnossa, on aika laskea resurssit. Korhonen tietää, että vientikaupan tekeminen on pitkäjänteistä toimintaa, joka syö paitsi aikaa myös rahaa.

– Vientikaupan harjoittaminen on älyttömän kallista, sillä reissuja kohdealueelle täytyy tehdä useita. Resurssit täytyy olla mitoitettuna oikein.

Apua kansainvälistymiseen on mahdollista saada myös esimerkiksi ELY-keskuksen rahoituspalveluista, joissa yksi painopiste on kansainvälistymistä tavoittelevien yritysten tukemisessa.

– Alusta asti on kuitenkin pidettävä mielessä myös oma rahoitus ja panostus, Korhonen muistuttaa ja jatkaa, että yritystuet ovat kuitenkin hyvä lisä kansainvälistymisen ponnistuksessa.

– Tuet ovat todella tärkeitä ja moni hyvä hanke jäisi varmasti toteuttamatta ilman niitä. Esimerkiksi elintarviketeollisuuden vaatimissa pitkäkestoisissa laitteiden sertifiointiprosesseissa yrityksen kehittämisavustukset ovat kyllä paikallaan. Inmec sai juuri Eurooppalaisen hygieniasertifikaatin tuotteelleen.

ELY-keskus on myöntänyt Inmec Instruments Oy:lle Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittamaa yrityksen kehittämisavustusta 85 370 euroa kansainvälistymisen toimenpiteisiin.

 

Lue myös:

YES Kainuu -hanke tuo yrittäjyyskasvatuksen jokaisen kainuulaisen oppilaan saataville

Yritysten välistä yhteistyötä ja toimivia matkapaketteja hankkeen voimin

Elektronisen urheilun suosio kasvaa – eSports Center -hanke vastaa valmennustarpeeseen

Teemahanke vauhdittaa kainuulaisen metsäbiotalouden kasvua ja työpaikkojen syntyä

 


Ilona Mäki-Maukola

 

Kirjoittaja Ilona Mäki-Maukola työskentelee viestintäasiantuntijana Kainuun ELY-keskuksessa

Paikkatieto – mitä se on, ja mihin sitä voi käyttää?

Haapajärven tekojärven maapato, digitoitu viivamaiseen muotoon.

Vanhojen paperikarttojen hävitessä kartta on tullut älypuhelimeen ja tietokoneelle. Nykyään voi olla vaikea eksyä, kun navigaattori vie meidät tarkasti oikeaan paikkaan.

Digitaaliset kartat ja karttapalvelut sisältävät paikkatietoa. Tietoa missä erilaiset toiminnon sijaitsevat, missä on junarata, mikä alue on asemakaavoitettu, missä on suo tai millä alueella liito-oravaa on esiintynyt. Paikkatiedolla voidaan kuvata erilaisten ilmiöiden tapahtumista esimeriksi tulvan edistymistä tietyllä vedenpinnan korkeudella. Paikkatiedon lisääntyminen on ollut viime vuosina hurjaa ja nykyään viranomaiset ja kansalaiset pääsevät moniin erilaisiin paikkatietoaineistoihin käsiksi omilta työpisteiltään tai kotisohvilta.

Erilaisia kuvausmenetelmiä voidaan käyttää täydentämään karttojen tietoa. Tästä esimerkkinä varmasti kaikille tuttu Google Mapsin satelliittikuva, josta pääse katsomaan minkälainen piha naapurilla on, jos sitä ei aidan yli uskalla kurkkia. Laserkeilauksella pystytään esittämään korkeutta kuvantava malli, joka yhdistettynä peruskarttaan antaa paljon tietoa kohteiden korkeuseroista.

Karttoja ja paikkatietoa on saatavilla hyvin eri tasoisesti. Kun lähtee suunnistamaan metsään, on hyvä olla peruskartta mukana, joka on tarkoitettu tarkkaan maaston tarkasteluun. Jos taas haluaa vain löytää autolla jonkun tietyn paikan, kartan ei välttämättä tarvitse esittää tarkasti aivan kaikkea.

Olen viimeisen vuoden kerännyt paikkatietoaineistoja vanhoista ojituksista Hämeen ELY-keskuksessa. Kesäkuun alussa siirryin Kainuun ELY-keskukseen työskentelemään patoturvallisuuden pariin. Nyt olen koonnut paikkatietoaineistoa tulvapenkereistä ja maapadoista. Aiemmin aineisto on ollut pistemäisenä tietona, eli pelkällä pisteellä on ilmoitettu missä tulvapenger tai pato sijaitsee kartalla. Nyt esitystapa on muuttunut viivamaiseen muotoon, joka näyttä kokonaisuuden paremmin kartalla.

Maapadot ja tulvapenkereet ovat usein niin hyvin maisemoitu, että tavallinen ulkonaliikkuja ei välttämättä edes tiedä ulkoilevansa padolla. Viivamainen esitystapa näyttää penkereen ja padon kokonaisuudessa. Tulvapenkereet saattavat olla useita satoja metrejä pitkiä ja maapadot saattavat kulkea paikoissa joissa niitä ei erota maastosta lainkaan. Ilmakuvia, korkeuskäyriä ja peruskarttaa käytettäessä tulvapenger tai maapato saattaa siis jäädä huomaamatta, niinpä niiden esittäminen viivamaisena kertoo paljon enemmän.


Kirjoittaja Teea Niskanen työskentelee vesitaloussuunnittelijana Kainuun ELY-keskuksessa.

Tunnista yrityksesi kehittämistarpeet ja hae kumppanit kasvusi tueksi!

Renforsin Ranta

Taloudessa on eletty noususuhdannetta jo jonkin aikaa ja yritysten tilauskirjat ovat olleet täynnä useilla toimialoilla. Yrittäjien keskittyminen operatiivisen liiketoiminnan pyörittämiseen on osaltaan vaikuttanut siihen, että uusien kehittämishankkeiden käynnistäminen on ollut vaisua Kainuussa jo pidempään. Pitkäjänteinen kehittämistyö parantaa kuitenkin aina yrityksen kilpailukykyä ja lisää menestymisen mahdollisuuksia suhdanteiden vaihteluissa. Kehittämisen tueksi on olemassa runsas valikoima julkisia yrityspalveluja ja rahoituskanavia, jotka myös kainuulaisten yritysten kannattaisi hyödyntää täysimääräisesti.

Tässä tekstissä avaan ELY-keskuksen myöntämän yritysrahoituksen sisältöä ja painopisteitä sekä viime vuosina rahoitettujen hankkeiden vaikutuksia Kainuussa. Mukana on myös vinkkejä siihen, millaisia asioita kainuulaisten yritysten kannattaisi ottaa kehitystyön alle.

Kasvua, vientiä ja uusia työpaikkoja

Julkaisimme keväällä 2018 Euroopan unionin ohjelmakauden 2014-2020 väliarvioinnin. Siinä totesimme, että kainuulaiset yritykset ovat pystyneet käynnistämään kustannuksiltaan yli 40 miljoonan euron investointi- ja kehittämishankkeet, kun ELY-keskuksen myöntämä yrityksen kehittämisavustus on ollut osana hankkeiden rahoituspakettia. Yritykset ovat arvioineet, että avustuksen myötävaikutuksella maakuntaan voisi syntyä tulevina vuosina uutta liikevaihtoa noin 113 miljoonaa euroa. Liikevaihdon kasvusta yli puolet odotetaan tulevan vientimarkkinoilta. Alueemme yrityksistä löytyy siis uskoa myös kansainvälistymisen tuomiin mahdollisuuksiin.

Hankkeilta edellytetään aina myös myönteisiä työllisyysvaikutuksia. Viimeisten kolmen vuoden aikana rahoitetuissa toimenpiteissä arvioidaan syntyvän suoraan jopa lähes 500 uutta työpaikkaa. Lisäksi hankkeilla on aina huomattavia välillisiä vaikutuksia alueen talouteen ja työllisyyteen. Voidaan siis todeta, että julkisella rahoituksella on ollut merkittävä rooli Kainuun elinvoimaisuuden kehittämisessä. Ohjelmakausi jatkuu vuoteen 2020 saakka ja avustusten myöntövaltuuksia on vielä hyvin käytettävissä, joten paljon uuttakin ehditään vielä saada aikaan.

Kasvustrategia ja kolme tärkeää teemaa

Kehittämishankkeissa kaikki lähtee liikkeelle yrityksen kasvusuunnitelmasta. Avustusta ei voi saada normaaliin, operatiiviseen toimintaan, vaan kyseessä pitää olla tavanomaisesta bisneksestä erottuva ja liiketoiminnan kasvuun tähtäävä kehittämishanke. Kehittämiseen tarvitaan aina myös yrittäjän omaa rahaa, mutta avustuksen turvin voi käynnistää myös sellaisia kokonaisuuksia, joihin omat rahkeet eivät riittäisi. Avustuksella siis jaetaan kehittämiseen liittyvää riskiä.

Kuluneella ohjelmakaudella avustuksia on suunnattu investointeihin, joilla kehitetään yritysten tuottavuutta ja kilpailukykyä esimerkiksi lisäämällä tuotantokapasiteettia tai uudistamalla käytössä olevaa teknologiaa. Valmistavan teollisuuden investoinneista löytyy usein myös energiansäästöön ja materiaalitehokkuuteen liittyviä seikkoja, jotka ovat tärkeitä painopisteitä rakennerahasto-ohjelmassa. Vähähiilisyyden teema tulee korostumaan entisestään tulevaisuudessa, joten oman yrityksen investointeja kannattaa pohtia myös tästä näkökulmasta.

Viime vuosina on rahoitettu yhä enemmän hankkeita, joissa investointien sijasta kehitetään kokonaan uusia tuotteita tai palveluja. Nykyään tuotekehitys pohjautuu hyvin usein digitaalisuuteen ja erilaisiin sähköisiin ratkaisuihin. Uudet tuotteet voivat olla esimerkiksi ohjelmistoja, koneiden valmistukseen liittyvää etävalvontaa tai jotakin muuta teollisen internetin hyödyntämiseen liittyvää.

Sähköisten työkalujen käyttöönottoa kannattaa selvittää myös yrityksen sisäisten toimintojen näkökulmasta. Taloushallinnon ja markkinoinnin sähköiset välineet alkavat olla jo melko yleisiä, mutta esimerkiksi koko tuotantoketjun läpäisevät toiminnanohjausjärjestelmät puuttuvat vielä useilta teollisilta yrityksiltä. Tehokkaalla toiminnanohjauksella voidaan parantaa huomattavasti yrityksen tuottavuutta myös perinteisemmillä toimialoilla. Digitaalisuuteen liittyvissä kehittämishankkeissa kannattaa aina selvittää myös se, voisiko hankkeeseen hakea avustusta.

Kotimaan markkinat ovat kooltaan rajalliset, joten kansainvälistyminen on yhä tärkeämpää myös kainuulaisille yrityksille. Viennistä löydetyt asiakkuudet voivat paikata kotimaan suhdannevaihteluja, jotka iskevät melko suoraan useille kainuulaisille vahvuusaloille, kuten puu- ja metalliteollisuuteen. Kansainvälisiltä markkinoilta voi löytyä kysyntää myös sellaisille tuotteille, joiden arvoa ei ymmärretä kotimaassa. Kehittämishankkeissa voidaan tukea esimerkiksi markkinakartoituksia ja yrityksen osallistumista ulkomailla järjestettäville messuille. Näiden avulla on mahdollista hankkia tarpeellista tietoa kohdemarkkinoista sekä luoda verkostoja.

Kajaanin Romu

Toimi nyt!

Nyt on siis juuri oikea hetki käynnistää kehittämishankkeiden suunnittelu. Suunnitteluun on saatavissa apua esimerkiksi ELY-keskuksen tarjoamien yritysten kehittämispalvelujen kautta, Kainuun Etu Oy:ltä, kuntien elinkeinoasiamiehiltä, TE-toimistosta sekä ProAgrialta.

Myös me rahoituksen asiantuntijat olemme mielellämme mukana pohtimassa hankeaihioita jo ennen varsinaisen hakemuksen käsittelemistä. Kansainvälistymistä suunnittelevan yrityksen tukena on lisäksi koko Team Finland -toimijoiden verkosto, jonka kautta löytyy rahoituskanavien lisäksi tärkeitä kontakteja maailmalle. Toimijoita on paljon ja niiden roolit saattavat vaikuttaa aluksi epäselvältä, mutta riittää, että otat yhteyttä yhteen toimijaan. Meidän tehtävänämme on auttaa sinut siitä eteenpäin.

Eija Tabell-Jokelainen, puh. 0295 023 546
Jarmo Jokinen, puh. 0295 023 544
Sanna Karjalainen, puh. 0295 023 548
Pauli Tervonen, puh. 0295 023 586

Yritysten kehittämispalvelut:
Päivi Lappalainen, puh. 0295 023 643

Team Finland -kansainvälistymispalvelut:
Mari Möttönen (ent. Maier), puh. 0295 023 570

sähköpostit muodossa etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Business Finlandin rahoitus:
Tuula Väisänen, puh. 0295 055 284, tuula.vaisanen(at)businessfinland.fi

 

Lue myös:

Tehottomia tukia vai talouskasvua ja osaamista: Katsaus rakennerahasto-ohjelman 2014-2020 toteutukseen Kainuussa

Yrittäjien aamukahvit Kajaanissa kahvila Tsaikassa 5.9.2018 klo 8.30–10.30 – luvassa vinkkejä ja sparrausta yrityksellesi


 

Kirjoittaja Eija Tabell-Jokelainen työskentelee yritysasiantuntijana Kainuun ELY-keskuksessa