Pohjavesilaitosten varmuusluokituksen parantaminen

Valtaosalle teistä lukijoista vesi tulee suurilta vedenottolaitoksilta. Melkein aina kotitalouksissa vesihanan avaaminen johtaa puhtaaseen ja raikkaaseen vedentuloon. Yksi toimenpide tämän varmistamiseksi on varmuusluokituksen suunnittelu, joka on ollut vanhalta nimeltään kriisi- ja turvallisuusluokitus. Mielestäni tämä uusi termi on huomattavasti entistä kuvaavampi.

Varmuusluokituksessa huomioidaan, kuinka vedenjakelu onnistuu, jos merkittävin vedenottamo on pois käytöstä. Tällaisia syitä vedenottamolle voivat esimerkiksi olla vahingonteot tai tihutyöt, toimintahäiriöt ja energian saatavuusongelma. Muita vedenottamosta riippumattomia syitä voivat olla esimerkiksi pohjaveden pilaantuminen.

Pilaantumisen voivat aiheuttaa esimerkiksi liikenneonnettomuudet, tiesuolaus sekä muut ympäristöonnettomuudet. Myös luonnonilmiöt, kuten kuivuus, tulvat ja myrskyt, vaikuttavat ja hankaloittavat osaltaan vedenhankintaa.

Valokuvassa vedenottamo, johon on liitetty putki.
Kalkkikivialkalointia yhdellä kainuulaisella vedenottamolla. Se on hyvä keino saada nostettua talousveden pH-arvoa, jotta vesi olisi vesiputkistolle vähemmän haitallista.

Varmuusluokituksessa huomioidaan myös pohjavesialueet, jotka ovat hydrologisessa yhteydessä. Tämän voisi kertoa kansantajuisemmin: jos pohjavesialueen toiseen päähän on päässyt valumaan öljyä, se pääsee virtaamaan myös sinne pohjavesialueen toiseen päähän. Jos pilaantuneen pohjavesialueen molemmissa päissä olisi vedenottamot, vedenottamoita ei varmuusluokituksen mukaisesti voisi käyttää. Täten olisi tärkeä jakaa riskejä tutkimalla uusia mahdollisia vedenottopaikkoja, jotta niin sanotusti kaikki munat eivät olisi samassa korissa.

Varmuusluokituksessa paneudutaan siis kuinka asukkaille saadaan toimitettua talousvettä, jos päävedenottamo on poissa käytöstä. Mahdollisia keinoja ovat varavedenottamo (mieluummin eri pohjavesialueella) ja yhteydet muiden vedenottolaitosten vesiverkostoon. Vesisäiliöt antavat hieman pelivaraa mahdollisen ongelman aikana.

Kainuun vesihuoltolaitosten varmuusluokitus hyvä

Tänä kesänä minun työtehtäväni oli laatia selvitys, jossa tutkin ja ehdotin toimenpiteitä, joilla Kainuun suurten vesihuoltolaitosten varmuusluokitusta saisi entistä paremmaksi. Tietosuojallisista syistä en voi tarkemmin paneutua aluekohtaisesti, mutta tilanne on hyvä koko Suomessa, ja niin myös Kainuussa.

Samankaltaisesta työstä oli kulunut jo tovi, joten tietojen päivitys ja parannusehdotuksien ehdottaminen olivat jo ajankohtaisia. Työ itsessään vertautuu hyvin kandidaatintyön, diplomityön tai opinnäytetyön kirjoittamiseen. Työ oli todella itsenäistä, mutta sitä onneksi jaksottivat erilaiset kokoukset, joissa pääsin olemaan läsnä. Yllätyksenä tuli, että kuinka moneen tahoon työkaverit ovat yhteyksissä.

Harmillisesti nämäkin kokoukset olivat etänä Teamsin avulla, joten muiden työntekijöiden kohtaamista ovat harvinaisia. Jonkin verran sain olla yhteyksissä Kainuun kuntien vesi-insinööreihin tai vesilaitoksien päälliköihin, joilta tarvitsin tietoja esimerkiksi vesipumppujen tehoista, vesisäiliöiden tilavuuksista tai vesijohtoverkoston putken halkaisijoista.

Tänä kesänäkin vallitsi pandemia-aalto, joka erityisesti hankaloitti muiden työntekijöiden kohtaamista sekä lisäsi merkittävästi etätyötä. Onneksi saimme mahdutettua maastokäynnin kalenteriin ja pääsin käymään Kainuussa tutustumassa paikan päällä pohjavesialueisiin, jätevedenpuhdistamoon, vedenottamoihin sekä kainuulaisten herkkuun, rönttöseen.


Vaaleatukkainen nuori mies istuu tuolilla.

Kirjoittaja Jussi Tiainen työskenteli kesäharjoittelijana Kainuun ELY-keskuksella

Tulevaisuuden työ ja kutsumusammatit

Mitä kutsumusammatti meille 2020-luvulla tarkoittaa? Osaamisvaatimukset työelämässä muuttuvat niin nopeasti, että myös jokaisen työelämässä olevan pitäisi ylläpitää ja parantaa osaamistaan. Mihin suuntaan sitä kannattaa kehittää, mitä taitoja ja osaamista tarvitaan nyt ja entä tulevaisuudessa?

Työn muoto ja merkitys muuttuvat koko ajan. On bloggaajia ja tubettajia, mutta junasta ei voi ostaa enää matkalippua käteisellä. Nopeasti kehittyvät globaalit ilmiöt muuttavat maailmaa. COVID-19 kriisi näyttäisi kiihdyttävän kehitystä, jossa viestintäteknologian käyttö asiantuntijatyössä yleistyy erittäin nopeasti. Tämä puolestaan kiihdyttää paikasta riippumatonta työntekoa. Myös monia palveluja on siirtynyt nopeasti verkkoon. Suurella todennäköisyydellä kriisi tulee nopeuttamaan ja syventämään digitalisaation hyödyntämistä eri aloilla.

Kaksi naista keskustelee opintosisällöistä. Toisella on auki kirja, toisella kannettava tietokone.
Korkeakoulutus on jo monimediallista.

Digiosaamisen merkitys kasvanee entistä nopeammin lähes kaikilla toimialoilla. Nopeasti kehitys etenee esimerkiksi kuluttajille suunnatuissa henkilökohtaisissa palveluissa, vähittäiskaupassa ja koulutuksessa. Monissa vaativissa asiantuntijatehtävissä monipuolinen työkokemus on eduksi, ja korkeakoulutuksen suorittaminen työuran myöhemmässä vaiheessa voi olla sekä yksilön että työelämän kannalta hyvä ratkaisu.

Tekniikan aloilla koulutustarvetta

Asiantuntija- ja johtotehtävien osuuden työvoimasta ennakoidaan kasvavan lähes kaikilla toimialoilla. Vastaavasti matalan osaamistason tehtävien osuus vähenisi suurimmalla osalla toimialoista. Tulevaisuudessa on myös toimialoja, joissa matalan osaamistason tehtävien osuus ja työvoiman tarve voi kasvaa, esimerkiksi maatalous, elintarvikkeiden valmistus ja sosiaalipalvelut.

Työllisyydeltään kasvavilla toimialoilla (esim. kemiallisten tuotteidenvalmistus ja koneiden, laitteiden ja kulkuneuvojen valmistus) korkeakoulutettuja tarvitaan syntyviin uusiin työpaikkoihin. Toimialojen kasvu perustuu nykyistä korkeampaan osaamiseen, jota hankitaan rekrytoimalla korkeakoulutettua uutta henkilöstöä.

Mies kirjoittaa muistiinpanoja työpöydän äärellä. Pöydällä on myös violetti opiskelijahaalari, jonka lahkeissa on useita tarroja.
Asiantuntijatehtävien osuus työvoimasta kasvaa edelleen.

Työllisten määrän ennakoidaan kasvavan teollisuudessa ja rakentamisessa, monilla palvelujen toimialoilla ja tekniikan alalla. Ennakoidaan, että koulutustarve tekniikan alalla kasvaa valtavan paljon, noin 40 prosenttia! Korkeakoulutuksen lisääminen ei ole ainoa näkökulma koulutustason nostamiseksi. Meillä on iso joukko kainuulaisia, joilla ei ole perusopetuksen tai lukion jälkeistä koulutusta tai ainakin tutkinto puuttuu. Heidän kouluttamisellaan voidaan myös vaikuttaa Kainuun koulutustason kehittymiseen.

Työllisyydeltään supistuvilla toimialoilla (esim. kauppa, rahoitus- ja vakuutuspalvelut) uudet teknologiat vähentävät suorittavan tason tehtäviä, mikä vähentää työvoiman tarvetta. Tärkeä työvoiman lähde ovat rakennemuutosten vuoksi poistuvista tehtävistä vapautuvat työntekijät, joiden osaamisesta muuttuvassa tilanteessa on huolehdittava.

Samanaikaisesti työvoiman tarve asiantuntijatason tehtäviin pienenee vain vähän, vaikka toimialan työvoiman tarve vähenee. Tämän vuoksi avautuviin työpaikkoihin tarvittavan työvoiman koulutusvaatimukset painottuvat vahvasti korkeakoulutettuihin.

Rekka ajaa puukuormassa lastausalueella talvella.
Noin kolme neljännestä uusista työntekijöistä tulee samanlaisiin tehtäviin kuin poistuvat.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen työvoiman tarpeen ennakointitulos vuodelle 2035 poikkeaa monista julkisuudessa esitetyistä arvioista, joissa työvoimatarpeen ennakoidaan kasvavan merkittävästi eli työllisyysarvio perustuu teknologiapainotteiseen kehitykseen eikä kasvua ennakoida tapahtuvan – tämä on tosi vaikea toimiala ennakoida, koska mm. poliittinen päätöksenteko vaikuttaa niin paljon, ennakointi pitäisi tehdä ”pienemmissä osissa”.

Koulutusvaatimus nousee

Noin 75 prosenttia uusista työntekijöistä palkataan suurin piirtein samantyyppisiin tehtäviin kuin mistä poistuneet työntekijät jäivät eläkkeelle. Neljännes työpaikoista olisi kokonaan uusia.

Vuoteen 2035 mennessä avautuviin työpaikkoihin tarvittavasta työvoimasta 56 prosenttia tarvitsee korkeakoulutuksen ja 42 prosenttia ammatillisen peruskoulutuksen. Työvoiman koulutusvaatimus on huomattavasti korkeampi kuin työssä olevien koulutus viime vuosikymmenen lopulla.

Osaamisvaatimusten kasvaessa jo työssä olevien koulutustasoa on myös parannettava. Tämä koskee erityisesti niitä, jotka ovat perusopetuksen tai lukion varassa, mutta myös niitä, jotka siirtyvät työelämässä vaativampiin tehtäviin ja tarvitsevat siihen korkeakoulutusta.

Onkohan jatkossa kutsumusammatissa työskentely edes mahdollista? Monia ammatteja on aiemminkin pidetty tulevaisuuden työnä, sellaisena alana, jolla riittää töitä pitkään. Useat ammatit ovat kuitenkin kadonneet tai muuttuneet muutamassa vuosikymmenessä, tekniikan kehittyessä ja lakien muuttuessa. Enää ei ole liiemmin hevosmiehiä, mylläreitä, kansakoulujen keittäjiä tai kengänkiillottajia. On siis rohkeasti mentävä vaan kohti uuttakin unelmaa, niinhän sitä on tehty ennekin. Ammatit ja niihin tarvittava koulutus kehittyvät ja muuttuvat koko ajan – ja sittenhän meillä jokaisella on mahdollisuus oppia uutta ja opiskella kohti uutta seuraavaa kutsumusta ja unelma-ammattia.


Hymyilevä tukkatukkainen nainen silmälasit päällä istuu tuolissa.

Kirjoittaja Anja Pääkkönen toimii koulutuskoordinaattorina Kainuun ELY-keskuksessa.

Lisätietoja: https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/koulutus-ja-tyovoiman-kysynta-2035.

Hydrologisesta seurannasta tärkeää tietoa Suomen vesivaroista

Hydrologisella seurannalla eli vesistöissä tapahtuvien muutosten ja ilmiöiden seurannalla on pitkät perinteet.  Seurantaa on tehty jo 1800-luvulta lähtien.

Hydrologinen seuranta kattaa koko vedenkierron ja se perustuu suurelta osin lainsäädännön vaatimuksiin. Laajimman havaintokokonaisuuden muodostavat jokien ja järvien veden korkeuden ja virtaaman seuranta.

Seurantaohjelmassa havainnoidaan myös pohjavesien määrää ja laatua, lumikuormaa eli lumen vesiarvoa, routaa sekä vesistöjen lämpö- ja jääoloja. Kerättyä seurantatietoa käytetään monipuolisesti muun muassa vesistö- ja kuormitustarkkailussa, vesistöjen kunnostuksissa, tulvariskien hallinnassa, patoturvallisuudessa, vesistöjen säännöstelyssä ja valvonnassa. Aineistot ovat myös keskeistä tietoa tutkittaessa vesivarojen ajallisia ja alueellisia vaihteluita sekä arvioitaessa esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutuksia.

Kuinka tämä laaja seurantatieto sitten kootaan kokonaisuudessaan? Hydrologista seurantatietoa tuottavat Suomen ympäristökeskus (SYKE), ELY-keskukset, konsultit ja havainnoitsijat. SYKE on valtakunnallinen hydrologian laitos ja se vastaa seurantaohjelman laatimisesta ja valtakunnallisista palveluista. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus puolestaan vastaa valtakunnallisena koordinaattorina vedenkorkeuden mittaukseen ja muuhun hydrologiseen seurantaan liittyvistä hankinnoista ja niiden kilpailuttamisesta.

Maastopäivä havaintoasemilla

Meidän hommanamme täällä Kainuun ELY-keskuksella on kerätä osa maakunnan hydrologisista havainnoista ja ylläpitää havaintoasemia. Kainuussa sijaitsee yhteensä kahdeksan pohjavesilaitteistoa, 3 jääasemaa, 14 vedenkorkeusasemaa (konsultit), 2 pintavedenlämpötilalaitteistoa ja 14 lumilinjaa (havainnoitsijat). Kattava seuranta ei onnistu pelkästään viranomaisvoimin, vaan myös kansalaisten tekemiä paikallisia havaintoja hyödynnetään vesitilanteen arvioinnissa ja ennustamisessa. Tätä kansalaisten aktiivista otetta arvostammekin korkealle meillä ELY:llä.

Seuraavaksi pääset ympäristösuunnittelija Pasi Toron matkaan tarkistamaan hydrologisia seurantalaitteistoja. Lähtö tapahtuu Kainuun ELY-keskukselta Kalliokatu 4:sta klo 8.00. Auto pakataan täyteen tavaraa (pelastusliivit, sadevesimittarit, pilssipumppu ja niin edelleen – listalla on pituutta). Ei muuta kuin turvavyöt kiinni ja menoksi!

Tämän päivän kohteet sijaitsevat Kinkelissä Puolangalla. Kinkelin metsistä löytyy kuusi maahan asennettua pohjaveden havaintoputkea, jonka avulla mitataan pohjaveden pinnan korkeutta. Korkeushavainnot Pasi mittaa kaksi kertaa kuukaudessa. Mittaus tapahtuu mittaluodilla varustetulla mittanauhalla, joka lasketaan havaintoputkeen ja pohjaveden pinta määritetään kuulohavainnon perusteella. Kuulohavainto syntyy mittaluodin osuessa pohjaveden pintaan.

Kinkelissä pohjaveden pinnan korkeudet vaihtelivat tällä kertaa 8–14 metrin välillä.  Pohjavesiputkista mitataan myös automatisoidusti tietoa pohjaveden lämpötilasta ja korkeudesta. 2000-luvun aikana on siirrytty digitaalisiin pinnankorkeusmittauksiin käyttäen loggereita ja antureita tai pelkkiä kerääviä antureita. Automaattimittarit on ohjelmoitu tallentamaan havaintoja 15 minuutin välein tunnin keskiarvona.

Pystykokoinen valokuva. Mies nostaa tikkua maahanpystytystä putkesta. Ympärisllä on metsämaisema.
Pasi Toro mittaa pohjaveden korkeutta havaintoputkesta.

Seuraavaksi menemme veneellä tutkimaan Julmalampien (pohjoinen ja etelä) vedenkorkeutta, pH:ta ja planktoneita. Vedenpinnan korkeus mitataan sauvanmuotoisella suppilomitalla, jonka kyljessä on mitta-asteikko senttimetrijaotuksella ja jonka alapäässä on messinkisuppilo ohjaamaan mitta pohjapaalun päälle. Vedenkorkeutta mitattaessa suppilomitta asetetaan pystysuoraan pohjapaalun päälle, ja vedenpinnan korkeus luetaan suppilomitan kyljestä senttimetrin tarkkuudella. Pysytkö vielä mukana? Tämän jälkeen kalibroidaan pH-mittari, jotta pH-mittauksen tulos saadaan mahdollisimman luotettavaksi. Sen jälkeen hypätään veneeseen ja lähdetään soutamaan kohti lammen keskikohtaa. PH-mittari lasketaan muutamaan eri syvyyteen ja mitataan happamuuden eli vetyionien aktiivisuus liuoksessa. Veden pH-arvo kertoo veden happamuuden ja arvon ollessa 7 vesi on neutraalia.

Julmalammet ovat molemmat pohjavesilampia, jonka takia vesi on hapanta ja pH-arvot vaihtelevat 4–5 välillä. Seuraavaksi veteen lasketaan planktonhaavi, jonka tavoitteena on napata mukaan vedessä vapaasti eläviä alkueläimiä, rataselämiä (Rotifera), vesikirput (Cladocera) sekä hankajalkaiset (Copepoda). Planktonnäytteitä tutkitaan sitten myöhemmin mikroskoopeilla toimistolla.

Vene järvellä, jossa styroksinen astia ja miehen pitelemä mittari.
pH-mittarin laskeminen Julmalampeen kalibroinnin jälkeen.

Yhtäkkiä kello on jo viisi ja sitten mennään jo kiireellä kohti Suomussalmen majoitusta. Matkalla pysähdytään katsomaan vielä erikoisia lähteitä, joissa lähteen pohja elää pohjaveden pulputessa hiekkapohjan lähteensilmien läpi. Näyttävät maagisilta!

Lähde, jossa on hiekkainen pohja ja vesipyörre.
Pohjavesi pulppuaa lähteisiin.

Voit tutustua tarkemmin edellä mainittujen havaintosuureiden maastomittauksiin ja niihin liittyviin järjestelyihin täältä Hydrologisen seurannan kenttätöiden toimintakäsikirjasta (ladattavissa sivulta).

Hydrologisen seurannan havainnot ja vesiennusteet löydät SYKEn verkkopalveluista. Tutun ymparisto.fi-verkkopalvelun rinnalle avautui vastikään uusi vesi.fi-sivusto, joka tarjoaa ajankohtaista ja luotettavaa vesitietoa. Kartoilta näet vesitilanteen ja ennustegraafeja.


Tämän maastoreissun teille tarjosi ympäristösuunnittelija Pasi Toro ja reportterina toimi ympäristöasiantuntija Katja Vainionpää Kainuun ELY-keskuksesta.