Mitä on eläinvalvonta? Osa 2 – miksi ja miten valvotaan?

Vassukka

Aiemmassa Mitä on eläinvalvonta? -kirjoituksessa tarkastelimme erilaisia Pohjois-Suomessa maksettavia nautatukia. Tässä kirjoituksessa menemme itse asiaan, eläinvalvontaan!

Tukien maksuun läheisesti kuuluu yhtenä osa-alueena myös valvonta. Eläintukien valvonnalla halutaan varmistaa, että tuenhakijat saavat tuet mahdollisimman oikeudenmukaisin ja tasapuolisin perustein koko maassa.

Eläinvalvontojen suorittamisesta Suomessa vastaavat ELY-keskukset, joiden valvontoja ohjaa ja hallinnoi Maaseutuvirasto eli Mavi.

Eläinvalvonnan yhtenä tärkeänä tehtävänä on varmistaa, että rekisteritietojen perusteella maksettavat eläintuet menevät oikeasti elossa ja olemassa oleville naudoille, joiden kasvatuksessa noudatetaan nautojen merkinnästä ja rekisteröinnistä annettuja säädöksiä.

Kansallinen lainsäädäntö edellyttää, että kaikki Suomessa olevat naudat on merkitty korvamerkeillä ja rekisteröity nautarekisteriin. Tätä säädöstä on noudatettava kaikkien, vaikka ei maataloustukia hakisikaan.

aberdeenanguksia

Itse valvontaprosessi etenee niin, että ELY-keskuksen valvoja ilmoittaa tilalle, että sen eläintukihakemus on joutunut valvontalistalle. Sovimme yhdessä sopivan ajankohdan valvontakäynnin suorittamiselle. Valvonta on aloitettava 48 tunnin sisällä ilmoittamisesta.

Tilakäynnillä käydään tuenhakijan eläinrekisteritiedot läpi ja tunnistetaan naudat korvamerkeistä. Näin varmistetaan nautarekisteritietojen oikeellisuus ja tuenmaksun hyväksyttävät perusteet. Lisäksi käynnillä katsotaan tuenhakijan eläinten osto- ja myyntikuitteja, joista tarkastellaan nautarekisteritietojen oikeellisuutta takautuvasti.

Eläinten hyvinvointikorvauksen eli EHK:n valvonnassa tarkastetaan edellä mainittujen asioiden lisäksi myös tilan valitsemien eläinten hyvinvointitoimenpiteiden noudattaminen. Tyypillinen rikkomus EHK valvonnassa liittyy useinmiten eläinten kuivittamisen niukkuuteen tai tilan tarpeen riittämättömyyteen.

Eläinten hyvinvointikorvausta voidaan maksaa, kun eläimillä on kiinteäpohjainen, hyvin kuivitettu ja pehmeä makuualue. Kuvassa perusrikkomus, joita valvontakäynneillä tulee vastaan.
Kuvassa tyypillinen eläinten hyvinvointikorvauksen laiminlyönti: eläimiltä puuttuu kiinteäpohjainen ja hyvin kuivitettu makuualue.

Toisinaan valvonnassa tulee eteen tapauksia, joissa tilalta ei löydy eläimiä, jotka ovat rekisteritietojen perusteella tilalla ja kerryttävät tilalle maksettavaa tukea. Teurastamolle menneistä eläimistä tulee teurastamolta ilmoitus nautarekisteriin, että eläin on kuollut. Sen sijaan tilalla kuolleista eläimistä ei tule tietoa nautarekisteriin, jos tuenhakija ei sitä itse ilmoita. Tällaisia tapauksia tulee valvonnassa esille lähes vuosittain − tilalle maksetaan nautarekisterin tietojen perusteella eläintukia, vaikka eläimet ovat jo syystä tai toisesta kuolleet ja ilmoitus nautarekisteriin on unohtunut.

Käytännön valvontakäynnit Kainuussa tekee Kainuun ELY-keskuksen maaseutupalvelut-yksikön henkilökunta. Valvontakäyntejä pyritään tekemään tasaisesti ympäri vuoden, mutta käytännössä keskikesällä ja sydäntalvella on hieman hiljaisempaa aikaa. Aktiivisin eläintukien valvontasesonki on keväällä ja syksyllä.

Eläintukien valvontatehtävissä asiakkaiden palaute on ollut pääsääntöisesti positiivista, ja valtaosalla tuenhakijoista tukiehtojen noudattaminen on kunnossa. Useimpien asiakkaiden luona on käyty jo monta kertaa, joten asiat ovat tulleet tutuiksi, samoin kuin valvojatkin.

Valvontakäynnin paperihommia tehdessä seuraan saattaa liittyä yllättäviä assistentteja.
Valvontakäynnin paperihommia tehdessä seuraan saattaa liittyä yllättäviä assistentteja.

markus-kvist
Jutun kirjoittaja ja kuvittaja Markus Kvist työskentelee tukiasiantuntijana Kainuun ELY-keskuksessa.

Mitä on eläinvalvonta? Osa 1 – minkälaisia tukia maksetaan?

Mitä on eläinvalvonta

Suomessa maksetaan viljelijätukia pellon pinta-alaa, eläintä/eläinyksikköä tai tuotantomäärää kohden. Viljelijätukien tarkoituksena on turvata tuotannon kannattavuus ja jatkuvuus

Tässä eläinvalvontaa käsittelevässä kahden kirjoituksen sarjassa avataan hieman sitä, mitä eläintukia maksetaan, miten niitä valvotaan ja miksi niitä valvotaan. Kirjoituksissa ei ole tarkoitus käydä läpi kaikkia eri eläinlajeja ja tukimuotoja, vaan keskitymme erityisesti Pohjois-Suomeen ja nautatukiin. Etelä-Suomen tiloille maksettavat tuet erovaat Pohjois-Suomessa maksettavista, ja nauta on Kainuun yleisin tuotantoeläin.

Nautatiloille voidaan maksaa erilaisia eläintukia riippuen tilan tuotantosuunnasta. Tukimuotoja täällä pohjoisen C-tukialueella on useita. Maidon tuotantotuki maksetaan tilan tuottaman maitomäärän perusteella, ja se on kansallisesti maksettava tukimuoto. Emolehmä- ja sonnitiloille maksetaan EU-nautapalkkiota sekä kansallisesti rahoitettua pohjoista kotieläintukea. Lisäksi kaikilla tuotantosuunnilla on mahdollisuus hakea myös eläinten hyvinvointikorvausta, joka on EU:n osa-rahoitteinen tuki, eli raha tulee sekä EU:sta että kansallisesti Suomesta. Osa-rahoitteisiin tukiin kuuluu myös mahdollisuus tehdä ympäristösopimus ELY-keskuksen kanssa alkuperäisrotujen kasvattamisesta, sillä myös se on tuettavaa toimintaa. Sopimukseen alkuperäisrotujen kasvattamisesta voidaan hyväksyä itä-, länsi-, ja pohjoissuomen karjan naudat.

Nautatuet määräytyvät niitä hakeneille tiloille erilaisilla perusteilla. Pääasiallisesti eläintuet maksetaan kuitenkin nautarekisterin tietojen mukaan. Tällaisessa järjestelmässä korostuu nautarekisteritietojen oikeellisuus.

elainvalvonta-002-muokattu

EU-nautapalkkiota sekä kansallista kotieläintukea maksetaan sonnitilalla kaikille urospuoleisille naudoille, jotka ovat 6−20 kuukauden ikäisiä ja jotka on korvamerkitty ja rekisteröity nautarekisteriin asianmukaisesti.

Emolehmille aletaan maksamaan EU-nautapalkkiota ja kansallista tukea silloin, kun eläin saavuttaa 8 kuukauden iän. Emolehmien tukeen oikeutetun eläimen pitää olla myös vähintään 50% liharotuinen. Emolehmien osalta on lisäksi noudatettava tavanomaista tuotantotapaa, mikä tarkoittaa sitä, että eläimen on tehtävä vasikka säännöllisin väliajoin. Muussa tapauksessa eläin tipahtaa tukien ulkopuolelle.

hcvasikka

Eläinten hyvinvointikorvaus eli EHK maksetaan myös nautarekisteritietojen perusteella, mutta luonteeltaan se on hieman erilainen tuki. EHK:ssa korvataan kustannuksia, jotka syntyvät lisäpanostuksista eläinten hyvinvointiin. Tällaisia lisäpanostuksia ovat esimerkiksi eläinten väljemmät tilat ja lisääntyvät kuivituskustannukset. EHK:ssa ei siis riitä pelkkä kaikille pakollisen eläinsuojelulainsäädännön noudattaminen, vaan tuen tarkoitus on tuottaa eläinten hyvinvointia, joka on lainsäädännön vaatimuksia korkeampaa. Tila voi valita vuodeksi kerrallaan erilaisia toimenpiteitä, joita toteuttaa, ja toimenpiteistä syntyneitä kustannuksia korvataan EHK:n avulla. Korvattavia toimenpiteitä on erilaisia. Toimenpiteistä osa on suunnattu vasikoiden hyvinvointiin ja osa taas aikuisten nautojen hyvinvointiin.

Mitä on eläinvalvonta? -kirjoitussarjan seuraavassa osassa tarkastelemme tukien maksuun läheisesti kuuluvaa osa-aluetta eli itse eläinvalvontaa. Kirjoitus julkaistaan torstaina 9. helmikuuta!


markus-kvist
Jutun kirjoittaja ja kuvittaja Markus Kvist työskentelee tukiasiantuntijana Kainuun ELY-keskuksessa.