Blogi

Ilmasto on kaikkien työtä

Ilmasto on strateginen läpileikkaava teema. Turhauttaako koko asian maininta? Ymmärrän.  

On kuitenkin vaikeaa ja jopa täysin mahdotonta listata kattavasti niitä konkreettisia tekoja, joilla ilmastotoimia viedään eteenpäin, koska nehän nyt vaan ovat osa kaikkea.  

Juuri valmistuneessa valtakunnallisessa ELY-keskusten ilmastotiekartassakin todetaan, että konkreettisia toimia on yli 200, ja jopa 80 prosenttia Suomen päästökokonaisuudesta kulkee ELY-keskusten kautta. 

Ja ei – se ei tarkoita sitä, että ELY hoitaa homman kotiin yksin, joten jatka vain lukemista. 

Kaksi polkupyöräilijää ajaa maalaismaisemassa kesällä.
Liikkuuko kumipyöräsi fossiilisella polttoaineella vai lihasvoimalla?

Ilmastotyön vaikuttavuuden mittarit

Ilmastotyön konkreettisin mittari on ilmakehän hiilidioksidipäästötOngelmana vain on, että päästömittari ei konkretisoidu meidän ihmisten mieliin kovinkaan hyvin.  

Jotta me voisimme sisäistää ilmastotoimien laajuus, meidän täytyisi arvioida ilmastotoimien taloudelliset, työllisyys-, osaamis- ja hyvinvointivaikutukset. Nähdä ilmastotoimet osana alueellista kehittämistä.  

Mutta jotta homma konkretisoituisi entisestään jokaiselle, tämä sama vaikuttavuuksien arvio tulisi tehdä myös toisin päin. Mitkä ovat juuri tämän maaseutukehittämispäätöksen ilmastovaikutukset muiden vaikutusten lisäksi?  

Hiilineutraalius yhtenä painopisteenä

Työtämme Kainuun ELY-keskuksessa ohjaa valtakunnallinen AVI-ELY strategia, jossa painopisteinä ovat hyvinvoinnin ja yhdenvertaisuuden turvaaminen, elinvoiman lisääminen ja hiilineutraaliuden tavoittelu. Olisiko hurjaa väittää, että tulevaisuudessa hiilineutraalius olisi hyvinvointiyhteyskunnan edellytys, jossa mittareina olisivat hyvinvointi ja elinvoima?  

Minä näen, että se on mahdollista. 

Mutta se vaati vielä jumppaa. 

Aurinkokennoja tuotantorakennuksen katolla.
Tukeeko rahoituspäätös ilmastotavoitteiden saavuttamista?

Ensin tulisi miettiä, kuinka pääsemme hiilineutraaleiksi. Vähähiilinen liikkuminen ja liikenteen päästöjen väheneminen olisi yksi hyvinvoinnin ja yhdenvertaisuuden mittareista. Päästöjen ja neitseellisten luonnonvarojen määrien korrelointi talouden lukuihin kuvaisi ilmastoystävällisen elinvoiman lisääntymistä.  

Kuka puhuu?

Näiden ajatusten takana olen minä, Jenni, Kainuun ELY-keskuksen ympäristöasiantuntija. Minun työnkuvani pyörii näiden ”kaikkien” eli ilmastotoimien ympärillä. Tehtävänäni on muun muassa ilmastostrategian, Hiilineutraali Suomi 2035, toimeenpano ja edistäminen täällä Kainuun kamaralla.  

Yksin tätä työtä ei tehdä, vaikka 80 prosenttia päästökokonaisuudesta lipuukin ELY-keskusten läpi. Työtä tehdään yhteistyössä, tukemalla ja auttamalla kainuulaisia asiantuntijoita heidän työssään.  

Minä heittelen ideoita, kerron mitä missäkin tapahtuu ilmastotoimien saralla, hoksauttelen, kuuntelen ja opiskelen asiantuntijoiden näkemyksiä ilmastotyöstä. Ilmasto- ja ympäristövastuullinen Kainuu rakentuu samalla tavoin kuin hyvinvoiva ja vetovoimainen Kainuu eli yhteisten näkemysten ja kokemusten jakamisen kautta.

Ollaan kuulolla! 

Nainen on sininen ulkoilutakki päällään punaisessa riippumatossa. Alla näkyy vihreää kasvullisuutta.

Kirjoittaja Jenni Väisänen työskentelee ympäristöasiantuntijana Kainuun ELY-keskuksessa 

Opinnollistaminen onnistuu yhteistyöllä!

Anna Kovala Kuhmosta sai uuden mahdollisuuden työelämään opinnollistamisen kautta. Hän on parhaillaan palkkatukityössä Kaisan Kotileipomossa. 

Anna pelkäsi, ettei enää työllistyisi, koska ikävuosia on jo 60. Huoli oli turha, ja nyt Anna kertoo joka aamu menevänsä tyytyväisin mielin töihin. 

Paluumuuttajan reitti takaisin työelämään sai tukea eri vaiheissa. 

TE-toimistosta Taina Komulainen tsemppasi Anna Kovalan hakemaan Työhön Kuhmossa – osaamista opinnollistamisella -työvoimakoulutukseen. Taina myös vinkkasi Annaa ottamaan yhteyttä Kuhmon Elinvoimasampo- eli ELSA-hankkeeseen. 

Seuraavalla viikolla oli koulutuksen infotilaisuus ja Anna tapasi myös Kuhmon ELSA -hankkeen hankekoordinaattori Virpi Heikkisen. Hakemus koulutukseen tehtiin yhdessä ja Anna hyväksyttiin mukaan. 

Kahvilassa nainen seisoo kassakoneen takana. Taustalla näkyy myytäviä leipomotuotteita.
Anna Kovala aloitti uudella alalla ja palvelee asiakkaita kahvilassa Kuhmossa.

Rohkeasti uudelle alalle

Koulutuksessa Anna mietti paljon, mikä työllistäisi hänet tulevaisuudessa Kuhmossa. 

”Harkitsin lähteväni kokeilemaan vanhusten hoivapuolta, mutta kahvilatyö myös kiinnosti minua. Sain hyvin apua ja vinkkejä työssäoppimispaikan hakemiseen Edukain kouluttajalta Päivi Haveriselta sekä Kuhmon ELSA -hankkeen Virpi Heikkiseltä”, kiittelee Anna.   

Harjoittelupaikka löytyi Kaesan Kotileipomon kahvilasta. Anna sai todella monipuolisen harjoittelun, koska hän pääsi tutustumaan myös Kaesan Kotileipomoon, Lounasravintola Neljään Kaesaan sekä Rusasen Kulmaan. Ne kaikki ovat saman yrittäjäperheen yrityksiä.  

Kuhmon ELSA -hankkeen Virpi Heikkinen kertoi opinnollistamisen mahdollisuuksista Annalle. Kainuun ammattiopiston ravitsemisalan opettaja kävi tunnistamassa oppimisympäristön Kaesan kahvilassa. Anna iloitsee, että osaamistodistus tuli tavallaan siinä sivussa, kun hän teki työnsä harjoittelussa.

”Vaikka Anna lähti itselleen aivan uudelle alalle, valinta osoittautui todella onnistuneeksi sekä Annalle itselleen että työnantajalle”, iloitsee Virpi Heikkinen. 

Osaamistodistus avain työmarkkinoille

Työhön Kuhmossa -koulutuksen loputtua Anna aloitti Kaesan Kotileipomon kahvilassa puolen vuoden palkkatukityössä. Anna suorittaa tämän kevään aikana työn ohessa ravintola- ja cateringalan perustutkinnon kaksi tutkinnon osaa, kahvilapalvelut -tutkinnon osan kahvilassa ja ravitsemispalveluissa toimimisen -tutkinnon osan lounasravintola Neljässä Kaesassa.  

Lisäksi Anna saa hankekoordinaattori Virpi Heikkiseltä perehdytystä teoriaan, mm. erityisruokavalioista. Kainuun ammattiopiston ravitsemisalan opettajan kanssa sovitaan seuraavaksi näyttöajankohdasta. 

”Olen oppinut uutta ja se on aina hyödyllistä elämässä. Opinnollistaminen on antanut paljon minulle. Jos on itsellä halu oppia ja on positiivinen asenne, niin pystyy kyllä oppimaan uutta. Osaamistodistuksen hyöty konkretisoituu esimerkiksi silloin, jos haen uutta työpaikkaa. Se on hyvä lisänäyttö osaamisestani”, Anna miettii. 

Mitä opinnollistaminen vaatii yritykseltä?

Lounasravintola Neljä Kaesaa ja Kaesan Kotileipomo Oy:n ravintola ja kahvilapalveluiden päällikkö Jenny Myllykangas kiittelee opinnollistamisen työkaluja. Oppimisympäristön tunnistamisen prosessi yritykselle oli Jennyn mielestä yllättävän helppo ja hoitui sujuvasti ELSA hankkeen avustuksella.  

”Se ei oikeastaan vaatinut erityisesti mitään ylimääräistä työtä yritykseltä, vaan tästä on ollut hyötyä monessakin mielessä. Työtehtävät yrityksessä selkeytyivät oppimisympäristön tunnistamisen kautta. ”

”Jatkossa tämä helpottaa myös uusien työntekijöiden työhön perehdyttämistä, kun tietää, mitä asioita uuden työntekijän kanssa tarvitsee käydä läpi. Se on myös positiivista, että hankkeen kautta saimme töihin Annan. ”


Kirjoittaja Anja Pääkkönen toimii koulutuskoordinaattorina Kainuun ELY-keskuksessa 

Lisätietoja:

Kuhmon ELSA hanke OPINNOLLISTAMINEN (elsahanke.fi)

Opinnollistaminen avulla ammattiin. Kuhmo Oy (youtube.com)

Sinäkin voit vaikuttaa vesienhoitoon

Aina keväisin lumen sulaessa veden huomaa ihan eri tavalla. Koko pitkän talven ajan järvet ja joet ovat olleet jäässä ja lumimassa on peittänyt kaiken hienouden. Keväällä vesi muuttuu äänekkääksi ja veden solina voi kuulua kauaskin. Varmoja kevään merkkejä ovatkin mielestäni veden tippuminen räystäistä, muuttolinnut ja lisääntynyt veden määrä.  

Kainuun vesistöt ja niiden valuma-alueet tarjoavat monipuoliset mahdollisuudet muun muassa vapaa-ajan asumiseen ja monenlaiseen ajanviettoon ja harrastustoimintaan, kuten veneilyyn, luontoharrastuksiin, kalastukseen, ravustukseen ja retkeilyyn. Monien tutkimusten mukaan luonto ja vesi tuottavat sekä henkistä että fyysistä hyvinvointia. Vesistöjä tuleekin vaalia, niin että ne pysyvät hyvässä kunnossa myös seuraaville sukupolville.  

Perämoottorin ja veneen perälaineet näkyvät järven pinnalla.
Veneilyä Oulujärvellä kesällä 2020. (Kuva: Katja Vainionpää)

Vesien vaalimista voi kutsua myös vesienhoidoksi, jonka tavoitteena on saavuttaa jokien, järvien ja rannikkovesien sekä pohjavesien vähintään hyvä tila sekä samalla estää hyvälaatuisten vesien tilan heikkeneminen. Samalla huolehditaan vesien kestävästä käytöstä. 

Vesienhoitosuunnitelmilla kuuden vuoden sykli

Vesienhoidon suunnittelua ohjaa EU:n vesipolitiikan puitedirektiivi, joka on pantu toimeen kansallisella lainsäädännöllä. ELY-keskukset valmistelevat vesienhoitosuunnitelmat ja toimenpideohjelmat laajassa yhteistyössä ja eri tahoja kuullen.  

Suunnittelun tukena kullakin ELY-keskuksella on ollut oma, sidosryhmien edustajista koostunut yhteistyöryhmänsä, joka koostuu vesien käyttöön, suojeluun ja tilaan vaikuttavista keskeisistä valtion ja kuntien viranomaisista, tutkimuslaitoksista, elinkeinon harjoittajista, järjestöistä, vesialueiden omistajista sekä vesien käyttäjistä.  

Vesienhoidon suunnittelu etenee kuuden vuoden jaksoissa. Ensimmäiset alueelliset vesienhoitosuunnitelmat hyväksyttiin valtioneuvostossa joulukuussa 2009 ja tällä hetkellä vesienhoitosuunnitelmia päivitetään hoitokautta 2022–2027 varten.  

Kaaviokuva.
Vesienhoidon suunnittelun sykli kestää kuusi vuotta (kuva: ympäristö.fi)

Vesienhoitosuunnittelu koostuu sekä vesienhoitosuunnitelmista että toimenpideohjelmista, joissa määritellään tavoitteet ja toimenpiteet seuraavan kuuden vuoden aikana tehtävälle vesienhoitotyölle.  Vesienhoitosuunnitelmat laaditaan vesihoitoalueittain, joita Manner-Suomessa on viisi. Lisäksi Ruotsin ja Norjan kanssa on muodostettu kansainväliset vesienhoitoalueet. Ahvenanmaa muodostaa oman vesienhoitoalueensa.  

Vesienhoitosuunnitelma sisältää tiedot alueen vesistöistä, niihin kohdistuvasta kuormituksesta sekä muista ihmisen aiheuttamista vaikutuksista, vesistön ekologisesta tilasta, vesienhoidon tavoitteista sekä tarvittavista vesiensuojelu- ja -hoitotoimista.  

Toimenpideohjelmissa puolestaan vesienhoitoalueet on jaettu pienempiin suunnittelualueisiin, jotka rajautuvat vesistöalueiden mukaan. Toisin sanoen ELY-keskukset laativat toiminta-alueellensa yhden tai useamman vesienhoidon toimenpideohjelman, jossa kuvataan pinta- ja pohjavesien tila ja siihen vaikuttavat tekijät sekä toimenpiteet hyvän tilan saavuttamiseksi.  

Kainuun vesienhoitoalueella lähes tuhat järveä

Kainuu kuuluu pääosin Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueeseen ja pieniä osia kuuluu myös Vuoksen vesienhoitoalueeseen. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalue ulottuu pääasiallisesti Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun sekä Lapin ELY-keskusten toimialueille ja ELY-keskukset toimivat vesienhoitoalueen vastuullisina viranomaisina ja suunnittelevat vesienhoitoa. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueella koordinointivastuu on Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksella.  

Meidän vesienhoitoalueellamme on tarkasteltu yhteensä 965 järveä tai järven osaa (pinta-ala yhteensä noin 4 200 km2), 278 jokea, joen osaa tai puroa (uomien pituus yhteensä 7 200 km) sekä 3 300 km2 rannikkovesiä. Luokitellusta jokipituudesta 64 % on erinomaisessa tai hyvässä, 35 % tyydyttävässä tai välttävässä ja alle prosentti huonossa ekologisessa tilassa. Luokitellusta järvipinta-alasta 93 % on erinomaisessa tai hyvässä ja 7 % tyydyttävässä tai välttävässä tilassa.  

Kartta.
Kainuun jokien ja järvien ekologisesti tilasta löytyy lisää tietoa vesistösuunnitelmasta ja toimenpideohjelmasta.

Vaikuta vesienhoitoon

Ehdotukset Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmasta ja toimenpideohjelmasta vuosille 2022-2027 ovat valmistuneet ja niihin voi tutustua ympäristöhallinnon verkkopalvelussa. Kaikilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä kuultavina olevista vesienhoitosuunnitelmista.

Palautetta voi antaa 14.5.2021 asti:

Vesienhoitosuunnitelma esittelyssä 28.4.

Nyt on loistava tilaisuus tutustua vesienhoitosuunnitelmaan etäyhteydellä. KAIPO-verkko (Kainuun ja Pohjois-Karjalan vesistökunnostusten asiantuntija- ja toimijaverkostojen vahvistamishanke 2020-2021) järjestää tapahtuman, jossa esitellään vesienhoitosuunnitelman keskeisiä asioista Kainuun osalta. Tilaisuudessa Kainuun ELY-keskuksen vesistöasiantuntija Kimmo Virtanen kertoo Oulujoen-Iijoen alueen vesienhoitosuunnitelmasta, ympäristöasiantuntija Katja Vainionpää avaa alueen toimenpideohjelmaa ja ympäristöasiantuntija Mari Helin kertoo pohjavesien tilasta. 

Tapahtuma järjestetään keskiviikkona 28.4.2021 klo 17.30–19.00. Tilaisuus on maksuton ja siihen tulee ilmoittautua 27.4. mennessä.  Lisätietoa tapahtumasta ja ilmoittautumisesta löytyy KAIPO-verkon-sivuilta (Proagria.fi) 

Nautitaan Kainuun vesistöistä nyt ja tulevaisuudessa! 


Nainen seisoo kivisellä rannalla. Takana pauhaa vesiputous.

Kirjoittaja Katja Vainionpää työskentelee ympäristöasiantuntijana Kainuun ELY-keskuksessa.