Blogi

Maatilojen neuvontajärjestelmä Neuvo 2020 auttaa maatilayrittäjiä

Kuva: Maaseutuverkosto

Maatilojen neuvontajärjestelmä Neuvo 2020 tarjoaa maatiloille edullisia asiantuntijapalveluita. Neuvonnan kustannukset ovat 63 euroa tunnilta sekä matkakulut. Neuvoja hakee kustannuksiin tuen suoraan ELY-keskuksesta. Viljelijän maksettavaksi jää vain arvonlisäveron osuus.  

Tällä hetkellä neuvontaa on saanut 349 kainuulaista maatilaa, joka on 49 % vuonna 2017 tukea hakeneista tiloista. Tavoitteena on, että 70 % tiloista käyttää Neuvo 2020 -palveluja ohjelmakauden loppuun 2020 mennessä.

Neuvo-maksatushakemuksia on käsitelty 710 kpl. Tämä tarkoittaa sitä, että osa tiloista käyttää Neuvo –palveluita aktiivisesti ja osa ei ole vielä niitä käyttänyt ollenkaan. Nyt olisi erittäin tärkeää saada myös palveluita käyttämättömät tilat tietoiseksi Neuvo 2020 -palveluista ja myös niitä käyttämään. Tärkeää on myös, että tilat huomioivat Neuvon tarjoamat kaikki mahdollisuudet tilanpidossa ja sen kehittämisessä.

Neuvo 2020 -järjestelmä tulee osana Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa EU-osarahoitteisena viljelijöiden käyttöön. Neuvontajärjestelmän tarkoitus on tarjota varmuutta maatalouden tukiehtojen, säädösten ja vaatimusten ymmärtämisessä sekä niiden noudattamisessa käytännössä ja antaa apua tilan kehittämistoimenpiteiden, talouden, sukupolvenvaihdoksen jne. suunnitteluun. Neuvontaa annetaan maatilan tarpeet ja lähtökohdat huomioiden.

Jos esimerkiksi:

  • tukiehtojen ymmärtämisessä on haasteita ja valvonta jännittää
  • energia- ja ympäristöasiat kiinnostavat
  • pitäisi laskea tuotannon kannattavuutta, tuotteiden katteita ja tuotantokustannuksia
  • pitäisi laatia eläinten terveydenhuolto-, energia-, ympäristösuunnitelma
  • suunnitelmissa on sukupolvenvaihdos, investointi, yhtiöittäminen ja näihin tarvitsisi tehdä alustavia laskelmia
  • velkaneuvonta tai apu verosuunnitteluun ei olisi pahitteeksi.

Jos vastasit yhteenkään kysymykseen kyllä, niin kannattaa käyttää Neuvo 2020 -tukea.

Maatilojen neuvontajärjestelmän Neuvo 2020 kautta on jokaiselle maatilalle varattu max 7 000 euroa tukikiintiö.  Tuen neuvonnan kustannuksiin hakee neuvoja suoraan ELY-keskuksesta. Tuki pitää käyttää ohjelmakauden 2014–2020 aikana.

Neuvo 2020 neuvojia on maaseutuviraston neuvojarekisterissä (www.mavi.fi ja hakukenttään Maatilojen neuvonta ja sieltä neuvojarekisteri). Neuvo 2020 -neuvontaa antavat mm. ProAgriat ja terveydenhuoltoa tekevät eläinlääkärit.


 

Jutun kirjoittanut yritysasiantuntija Eeva Heikkinen antaa mielellään lisätietoja Neuvo 2020 -palvelusta: puh. 0295 023 539, eeva.heikkinen(at)ely-keskus.fi

#MattiSoittaa – yritysrahoitusta saatavilla!

Yritysneuvoja Matti Haverinen tarttui luuriin ja etsii nyt kasvu- ja uudistumishaluisia yrityksiä. Joko Matti soitti sinulle?

Mistä on kyse?

  • Maaseudun yritystukia voivat hakea maaseutualueella olevat mikro- ja pienyritykset (alle 50 työntekijää tai liikevaihto alle 10 miljoonaa euroa) toimialasta riippumatta.
  • Kainuussa maaseutualueeksi lasketaan koko Kainuu, lukuun ottamatta Kajaanin ydinkeskustaa.
  • Maaseudun yritysrahoitusta hakevalla yrityksellä ei tarvitse olla sinänsä lainkaan minkäänlaista kytköstä maatalouteen tai maatiloihin.
  • Maaseudun yritystukea voi hakea joko suoraan ELY-keskuksesta tai Leaderistä (paikallisesta toimintaryhmästä), jonka alueella yritys ja/tai tukea koskeva toimenpide sijaitsee.

Ennen tuen hakemista kannattaa olla yhteydessä suoraan rahoittajaan ja näin varmistaa, että yrityksellä on jo lähtökohtaisesti mahdollisuus hakea tukea ja täyttää rahoitusedellytykset suunniteltuihin kehittämistoimenpiteisiin/investointeihin. Vireille tulleen hakemuksen asia ratkaistaan lopulta aina tukipäätöksellä.

Mikäli ehdit ensin, voit itsekin olla yhteydessä Mattiin:

matti.haverinen(at)ely-keskus.fi, 029 502 3556

Suunnitteletko rantarakentamista? Poikkeamisluvat haetaan ELY-keskuksen sijaan kunnasta

9776146496_b59252f8a1_z
Kuva: TimoOK, Flickr

Takana on pimeä talvi ja mökkeilykausi alkamaisillaan. Kuluneiden kuukausien aikana mieleen on saattanut juolahtaa rakennusidea jos toinenkin. Entä jos laajennettaisiin kesämökin terassia? Tai ehkä sittenkin rakennettaisiin kokonaan uusi rantasauna? Rantaan rakentaessa mukaan tulevat rantarakentamisen pelisäännöt.

Rannalle rakentamista ohjaavat erilaiset säädökset, joilla turvataan paitsi luontoa myös ihmisiä: säännösten tarkoitus on turvata vesistön tila ja suojella vesiä muun muassa jätevesiltä. Rakentamisessa on syytä huomioida myös tulvavaarat ja muun vedenpinnan korkeuden vaihtelun aiheuttamat vahingot.

Lisäksi määräysten avulla voidaan säilyttää ranta-alueen puustoa ja muuta kasvillisuutta. Koska kaikilla ei ole omaa rantaa, täytyy ranta-alueita jäädä riittävästi myös jokamiehenoikeuteen perustuvaan käyttöön.

Ranta-alueita koskevat erityiset säännökset

Rannoille ei pääsääntöisesti saa rakentaa ilman voimassa olevaa kaavaa. Ellei alueella ole kaavaa, rannoille rakentaminen edellyttää poikkeamista. Poikkeamista vaatii myös kaavasta poikkeava rakentaminen.

Kunta voi erityisestä syystä myöntää poikkeuksen maankäyttö- ja rakennuslaissa annetuista rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevista säännöksistä, määräyksistä tai muista rajoitteista. Tällöin puhutaan poikkeamisluvasta. Poikkeamisluvat ovat määräaikaisia, joten rakentamiseen liittyvät luvat täytyy hankkia luvan ollessa voimassa.

Kaikki rakentamisen poikkeuslupapäätökset on käsitelty huhtikuusta 2016 alkaen kunnissa ELY-keskuksien sijaan.

ELY-keskukset edistävät kuntien alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämistä

Rantarakentamista säätelevää maankäyttö- ja rakennuslakia uudistettiin toukokuussa 2017. Muutoksen myötä ELY-keskusten toiminta kuntiin nähden muuttui: aiemmin ELY-keskuksen tehtävä oli ohjata kuntia, mutta nykyisin rooli on kunnan alueiden käytön suunnittelua sekä rakennustoimen järjestämistä edistävä. Lisäksi ELY-keskusten tehtävä on valvoa vaikutukseltaan valtakunnallisia ja merkittäviä maakunnallisia asioita.

Lakimuutoksen tiimoilta Kainuun ELY-keskus järjesti loppuvuonna 2017 kuntakierrokset, joissa uudesta laista kerrottiin Kainuun kuntien viranomaisille. Kierroksella kunnat toivoivat, että heille järjestettäisiin muun muassa erilaisia koulutustilaisuuksia.

Lakimuutoksen ja kuntien toiveiden perusteella 24.1. järjestettiin kuntien virkamiehille ja luottamushenkilöille tämän jutun pohjana toiminut seminaari, jossa käsiteltiin rantarakentamisen suunnitteluperiaatteita sekä poikkeamismenettelyä.


 

Jutun kokosi Kainuun ELY-keskuksen viestintäasiantuntija Ilona Mäki-Maukola alueidenkäyttöasiantuntija Sirpa Lyytisen avustuksella.