Kainuun ELY on erikoistunut kaivostoiminnan ympäristöturvallisuuteen

Kainuun ELY-keskus on yksi niistä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista, joilla on ympäristövastuualueella valtakunnallinen erikoistumistehtävä. Erikoistumistehtävän hoitaminen on käytännössä sitä, että kyseinen ELY-keskus suuntaa osan resursseistaan valtakunnallisesti yhteiseen käyttöön. Kainuun ELY-keskus on erikoistunut kaivoksiin eli annamme asiantuntija-apua muille ELY-keskuksille kaivostoiminnan ympäristöturvallisuusasioissa. 

Kainuussa erikoistumistehtävää on tehty vuodesta 2010 alkaen ja siihen on käytetty vuosittain noin kaksi henkilötyövuotta. Kainuun ELY-keskus hoitaa keskitetysti myös patoturvallisuustehtäviä, mikä antaa synergiaetua kaivostoiminnan ympäristöturvallisuustehtävän hoidossa.  Kaivoksiin liittyviä erikoistumistehtäviä on lisäksi Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksissa. 

Sotkamo Silverin hopeakaivosalueella työkoneita.
Sotkamo Silverin hopeakaivoksen rikastushiekka-altaan rakennustyömaa. Kaivoksen avajaisia vietettiin keväällä 2019. Kuva: Joni Kivipelto.

Erikoistuminen kaivostoiminnan ympäristöturvallisuuteen – mitä se käytännössä tarkoittaa?

Kainuun ELY-keskuksen erikoistumistehtävän tarkoituksena on parhaan ja uusimman tiedon vieminen käytäntöön viranomaisille sekä toiminnanharjoittajille:

  • annamme asiantuntija-apua muille ELY-keskuksille ja viranomaisille
  • järjestämme koulutuksia viranomaisille, toiminnanharjoittajille ja konsulteille 
  • teemme erillisrahoituksella kehityshankkeita (OHKE-hankkeet).

Asiantuntija-apuna annamme lausuntoja ympäristölupa-asioissa ja ympäristövaikutusten arviointimenettelyissä, osallistumme valvontakäynneille ja tuemme toisen ELY-keskuksen valvojan työtä. Asioiden hoitamisessa, toimivalta on aina paikallisella ELY-keskuksen edustajalla.  

Kaivosten valvontatyö vaatii valvojalta hyvin laajaa osaamista, joten erikoistumistehtävän yhtenä lähtökohtana on vastuuvalvojan työn tukeminen. Erikoistumistehtävän hoidossa asiantuntijapalveluiden tarjoaminen on merkittävässä roolissa. Esimerkiksi vuonna 2019 kaivoserikoistumisen puitteissa avustettiin 15 eri kaivoksen asioissa valvonta- ja lupaviranomaisia osallistumalla ennakkoneuvotteluihin, YVA-menettelyihin, valvontaan ja lupahakemuksien ja muiden suunnitelmien kommentointiin.  

Alue, josta on otettu kaoliinisavea.
Vanha kaoliinisaven ottoalue Pihlajavaarassa, Puolangalla. Kaoliinisavea käytetään muun muassa paperin valmistuksessa ja rakennustuoteteollisuudessa. Kuva: Joni Kivipelto.

Kaivosten valvontatyö vaatii ELY-keskuksen valvojalta osaamista esim. valvontatyöstä, ympäristöluvista, päästöistä ja ympäristövaikutuksista sekä toimimisesta eri viranomaisverkostoissa. Olemme erikoistumistehtävän puitteissa järjestäneet kaikkiaan 26 koulutusta, joihin on osallistunut eri tahojen viranomaisia, toiminnanharjoittajia sekä konsultteja. Keskimäärin kuhunkin koulutukseen on osallistunut noin 90 – 150 henkilöä.  

Koulutuksilla pyritään lisäämään ELY-keskusten kaivosvalvojien ja muiden viranomaisten kuten Aluehallintoviraston (AVI), Säteilyturvakeskuksen (STUK) sekä Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) osaamista. Koulutuksia on tarjottu myös konsulteille ja toiminnanharjoittajille. Koulutusten tarkoitus on kaivososaamisen parantaminen ja ajantasaisen tiedon ylläpitäminen sekä viranomaisyhteistyön edistäminen. Lisäksi koulutus- ja neuvottelupäiviä järjestetään yhteistyössä muiden ELY-keskusten ja ympäristöministeriön kanssa. 

Vanha kaoliininkäsittelyrakennus. Ei toiminnassa enää, rakennus osittain sortunut.
Vanha kaoliininkäsittelyrakennus. Pihlajavaara, Puolanka. Kuva: Joni Kivipelto.

Kainuun ELY-keskuksen erikoistumistehtävän tarkoituksena on myös toiminnan kehittäminen. Tähän kehittämistyöhön ympäristöministeriö on myöntänyt erillisrahoitusta. Kainuun ELY-keskus on toiminut vastuutahona muun muassa parhaillaan olevien Kaivosten ympäristönsuojelurakenteiden suunnittelu ja rakennus -oppaan sekä Kaivosten konkurssitilanteiden ja ympäristövahinkojen valvonnan -toimintaohjeen teossa.

Olemme myös laatineet yhdessä Geologian tutkimuskeskuksen kanssa juuri julkaistun oppaan kaivannaisjätteiden ja -jätealueiden hallinnasta. Oppaassa kuvataan parhaita käyttökelpoisia tekniikoita ja niiden soveltamista kaivannaisjätteiden, kaivannaisjätteiden jätealueiden sekä niiden hallinnasta aiheutuvien haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi sekä vähentämiseksi.

Oppaan voi ladata luettavaksi ympäristöministeriön julkaisuista:

Vedellä täyttynyt vanha avolouhos. Louhoksen ympärillä puita talvisessa huurteessa.
Jormuan vedellä täyttynyt avolouhos Kajaanin kaupungin ja Paltamon kunnan rajalla. Louhoksella oli aktiivista toimintaa 1955-1971. Kuva: Joni Kivipelto.

Erikoistumisen merkitys

Kainuun ELY-keskus on saanut hyvää palautetta erikoistumistehtävänsä hoitamisesta.  Kun kyseessä on erikoisosaamista vaativa toimiala, asiantuntija-avun saaminen osaamisen ja toiminnan kehittämiseen on koettu hyödylliseksi ja tehokkaaksi tavaksi toimia. Myös meidän omat asiantuntijamme ovat omassa työssään hyödyntäneet valtakunnallisia erikoistumistehtäviä, kuten Uudenmaan ELY-keskuksen meluosaamista ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen asiantuntijuutta kemikaaliasioissa.  

Erikoistumistehtävät tarjoavat myös asiantuntijoille mahdollisuuden syventää omaa osaamistaan sekä työskennellä valtakunnallisessa toimintaympäristössä. Erikoistumistehtävien avulla resursseja voidaan käyttää tehokkaasti ja käytössä on aina paras osaaminen, kun erikoistumistehtävää hoitava henkilö voi kouluttautua ja ylläpitää osaamistaan syvemmin.  

Erikoistumistehtävät tukevat hyvin myös Aluehallintovirastojen ja ELY-keskusten yhteistä strategiaa sekä arvoja: asiakaslähtöisyys, asiantuntijuus ja yhteistyö. Erikoistumistehtävien jakaminen ELY-keskusten kesken on hyvä malli toimivasta viranomaisyhteistyöstä


Sari Myllyojan profiilikuva.
Kirjoittaja Sari Myllyoja toimii Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen johtajana Kainuun ELY-keskuksessa.

Apua pienyrittäjille koronakriisissä

ELY-keskusten koronarahoitus avautui haettavaksi maaliskuun lopussa. Jo ensimmäisten päivien aikana hakemusten määrä oli tuhansissa kun hakemuksia sekä rahoituspäätöksiä päästiin käsittelemään huhtikuun ensimmäisellä viikolla.

Kainuulaisen Rockersin yrittäjä Sara Vaskivuo selvitti ELY-keskuksen neuvonnan kautta, miten ja millaisilla ehdoilla he voisivat hakea tukea yrityksensä kehittämiseen.

”Koronakriisin aikana olemme aktiivisesti seuranneet uutisia ja somekanavia vallitsevasta koronakriisistä, joka on kohdannut meitä yrittäjiä. Monella yrittäjällä on ollut äärimmäisen epätietoinen olo näinä aikoina ja tietoa on yritetty etsiä monesta paikasta.

Meille ehdottomasti paras tapa oli ottaa yhteyttä ELY-keskuksen asiantuntijaan. Saimme ajantasalla olevaa informaatiota koronarahoituksesta ja sen mahdollisuuksista pienyrittäjille.

Sara Vaskivuo nojaa kivien käsittelyssä tarvittavaan laitteeseen ja hymyilee kameralle.
Rockers on perheyritys, joka suunnittelee ja valmistaa suomalaisesta mustasta kivestä koruja ja asusteita. Yrittäjä Sara Vaskivuo kertoi saaneensa hyviä neuvoja koronarahoituksen hakemiseen.

Hakemus oli loppujen lopuksi helppo täyttää, mutta sen huolelliseen kirjoittamiseen sai kuitenkin varata kunnolla aikaa. Päätös tuli yllättävän nopeasti, vaikka olimme varautuneet pidempään odotukseen runsaan hakijamäärän vuoksi.

Suosittelen ottamaan yhteyttä ELY-keskuksen neuvontaan, jos kokee epätietoisuutta tämän tilanteen keskellä ja miettii mistä ja miten tukea saa. Tyhmiä kysymyksiä ei nyt ole. Olemme kaikki uudessa tilanteessa, joten tietojen selvittely helpottaa puolin jos toisin.

Tästä mennään yhdessä läpi vaikka harmaan kiven.

ELY-keskuksen koronarahoitus

ELY-keskusten koronarahoitus on yrityksen kehittämisavustusta koronavirusepidemiasta aiheutuneissa markkina- ja tuotantohäiriöissä. Avustus on tarkoitettu pienyrityksille, joissa työskentelee enintään viisi henkilöä (ml. yrittäjä/yrittäjät).

Avustusta voi hakea tilanneanalyysin tekemiseen tai kehittämistoimenpiteisiin. Avustuksen kriteerejä ovat yrityksen pyrkimykset uudistumiseen ja osaamisen vahvistamiseen, vaikka koronaviruksen vuoksi toiminta olisikin tilapäisesti vaikeutunut. Tukea myönnettäessä yrityksellä arvioidaan olevan kuitenkin kannattavan toiminnan edellytykset jatkossa.

Lue lisää poikkeusrahoituksen kriteereistä ja hakemisesta:

Neuvonta:

  • ELY-keskusten puhelinpalvelu (arkisin klo 9-15) puh. 0295 024 800
  • Sähköposti: poikkeusrahoitus.ely(at)ely-keskus.fi
  • Yritys-Suomen puhelinpalvelu (arkisin klo 9-16.15), puh. 0295 020 500