Blogi

Digihintalappuja ja tarkkaa sisätilapaikannusta – tähtäimessä kasvu kansainvälisille markkinoille

Ohjelmistoyhtiön Iiwarin tarina juontaa juurensa noin kymmenen vuoden taakse. Naapurukset Ville Kolehmainen ja Jukka Kämäräinen tekivät tuttavuutta Kämäräisen omakotitalon rakennustyömaalla.

Jukan tausta tutkimus- ja tuotekehityksessä sekä erityisesti paikannusteknologiahankkeissa herätti Ville Kolehmaisen kiinnostuksen. Villen yrityksellä Spottiolla (Spottio Indoor Solution Oy) oli tarve ostoskärryjen paikantamiseen liittyvälle teknologialle.

Ajatus jäi hautumaan ja vuosien varrella sisätilapaikannuksen kehittämistä jatkettiin kunnes Spottio osti projektin Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:lta. Tässä yhteydessä keskusteltiin myös yhteisestä yrityksestä. Iiwari Tracking Solutions Oy perustettiin 2018, jonka toimitusjohtajana aloitti Ville Kolehmainen ja yrityksen teknologiajohtajana Jukka Kämäräinen.

Jukka Kämäräinen ja Ville Kolehmainen kertovat yrityksensä tuotekehityksestä ja kansainvälistymissuunnitelmista.
Jukka Kämäräisellä (vas.) ja Ville Kolehmaisella on selkeät tavoitteet kohti kansainvälisiä markkinoita. Yrityksen kehittämä sisätilapaikannusteknologia on herättänyt laajalti kiinnostusta eri toimialoilla.

Ensimmäisenä tuotteena Iiwari on kehittänyt erityiseen tarkkuuteen perustuvaa sisätilapaikannusteknologiaa. Kehitystyö on jatkunut paikannettavan digitaalisen hintalapun parissa. Kilpailijoitakin löytyy, mutta ei vastaavalla teknologialla kehitettyä järjestelmää, jollaista kainuulainen yritys tarjoaa.

Iiwari Tracking Solutions Oy:n kehittämien digihintalappujen erikoisuus on niiden tarkka paikannettavuus myymälätiloissa sekä kalusteissa kuten hyllyissä ja jopa ovellisissa kylmäkaapeissa ja pakastealtaissa. Sisätilapaikannusta on pilotoitu paikallisessa marketissa Vuokatissa sekä vähittäiskaupan ketjuun kuuluvassa liikkeessä Etelä-Suomessa kumppaniyrityksen kanssa.

Kauppiaalle digitaaliset hintalaput hyllynreunassa vapauttavat aikaa asiakastyöhön. Kassajärjestelmään päivitetty hinta siirtyy suoraan hyllyn reunassa olevaan elektroniseen hintalappuun jättäen välistä pois monta käsin tehtävää ja aikaa vievää työvaihetta.

Paikannusteknologiaa hyödyntämällä ostoskärryssä olevaan tablettinäyttöön voidaan tuottaa tietoa tuotteista, kuten tarjouksista, asiakkaan liikkuessa hyllyjen välissä eri tuoteryhmien kohdalla. Ostoksia tehdessä asiakas puolestaan voi hakutoiminnolla tarkistaa etsimänsä tuotteen sijainnin ja navigoida oikealle hyllylle paikannustietojen perusteella. Tuotteiden hintoja viivakoodista skannaamalla välittyy reaaliaikainen tieto ostosten kokonaissummasta kärryn näytölle.

Ostoskärryyn kiinnitetty elektroninen hintanäyttö näyttää tuotteen hinnan ja sijainnin.
Paikannustietojen perusteella ostoskärryn näytöllä voidaan näyttää tarjouksessa olevia tuotteita. Asiakas voi myös hakea etsimäänsä tuotetta, jolloin näyttö kertoo tuotteen tarkan sijainnin myymälässä.

Digitaalista hintalappua kehittäessään, Iiwarin sisäpaikannusteknologialle heräsi kiinnostusta ja kysyntää myös muilta toimialoilta. Paikantamisessa käytettävä tagi eli tunniste voidaan kiinnittää melkein mihin tahansa, kuten henkilön varusteisiin tai laitteisiin. Sijaintitietojen tarkkuus on erityisen tärkeää silloin kun sitä tarvitaan turvallisuuden kannalta kriittisissä toiminnoissa. Pilottipyyntöjä on tullut muun muassa kaivosteollisuudesta, vartiointiliikkeistä, vanhusten hoidosta ja päiväkodeista.  

Rahoitusta tuotteen kehittämiseen ja kansainvälistymiseen

Pienelle kainuulaiselle start-up yritykselle jalansijan saaminen kansainvälisillä markkinoilla voi olla vaikeaa. Jos kiikarissa on isommat markkinat kuten Iiwarilla, ulkomaisten kumppaneiden kanssa solmitut kontaktit ovat erityisen tärkeitä. Kotimaan markkinat toimivat hyvänä ponnahduslautana sekä referenssinä sijoittajille kun lähdetään tavoittelemaan kasvua ulkomailta.

Videolla Iiwari Tracking Solution Oy:n Ville Kolehmainen ja Jukka Kämäräinen kertovat yrityksen synnystä sekä tuotekehityksen vaiheista rahoituksen hankkimiseen.

Jo yrityksen alkuvaiheissa Iiwari löysi merkittävän pääomasijoittajan Kaliforniasta USA:sta. Verkostoituminen kansainvälisten sijoittajien kanssa toi mukanaan kokeneita neuvonantajia ja mentoreita. Piilaakson alue Yhdysvalloissa on tunnettu lukuisista start-up yrityksistään, joukossa useita globaaleja teknologiajättejä. Alueella on paljon pääomaa, mutta kilpailu on kovaa. Menestyäkseen, tuotteen ja liikeidean on oltava kunnossa sekä yrityksen tavoitteet kristallinkirkkaat.

– Iiwarin tarina puhuttelee sijoittajia maailmanlaajuisesti ja siemenrahoituksen saaminen ulkomailta vauhditti merkittävästi liiketoiminnassa etenemistä, kertoo Ville Kolehmainen, joka on vastannut yrityksen rahoituksen hankinnasta.

Ensimmäisen siemenrahoituskierroksen jälkeen Iiwari Tracking Solutions Oy haki Business Finlandilta Tempo-rahoitusta, joka on tarkoitettu kansainväliseen kasvuun tähtääville suomalaisille start-up ja pk-yrityksille. ELY-keskus puolestaan on tukenut tuotekehitykseen ja kansainvälistymiseen tarkoitetulla yrityksen kehittämisavustuksella. Rahoitusinstrumenteista myös Finnveralta on mahdollista hakea käyttöpääomalainaa, jolla paikataan yrityksen käyttöpääoman tarvetta ELY-keskuksen tai Business Finlandin myönteisen avustuspäätöksen ja avustuksen maksatuksen välisenä aikana.

– Julkisen rahoituksen merkitys on ollut suuri, koska se on antanut mahdollisuuden jatkaa tuotteen kehittämistä nopeammin ja palkkaamaan lisäresursseja. Käyttämämme teknologia on tunnettu, josta johtuen uusia tuotteita on varmasti tulossa markkinoille. ELY-keskuksen rahoituksena Iiwarille myönnettiin 50 % tuotekehitystuki, joka meillä konkreettisesti tarkoittaa noin kolmea henkilötyövuotta, Kolehmainen jatkaa.

Tulevaisuus näyttää, miten digitaaliset hintalaput ja sisäpaikannusratkaisut lyövät läpi markkinoilla. Iiwarin kehitysvauhti on kuitenkin ollut huikaiseva ja kysyntää on ollut enemmän, mitä yrittäjät alussa osasivat ennakoida. Sisäpaikannusteknologian kautta avautuvat myös laajemmat markkinat ja yhteistyökuviot eri toimialoilla, myös ulkomailla.

Kainuun ELY-keskuksen rahoituskatsaus syyskuu – joulukuu 2019


Kirjoittajan profiilikuva.
Anne Keronen on viestintäasiantuntija Kainuun ELY-keskuksessa. Kirjoittaja kannattaa notkeita digiloikkia.

Kainuun katolla

Sky Cabin mökkejä Ukkohallassa. Kainuun ELY-keskuksen ja Kainuun Leader -ryhmien yhteisessä tiedotuslehti Vekkarissa esitellään maaseudun kehittämisohjelmassa rahoitettuja hankkeita.
Lasikattoisia Sky Cabin -mökkejä Ukkohallassa. Kuva: Ukkohalla

Kainuun matkailukeskuksiin halutaan lisää kansainvälisiä matkailijoita. Ukkohallassa on toteutettu vetovoimaa parantava majoitushanke ELY-keskuksen maaseuturahaston investointituella.

Pienen Tuomivaaran pohjoiselle laelle Ukkohallaan on tammikuussa 2019 noussut kymmenen mökkiä, joiden ylle avautuu Kainuun taivas. Mökkikonseptilla tuodaan maisema ja revontulet lähemmäs matkailijaa. Samalla halutaan lisätä matkailukeskuksen vetovoimaa erityisesti kansainvälisten matkailijoiden keskuudessa.

Lasikattoisten Sky Cabin -mökkien idea on syntynyt Lapin matkailubuumin myötä. Ukkohallassa ryhdyttiin tutkimaan missä näköalahuoneistot voisivat menestyä, ja Hyrynsalmen kunnalta löytyikin mökeille sopiva paikka Ukkohallan laskettelurinteiden tuntumasta.

Lasikattoinen Sky Cabin mökki. Kainuun ELY-keskuksen ja Kainuun Leader -ryhmien yhteisessä tiedotuslehti Vekkarissa esitellään maaseudun kehittämisohjelmassa rahoitettuja hankkeita.
Lasikattoinen Sky Cabin mökki

– Sijainti mahdollistaa aidon luontoelämyksen, koska Vorlokin luonnonpuisto ja Kainuun vanhimmat aarniometsät ovat vieressä. Metsän ja luonnon virkistävä voima on varmasti kiistaton, ja se tulee lisääntymään osana matkailua, kertoo Ukkohallan matkailukeskuksen toimitusjohtaja Kimmo Kyhälä. Mökit sijaitsevat myös riittävän lähellä matkailukeskusta ja sen palveluita. Tasokkaasti varustelluissa mökeissä on käynyt tutustumismatkailijoita ja matkanjärjestäjiä viidestä eri maasta, ja palaute on Kyhälän mukaan ollut erinomaista.

– Kävijöiden mielestä maisemat ovat komeita ja mökit ovat majoituspaikkoina toimivia.

Matkailubuumi vasta tulossa

Vuosien mittaan Ukkohallan matkailukeskuksen liikevaihto on kehittynyt myönteisesti. Viimeisen kymmenen vuoden aikana myös majoituspaikkojen määrä on tuplaantunut. Tulevaisuuden näkymät ovat Kyhälän mukaan hyvät.

– En ole nähnyt yhtään ennustetta siitä, etteikö vapaa-aika ja matkailu olisi lisääntymässä. Suomessa ei vielä ole ollut nähtävillä kansainvälistä matkailubuumia, se on vasta tulossa. Meidän pitää pystyä vastaamaan kysyntään ja kehittää sellaiset palvelut, että löydämme oikeat asiakasryhmät, tietää Kyhälä. Ukkohallassa ryhdyttiin investoimaan majoitusmalliin, joka toimisi samalla matkailijoiden houkuttimena.

– Meillä on realistisena tavoitteena tuplata ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset.

– Ilman investointitukea tämä mökkihanke olisi kuitenkin ollut hankala toteuttaa, tai se olisi tehty huomattavasti pienemmässä mittakaavassa. Matkailukeskuksen alueelta löytyy myös 12 samanaikaisen käyttäjän Wakeboard -rata sekä matkailualueen kahteen osaan jakavan Syväjärven halkaiseva kävelysilta, joka parantaa matkailukeskuksen saavutettavuutta. Molemmat on toteutettu Kainuun ELY-keskuksen myöntämällä hanketuella jo aiemmin.

Kysyntää elämyksille

Ukkohallan Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Kyhälä istumassa nojatuolissa uudessa Sky Cabin mökissä. Kainuun ELY-keskuksen ja Kainuun Leader -ryhmien yhteisessä tiedotuslehti Vekkarissa esitellään maaseudun kehittämisohjelmassa rahoitettuja hankkeita.
Ukkohalla Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Kyhälä toivoo ulkomaisten matkailijoiden määrän tuplaantuvan.

Kyhälän mukaan Kainuun matkailun kasvu tulee kahta kautta. Ensimmäinen on kansainvälisyys, ja toinen on hyvinvointi- ja elämysmatkailu. Jälkimmäinen koskettaa yhtälailla meitä suomalaisia.

– Pelkkä hiihtokeskus ei enää riitä matkailijoille, vaan pitää olla hyvinvointia, elämyksiä ja tapahtumia. Toki laskettelu on tärkeä osa suomalaista matkailua, mutta yhtä tärkeää on, että ihmiset tulevat hakemaan muutakin. Majoitusinvestointeja on nyt tehty kohtuullisesti ja seuraavaksi Ukkohallassa aiotaan keskittyä ohjelmapalveluihin ja niiden kehittämiseen.

– Kävijät ovat antaneet valtavan hyvää palautetta esimerkiksi läheiseltä porotilalta. Me suomalaisetkin olemme jo pikkuisen erkaantuneet maaseudusta, joten elävien porojen näkeminen voi olla mielenkiintoinen ja aidosti hieno kokemus myös suomalaisille, ja näin yksinkertaista asiaa emme ole ehkä osanneet vielä tuotteistaa. Kyhälän mielestä haasteena on saada ympärivuotinen, kansainvälinen luonto- ja elämysmatkailu käyntiin.

– Meillä on vireillä luonto- ja elämysmatkailun kehittämishanke. Monet Kainuun matkailukeskuksista markkinoivat itseään samoilla argumenteilla ja vahvuuksilla. Ukkohallaan on jo löytynyt se oma juttu jolla erottaudumme eduksemme, ja se on tämän matkailukeskuksen kylämäisyys kaikkine aktiviteetteineen.

– Jos kansainvälinen asiakas löytää Lapin niin se löytää Kainuunkin, ja jos se löytää Vuokatin niin se löytää myös Ukkohallan, Kyhälä kiteyttää.


Vekkari-lehden kansikuva. Lasikattoinen Sky Cabin mökki. Kainuun ELY-keskusen ja Kainuun Leader -ryhmien yhteisessä tiedotuslehti Vekkarissa esitellään maaseudun kehittämisohjelmassa rahoitettuja hankkeita.

Kirjoitus on julkaistu Vekkari-lehdessä syksyllä 2019, joka on Kainuun ELY-keskuksen ja Elävä Kainuu Leader ja Oulujärvi Leader -ryhmien tiedotuslehti.

Lehti sisältää käytännön esimerkkejä rahoitetuista hankkeista.

Lehden voi lukea kokonaan sähköisessä muodossa: Vekkari 2019 – Rohkeutta yrittää

Patoturvallisuutta Venäjällä

Suomen ja Venäjän patoturvallisuusasioista vastaavia asiantuntijoita kokoontui Moskovassa marraskuun lopulla. Kokouksen koollekutsujana oli Venäjän teknillinen valvontavirasto, joka vastaa patoturvallisuuden lisäksi muun muassa teollisuuslaitosten valvonnasta, rakennusvalvonnasta, hiiliteollisuuden valvonnasta sekä ydinvoimaloiden valvonnasta ja säteilyturvallisuudesta.

Suomesta kokoukseen osallistui edustajia maa- ja metsätalousministeriöstä, Kainuun ELY-keskuksesta sekä yksi edustaja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta. Tapaaminen oli jatkoa Helsingissä vuosi sitten tammikuussa 2019 pidetylle kokoukselle.

Venäjän ja Suomen patoturvallisuusasiantuntijat ryhmäkuvassa.
Suomen ja Venäjän patoturvallisuusasiantuntijat kokoontuivat Moskovassa marraskuussa 2019.

Vierailun aikana venäläiset kertoivat muun muassa Sayona-Shushenskin voimalaitoksella elokuussa 2009 tapahtuneesta onnettomuudesta sekä onnettomuuden vaikutuksista patoturvallisuuden kehittymiseen. Venäjällä Sayano-Shushenskin voimalaitos on Venäjän suurin voimalaitos, jonka teho on 6 400 MW. Voimalaitoksen pato on 242 metriä korkea ja voimalaitoksessa on 10 turbiinia. Kymmenen vuotta sitten elokuussa tapahtuneessa onnettomuudessa turbiinille vettä tuova putki halkesi ja kolme turbiinia tuhoutui kokonaan. Onnettomuus vaati myös useita kymmeniä kuolonuhreja. Voimalaitoksen korjaustyöt kestivät yli viisi vuotta.

Kyseisen onnettomuuden jälkeen Venäjällä on kiinnitetty paljon huomiota patoturvallisuuteen. Lainsäädännöllisiä ohjeita on tullut enemmän ja todennäköisesti lisää on tulossa. Tämä oli merkittävä syy myös marraskuussa järjestettyyn kokoukseen. Suomessa patoturvallisuuslainsäädäntö uudistettiin 2009. Venäjän teknillinen valvontavirasto on pyrkinyt kehittämään hydraulisten rakenteiden turvallisuutta. Suomalaisten esitykset patojen monitoroinneista ja patojen luokittelusta vahingonvaaran mukaan synnyttivät mielenkiintoisia keskusteluja. Venäjällä patojen peruskorjauksen tarve on melkoisen suuri. Valvontaa varten on kuitenkin rakennettu tietojärjestelmä, joka helpottaa korjaustoimia huomattavasti.

Kokoustamisen välillä pääsimme tutustumaan yhteen venäläiseen voimalaitokseen. Zagorkajan voimalaitos on pumppuvoimalaitos, jolla taataan merkittävä määrä säätövoimaa venäläisten käyttöön. Laitoksen teho on käynnissä olevan laajennuksen jälkeen 2000 MW. Päivisin, jolloin energian tarve on suuri, vesi virtaa alas ja syntyy energiaa. Yöllä, kun energian tarve on pieni, vettä pumpataan takaisin yläaltaaseen, jolloin puolestaan energiaa kuluu. Vastaavanlaisia laitoksia on muuallakin käytössä, mutta ei Suomessa. Laitoksella oli huomattavan tiukka vartiointi, jotta ulkopuoliset eivät pääse alueelle.

Suomen ja Venäjän välinen yhteistyö patoturvallisuusasioissa jatkuu edelleen. Esitysten ohella käydyissä keskusteluissa oli mielenkiintoista huomata, kuinka käytännöt eroavat maiden välillä. Nämä ovat tärkeitä havaintoja kun patoturvallisuuteen liittyviä asioita kehitetään jatkossa edelleen eteenpäin.


Kirjoittajan profiilikuva.

Kirjoittaja Eija Isomäki toimii patoturvallisuuden asiantuntijana Kainuun ELY-keskuksessa.