Blogi

Viisi päivää Kiinassa

Kiinaan suunnatun patoturvallisuuden demonstraatioprojektinkokous ja tekniset ekskursiot järjestettiin 24.-28. huhtikuuta Nanjingissa, Kiinassa. Tilaisuuteen osallistui itseni lisäksi professori Petteri Alho Turun yliopistosta sekä vesitalousasiantuntija Tomi Mäki Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Tomi on ollut mukana myös tämän blogitekstin valmistelussa.  

Kävimme tutustumassa kahdella pienellä padolla Nanjingin alueella. Pienet padot kuuluvat provinssien hoidettaviin kohteisiin. Isäntämme ja projektikumppanimme Dam Safety Management Center vastaa isojen patojen patoturvallisuudesta. He eivät olleet koskaan aiemmin käyneet näillä padoilla, jotka sijaitsevat noin tunnin ajomatkan päässä heidän toimipisteestään Nanjingissa. Padot oli rakennettu ensisijaisesti kasteluvedentuotantoa varten.

Linying-pato on rakennettu 1969. Se on 31 metriä pitkä ja 5,4 metriä korkea. Pato on peruskorjattu toukokuussa 2008. Pato on luokassa 2. Hongshan-pato on rakennettu 1966 ja peruskorjattu kesäkuussa 2008. Pato on 54 metriä pitkä ja 12,5 metriä korkea. Padot olivat ulkoisesti siistissä kunnossa. Varoituskyltit ovat hyvin esillä ja esimerkiksi kuivatusjärjestelmä vaikutti tehokkaalta. Padoilla oli ns. patovahdit, jotka asuvat padon vieressä olevassa rakennuksessa.

Suomalaisten patoturvallisuuden asiantuntijoiden kokousmatka Nanjingissa, Kiinassa. Kuvassa kokousväki tutustumassa Hongshan padolla.
Tutustumiskäynti Hongshan padolla.

Kävimme katsomassa myös vähän isompaa Daquan-patoa, jossa termiitit aiheuttavat ongelmia. Tällaisia patoja on provinssin alueella useampia. Padolle oli tehty peruskunnostus termiittien takia. Kiinalaisille tyypilliseen tapaan termiittien toimintaa padoilla oli samalla tutkittu ja aiheesta oli koottu kattava näyttely. Näyttelyssä kerrottiin termiiteistä ja niiden toiminnasta. Patorakenteesta nostettu termiittipesä oli asetettu lasivitriiniin nähtäväksi.

Daqua-padosta kaivettu termiittien pesä, joka on laitettu lasivitriiniin nähtäville.
Daquan-padosta löytynyt termiittipesä.
Daquan-padon yhteyteen on rakennettu termiittinäyttely, jossa on esillä muun muassa eri kehittymisvaiheissa olevia termiittejä.
Näyttelyssä oli esillä muun muassa eri kehittymisvaiheissa olevia termiittejä.

Matkamme jatkui Luoyangiin tutustumaan Keltaisessajoessa sijaitsevaan Xiaolangdin patoon. Padon rakennustyöt aloitettiin 1993 ja pato valmistui 2000. Pato on 154 metriä korkea ja 1 307 metriä leveä. Padolla on useita käyttötarkoituksia: tulvasuojelu, jäidenhallinta, ruoppaus, teollisuuden ja kunnallinen vesihuolto sekä vesivoimantuotanto. Rakennustyöhön osallistui lukuisia asiantuntijoita useista eri maista. Esimerkiksi padon käyttö sedimenttien hallintaan oli varsin mielenkiintoinen. Noin 10 päivän ajan kesäkuussa padon pohjaluukut avataan, jolloin sedimentit päästetään liikkeelle joen pohjasta padon edestä. Koska vesien määrä on tällöin suuri, pohjasta tullut sameus laimenee merkittävästi ja voimakkaasta virtauksesta johtuen se ei kerry joen alaosille vaan päätyy pitkälle mereen.

Xiaolangdin pato Keltaisessajoessa, Kiinassa.
Xiaolangdin pato Keltaisessajoessa.
Patonäyttely kertoo Xiaolangdin padon rakentamisen vaiheista.
Patonäyttely kertoo Xiaolangdin padon rakentamisen vaiheista.

Xiaolangdin padolla järjestetyssä kokouksessa keskustelimme padolla esiintyvistä ongelmista, joita löytyy myös Suomen padoilla. Sedimentaatio-ongelman lisäksi keskustelimme myös jäästä ja hyyteestä. Xiaolangdin padolla tämä ongelma on jokavuotinen ja jatkuu läpi talven, koska Keltaiseenjokeen ei muodostu suojaavaa jääkantta kuten Suomessa. Juoksutuksen avulla hyydepatoja ja -tulvia pyritään estämään. Professori Alho kertoi Suomessa käynnissä olevasta tutkimuksesta, jossa hyytöongelmaa pyritään torjumaan joen pohjaan rakennettujen blokkien avulla. Hyyde siis pysähtyy blokkeihin ja sulaa. Projekti tuntui kiinnostavan kiinalaisia. Keskustelimme myös pitkään padon instrumentoinnista. Xiaolangdin patoon on asennettu 1300 instrumenttia rakennusvaiheessa ja pato on näin melkoisen hyvässä tarkkailussa. Totesimme yhteiseksi ongelmaksi sen, että vanhoihin patoihin tarkkailulaitteiden asentamisessa on omat haasteensa, koska patorakennetta ei saa vahingoittaa asentamisen yhteydessä.

Professori Petteri Alho esittelee Turun yliopiston hydrologian tutkimuksia kokousväelle.
Professori Petteri Alho esittelee Turun yliopiston hydrologian tutkimuksia.

Vierailun päätöskokouksessa löysimme paljon yhtenevyyksiä ja toki myös loogisia eroja Suomen ja Kiinan padoista ja käytännöistä. Suomalaisia yrityksiä on jo Kiinassa toimimassa patoturvallisuusasioiden parissa ja tilaa on varmasti niin uusille yrityksille kuin vanhoille toimijoille jatkossakin. Suomessa ja Kiinassa patojen rakennuskanta on osittain jo ikääntynyttä, joten kunnostustöille ja korjauksille on tarvetta. Patojen tutkimustekniikat ja monitorointimahdollisuudet ovat myös kehittyneet ja tarvetta näiden ajantasaistamiselle löytynee. Projektin päätösraportti muotoillaan yhteistyössä toukokuun (2019) aikana ja esitellään Kiinan ja Suomen ministeriöiden yhteistyöohjausryhmän kokouksessa.

Lisää tietoa projektista löytyy linkistä:
Dam Safety technology project in co-operation with Chinese

Kuvassa Eija Isomäki, patoturvallisuuden asiantuntija Kainuun ELY-keskuksesta.

Kirjoittaja Eija Isomäki toimii patoturvallisuuden asiantuntijana Kainuun ELY-keskuksessa.

Kainutlaatuinen ELINIKÄISEN OHJAUKSEN strategia 2017-2020

Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan toimia, jotka auttavat ja kannustavat kansalaisia eri elämänvaiheissa:

1. tunnistamaan kykynsä, osaamisensa ja kiinnostuksensa,
2. tekemään tarkoituksenmukaisia koulutuksellisia ja työuraan liittyviä päätöksiä ja
3. hallitsemaan yksilöllisiä polkujaan opiskelussa, työssä ja muussa toiminnassa.

Kainuulaisten ohjaustoimijoiden yhteisellä Kainuun elinikäisen ohjauksen strategialla (ELO-strategia) halutaan edistää ja tiivistää alueella tehtävän ohjauksen verkostomaista toimintaa. Strategian perustana ovat alueen keskeisten ohjausta tekevien organisaatioiden strategiat sekä Kainuu-ohjelma.

ELO-strategian keskeisiksi teemoiksi on nostettu asiakaslähtöisyys, maakunnallisuus, motivointi ja kannustaminen. Yhteinen strategia ohjaa verkoston työtä tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen tuottajana.


Uskomme mahdollisuuksiin!

Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPAn Tuula ja Jaana kertovat, mitä Kainutlaatuisen elinikäisen ohjauksen arvo ”uskomme mahdollisuuksiin” sisältää.

Mitä ohjaus on?

Mirja kertoo omia ajatuksiaan ohjauksesta. Hän toimii opinto-ohjaajana Kainuun ammattiopiston hyvinvointialla.

Ohjaus on osuvaa ja osaavaa

Videolla Suvi ja Pirjo Kainuun TE-toimistosta kertovat osuvasta ohjauksesta.

Strategian valmistelusta on vastannut kehittäjäryhmä, johon kuuluivat seuraavien organisaatioiden edustajat: Kajaanin kaupunki, Kainuun ammattiopisto, Kajaanin ammattikorkeakoulu, Kaukametsän opisto, Kianta-Opisto, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA, Kainuun TE-toimisto ja Kainuun ELY-keskus.

Kainuun ELO- strategian toimeenpanosta vastaa Kainuun ELO-työryhmä, jonka työtä Kainuun ELY-keskus koordinoi.

Lue lisää Kainutlaatuisesta ELO-strategiasta: www.kainuunelo.fi

Hiihtoura vaihtui maatilayrittäjyyteen

Teemu Härkösellä kilpasukset ovat vaihtuneet metsäsuksiksi, mutta luisto ja menohalu eivät ole hiipuneet. Teemu ja hänen puolisonsa Satu Kemppainen aloittivat maatilayrittäjyyden vuokraviljelijänä syksyllä 2018 Sadun kotitilalla Pääkkölän tilalla. Lisäksi he ostivat peltoa lähietäisyydeltä. Paltamon Mieslahteen nuori perhe muutti Kajaanista vuosi sitten kesällä.

Teemun ja Sadun kodissa on aina riittänyt vauhtia. Nykyään sitä tuovat perheen kolme lasta, Miida, Huuko ja Lissu, iät kymmenestä kuukaudesta neljään vuoteen. Aikaisemmin Teemu kilpaili Vuokatti Ski Teamin väreissä kansallisen tason kärkihiihtäjänä. Sotilaiden hiihtokilpailuissa menestystä on tullut MM–tasolla.

Teemu Härkönen ja Satu Kemppainen lastensa kanssa yhteisessä perhekuvassa.
Teemun ja Sadun mielestä Mieslahti on hyvä kasvuympäristö lapsille ja maatilayrittäjyydelle.

Maanviljelyn lisäksi Teemua kuljettaa rajavartijan työ ja kerrallaan useampien päivien mittaiset työvuorot Vartiuksessa Suomen ja Venäjän rajalla. Tavoitteena olisi kuitenkin työllistyä tulevaisuudessa mahdollisimman paljon oman maatilan töissä.

Pääkkölän sukutilan maanviljelysperinteet ulottuvat aina 1800-luvulle asti. Yrittäjäpariskunnalla on tavoitteena käynnistää maatilalla mansikanviljely ja jatkaa timotein siemenviljelyä. Lisäksi tilalla on perinnebiotooppilaitumia, joita on raivattu ja aidattu kesälampaita varten.

”Maatalouden harjoittamisen kautta saa säilytettyä hienoja maisemia avoimena ja hoidettuina. Tällä tavoin turvataan myös alueelle ominaisen lajiston säilymistä monimuotoisena”, Härkönen summailee maanviljelyksen ohella tulevia hyötyjä ja kulttuurisia arvoja.

”Olen aina arvostanut maatilayrittäjyyttä ammattina! On hienoa olla osa sukupolvien ketjua ja jatkaa maanviljelysperinnettä, mitä tällä kylällä on ennenkin harjoitettu”, taustoittaa Satu päätöstä ryhtyä sukutilan jatkajiksi.

Teemu ja Satu aloittivat vuokraviljelijöinä Paltamon Mieslahdessa.

Maatilayrittäjän on seurattava aikaansa ja osattava kehittää omaa liiketoimintaansa, jotta se on myös taloudellisesti kannattavaa. Urheilussa ja yrittäjyydessä Teemu näkee paljonkin yhtäläisyyksiä: ”Tulosta on tultava ja toiminnan täytyy olla päämäärätietoista ja tavoitehakuista”. ”Täytyy tehdä suunnitelma ja keskittyä tuloskyvyn kehittämiseen olipa kyse sitten omasta tai yrityksen kunnosta”, hän jatkaa.

Maanviljelijän arki ei aina ole minuuttiaikatauluihin sidottua. Itse voi suunnitella päivän työtehtäviä ja aikatauluja. Työpäiville kuitenkin kertyy pituutta, etenkin ”sesonkiaikana” keväästä syksyyn, jolloin työtunteja ei kannata edes laskea. Oman aikansa vie myös tuotteiden myynti- ja markkinointitoimien suunnittelu.

Perheen mielestä maaseutu ja Mieslahti ovat hyvää kasvuympäristöä niin lapsille kuin yrittäjyydelle. Tulevaisuus tuntuukin mielekkäältä ja tarkoituksenmukaiselta: ”Eikä vähiten siksi, että saamme olla mukana tuottamassa suomalaista ruokaa”, Satu kiteyttää vielä lopuksi molempien ajatukset.

Nuoren viljelijän aloitustuki tilanpidon aloitukseen

Tilanpidon voi aloittaa saamalla maatila lahjana, ostamalla tai vuokraamalla. Vuokranantaja voi olla omat vanhemmat, sukulainen tai vieras. Tukea haettaessa hakijan pitää olla alle 41–vuotias. Maatilan (pellot, metsä, rakennukset), tuotantoeläimien sekä –koneiden hankintaan voi hakea nuoren viljelijän aloitustukea. Aloitustuki voi olla avustusta, korkotukilainaa ja korkotukea sekä varainsiirtoverovapautta.

Maatalouden jatkuvuuden kannalta on tärkeää, että löytyy maatilayrittäjyydestä kiinnostuneita jatkajia. Kainuussa tilanpidon on aloittanut 2-4 yrittäjää viime vuosien aikana. Määrä on vähäinen ja uusia maatilayrittäjiä toivotaan enemmän.

Maatiloille suoritetaan syksyllä 2019 kysely, jossa kysytään muun muassa maatilan kehittämiseen liittyviä asioita. Kyselyyn toivotaan runsaasti vastauksia. Neuvo 2020 –maatilojen neuvontajärjestelmän kautta saa edullista asiantuntija-apua esimerkiksi tilan kehittämissuunnitelmien selvittelyyn ja alustaviin talouslaskelmiin. Neuvo 2020 neuvontaa antavat muun muassa ProAgriat ja terveydenhuoltoa tekevät eläinlääkärit. Neuvojien yhteystiedot löytyvät Ruokaviraston ylläpitämästä neuvojarekisteristä.

Lisätietoja maatalouden rahoituksesta

Ruokavirasto:
www.ruokavirasto.fi
Nuoren viljelijän aloitustuki
Maatalouden investointituet ja
Neuvo 2020 – maatilojen neuvontajärjestelmä
Neuvojarekisteri

Tukinetti:
MTK Pohjois-Suomi ry, MaaseutuHarava -hanke www.tukinetti.fi/rahoitus

Kainuun ELY-keskuksen yritysasiantuntija Eeva Heikkinen neuvoo maatalouden rahoituksesta ja tuesta.