Blogi

Papaija Fit – Hyvinvointia valmennuksesta

Monipuolisia liikunta- ja ravintovalmennuksia on tarjolla myös verkossa. Kajaanilaisen yrityksen päätuotteena on uusille äideille suunnattu valmennus.

Rovaniemen urheiluopistossa sekä Itä-Suomen yliopistossa opiskellut Jenna Iso-Möttönen on ryhtymässä päätoimiseksi yrittäjäksi. Hänen yrityksensä toimii pääosin Kainuun alueella, mutta asiakkaat ovat tervetulleita myös muualta Suomesta. Papaija Fit tarjoaa liikunta- ja ravintovalmennuksia, sekä myös ryhmävalmennuksia.

Tuleva yrittäjä on paluumuuttanut Kainuuseen jo aiemmin. Hänet toivat takaisin työ ja tukiverkostot.

– Tuntuu helpolta rakentaa omannäköinen elämä tänne, olla aktiivinen ja kokeilla uusia asioita. Kaikki tarvittava on lähellä ja uusia kontakteja syntyy helposti, Iso-Möttönen kertoo.

Rohkeasti yrittäjyyteen

Päätös siirtyä päätoimiseksi yrittäjäksi syntyi, kun aika ei enää riittänyt yritystoiminnan pyörittämiseen vapaa-ajalla.

– Olen ollut palkkatöissä ja halunnut tehdä omia asioita siinä sivussa. Huomasin kuitenkin ajan olevan rajallista, ja minun oli pakko tehdä päätös. Ajattelin, että yrittäjyyden aika tulee nyt tai ei koskaan.

– Asiakkaita yritykselleni tuli aiemmin puskaradion kautta, mutta tulevaisuudessa keskityn myös markkinointiin ja uusien asiakkaiden hankintaan.

Papaija Fitin verkkosivustolle onkin tehty muutoksia kesän aikana.

– Ulkoasua yhtenäistetään ja markkinointiviestiä viilataan. Kaiken pitää olla linjassa, Jenna jatkaa.

Valmennuksesta apua äideille

Jenna Möttönen kuvattavana havupuumetsässä. Kädessään hän pitelee punaista nystyräpalloa, jota voi käyttää lihastenhuoltoon.
Kajaanilainen Jenna Iso-Möttönen pitelee käsissään nystyräpalloa, jolla voi käsitellä lihaskalvoja myös omatoimisesti. Käsittely sopii kaikille ja sillä pyritään lievittämään erilaisia kiputiloja.

Tuleva valmennusyrittäjä on suorittanut Äitiysliikunta-akatemian ja Suomen Terveysliikuntainstituutin koulutukset, jotka liittyvät vatsalihasten erkaumaan, lantion seudun ja keskivartalon toimintaan sekä raskaana olevien ja synnyttäneiden äitien ohjaamiseen.

– Näistä on syntynyt yritykseni päätuote Mama Abs, jolla autetaan äitejä palautumaan raskaudesta. Yhtenä valmennuksen kantavista ajatuksista on, että harjoitukset voi tehdä kotona silloin, kun itselle parhaiten sopii.

Raskauden jälkeen treenatessa on tiettyjä rajoitteita, joten valmennuksessa on huomioitu myös turvallisuus.

– Lisäksi ajatuksena on ollut, että valmennukseni avulla äidit voivat laittaa omat tarpeensa hetkittäin etusijalle ja tehdä jotain hyvää myös itselleen.

Yritys kehittyy tuella

Mahdollisuudesta perustamistukeen Jenna kuuli toiselta yrittäjältä, joten hän päätti lähteä hakuprosessiin.

– Kyselin ennen hakemista tietoja Oulujärvi Leaderistä ja kävin juttelemassa hankeneuvojan kanssa, jolloin suunniteltiin missä vaiheessa haen tukea ja mitä toimenpiteitä tuen piiriin voi lisätä. Sain hankeneuvojalta apua hakemuksen tekemiseen ja pidimme aktiivisesti yhteyttä. Koko hakuprosessi oli mielestäni sujuva, Jenna kertoo.

Tuki myönnettiin Mama Abs valmennustuotteen kehittämiseksi. Yritys hankki internetissä toimivan verkkovalmennusalustan ja verkkokaupan sekä markkinointikonsultin, joka auttaa viemään yrityksen palveluita nettiin.

Verkossa toimivan yrityksen haasteena Jenna pitää sitä, että asiakas kokee helposti jäävänsä yksin.

– Olen pohtinut asiaa paljon, ja haluan kehittää verkkovalmennukseni sellaiseksi missä asiakkaat saavat henkilökohtaista ohjausta. Ihmiset odottavat, että tämän tyyppisessä palvelussa on joku juuri heitä varten ohjaamassa ja opastamassa.

– Kunhan saan palikat kohdalleen niin homma toimii, mutta hiomista on vielä jonkin verran.

Tavoitteena työllistäminen

Tulevaisuuden tavoitteena on palkata yritykseen myös työntekijä.

– Toivon, että jossain vaiheessa pystyn palkkaamaan jonkun avukseni huolehtimaan valmennettavista.

Yrittäjyyttä harkitseville Jennalla on selkeät terveiset.

– Ei auta kuin tehdä ja mennä tuulta päin, hän kuittaa.

Tutustu Papaija Fitin palveluihin osoitteessa: papaijafit.fi


Kansikuva painetusta Vekkari-lehdestä, joka on julkaistu syksyllä 2019.

Kirjoitus on julkaistu Vekkari-lehdessä syksyllä 2019, joka on Kainuun ELY-keskuksen ja Elävä Kainuu Leader- ja Oulujärvi Leader -ryhmien tiedotuslehti.

Lehti sisältää käytännön esimerkkejä rahoitetuista hankkeista.

Lehden voi lukea kokonaan sähköisessä muodossa: Vekkari 2019 – Rohkeutta yrittää

Osatyökykyisissä merkittävä työllisyyspotentiaali

Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2019 tekemän selvityksen mukaan Suomessa on noin 600 000 osatyökykyistä henkilöä, joista työkyvyttömyyseläkkeellä on noin 240 000. Osatyökykyisten työttömien työnhakijoiden määrä on laskenut kolmena peräkkäisenä vuonna ja vuonna 2018 heitä oli koko maassa runsaat 12 000 vähemmän kuin vuonna 2015.  

Osatyökykyinen on henkilö, jolla on käytössään osa työkyvystään. Osatyökykyisyys on yksilöllistä ja sidoksissa osatyökykyisyyden syyhyn, työhön ja työn vaatimuksiin. Osatyökykyisyyttä on monenlaista; esimerkiksi vammaiset, pitkäaikaissairaat, vakavasta sairaudesta toipuvat, elämänkriisin kokeneet ja ne työttömät, joiden työ- ja toimintakyky on alentunut vamman, sairauden tai sosiaalisten syiden kuten pitkään jatkuneen työttömyyden takia.

On huomioitava, että työkyky voi vaihdella elämän eri vaiheissa ja osatyökykyisyys voi olla myös tilapäistä. Jotkut vammat tai sairaudet voivat vaikeuttaa työllistymistä tai työn tekemistä vain tietyillä aloilla tai tietyissä työtehtävissä. Henkilön osaamista hyödyntäen ja osaamista lisäämällä voidaan hakeutua alalle, jossa osatyökykyisyydestä ei ole haittaa.

Graafinen kuva, jossa ryhmässä erilaisia ihmisiä, muun muassa pyörätuolissa olevia.
Työkyky voi vaihdella elämän eri vaiheissa. Henkilön osaamista hyödyntäen ja osaamista lisäämällä voi löytyä ala, jossa osatyökykyisyydestä ei ole haittaa.

Tarkkaa tietoa Kainuun osatyökykyisten määrästä ei ole, mutta terveysrajoitteista kärsivien työttömien ja kaikkien työnhakijoiden määrät antavat suuntaa tilanteesta. Syyskuussa 2019 Kainuussa oli 725 työtöntä, joille oli merkitty terveysrajoite. Kaikkiaan työttömiä työnhakijoita oli Kainuussa 2 793 (lomautettuja ei laskettu mukaan), joten työttömistä peräti 26 prosentilla oli terveysrajoite.

Työttömistä naisista terveysrajoite oli 30 prosentilla ja miehistä 23 prosentilla. Terveysrajoitteista 32 prosenttia oli tuki- ja liikuntaelinten sairauksia, 21 prosenttia mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöitä, 10 prosenttia hengityselinten sairauksia, 8 prosenttia hermoston sairauksia ja loput syyt kattoivat 29 prosenttia. Kaikista työnhakijoista 1 769:llä eli 23 prosentilla oli terveydellinen rajoite. Tulee lisäksi huomioida, että todelliset luvut ovat näitäkin suurempia, sillä työttömillä on vammoja, sairauksia ja muita työkyvyn rajoitteita, joista ei ole tietoa TE-toimistossa.

Pitkäaikaistyöttömistä terveysrajoite oli 32 prosentilla, pitkäaikaistyöttömistä naisista 38 prosentilla ja miehistä 29 prosentilla. Diagnoosin saaneista työttömistä työnhakijoista puolestaan 29 prosenttia on pitkäaikaistyöttömiä, kun kaikista työttömistä pitkäaikaistyöttömiä on 20 prosenttia. Terveysrajoite ei siis suurimmalla osalla ole johtanut pitkäaikaistyöttömyyteen. Vaikka työttömistä melko suurella osalla on terveysrajoitteita, eivät ne suurimmalla osalla ole este työllistymiselle vaan he ovat valmiita työelämään.

Diagrammissa kerrottu diagnoosin saaneiden työttömien työnhakijoiden ikärakenne Kainuussa syyskuussa 2019.
Kuvio 1. Diagnoosin saaneiden työttömien työnhakijoiden ikärakenne Kainuussa syyskuussa 2019.

Kuten kuviosta 1 voi todeta, terveysrajoitteista kärsivistä työttömistä suurin osa on ikääntyneitä – yli 50-vuotiaita on 58 prosenttia eli 419. Todennäköisesti osatyökykyisiä on Kainuussa ikärakenteesta johtuen suhteessa useimpia muita alueita enemmän. Silti alle 35-vuotiaitakin diagnoosin saaneita on Kainuussa 16 prosenttia eli 111. Nuorten osatyökykyisten saaminen työelämään on tärkeää, sillä työttömyyden pitkittyessä työllistyminen on usein yhä vaikeampaa – varsinkin, jos työkokemusta ei ole paljoa.

Diagrammissa kerrottu diagnoosin saaneiden työttömien työnhakijoiden ammattiryhmät Kainuussa syyskuussa 2019.
Kuvio 2. Diagnoosin saaneiden työttömien työnhakijoiden ammattiryhmät Kainuussa syyskuussa 2019.

Kuviosta 2 näkyy terveysrajoitteista kärsivien henkilöiden jakautuminen eri ammattiryhmiin. Terveysrajoitteisista työttömistä 22 prosenttia (161 henkilöä) kuuluu ammatteihin luokittelemattomien ryhmään, josta suurimmalla osalla ei ole ammattia. Seuraavaksi yleisimmät ammattiryhmät ovat palvelu- ja myyntityöntekijät 18 prosentin (130) osuudella, rakennus- korjaus- ja valmistustyöntekijät 14 prosentilla (104) ja muut työntekijät, johon kuuluu esimerkiksi siivoojat, teollisuuden ja rakentamisen avustavat työntekijät sekä avustavat keittiö- ja ruokatyöntekijät, 13 prosentin (92) osuudella. Diagnoosin saaneita johtajia on niin vähän, että tieto on salassapitosäännön alainen.

Kuvituskuva.
Kainuussa työvoiman kysyntä kohdistuu myös osatyökykyisiin.

Osatyökykyisten työllistymisen esteinä ovat useimmiten ennakkoluulot, toimeentuloturvan loukut, työnantajan kokemat riskit sekä tietämättömyys mahdollisuudesta osatyökykyisten palkkatukeen tai työolosuhteiden järjestelytukeen. Vuonna 2017 suomalaisista työnantajista kuitenkin jo 80 prosenttia suhtautui osatyökykyisiin työnhakijoihin myönteisesti. Työnantajat pitivät tärkeimpinä rekrytointikriteereinä henkilön motivaatiota ja osaamista.

Kainuussa työllisten määrä oli vuoden 2019 kolmannella neljänneksellä 30 000, kun vuotta aikaisemmin työllisiä oli 27 000. Nousu on ollut huimaa ja Kainuussa, samoin kuin koko maassa, työvoiman kysyntä kohdistuu myös osatyökykyisiin.

Tukea osatyökykyisen työllistämiseen

Osatyökykyisten työllistymisen parantamiseksi entisestään on paljon keinoja. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työnteon estävät kannustinloukut tulee purkaa. Investoimalla kunnissa ja maakunnissa mielenterveyden edistämiseen, osatyökyisten paluuseen työmarkkinoille ja mielenterveyspalveluihin on mahdollista saada säästöjä useilla sektoreilla sekä pienentää merkittävästi epäsuoria kustannuksia. Julkisissa hankinnoissa voi suosia osatyökykyisiä palkkaavia yrityksiä. Pienelläkin työn muokkaamisella ja räätälöinnillä voidaan mahdollistaa osatyökykyisen työllistyminen.

TE-toimisto voi myöntää työnantajille tukea työttömän työnhakijan palkkauskustannuksiin. Osatyökykyisiä työllistettäessä tukea on mahdollista saada 50 prosenttia osatyökykyisen palkkauskustannuksista. TE-toimisto voi edistää osatyökykyisen työntekoa myös työolosuhteiden järjestelytuella. Työnantajana voit saada työolosuhteiden järjestelytukea, jos työhön palkattavan tai työssä jo olevan henkilön vamma tai sairaus edellyttää uusia työvälineitä tai kalusteita, muutostöitä työpaikalla tai apua työssä toiselta työntekijältä.

Kainuun työllisyysaste oli vuoden 2019 kolmannella neljänneksellä 70,5 prosenttia. Tässäkin suhteessa kehitys on ollut erinomaista, sillä esimerkiksi kaksi vuotta aikaisemmin työllisyysaste oli 63,7 prosenttia. Edelleen on silti matkaa tavoitteena olevaan 75 prosentin työllisyysasteeseen. Tarkkoja lukuja Kainuun kolmannen vuosineljänneksen työllisistä ja työikäisistä ei ole vielä julkaistu, mutta esimerkiksi saamalla puolet Kainuun terveysrajoitteista kärsivistä työttömistä työhön, työllisyysaste nousisi lähes prosenttiyksikön verran. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevia oli 2 701 Kainuussa vuonna 2018. Lisäksi heistä viidesosan työllistyessä työllisyysaste nousisi yhteensä jo noin kaksi prosenttiyksikköä.  

Tilastokeskuksen toteuttaman työnantajahaastattelun mukaan Kainuussa on ollut viimeisen vuoden aikana Suomen pahimmat rekrytointiongelmat – peräti 55 prosenttia kainuulaisista yrityksistä on kokenut ongelmia työvoiman saannissa, kun koko maan keskiarvo on 44 prosenttia. Osatyökykykyisistä löytyy yksi ratkaisu työvoimapulaan ja kun heidän työskentelynsä yleistyy entisestään, olen varma, että he työllistyvät paremmin myös tulevaisuudessa, vaikka työvoimapula helpottaisikin. Osatyökykyisillä on valtavasti hyödyntämätöntä osaamista – kannustankin työnantajia kokeilemaan osatyökykyisten työntekijöiden palkkaamista!


Julkaisun kirjoittajan profiilikuva.

Kirjoittaja, työvoima-asiantuntija Atte Laitinen työskentelee Kainuun ELY-keskuksen yritys- ja työvoimapalvelut -yksikössä.

ELY-keskukset 10 vuotta – katse tulevaisuuteen

Tänä vuonna tuli kuluneeksi kymmenen vuotta siitä, kun Suomen 15 ELY-keskusta perustettiin, Kainuun ELY-keskus niiden joukossa. Tuolloin tehtiin sen ajan merkittävä aluehallinnon uudistus. ELY-keskuksissa yhdistettiin samaan organisaatioon sekä elinkeino-, ympäristö– että liikenneasioita – siis eri hallinnonaloja ja organisaatioita. Uudistus oli jälkikäteen ajateltuna hyvinkin edistyksellinen ja moderni, koska ELY-keskukset muodostivat tuolloin vielä terminä tuntemattoman ilmiöpohjaisen organisaation ts. saatiin vahva alueellinen rakenne yhteen sovittamaan eri hallinnonalojen näkemyksiä ja lähtökohtia ja tuottamaan yhdessä palveluja.

Toimintaympäristö muuttuu ja monimutkaistuu niin maailmalla kuin Kainuussa. Osaavan työvoiman saatavuus vaikeutuu, ilmastonmuutoksen hillintä ja muutokseen sopeutuminen sekä ympäristön tilan edistäminen korostuvat, väestörakenne muuttuu, maahanmuuton merkitys kasvaa, turvallisuusuhat muuttuvat, teknologia kehittyy voimakkaasti ja palvelujen saatavuuden alueelliset erot kasvavat.  Kainuun ELY-keskus pystyy alueellisena ja monialaisena valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämisorganisaationa vastaamaan osaltaan näihin vaativiin ja monimutkaisiin haasteisiin.

Hallitusohjelman tavoitteet heijastuvat myös ELY-keskuksen toimintaan

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelma tavoittelee kunnianhimoisesti hiilineutraalisuutta vuoteen 2035 mennessä, mikä heijastuu laajasti ELY-keskuksen toimintaan hallinnonalasta riippumatta. Hallitusohjelma tähtää myös luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseen Suomessa. Ympäristöministeriön käynnistämä Helmi-elinympäristöohjelma nostaa luonnon monimuotoisuuden suojelun uudelle tasolle. Ohjelman toimet auttavat satoja uhanalaisia lajeja sekä suurta osaa maamme uhanlaisista luontotyypeistä. Valtion talousarviossa lähes kolminkertaistetaan luonnonsuojelurahoitus, joka tuo myös Kainuun ELY-keskukseen lisäresursseja.

Toinen hallitusohjelmassa voimakkaasti esillä oleva asia on työllisyysasteen nostaminen 75 %:iin. Kainuussa työllisyysaste on maan alhaisimpia, mutta viime vuosina se on parantunut kaikkein nopeimmin koko Suomessa. Osaltaan tähän on vaikuttanut nyt jo 53 kuukautta yhtäjaksoisesti laskenut työttömyys: Kainuu ei enää ole maan heikoin työllisyysalue.

Hallitus tulee esittämään oman työllisyyspakettinsa työllisyysasteen nostamiseksi ja sen toteuttamisessa ELY-keskuksilla sekä erityisesti TE-toimistoilla on merkittävä rooli. Ensimmäisten toimenpiteiden joukossa on tämän vuoden aikana starttaavat työllisyyden kuntakokeilut. Kainuun kunnat Puolankaa lukuun ottamatta ovat mukana kokeilussa.  

Kuvituskuva.
Osaavan työvoiman saatavuus on noussut yhdeksi keskeisimmistä elinvoimatekijöistä Kainuussa.

Osaavan työvoiman saatavuus on Kainuussa noussut yhdeksi keskeisimmistä elinvoimatekijöistä. Kaikki toimenpiteet työvoiman saatavuuden turvaamiseksi ovat tarpeen. Toimenpiteet vaativat usean eri toimijan yhteistyötä. Kainuussa ongelmia taklataan muun muassa Kainuun ja valtion siltasopimuksen toimenpiteillä, jossa Kainuun ELY-keskus on mukana. Sopimuksen mukaan muun muassa panostetaan mainetyöhön, kehitetään koulutuskokonaisuuksia ja kansainvälistä rekrytointia. 

Maakunnan elinvoima tarvitsee yritysten uudistumista ja kasvua. Kasvu saadaan yhä useammin kansainvälistymällä. ELY-keskuksilla on käytettävissä erilaisia yritysten kehittämistä edistäviä palveluja kuten kansainvälistymispalvelut, yritysrahoitus, kehittämisen analyysituotteet sekä työvoiman saatavuuden varmistaminen. Yrityspalveluissa niin valtio kuin kunnat tuottavat paljon erilaisia palveluja. Koska toimijakenttä on laaja, eri toimijoiden ja yritysten entistä tiiviimpi yhteistyö on yhä tärkeämpää.

Kainuussa maatalous on yhä keskittyneempää ja toimijat ovat suurempia. Maatalouden kannattavuuden parantaminen on yksi hallitusohjelman tavoitteista. ELY-keskuksilla on erilaisia välineitä maatalouden ja koko maaseudun elinvoimaisuuden kehittämiseksi.

Nämä ja joukko muita hallitusohjelmasta löytyviä linjauksia ja tavoitteita vaikuttivat keskeisesti ELY-keskusten ja aluehallintovirastojen uuteen yhteiseen strategiaan. Strategia sisältää hyvinvoinnin ja yhdenvertaisuuden turvaamiseen liittyviä toimenpiteitä, elinvoiman lisäämistä ja hiilineutraalisuuden tavoittelemista. Kainuun ELY-keskus on strategiaa huomioiden valmistellut neljälle vuodelle oman toimintasuunnitelman.

Toimintasuunnitelmassa Kainuun ELY-keskuksen painopisteet ovat:

  • Vahvistetaan Kainuun elinvoimaa ja kasvua kestävällä tavalla
  • Varmistetaan määrällisesti riittävän ja laadullisesti oikean työvoiman saatavuus Kainuussa
  • Päämääränä kainuulainen hyvä elämä
  • Kainuun ELY-keskus on erinomainen työpaikka ja haluttu yhteistyökumppani.
Kuvituskuva.
”Kestävää tulevaisuutta tekemässä – ihmisten ja alueiden parhaaksi”.

Kainuun ELY-keskus on kaiken myllerryksen keskellä toiminut laadukkaasti ja täydellä teholla, mistä kertovat hyvät asiakas- ja sidosryhmätyytyväisyystulokset. Myös vuosittain tehtävän sisäisen työtyytyväisyyskyselyn mukaan Kainuun ELY-keskusten henkilöstön työtyytyväisyys on korkealla tasolla. ELY-keskusten olemassaololle on selkeä tarve. ELY-keskukset tuottavat palveluja, joille on juuri nyt tarvetta ja kysyntää.

Toiminnan uudelle vuosikymmenelle lähdetään ELY-keskusten ja aluehallintovirastojen yhteisen strategian mukaisesti: ”Kestävää tulevaisuutta tekemässä – ihmisten ja alueiden parhaaksi”.


Julkaisun kirjoittajan profiilikuva.

Kirjoittaja Jaana Korhonen on Kainuun ELY-keskuksen Elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualueen johtaja. Hän toimii myös Kainuun ELY-keskuksen ylijohtajana vastuualuejohtajan tehtävän ohella.