Matkailuvalttina vastuullisuus

Yhä useampi matkailija etsii matkakohdetta valikoidessaan muutakin tietoa kuin matkan hintaa ja saatavuutta. Kuluneet koronavuodet ovat lisänneet suomalaisten lähimatkailua ja kotimaanmatkailua ylipäänsä. Kiinnostus vastuulliseen matkailuun on myös lisääntynyt.

Vastuullisuudesta ja kestävän kehityksen mukaisesta matkailusta voi tulla entistä merkittävämpi valtti matkailualalla toimiville yrittäjille sekä matkailukohteille. Samalla siitä voi tulla tiedostavan matkailijan ykkösvalinta, kun hän etsii vastuullisia ja kestäviä vaihtoehtoja matkatarjonnasta.

Suomessa matkailu perustuu suurelta osalta luontoon. Kestävää ja vastuullista matkailua miettiessä tulee helposti ajatelleeksi ympäristöön liittyviä asioita. Käytännössä vaikkapa energiaa ja vettä säästäviä ratkaisuja sekä jätteiden oikeanlaista lajittelua ja kierrätyksen kuntoon laittamista.

Vanhoja maalauksia pystysuorassa kallioseinämässä Hossan kansallispuistossa.
Hossan kansallispuiston Värikallioiden maalauksia pääsee katsomaan läheltä katselutasanteelta. Somerjärvestä nousevasta kallioseinästä on tunnistettavissa eläin- ja ihmishahmoja. Kuva: Sirke Seppänen, Metsähallitus.

Kestävä matkailu sekä vastuullisten matkailupalvelujen tuottaminen on kokonaisuus, jossa huomioidaan ympäristöasioiden lisäksi myös taloudellisia ja sosio-kulttuurisia vaikutuksia. Vastuullisuus majoitus- ja palvelutarjonnassa tarkoittaa sekä luontoa, kulttuuriympäristöä että alueen ominaispiirteitä kunnioittavia ratkaisuja. Lisäksi matkailuyrittäjän toiminnan tulee olla taloudellisestikin kestävällä pohjalla, jotta yrittäjä suoriutuu velvoitteistaan.

Muutokset matkailun toimintaympäristössä ovat toimineet muutosajureina kohti kestävämpiä ja vastuullisempia matkailupalveluja. Matkailuelinkeinon on kyettävä vastaamaan muuttuvaan kysyntään ja asiakastarpeisiin. Yksi esimerkki viime aikojen muutoksista on koronapandemia. Myös huoli ilmastonmuutoksen vaikutuksista vaatii reagointia ja toimia nyt ja tulevaisuudessa.

Puukuksa, jossa kahvia. Taustalla kuohuva koski.
Pandemia-aika lisäsi ihmisten liikkumista lähiluonnossa. Kuva: Anne Keronen.

Vastuullisen matkailun Arctic Lakeland – Kainuu

Visit Finlandin koordinoima Sustainable Travel Finland (STF) -ohjelma auttaa matkailutoimijoita edistämään vastuullisen matkailun tietoutta ja osaamista. Kainuussa puolestaan tällä polulla luotsaa Vastuullisen matkailun Arctic Lakeland – Kainuu -hanke. Hanketta vetää Kajaanin ammattikorkeakoulu.

Vastuullisen matkailun Arctic Lakeland – Kainuu -hankkeen tavoitteena on auttaa alueen yrityksiä kasvattamaan vastuullisuusosaamistaan. Pontimena tähän on ollut koronapandemia, joka alkaessaan haastoi miettimään yritysten ja liiketoimintojen kehittämistä uudenlaisessa tilanteessa.

Kouluttamisen lisäksi hanke toimii verkostona ja linkkinä niin paikallisten matkailuyrittäjien kuin valtakunnallisten vastuullisen matkailun toimijoiden välillä.

”Vastuullisen matkailun verkostoja kannattaa hyödyntää valtakunnallisestikin”, kannustaa projektipäällikkö Nina Jyrkäs Kajaanin ammattikorkeakoululta. ”Samojen teemojen ja kysymysten äärellä voi vaihtaa hyviä käytänteitä ja näkökulmia toisten yrittäjien kanssa sekä saada ajatuksia myös omaan kehittämiseen ja matkailutuotteiden markkinointiin”, Jyrkäs jatkaa.

Hankkeen aikana on tarkoitus kasvattaa myös matkailukohteiden ja Arctic Lakeland -alueen tunnettuutta vastuullisena matkailualueena. Myös markkinointiviestinnällä on tärkeä rooli sanoittaa kestävän kehityksen mukaiset arvot ja teot näkyviksi kaikille.

Suomussalmen hiljainen kansa. Pellolla heinäseipäitä, jotka on puettu vaatteisiin. Päät heinistä ja oljista muotoiltu.
Hiljaisen kansan Niittykahvila vaalii toiminnassaan kestävän kehittämisen periaatteita ja saa innoituksensa ympärillä olevasta luonnosta sekä alueen kulttuuriperimästä. Kuva: Kainuun kuvapankki.

Sertifikaatti vastuuttaa ja vakuuttaa

Hankkeessa mukana olevat matkailuyritykset ja -yrittäjät ovat aloittaneet suorittamaan Sustainable Travel Finland -ohjelman mukaista kestävän matkailun kehittämispolkua. Kehittämisohjelman suoritettuaan ja täytettyään ohjelmaan kuuluvat kriteerit yritys saa Sustainable Travel Finland -merkin ja voi hakea toiminnalleen, tai osalle siitä, sertifikaattia.

STF-merkki on osoituksena niin kotimaisille kuin kansainvälisille matkailijoille kestävästä ja vastuullisesta toiminnasta. Samalla yritykset saavat markkinointitukea ja näkyvyyttä Visit Finlandin kanavissa. Visit Finland on asettanut määrälliseksi tavoitteeksi, että kotimaan kansainvälistä matkailua harjoittavista matkailuyrityksistä yli 50 % sitoutuu kestävän matkailun kehityspolulle.

Kainuulaisista matkailutoimijoista kehittämispolun eri vaiheissa on mukana useita yrityksiä. Osa on alkutaipaleella ja aloittanut vasta suorittamaan ohjelmaa, ja osa on jo merkin suorittanut.

Vastuullisia luontoelämyksiä

Yksi STF-ohjelman läpikäyneistä ja tänä keväänä merkin saaneista on Kainuun Luontoretket ja yrittäjä, erä- ja luonto-opas, Timo Kaikkonen. Kainuun Luontoretket toimii Hossan kansallispuiston läheisyydessä ja tuottaa matkailijoille luontoelämyksiä ja majoituspalveluja. Alkusysäyksen kestävän matkailun polulle antoi retkeilysivustolle juttuja kirjoittava Olli Järvenkylä, joka saapuessaan vierailulle Hossaan kesällä 2020, totesi matkailuyrityksen toteuttavan jo tuolloin vastuullisen matkailun periaatteita monella tapaa.

Vastuulliseen luontomatkailuun sitoutuminen näkyy yrityksen toiminnassa muun muassa aurinkopaneeleilla tuotetulla sähköllä. Aurinkosähköllä ladataan niin sähköpyörien kuin veneiden perämoottoreiden akut. Hämärien talvikuukausien aikana sähkönkäyttöä kannattaa tosin säästellä. Vuokrakäytössä olevat mökit ovat mainio esimerkki kiertotaloudesta. Rakennukset ovat alkujaan 1800-luvulta ja nykykäyttöön niitä suunnitellessa, mökkien laajennuksissa ja varustamisessa on hyödynnetty kierrätysmateriaaleja. Omavaraisuus puolestaan näkyy lähiruokana ja luonnon antimina sekä laavulla ruokaillessa haapapuusta tehtyinä kertakäyttölautasina.

Kaikkonen kertoo STF-ohjelman olleen luonnollinen jatkumo vastuullisen matkailun periaatteisiin sitoutumisesta ja siihen liittyvien asioiden entistä tarkemmasta käsittelystä.

”Vaikka sertifikaatti ja STF-merkki eivät muuttaneet yrityksen aiempia toimintatapoja, uskon ohjelman suorittamisesta olevan hyötyä tulevaisuudessa entistä enemmän. Asiakkaille ei pitäisi näiden toimien jälkeen tulla yllätyksiä ainakaan negatiivisessa mielessä”, Kaikkonen kertoo. ”Voihan tämä toimia kannustimena myös toisille yrittäjille lähteä miettimään ja järjestämään vastuullisuusasiat kuntoon”, Kaikkonen jatkaa.

STF-ohjelmaan kuuluva materiaali ja kysymyspatteristo auttaa pääsemään kiinni tärkeiden asioiden äärelle, vaikka ohjelman suorittaminen ei olisikaan vielä työn alla. Kestävän matkailun kehittämispolkua suoritetaan vaiheittain ja välietapit auttavat päämäärän saavuttamisessa. Samalla se on hyvä opintomatka itselle tarkastella omaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti.

Oikeassa reunassa Hossan kansallispuiston kyltti. Taustalla kesäistä havumetsää ja taivasta.
Hossan kansallispuiston avajaisia vietettiin Suomen 100-vuotisjuhlavuonna. Kuva: Seija Kemppainen.

ELY-keskus on myöntänyt vastuullisen matkailun Arctic Lakeland – Kainuu -hankkeelle Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tukea yhteensä 205 481 euroa. Hankkeessa tähdätään vastuullisen matkailun kehittämiseen ja yritysten ja yrittäjien muutoskyvykkyyden lisäämiseen Kainuussa. Hankkeen toteuttaja on Kajaanin ammattikorkeakoulu.

Rahoituskatsaus – rahoitetut hankkeet syys-joulukuu 2021


Lyhythiuksisen naisen profiilikuva. Naisella silmälasit. Tausta oranssi.

Kirjoittaja Anne Keronen toimii viestintäasiantuntijana Kainuun ELY-keskuksessa.

Kohti kainutlaatuisuutta – pikakelaus vuoteen 2018

Tykkylunta auringon paisteessa
Kuva: Reima Leinonen

Vuoden 2018 näkymät ovat kokonaisuutena Kainuussa rohkaisevia. Monet mittarit osoittavat positiivista kehitystä ja hyvän tulevaisuuden avaimet ovat omissa käsissämme. Kainuun tahtotilaa kuvaa maakuntaliiton laatima uunituore maakuntaohjelma, joka sekin on nimetty Kainuun kasvuohjelmaksi.

Kainuussa on hyvät puitteet elämiselle ja yrittämiselle

Kainuu tarjoaa asukkailleen turvallisen ympäristön ja toimivan arjen. Maakunnassa on hyvät palvelut, vilkas kulttuurielämä tapahtumineen ja hyvät harrastusmahdollisuudet. Kainuun vetovoimatekijä on puhdas luonto, joka tarjoaa potentiaalia niin matkailuelinkeinon laajentumiseen kuin luonnontuotteiden ja niistä saatavien raaka-aineiden jatkojalostamiseen sekä vesiekosysteemien ja metsien monipuoliseen hyödyntämiseen.

Elinkeinot ovat kehittyneet positiivisesti, mutta uusia investointeja kaivataan

Uskoa tulevaisuuteen luo teollisuuden positiivinen kehitys. Teollisuuden hyvän kehityksen taustalla on merkittävältä osalta ollut kaivosteollisuuden investoinnit ja tuotannon kasvu. Muutamia toimialaoja mainitakseni myös rakentamisen suhdannetilanne on parantunut ja teollinen puurakentaminen vakiintunut. Sahateollisuuden tilanteen odotetaan kohenevan edelleen kysyntätilanteen ollessa hyvä erityisesti viennissä. Metalliteollisuuden hyvää kehitystä rajoittaa valitettavasti työvoimapula.

Kainuussa voitaisiin lisätä metsien hakkuumääriä kestävästi ja muun muassa siksi on tärkeä löytää uusia avauksia biotalouden kehittämiseksi, mikä synnyttäisi uusia työpaikkoja koko tuotantoketjuun. Tulevaisuuden kannalta tärkeää on kyetä luomaan edellytyksiä KaiCell Fibers biotuotetehdashankkeen sekä North European Bio Tech Oy bioetanolihankkeiden investoinneille.

Kainuu on bioenergian hyödyntämisessä Suomen kärkimaakuntia. Uusiutuvan energian osuus energiantuotantoon käytetystä raaka-aineesta on maakunnassa noin puolet. Tuulivoiman tuotanto on edelleen Kainuussa vähäistä ja sen tuotantoon liittyy merkittävä kasvumahdollisuus. Toivottavaa on, että valituksen alaiseksi joutuneet tuulivoimakaavat saisivat lainvoiman ja investoinnit lähtisivät liikkeelle kuluvana vuonna.

Kohti parempaa työllisyyttä ja alhaisempaa työttömyyttä

Kainuun väestörakenne, jossa työmarkkinoille tulevien uusien ikäryhmien koko on työmarkkinoilta poistuvia selvästi pienempi, on kasvaneen työvoiman kysynnän ohella vähentänyt työttömyyttä. Paraneva työllisyystilanne ja työvoiman ikärakenne kärjistävät työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaanto-ongelmaa ja joillakin aloilla voidaan puhua jo työvoimapulasta.

Rekrytointiongelmat ovat suuri riski elinkeinotoiminnalle, sillä pahimmillaan ne muodostuvat esteeksi kainuulaisten yritysten kasvulle. Vaikka Kainuun koulutusaste on noussut, se on edelleen muuta maata alhaisempi. Koulutustason nostaminen on tärkeää, jotta voimme vastata työmarkkinoiden tarpeisiin nyt ja tulevaisuudessa.

Matkailijoita mahtuisi Kainuuseen enemmänkin

Suomi saa jatkuvasti positiivista julkisuutta ja ylistystä kansainvälisessä matkailu-uutisoinnissa. Suomi on vetovoimainen matkailun kohdemaa, josta myös Kainuu haluaa osansa ja käynnissä on merkittäviä markkinointiponnisteluja kansainvälisen matkailun lisäämiseksi. Valmistumassa on myös Kainuun liiton toimesta Kainuun matkailustrategia, joten tavoitteena on Kainuun matkailun kasvattaminen.

Toivottavasti palvelutarjonta ehtii kehittyä kysynnän tarpeisiin ja toisaalta matkailukeskusten kaavoitus mahdollistaa tarvittavat investoinnit. Sotkamon kunta laatii parhaillaan uutta yleiskaavaa Vuokattiin ja Suomussalmen kunta Hossaan, mutta myös muissa Kainuun matkailukeskuksissa on tärkeää luoda edellytyksiä matkailupalvelujen kehittämiselle ja investoinneille kaavoituksen keinoin.

Kainuu on tunnettu puhtaasta luonnostaan

Kainuun ympäristön tila on säilynyt hyvänä, eikä ympäristön tilaa heikentäviä uhkia ole ennakoitavissa. Ympäristönsuojelun valvonta kohdentuu Kainuussa yli 200 luvanhaltijan toimintaan. Patoturvallisuuden osalta valvottavia kohteita on yli 400 kattaen koko Suomen.

Alkaneena vuonna ELY-keskusta näyttää työllistävän useat ympäristövaikutusten arvioinnit, jotka kertovat nekin talouden suotuisasta kehityksestä ja toivottavasti myös tulevista investoinneista.

Maakuntauudistus – yhdessä rakentaen

Valmistautuminen uuteen maakuntahallintoon etenee Kainuussa hyvässä yhteistyössä. Uudelle maakuntahallinnolle siirtyy tehtäviä ELY-keskuksesta, TE-toimistosta, maakunnan liitosta, pelastuslaitoksesta, sote-kuntayhtymästä, kunnista ja Aluehallintovirastosta.

Uusi maakuntahallinto aloittaa ja vanhat organisaatiot lakkaavat 1.1.2020, joten parhaillaan on käsillä uuden ja yhtenäisen maakunnan rakentamisen aika. Uuden maakunnan valmisteluorganisaatio on viritetty ja odotettavissa on tuloksia kiihtyvällä tahdilla matkalla kohti kainutlaatuisuutta, kuten valmistelutyölle valittu slogan päämäärän paaluttaa.

Lue myös:
Etiäpäin, sanoi mummo lumessa


Kari Pehkonen1

Kirjoittaja Kari Pehkonen työskentelee Kainuun ELY-keskuksessa ympäristö ja luonnonvarat -yksikön päällikönä.