Blogi

Kainuun ELY on erikoistunut kaivostoiminnan ympäristöturvallisuuteen

Kainuun ELY-keskus on yksi niistä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista, joilla on ympäristövastuualueella valtakunnallinen erikoistumistehtävä. Erikoistumistehtävän hoitaminen on käytännössä sitä, että kyseinen ELY-keskus suuntaa osan resursseistaan valtakunnallisesti yhteiseen käyttöön. Kainuun ELY-keskus on erikoistunut kaivoksiin eli annamme asiantuntija-apua muille ELY-keskuksille kaivostoiminnan ympäristöturvallisuusasioissa. 

Kainuussa erikoistumistehtävää on tehty vuodesta 2010 alkaen ja siihen on käytetty vuosittain noin kaksi henkilötyövuotta. Kainuun ELY-keskus hoitaa keskitetysti myös patoturvallisuustehtäviä, mikä antaa synergiaetua kaivostoiminnan ympäristöturvallisuustehtävän hoidossa.  Kaivoksiin liittyviä erikoistumistehtäviä on lisäksi Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksissa. 

Sotkamo Silverin hopeakaivosalueella työkoneita.
Sotkamo Silverin hopeakaivoksen rikastushiekka-altaan rakennustyömaa. Kaivoksen avajaisia vietettiin keväällä 2019. Kuva: Joni Kivipelto.

Erikoistuminen kaivostoiminnan ympäristöturvallisuuteen – mitä se käytännössä tarkoittaa?

Kainuun ELY-keskuksen erikoistumistehtävän tarkoituksena on parhaan ja uusimman tiedon vieminen käytäntöön viranomaisille sekä toiminnanharjoittajille:

  • annamme asiantuntija-apua muille ELY-keskuksille ja viranomaisille
  • järjestämme koulutuksia viranomaisille, toiminnanharjoittajille ja konsulteille 
  • teemme erillisrahoituksella kehityshankkeita (OHKE-hankkeet).

Asiantuntija-apuna annamme lausuntoja ympäristölupa-asioissa ja ympäristövaikutusten arviointimenettelyissä, osallistumme valvontakäynneille ja tuemme toisen ELY-keskuksen valvojan työtä. Asioiden hoitamisessa, toimivalta on aina paikallisella ELY-keskuksen edustajalla.  

Kaivosten valvontatyö vaatii valvojalta hyvin laajaa osaamista, joten erikoistumistehtävän yhtenä lähtökohtana on vastuuvalvojan työn tukeminen. Erikoistumistehtävän hoidossa asiantuntijapalveluiden tarjoaminen on merkittävässä roolissa. Esimerkiksi vuonna 2019 kaivoserikoistumisen puitteissa avustettiin 15 eri kaivoksen asioissa valvonta- ja lupaviranomaisia osallistumalla ennakkoneuvotteluihin, YVA-menettelyihin, valvontaan ja lupahakemuksien ja muiden suunnitelmien kommentointiin.  

Alue, josta on otettu kaoliinisavea.
Vanha kaoliinisaven ottoalue Pihlajavaarassa, Puolangalla. Kaoliinisavea käytetään muun muassa paperin valmistuksessa ja rakennustuoteteollisuudessa. Kuva: Joni Kivipelto.

Kaivosten valvontatyö vaatii ELY-keskuksen valvojalta osaamista esim. valvontatyöstä, ympäristöluvista, päästöistä ja ympäristövaikutuksista sekä toimimisesta eri viranomaisverkostoissa. Olemme erikoistumistehtävän puitteissa järjestäneet kaikkiaan 26 koulutusta, joihin on osallistunut eri tahojen viranomaisia, toiminnanharjoittajia sekä konsultteja. Keskimäärin kuhunkin koulutukseen on osallistunut noin 90 – 150 henkilöä.  

Koulutuksilla pyritään lisäämään ELY-keskusten kaivosvalvojien ja muiden viranomaisten kuten Aluehallintoviraston (AVI), Säteilyturvakeskuksen (STUK) sekä Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) osaamista. Koulutuksia on tarjottu myös konsulteille ja toiminnanharjoittajille. Koulutusten tarkoitus on kaivososaamisen parantaminen ja ajantasaisen tiedon ylläpitäminen sekä viranomaisyhteistyön edistäminen. Lisäksi koulutus- ja neuvottelupäiviä järjestetään yhteistyössä muiden ELY-keskusten ja ympäristöministeriön kanssa. 

Vanha kaoliininkäsittelyrakennus. Ei toiminnassa enää, rakennus osittain sortunut.
Vanha kaoliininkäsittelyrakennus. Pihlajavaara, Puolanka. Kuva: Joni Kivipelto.

Kainuun ELY-keskuksen erikoistumistehtävän tarkoituksena on myös toiminnan kehittäminen. Tähän kehittämistyöhön ympäristöministeriö on myöntänyt erillisrahoitusta. Kainuun ELY-keskus on toiminut vastuutahona muun muassa parhaillaan olevien Kaivosten ympäristönsuojelurakenteiden suunnittelu ja rakennus -oppaan sekä Kaivosten konkurssitilanteiden ja ympäristövahinkojen valvonnan -toimintaohjeen teossa.

Olemme myös laatineet yhdessä Geologian tutkimuskeskuksen kanssa juuri julkaistun oppaan kaivannaisjätteiden ja -jätealueiden hallinnasta. Oppaassa kuvataan parhaita käyttökelpoisia tekniikoita ja niiden soveltamista kaivannaisjätteiden, kaivannaisjätteiden jätealueiden sekä niiden hallinnasta aiheutuvien haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi sekä vähentämiseksi.

Oppaan voi ladata luettavaksi ympäristöministeriön julkaisuista:

Vedellä täyttynyt vanha avolouhos. Louhoksen ympärillä puita talvisessa huurteessa.
Jormuan vedellä täyttynyt avolouhos Kajaanin kaupungin ja Paltamon kunnan rajalla. Louhoksella oli aktiivista toimintaa 1955-1971. Kuva: Joni Kivipelto.

Erikoistumisen merkitys

Kainuun ELY-keskus on saanut hyvää palautetta erikoistumistehtävänsä hoitamisesta.  Kun kyseessä on erikoisosaamista vaativa toimiala, asiantuntija-avun saaminen osaamisen ja toiminnan kehittämiseen on koettu hyödylliseksi ja tehokkaaksi tavaksi toimia. Myös meidän omat asiantuntijamme ovat omassa työssään hyödyntäneet valtakunnallisia erikoistumistehtäviä, kuten Uudenmaan ELY-keskuksen meluosaamista ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen asiantuntijuutta kemikaaliasioissa.  

Erikoistumistehtävät tarjoavat myös asiantuntijoille mahdollisuuden syventää omaa osaamistaan sekä työskennellä valtakunnallisessa toimintaympäristössä. Erikoistumistehtävien avulla resursseja voidaan käyttää tehokkaasti ja käytössä on aina paras osaaminen, kun erikoistumistehtävää hoitava henkilö voi kouluttautua ja ylläpitää osaamistaan syvemmin.  

Erikoistumistehtävät tukevat hyvin myös Aluehallintovirastojen ja ELY-keskusten yhteistä strategiaa sekä arvoja: asiakaslähtöisyys, asiantuntijuus ja yhteistyö. Erikoistumistehtävien jakaminen ELY-keskusten kesken on hyvä malli toimivasta viranomaisyhteistyöstä


Sari Myllyojan profiilikuva.
Kirjoittaja Sari Myllyoja toimii Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen johtajana Kainuun ELY-keskuksessa.

Karolineburgin kartanon historia jatkuu seuraavallekin vuosisadalle

Suomen pohjoisin kartano, Kartanohotelli Karolineburg, on toiminut persoonallisena majoitus-, juhla- ja kokouskohteena aivan Kajaanin keskustan kupeessa 30 vuotta. Suojellun kartanon ja sen pihapiirissä olevien rakennusten historia ulottuu kuitenkin jo vuoteen 1836.

Tuomarikunnan tuomari Fredrik Calamnius rakennutti kartanon Joutava-nimisen torpan tilalle, silloin yli tuhannen hehtaarin kokoiselle maa-alueelle. Sen jälkeen kartanon omistus on vaihtunut aina aatelisherroista sahayhtiön kautta nykyiselle omistajalleen, perheomisteiselle Karolineburg Oy:lle vuonna 1987. Kartano sijaitsee Kajaanijoen ja Kajaanin linnanraunioiden vieressä, 500 metrin päässä kaupungin keskustasta, mutta silti hyvin rauhallisella omalla laajalla aidatulla pihamaallaan. 

Ilmakuva Karolineburgin pihamaasta ja rakennuksista. Kuvasta näkee kartanon läheisen sijainnin Kajaanin keskustan liepeillä.
Karolineburg sijaitsee Kajaanijoen ja Kajaanin linnanraunioiden läheisyydessä, lähellä kaupungin keskustaa.

Vuodesta 1992 alkaen Karolineburgissa toimi useita eri yrittäjiä vuokralaisena kunnes vuonna 2012 kartanon liiketoiminta siirrettiin takaisin Karolineburg Oy:lle. Karolineburgin nykyisen toimitusjohtajan Hilla-Rina Palokarin vanhemmat, Vesa ja Raili Palokari, ovat hotelli- ja ravintola-alalla pitkän linjan yrittäjiä ja aikoinaan he olivat tekemässä päätöksen Karolineburgin hankinnasta ja sen saneerauksesta hotellikäyttöön. Hilla-Rinan palo yrittäjyyteen ja hotellialalle syttyi jo pienestä pitäen vanhempien mukana perheyrityksen hotelleissa kulkiessa.

– Karolineburgin toiminnassa olen ollut itsekin mukana vuodesta 2012 lähtien. Ensin kesätyöläisenä, josta heräsi kipinä kartanon potentiaaliin ja sen kehittämismahdollisuuksiin, Hilla-Rina kertoo.

Palokari suoritti välillä korkeakouluopiskelut loppuun yliopistossa Lyonissa Ranskassa. Vuonna 2017 hän aloitti Karolineburg Oy:n toimitusjohtajana. Inarinsaamelainen Hilla-Rina asuu nykyisin Rovaniemellä.

Koronarahoitus turvaa toiminnan jatkoa

Kartano on vaatinut vuosien varrella paljon kunnostus- ja imagotyötä. Karolineburg liki 200-vuoden iässään on suojeltu kohde ja rakennusten, vanhan pihapiirin sekä puutarhan ylläpito vaativat huomattavasti pääomaa. Kartanon toimintaa alettiin aktiivisesti kehittämään kun liiketoiminta siirtyi takaisin Karolineburg Oy:lle kahdeksan vuotta sitten. Kehitystyön tuloksena kysyntä ja liikevaihto alkoivat tasaisesti kasvamaan.

Karolineburgin pihapiirissä sijaitsee päärakennus sekä kolme rakennusta kullakin sivulla. Pihan keskellä on istutuksia ja lipputanko.
Suomen pohjoisin kartano, Karolineburg, on idyllinen kohde rakennuksineen ja puutarhoineen.

Maailmanlaajuinen COVID-19 kriisi laittoi hetkessä vaakalaudalle vuosien kehitystyön majoitusten ja tilaisuuksien varaustilanteen romahtaessa alas maaliskuussa. Tiukasta taloustilanteesta huolimatta yritys on kuitenkin onnistunut hoitamaan laskunsa maksujärjestelyjen kautta. Myös Karolineburgin sisaryhtiö, Oy Rova-Rest Ab, on pystynyt tukemaan kartanon toimintaa.

– Onneksemme meille myönnettiin ELY-keskuksen koronarahoitusta, jotta kehitystyömme ei tarvitse täysin keskeytyä, Hilla-Rina iloitsee.

– Tulemme hyödyntämään myönnetyn rahoituksen pääasiassa paikallisten asiantuntijapalveluiden käyttämiseen. Asiantuntija-apua tarvitsemme muun muassa pitkäjänteisen strategian, markkinointisuunnitelman, palvelumuotoilun ja mahdollisesti sisustussuunnittelun tekemiseen.

Yrityksen suunnitelmissa on myös täydentää juhlapalveluja. Osa rahoituksesta on tarkoitus hyödyntää suunnittelutyöhön, jossa yksi piharakennuksista muutetaan tanssiladoksi. Tämä tuo oivallisen lisän kesäjuhliin suuren ranskalaisen kartanopuutarhan lisäksi.

– Tuotteemme on jo nyt sen verran ainutlaatuinen, että keskitymme sen parantelemiseen ja viimeistelyyn, jotta vieraamme voisivat nauttia jatkossa entistä enemmän miljööstämme. Tämän hankkeen ulkopuolella olemme myös suunnittelemassa siirtymistä täysin uuteen sähköiseen varausjärjestelmään, ja sen myötä uskomme saavamme omat ja yhteistyökumppanimme tuotteet paremmin tarjolle, Hilla-Rina jatkaa.

Luottavaisin mielin tulevaisuuteen

Koronatilanteesta huolimatta näyttää kuitenkin, että Karolineburg tekee huhtikuussa päättyvällä tilikaudella ensimmäistä kertaa positiivisen tuloksen. Kasvua on tapahtunut joka vuosi vuodesta 2012 alkaen yrittäjien sekä työntekijöiden kovan panoksen tuloksena, unohtamatta asiakkaita.

Hilla-Rina on luottavainen tulevaisuuteen ja näkee jotain hyvääkin vallitsevasta koronakriisistä huolimatta.

– Uskon, että kuluttajat Suomessa ja maailmalla ovat entistäkin tietoisempia tukemaan pieniä yrityksiä suosimalla heidän palveluitaan. Todennäköisesti kotimaan matkailu tulee saamaan uutta kasvua tämän kriisin seurauksena. Myös kansainvälinen matkailu lähtee pikkuhiljaa elpymään ja uskon matkailun naapurimaista myös lisääntyvän.  

– Kajaani ja Kainuu tulevat olemaan jo lanseeratun uuden hyvän brändityön myötä entistä houkuttelevampia matkailukohteita. Tärkeintä nyt on ottaa huomioon kriisin myötä muuttunut ja muuttuva kuluttajakäyttäytyminen ja kehittää palveluita vastaamaan näitä vaatimuksia. Me tuotamme ja kehitämme palveluitamme meidän nykyisille ja tuleville asiakkaillemme, Hilla-Rina jatkaa.

Inarinsaamelainen Hilla-Rina luotsaa Karolineburgia luottavaisin mielin eteenpäin.
Hilla-Rina Palokari on seurannut vanhempien jalanjäljissä hotellialalle jo pienestä pitäen.

Karolineburgin tulevien vuosien tavoitteena on selkeyttää strategiaansa ja asiakkaille suunnattuja palveluja, jotta ne ovat helposti ostettavissa ja tilattavissa. Lisäksi yritys haluaa tuoda entistä enemmän esille sitä, että kartano on myös yritysasiakkaille mainio majoitus-, juhla- ja kokouskohde. Tärkeänä tehtävänä on myös Suomen pohjoisimman kartanon tunnettuuden kasvattaminen laajemminkin.

Hilla-Rina kokee olevansa onnekas, että heille myönnettiin rahoitusta, jotta kehitystoimet eivät suojellulla Kartanolla seisahdu.

– Jos rahoitusta ei olisi saatu, tulevaisuuden näkymät olisivat huomattavasti epävarmemmat ja epäselvät. Nyt voimme asiantuntijoiden tuella luoda koronan jälkeisen ajan visiota ja toimenpiteitä. Nämä mahdollistavat ja motivoivat pitämään kehitystyön käynnissä myös vaikeina aikoina, Hilla-Rina pohtii.

– Jos olosuhteet sen vain sallivat, kohta 200-vuotiaan Karolineburgin Kartanon historia voi jatkua vielä seuraavallekin vuosisadalle! 


Kartanohotelli Karolineburg on saanut ELY-keskuksen koronarahoitusta keväällä 2020. Yrityksen saama avustus on myönnetty kehittämistoimenpiteisiin. Kehittämistoimenpiteiden tarkoitus on parantaa yrityksen mahdollisuuksia koronaviruksen aiheuttamassa markkina- ja tuotantohäiriötilanteessa ja sen jälkeen.

RekryKainuuLive – Osaavaa työvoimaa Kainuuseen

Oletko koskaan tullut ajatelleeksi omaa toiminta- ja elinympäristöä työllisyyden näkökulmasta? Oman kunnan tai kaupungin väestörakennetta tai elinkeinoaloja? Entäpä sitä, mikä vaikutus sillä on omassa elämässäsi tai tulevaisuudessa – entä lapsesi tulevaisuudessa? Mitä tapahtuu, jos elinkeinot hiipuvat, yritysten kehittyminen pysähtyy eikä osaavaa työvoimaa löydy tai sitä ei ole saatavilla?

Nykypäivänä, kun töiden perässä liikutaan yhä enemmän, käymme kilpailua työvoimasta maan sisällä yhä kovemmin. Työvoimapula jarruttaa jo tällä hetkellä yritysten kasvua ja kehittymistä ja voi jossain tapauksissa johtaa yritysten sijoittumiseen muualle. Myös osaava työvoima liikkuu kehittyvien yritysten perässä.

Mikä sinua työnhakijana, työntekijänä tai yrittäjänä vetää Kainuuseen? Miten voimme yhdessä luoda terveen ja avoimen ympäristön elinkeinoelämän kehittämiseksi? Työllisyydenhoito on myös asuinalueen mainetyön kannalta merkittävää. Yhteiskuntamme toimii viime kädessä yhtenä verkostona ja siinä verkostossa tulee kaikkien osien toimia, jotta hyvinvointimme olisi taattu niin alueellisesti kuin myös yhteiskunnallisestikin.

RekryKainuuLive – Osaavaa työvoimaa Kainuuseen modernein keinoin -hanke on käynnistetty kehittämään Kainuun työvoima- ja yrityspalveluja. Lisäksi hankkeessa pureudutaan työvoiman rekrytointiin ja saatavuuteen yhdessä alueen eri toimijoiden kanssa.

Hankkeen tavoitteena on lisätä yritysten ja työnantajien rekrytointiosaamista modernein keinoin ja saattaa työnantajat ja työnhakijat yhteen. Uusi toimintakonsepti tuo tietoa yrityksistä ja niiden rekrytointitarpeista aiempaa tehokkaammin potentiaalisille työnhakijoille, paluumuuttajille, opiskelijoille sekä muille alueesta kiinnostuneille.

Erityistavoitteena on myös edistää heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä uusia palveluita ja toimintamalleja hyödyntämällä. Hankkeen konkreettisena toimenpiteenä on kehittää uusia innovatiivisia ratkaisuja rekrytointiosaamiseen ja työnhakumahdollisuuksien parantamiseen.

RekryLiven juontaja haastattelee suorassa lähetyksessä Kainuun soten työntekijöitä.
Kainuun uudessa sairaalassa tehtiin MessiLive -lähetys, jossa Kainuun sotelle etsittiin uusia työntekijöitä.

– Sinänsä emme ole innovoimassa mitään uutta. Pikemminkin yleisöä tavoitellaan nykyaikaisilla menetelmillä hyödyntäen olemassa olevia alustoja ja keinoja, kuten sosiaalista mediaa ja hyväksi havaittua MessiLive.fi -palvelua, hankkeen projektipäällikkö Kristi Loukusa kertoo. Modernien ja digitaalisten keinojen käyttöönotto ja vuorovaikutteiset verkkolähetykset pyrkivät parantamaan työnantajien ja työnhakijoiden kohtaamista. MessiLive.fi on todella mielenkiintoinen konsepti, joka murtaa täysin perinteiset rekrytointitavat, ja tämä konsepti tulee myös Kainuussa käyttöön.

Työnantajat ja -hakijat kohtaavat

MessiLive.fi on palvelu, jossa yhdistyy tuorein tekniikka, vahva vuorovaikutusosaaminen ja pitkä kokemus työnantajien sekä työnhakijoiden palvelemisesta. On kaikkien etu, että oikea tekijä löytää itselleen oikean työpaikan mahdollisimman nopeasti. Kevään aikana on jo toteutettu muutamia lähetyksiä Kainuussa.

RekryKainuuLive -hankkeen verkkosivuilla halutaan tarjota hyvää informatiivista sisältöä työnhakijoille, työnantajille kuin myös yrittäjille ja yrittäjiksi aikoville. Tavoitteena on myös julkaista omia podcasteja, joiden aiheet käsittelevät työelämää ja yrittäjyyttä, maustettuna inspiroivilla tarinoilla kainuulaisesta elämäntyylistä.

Hankkeen kohderyhmät ovat työttömät työnhakijat Kainuussa ja Kainuun ulkopuolella, alueesta kiinnostuneet työnhakijat, potentiaaliset työperäiset maahanmuuttajat, kainuulaiset yritykset, erityisesti pk- ja mikroyritykset ja muut työnantajat, koulutuksen tarjoajat sekä TE-toimiston henkilökunta sekä muut työttömille palveluja tarjoavat tahot.

– Palvelumme ovat tarjolla kaikille yllä mainituille kohderyhmille, olit sitten työnhakija vailla nykyaikaista CV:tä tai yritys, joka kaipaa rekrytointiapua.

Suorat rekrytointilähetykset ovat tarjolla kaikille Kainuussa toimiville yrityksille, jotka haluavat tuoda esille avoimia työpaikkoja sekä koulutusmahdollisuuksia.

Rekrytointilähetyksiä on mahdollisuus hakea jo nyt ja ensimmäisiä suoria lähetyksiä on tarkoitus toteuttaa jo kesäkuussa. Toukokuun lopussa on luvassa suora lähetys itse MessiLive.fi -palvelusta, joten sitä odotellessa kannattaa ottaa hankkeen some-kanavat seurantaan. Hankkeen tavoitteena on toimia tässäkin yhteydessä asiakaslähtöisesti, avoimesti ja läpinäkyvästi.

RekryKainuuLive -hanke starttasi maaliskuussa 2020. Projektipäällikkönä toimii Kristi Loukusa ja mediavastaavana Jani Hyvönen. Heidän tehtävänään on yhdessä kehittää ja jalkauttaa toimintakonsepti pysyväksi toiminnaksi osaksi TE-palveluita. Kristi vastaa hankkeen etenemisestä ja toimii pääsääntöisesti live- ja nauhoitussessioiden juontajana. Mediavastaavan työtehtävänä on huolehtia teknisen puolen toteutuksesta.

Lisätietoja RekryKainuuLive -hankkeesta:

Seuraa hanketta somessa:

Uutisointi hankkeesta:

YLE: Kainuussa sattui satumainen ajoitus – juuri ennen koronaa etsittiin keino, jolla työntekijöitä voi houkutella etänä