Blogi

TE-TOIMISTON NUORTEN PALVELUT: 10+1 kysymystä ja vastausta

Onko tutkinto jäänyt suorittamatta tai opiskelupaikka saamatta? Etsitkö vielä omaa alaasi tai uusia työmahdollisuuksia? Kokosimme yhdessä Kainuun TE-toimiston kanssa 10+1 usein kysyttyä kysymystä nuorten palveluista – ja vastasimme niihin.

1) Milloin voin ilmoittautua asiakkaaksi TE-toimistoon?  

TE-toimistoon voi ilmoittautua asiakkaaksi, kun haet työtä tai kun tarvitset apua opiskelusuunnitelmiisi. Jos olet työtön, ilmoittaudu TE-toimistoon työnhakijaksi viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänäsi www.te-palvelut.fi -sivuilla Oma asiointi –verkkopalvelussa. Voit ilmoittautua työnhakijaksi, vaikka opintosi ovat vielä kesken ja etsit esim. opintojen oheen työtä. 

2) Haluaisin lähteä opiskelemaan, mutten tiedä mikä ala olisi minulle sopiva. Mikä avuksi? 

TE-toimisto tarjoaa uraohjausta joko puhelimitse tai kasvokkain toteutettuna palveluna. Ammatinvalinta- ja uraohjauksessa saat yksilöllistä, maksutonta ja luottamuksellista psykologipalvelua. Lähtökohtana ovat omat toiveesi, tavoitteesi, edellytyksesi ja eri työalojen tarjoamat mahdollisuudet. Psykologit auttavat löytämään ratkaisuja ammatinvalintaan, työhön tai koulutukseen liittyviin kysymyksiin.  

3) Minulla ei ole ammatillista tutkintoa suoritettuna. Olenko oikeutettu työttömyysetuuteen ollessani työnhakijana?

Saadaksesi työttömyysetuutta työttömänä ollessa sinun tulee täyttää koulutukseen hakuvelvoite hakemalla vähintään kahta opiskelupaikkaa.  Lisäksi Kela asettaa 5 kk odotusajan, joka täyttyy työnhakijana tai työssä ollessa, ennen kuin voi saada työttömyysetuutta.    

Mikäli osallistut TE-toimiston kautta työllistymistä edistävään palveluun esim. työkokeiluun, olet oikeutettu saamaan työttömyysetuuden kanssasi sovitun palvelun aikana.

4) Haluaisin saada työnhakuni tueksi yksilöllistä neuvoa ja tukea. Miten TE-palvelut voivat olla apuna jatkosuunnitelmieni pohtimisessa?

Voit jutella tilanteestasi ja toiveistasi TE-palvelujen asiantuntijan kanssa. Kanssasi laaditaan työllistymissuunnitelma, jossa sovitaan sinulle sopivista palveluista.  Keskustelut lähtevät juuri sinun toiveistasi ja ne ovat luottamuksellisia. Tapaaminen toteutuu kasvokkain, puhelimitse tai skype-yhteyksin.

5) En saanut opiskelupaikkaa, mitä teen?

Sinun kannattaa ehdottomasti ilmoittautua työnhakijaksi TE-toimistoon. Työn hakemisen lisäksi voit pohtia alavalintaasi ja keinoja, joka auttaisi opiskelupaikan saamiseen yhdessä TE-toimiston asiantuntijan tai ammatinvalintapsykologin kanssa. Voit saada koulutusneuvontaa myös puhelimitse.

6) Mikä työkokeilu oikein on?

Työkokeilu on TE-toimiston kanssa sovittu palvelu. Sen aikana on mahdollista tutustua eri ammatteihin, työympäristöihin ja testata soveltuvuutta eri alojen työtehtäviin. Työkokeilu voi kestää työkokeilijan tarpeesta riippuen 1 – 6 kk:n ajan. Työkokeilusta sovitaan työllistymissuunnitelmassa. Työkokeilusta tehdään kirjallinen sopimus työkokeilupaikan järjestäjän, työkokeilijan ja TE-toimiston välillä. Kyseessä ei ole työsuhde. Työkokeilun ajalta maksetaan työttömyysetuutta ja kulukorvausta.  

7) Kannattaako ylioppilaan tulla työnhakijaksi?

Kyllä kannattaa. TE-toimisto voi auttaa työn hakemisessa. Kela määrittää ylioppilaalle työmarkkinatuen odotusajan, mutta Kela voi maksaa työmarkkinatukea esimerkiksi työkokeilun tai uravalmennuksen aikana. TE-toimiston järjestämään työllistymistä edistävään palveluun osallistuva ylioppilas voi saada työmarkkinatuen täysimääräisenä eikä vanhempien tuloja oteta huomioon. Lisäksi palvelun ajalta maksetaan veroton kulukorvaus.

8) Valmistuin ammattiin, mutta se ei tunnukaan enää omalta jutulta. Voiko TE-toimisto auttaa?

Kyllä voi. TE-toimiston nuorten palvelujen asiantuntija auttaa uusien suunnitelmien tekemisessä, ohjaa ammatinvalinta- ja uraohjaukseen sekä työkokeiluun, joka on hyvä keino tutustua eri ammatteihin, ammattialoihin ja työtehtäviin.

9) Minusta tuntuu, että koko elämä on ihan solmussa enkä saa mitään aikaiseksi. Voiko TE-toimisto auttaa?

Kyllä voi. TE-toimiston nuorten palvelujen asiantuntijan kanssa selvitellään kokonaistilannetta ja mietitään asiakkaan kanssa yhdessä, mitkä palvelut ovat ajankohtaisia. Asiantuntija ohjaa eteenpäin ja tukee koko matkan ajan.  

10) Onko mahdollista tavata TE –toimiston työntekijää nuorten palvelupaikassa Ohjaamo Nupassa?

TE-toimiston asiantuntija on arkisin tavattavissa Ohjaamo Nupassa, osoitteessa Asemakatu 2, Kajaani.

10+1) Mikä ihmeen palkkatukikortti?

TE-toimisto voi antaa nuorelle työttömälle työnhakijalle palkkatukikortin edistämään omatoimista työnhakua. Palkkatukikortti tarkoittaa, että TE-toimisto on sitoutunut myöntämään palkkatukea työnantajalle nuoren palkkaamiseen. Työnantajan ja työsuhteen täytyy myös täyttää edellytykset. Tuki madaltaa työnantajan kynnystä palkata työhön nuori, jolla ei ole vielä aikaisempaa työkokemusta. Kysy TE-toimistosta, voitko sinä saada palkkatukikortin. 


”Ken kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa” – vai meneekö se sittenkään niin?

Ken kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa. Tuon vanhan suomalaisen sananlaskun lienemme jokainen kuulleet ja se vaikuttaa ajattelutapaamme edelleen. Mutta jos kanadalaissyntyistä ja sittemmin suomalaistunutta yrittäjää ja businessantropologi André Noël Chakeria on uskominen, siitä pitäisi päästä irti – ainakin jos haluamme menestyä.

”Ken kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa -lähestymistapa on passé! Suomalaiset haluavat pelata varman päälle sen sijaan, että ottaisivat riskejä. Joskus olisi hyvästä hyväksyä epäonnistuminenkin, yrityksen ja erehdyksen kautta tulee menestys”, painotti Chaker puheessaan reilulle satapäiselle yleisölle Kainuusta maailmalle –tapahtumassa Kajaanin ammattikorkeakoululla Kajaanissa 27.2.2019.  

Pitkään suomalaista työelämää seurannut kirjailija André Noël Chaker korosti riskinottamisen lisäksi myös yhteistyön ja verkostojen merkitystä mutta myös kilpailijoista erottumista.

”Kansainvälisessä kaupassa paljon tärkeämpää kuin olla täydellinen, on olla poikkeuksellinen. Erottuaksesi massasta sinun täytyy olla erilainen ja haluttu. Ja sama pätee ylipäätään menestykseen ja oman tien viitoittamiseen elämässä. Tärkeintä on löytää se oma juttu, jonka avulla erottua muista positiivisella tavalla”, totesi Chaker viitaten varsinkin yleisön nuoremman väen suuntaan.

André Noël Chaker

Team Finland in Kainuu –alueverkoston järjestämä tilaisuus tarjosi kansainvälistymisvaiheessa ponnisteleville yrittäjille ja yritysten ystäville myös muita rahanarvoisia vinkkejä. Oululainen AA-Ventures Oy:n Aki Aunola avasi tarinansa kansainvälistä kauppaa tekevänä perunakauppiaana. Punaiset hanskat ja neljä lammasta on äärimmäisen hauska mutta aito tarina siitä, miten kv-markkinoilla voi tulla helposti huijatuksi ja miten kulttuurintuntemuksella sekä kielitaidolla on tärkeä merkitys. Johtajuus on loppujen lopuksi yrityksessä kaiken a ja o ja nämä opit jäivät varmasti yleisölle hyvin mieleen. Oppinsa hän kiteytti kansainvälistyjän kymmenen kohdan muistilistaksi.

Paneelikeskustelussa pureuduttiin kansainvälistymisen suurimpiin esteisiin, joista esiin nousivat muun muassa myynti- ja markkinointiosaamisen puute sekä liian pienet resurssit. Myös segmentoinnin merkitystä korostettiin.

”Onneksi näiden haasteiden kanssa yrittäjän ei tarvitse olla yksin. Meillä on Team Finland –verkostossa valtavasti palveluja tarjolla, joilla omiin resursseihin saa vipuvoimaa”, painotti ulkoministeriön vientisuurlähettiläs Juha Markkanen.

Panelistit olivat kaikki yhtä mieltä siitä, että Kainuussa on paljon loistavia ideoita ja tuotteita, joilla olisi valtavasti potentiaalia ja kysyntää globaaleilla markkinoilla. Esiin nostettiin myös esimerkkejä, joissa kansainvälistymisessä on upeasti onnistuttu.

”Superpark, Symbicon, CSE Entertainment, Critical Force ja Vuokatti”, luettelivat panelistit muutamia yritysesimerkkejä mainitakseen.

Paneelikeskustelussa (vas.) Olli Kokkonen, Kainuun OP, Juha Markkanen, UM, Kari Komulainen, Business Finland ja Elina Tervonen, Vumos Oy.

Iltapäivän viimeinen puolitoistatuntinen oli omistettu verkostoitumiselle ja Team Finland in Kainuu –verkoston palveluihin tutustumiselle. Lyhyissä tietoiskuissa vierailijat saivat myös katsauksen Kiinan markkinoihin ja sen sisältämiin mahdollisuuksiin, ulkoministeriön tarjoamiin palveluihin sekä pohjoismaisen ympäristörahasto NEFCOn rahoitusinstrumentteihin.

  • Päivän aineistot ovat ladattavissa tästä linkistä.

TEAM FINLAND IN KAINUU

Julkisrahoitteisilta toimijoilta löytyy yrityksen kansainvälistymispolun viitoittamiseen monenlaista tukea. Tähän haasteeseen vastaa Team Finland –verkosto sekä maakuntien Team Finland tiimit. Tehtävämme on edistää yritysten kasvua ja kansainvälistymistä sekä toimia linkkinä eri toimijoiden ja palvelujen välillä, jotta apu näyttäytyisi yrityksen näkökulmasta mahdollisimman saumattomana kokonaisuutena.

Tavoitteenamme on, että yrityksen ei tarvitse tuntea eri organisaatioiden palvelutarjontaa saadakseen tilanteeseensa parhaiten soveltuvaa rahoitusta ja asiantuntijapalvelua. Kun pallo on heitetty TF-verkostolle, sitä syötellään eteenpäin, tulipa ensimmäinen syöttö mistä suunnasta tahansa tai kenelle verkoston toimijalle hyvänsä.

Palveluiden tunnettuutta lisäämme tekemällä yhteistyötä elinkeinoelämän, järjestöjen, kuntien, oppilaitosten ja kehitysyhtiöiden kanssa. Järjestämme myös erilaisia kasvuun ja kansainvälistymiseen liittyviä infotilaisuuksia ja yritysten verkostoitumistapahtumia.
Ota rohkeasti yhteyttä niin kerromme lisää!

Lisätietoja: Team Finland

undefined

Kirjoittaja Mari Möttönen työskentelee Team Finland Kasvu ja kansainvälistymiskoordinaattorina Kainuun ELY-keskuksessa.

Digitalisaatio maatilan arjessa

Digitalisaatio, automatikkaa ja robotiikka ovat tämän päivän teemoja. Niiden avulla etsitään yritykseen lisää tuottavuutta ja kannattavuutta. Koneille annetaan ne työt, joissa ne ovat hyviä ja ihmiset itse keskittyvät sellaisiin työtehtäviin, joihin aidosti tarvitaan ihmisen omaa työpanosta.

Miltä kuulostavat maatalous ja digitalisaatio? Ovatko nämä kaksi sanaa keskenään poissulkevia? Onko maataloudessa sellaisia työtehtäviä, jotka voi antaa koneiden hoidettavaksi ja maatilayrittäjä itse voisi keskittyä työtehtäviin, joissa tarvitaan ihmisen suunnittelu-, organisointi-, johtamis- ja ongelmanratkaisukykyä? Näitä töitä ovat esimerkiksi eläinten seuranta ja sitä kautta saatujen tulosten perusteella eläinten hyvinvoinnin parantamiseen liittyvien päätösten tekeminen. Digitalisaatio keventää huomattavasti maatilayrittäjän työtä.

Kesällä 2018 blogikirjoituksessani Helppoa kuin heinänteko – vai onko sittenkään muistelin, millaista heinänteko oli 30-40 vuotta sitten 80-luvulla. Heinä seivästettiin ja lanta talikoitiin käsin, lehmät lypsettiin kannukoneella. Kannukoneen maitotonkka oli raskas kantaa ja kaataa maito siivilän läpi maitotankkiin. Matalassa, ahtaassa, kosteassa ja hämärässä parsinavetassa oli 10 lehmää pienissä ja lyhyissä parsissa riimuihin kytkettyinä. Nykyään tällainen 10 lehmän maatila ei enää elättäisi viljelijäperhettä.

Nykyajan navetat ovat isoja ja niissä voi olla lehmiä 50-200 lehmää. On ollut välttämätöntä, että raskaita työvaiheita on annettu koneiden tehtäväksi. Navetassa voi olla esimerkiksi automaattisesti toimiva lypsyrobotti, lannanpoistolaite, eläinten ruokintajärjestelmä, rehunsiirtäjä, ilmanvaihtotekniikkaa ja valonsäätöjärjestelmä. Ison lehmämäärän lantaa ei voi enää kuvitellakaan talikoivansa käsin. Ilman koneapua rehun jakaminen eläimille olisi raskasta. Kun näitä työvaiheita on annettu koneiden tehtäväksi, maatilayrittäjä voi itse keskittyä työtehtäviin, joihin aidosti tarvitaan ihmisen omaa työpanosta.

Lypsyrobotti arjen helpottajana

Lehmät hakeutuvat lypsyrobotille omatoimisesti, kun tuntevat siihen tarvetta. Jokaisella lehmällä on kaulapannassa tai korvamerkissä oma tunnistus. Lypsyrobotti, kaulapanta ja korvamerkki ovat yhteydessä tietokoneeseen, jota maatilayrittäjä käyttää. Kun lehmä tulee robotille lypsettäväksi, robotti tunnistaa sen tunnisteen avulla. Tietokoneelle asetetut lypsyasetukset määrittävät lehmien lypsyluvan ja päättävät, että otetaanko lehmä sillä kertaa lypsettäväksi vai ohjataanko se lypsyjärjestelmän ohi. Joskus lehmä voi haluta tulla robotille vain väkirehuannoksen toivossa ilman lypsytarvetta. Lypsylupa perustuu lehmän odotettuun maitomäärään sekä asetettuihin vuorokauden minimi ja maksimi lypsykertoihin.

Lypsyrobotti suorittaa lypsyn automaattisesti. Video: Sakari Alasuutari, Viikin navetta.

Ennen lypsyä robotti puhdistaa utareen harjoilla tai pesukupilla. Puhdistaminen myös stimuloi utaretta. Lypsyrobotti lehmäkohtaisesti mittaa maidon määrää ja valvoo laatua (sähkönjohtavuutta, väriä, rasvapitoisuutta, valkuaispitoisuutta ja soluja). Utaretulehduksessa maidon sähköjohtavuus ja solupitoisuus kasvavat. Jos robotti havaitsee poikkeaman maidon laadussa, se voi lypsää maidon erilliseen astiaan. Robotissa on siis pieni laboratorio. Tällä tavalla varmistetaan laadukkaan maidon tuottaminen.

Lypsyn aikana lehmät saavat väkirehua. Väkirehun määrä perustuu joko maatilayrittäjän määräämään vakioannokseen tai maitotuotoksen mukaiseen ennalta optimoituun ravintotarpeeseen. Lypsyrobotin kanssa samaan tietokoneella ohjattuun järjestelmään on mahdollista lisätä myös navetan sisällä olevat väkirehukioskit, jolloin koko väkirehuruokinta on samassa tuotannonhallintaohjelmassa.

Tunnisteiden kautta eläimestä kerätään koko ajan useita erilaisia tietoja. Tietoja tallentuu eläimen painosta, aktiivisuudesta sekä märehtimisestä. Tiedot kerätään raporteille ja niitä on maatilayrittäjän mahdollista tarkastella yksilö-, ryhmä- ja laumatasolla. Raporttien seurannalla ja tulkinnalla ollaan entistä paremmin selvillä karjan tämän hetkisestä tilanteesta ja hyvinvoinnista. Tietoa saadaan muun muassa lehmän kiimaan tulosta ja mahdollisista sairauksista ennen kuin näkyviä oireita on edes havaittavissa. Märehtimisen analysoinnin kautta voidaan tutkia jopa pötsin mikrobielämää. Raportit ovat tukena mahdollisten ongelmien löytämisessä ja ratkaisussa. Kun eläin voi hyvin, se myös tuottaa hyvin. Robotin automaattisesti keräämät tiedot antavat työkaluja tilan toiminnan tehostamiseen.

Lypsyrobotin myötä eläinten tarkkailun ja seurannan merkitys korostuu. Sitä tehdään päivittäin muun muassa makuuparsien puhdistuksen yhteydessä. Robotti kerää runsaasti tietoa eläimistä, mutta maatilayrittäjä tekee lopulliset päätökset. Robottilypsy keventää huomattavasti maatilayrittäjän työtä verrattuna terveydellisesti raskaaseen, hankalassa asennossa suoritettavaan ja yksitoikkoisia liikeratoja vaativaan entisaikaiseen parsilypsyyn.

Parhaimmillaan digitalisaatio on maatilan arkea helpottavaa ja maatalous on ollut siinä kehityksessä vahvasti mukana. Ensimmäinen lypsyrobotti on otettu käyttöön vuonna 2000. Maataloudessa on otettu käyttöön muitakin digitaalisia ratkaisuja kuten taloudenhallintaan, viljelyn suunnitteluun, eläinten rekisteröintiin sekä ruokinnan suunnitteluun liittyviä ratkaisuja. Lisäksi useat viljelyssä käytettävät koneet hyödyntävät digitaalisia ratkaisuja.

Traktorin munana tunnetut rehupaalitkin ovat saaneet digitaalisen tunnisteen. Uutena innovaationa on tullut Digipaali, joka sisältää tietoa rehun kuiva-ainepitoisuudesta, sulavuudesta, kosteudesta sekä tiedon, mistä rehu on korjattu. Näitä tietoja voi käyttää apuna eläinten ruokinnan suunnittelussa.

Verkostot

Tänä päivänä useat maatilayrittäjät ovat aktiivisia myös sosiaalisessa mediassa. Monet kainuulaiset maatilayrittäjät ovat mukana esimerkiksi facebook-ryhmissä. Tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi robotti-, vasikka- ja emäntäryhmät, joissa ammatillista kokemusta ja osaamista voi jakaa kollegojen kesken. Joillakin tiloilla on myös omia nettisivuja ja Instagram-tilejä.

Maatalous maaseutumaiseman ylläpitäjänä

Lehmät laitumella elävöittävät maaseutumaisemaa. Kuva: ©maaseutuverkosto.

Maatalous pitää yllä elävää ja hoidettua maaseutumaisemaa, josta myös matkailu ja suuri yleisö saa nauttia. Digitalisaatio varmistaa osaltaan laadukkaan suomalaisen ruuantuotannon ja auttaa maatilayrittäjää jaksamaan sekä saamaan elantonsa elinkeinosta.

Maatalouden rahoituksesta ja neuvonnasta tukea yrittämiseen

Kirjoittaja Eeva Heikkinen toimii Kainuun ELY-keskuksessa maatalouden yritysasiantuntijana.