Kajaanilainen teknologiayritys matkaa kohti kansainvälisiä markkinoita: ”Moni hanke jäisi toteuttamatta ilman yritystukia”

Inmec Brix

Sokeria kahvin joukkoon, kakkutaikinaan tai marjojen päälle ripotellessaan harva meistä tulee ajatelleeksi, mitä kaikkea sokerin valmistus pitääkään sisällään. Valkoisen herkun matka kainuulaiseen kahvipöytään on pitkä, ja sen varrelta löytyy yllättävääkin osaamista, esimerkiksi kajaanilaista huipputeknologiaa.

Kajaanin Teknologiapuistossa toimiva, vuonna 2016 perustettu, Inmec Instruments Oy valmistaa teollisuuden mittalaitteita kosteuden ja kuiva-ainepitoisuuksien mittaamiseen. Neljä henkilöä työllistävä yritys on nyt laajentamassa liiketoimintaansa elintarvikealalle uudella kuiva-ainepitoisuusmittarilla. Mittari on käytössä suomalaisen sokeriteollisuuden lisäksi myös meijereissä, mutta koska kotimaan kysynnän rajat alkavat tulla vastaan, hakee yritys kasvua kansainvälisiltä markkinoilta muun muassa Aasiasta.

Koska sokerin tuotantomäärät ovat suuria, markkinoilla on paljon potentiaalia. Siitäkään huolimatta kansainvälistyminen ei suju sormia napsauttamalla, tietää pitkän uran viennin parissa tehnyt Inmec Instrumentsin toimitusjohtaja Markku Korhonen.

– Jos on uusi yritys ja uusi tuote, niin ensimmäinen haaste on saada uskottavuutta, kuvailee Korhonen kansainvälistymisen ensimmäistä sudenkuoppaa.

Hänen mukaansa uskottavuuden saavuttaa parhaiten kotimaisten referenssien kautta: kotipesä täytyy saada kuntoon ennen kuin kannattaa suunnata kansainvälisille markkinoille. Mikäli kotimaista näyttöä ei löydy, ulkomaiset asiakkaat on vaikea saada uskomaan tuotteeseen.

– Ulkomaiset asiakkaat kysyvät, että miksi heidän pitäisi uskoa tuotteeseesi, jos siihen ei uskota kotimaassasikaan, Korhonen täsmentää.

Kun kotimaiset referenssit ovat kunnossa, on aika laskea resurssit. Korhonen tietää, että vientikaupan tekeminen on pitkäjänteistä toimintaa, joka syö paitsi aikaa myös rahaa.

– Vientikaupan harjoittaminen on älyttömän kallista, sillä reissuja kohdealueelle täytyy tehdä useita. Resurssit täytyy olla mitoitettuna oikein.

Apua kansainvälistymiseen on mahdollista saada myös esimerkiksi ELY-keskuksen rahoituspalveluista, joissa yksi painopiste on kansainvälistymistä tavoittelevien yritysten tukemisessa.

– Alusta asti on kuitenkin pidettävä mielessä myös oma rahoitus ja panostus, Korhonen muistuttaa ja jatkaa, että yritystuet ovat kuitenkin hyvä lisä kansainvälistymisen ponnistuksessa.

– Tuet ovat todella tärkeitä ja moni hyvä hanke jäisi varmasti toteuttamatta ilman niitä. Esimerkiksi elintarviketeollisuuden vaatimissa pitkäkestoisissa laitteiden sertifiointiprosesseissa yrityksen kehittämisavustukset ovat kyllä paikallaan. Inmec sai juuri Eurooppalaisen hygieniasertifikaatin tuotteelleen.

ELY-keskus on myöntänyt Inmec Instruments Oy:lle Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittamaa yrityksen kehittämisavustusta 85 370 euroa kansainvälistymisen toimenpiteisiin.

 

Lue myös:

YES Kainuu -hanke tuo yrittäjyyskasvatuksen jokaisen kainuulaisen oppilaan saataville

Yritysten välistä yhteistyötä ja toimivia matkapaketteja hankkeen voimin

Elektronisen urheilun suosio kasvaa – eSports Center -hanke vastaa valmennustarpeeseen

Teemahanke vauhdittaa kainuulaisen metsäbiotalouden kasvua ja työpaikkojen syntyä

 


Ilona Mäki-Maukola

 

Kirjoittaja Ilona Mäki-Maukola työskentelee viestintäasiantuntijana Kainuun ELY-keskuksessa

Rohkeutta, riskinottoa ja raakaa työtä – yrittäjänaisen tarina

Suomessa on runsaat 283 000 yritystä (Tilastokeskus, yritysrekisteri 2013, pl. maa- ja metsätalouden harjoittajat), joista naisten yrityksiä on kolmannes eli noin 84 000. Määrä voi tuntua pieneltä, mutta eurooppalaisittain tarkasteltuna se on kuitenkin korkea.

Naisten yritysten määrä on lisääntynyt 2000-luvulla. Esimerkiksi kotitalousvähennysjärjestelmä, kuntien palvelutuotannon avautuminen kilpailulle ja ostopalvelujen lisääntyminen sosiaali- ja terveyspalveluissa ovat olleet eräitä tärkeitä kasvusysäyksen antajia. Valtaosa naisten yrityksistä toimiikin kaupanalalla ja muilla palvelualoilla. Naisyrittäjyyden kasvu ei kuitenkaan näy tilastoissa voimakkaasti, vaikka yrittäjyysympäristö ja yrittäjyyden yleinen arvostus ovat kehittyneet viime vuosina myönteisesti. (Lähde: Suomen Yrittäjänaiset 2017)

Tänään 24.10.2017 vietetään Yrittäjänaisten päivää. Haastattelussamme Digital Health Solutions Oy:n yrittäjä Minna Tervo kertoo omasta yrittäjän polustaan.

1. Kerro lyhyesti oma taustasi.

Olen koulutukseltani liikuntatieteiden tohtori. Käytännön kokemusta on kertynyt urheilijana, ammattivalmentajana sekä opetus- ja tutkimustehtävissä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimusyksikössä, Työterveyslaitoksella ja Jyväskylän yliopistossa. Nyt toimin Digiterveys.fi:n hyvinvoinnin johtajana ja Digiterveys®-ohjelman vastuullisena kehittäjänä.

2. Miten päädyit yrittäjäksi?

Yrittäjäksi ryhtymiseen minua motivoi halu soveltaa tutkimustietoa käytäntöön ja jakaa ilosanomaa hyvinvoinnista.

3. Millainen on yrityksesi liikeidea?

Digiterveys® on kokonaisvaltainen hyvinvointiohjelma, joka perustuu tutkittuun tieteelliseen tietoon. Liikeideamme pohjalta autamme sinua tunnistamaan omat hyvinvointitarpeesi. Valmentajamme auttavat sinua näiden tarpeiden mukaisesti, olivatpa ne sitten painon- tai stressinhallinnassa, liikkumisen lisäämisessä, ihmissuhteiden kehittämisessä, tai paremmassa ja pitemmässä yöunessa. Valmentajamme seuraavat hyvinvointisi kehittymistä hyvinvointimittariesi ja niiden tuottaman datan avulla.

4. Mikä yrittäjyydessä on ollut parasta, vaikeinta ja yllättävintä?

Parasta on ollut on uuden kehittäminen, oman osaamisen hyödyntäminen ja onnistumisen tunteet, kun asiakas on päässyt omissa tavoitteissaan eteenpäin. Yllättävintä on ollut se kuinka paljon ns. hallinnolliset tehtävät vievät aikaa. Vaikeinta on ollut, hmmm.. ei nyt mikään ole ollut ylitsepääsemättömän vaikeaa.

5. Mitkä ovat vahvuuksiasi yrittäjänä?

Järjestelmällinen luovuus sekä kyky yhdistää asioita ja löytää uusia tapoja toimia. Lisäksi suomalainen sisu ja sinnikkyys.

6. Miten kannustaisit naisia yrittäjiksi?

Mielestäni tämä on sama sukupuolesta riippumatta. Pohtimalla omia kiinnostuksen kohteita, mihin kokee vetoa ja jopa intohimoa. Sitten vain tuumasta toimeen! Yksin ei tarvitse kaikkea osata. Hyvin valmisteltu on todellakin puoliksi tehty, eli taustoja kannattaa alasta selvittää.

7. Entä miten naisia saataisiin enemmän yrittäjiksi erityisesti teknisille aloille tai muille sellaisille aloille, joita ei tyypillisesti pidetä naisvaltaisina?

Mielestäni tämä kysymys jo vahvistaa erottamista. Kyllä alasta pitää olla lähtökohtaisesti kiinnostunut, olipa mies tai nainen ja omata tieto-taito, joka tulee mm. kouluttautumisen kautta. Tarvitaan rohkeutta mennä sinne päin, mikä itseään kiinnostaa.

8. Millaista apua koet saaneesi ELY-keskuksesta ja rakennerahastojen yritysrahoituksesta oman liikeideasi kehittämiseen?

Avustuksella on ollut suuri merkitys ja iso kiitos siitä. Ilman sitä liiketoiminnan aloittaminen olisi ainakin viivästynyt.

9. Mitä muuta haluaisit sanoa naisyrittäjyyden teemasta?

Haluaisin poistaa koko sukupuolierottelun. On yrittäjämiehiä ja yrittäjänaisia, miksi pitäisi olla erikseen termi naisyrittäjä, ei ole miesyrittäjääkään? Vaikka onhan se tosi, että edelleen nykypäivänä nainen hoitaa ison roolin kodinhoidosta. Jos tukiverkostoja ei ole, voi se pitemmän päälle käydä raskaaksi. Äitiyslomien ja vanhempainvapaiden kustannukset kasautuvat naisvaltaisille aloille, joten tähän toivoisi tasoitusta. Hyvää on se, että yrittäjänaisissa tätä kokemusta voi jakaa ja saada tukea ja tavata hengen heimolaisia. Onhan niitä herrakerhojakin ollut iät ajat.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on myöntänyt Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittamaa yrityksen kehittämisavustusta Digital Health Solutions Oy:lle digitaalisen hyvinvointipalvelun rakentamiseen. Lisätietoja yrityksestä: www.digiterveys.fi

 

 

 

 


Minna Tervoa haastatellut Eija Tabell-Jokelainen työskentelee yritysasiantuntijana Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa, toimipaikkanaan Kajaani.