Tipaksen hopeakaivoksen rakentaminen alkaa

DSCF1081
Kuva: Joni Kivipelto

Sotkamo Silver Oy:n Tipaksen hopeakaivoksen rakentaminen alkaa toden teolla tänä kesänä. Ympäristönsuojeluviranomaisena Kainuun ELY-keskus valvoo hopeakaivoksen toimintaa sekä ympäristönsuojelurakenteiden rakentamista. Yhtiöllä on lainvoimainen ympäristölupa vuodelta 2013, joka oikeuttaa aloittamaan toiminnan hopeakaivoksella. Lupaehdoissa on annettu mm. raja-arvot vesistöön johdattaville aineille ja yhdisteille sekä määräyksiä ympäristönsuojelurakenteiden toteuttamisesta.

Ympäristönsuojelurakenteet

Sotkamo Silver on toteuttanut valmistelevia töitä ympäristönsuojelurakenteiden rakentamiseksi hopeakaivoksella. Yhtiö aikoo aloittaa kesän aikana kaivosalueen laajamittaisen rakentamisen.

Kaivosalueelle rakennetaan selkeytysaltaita, rikastushiekka-allas, malmin välivarastoalue sekä sivukiven ja marginaalimalmin varastoalueet. Näitä rakenteita nimitetään ympäristönsuojelurakenteiksi, sillä niillä pyritään estämään haitallisten aineiden pääsy ympäristöön sekä ympäristön pilaantuminen. Näiden rakennuskohteiden ympäristönsuojelulliset rakennevaatimukset – joita ovat muun ohella materiaali, tiiviys, kerrospaksuus ja vedenläpäisevyys – on määrännyt ympäristölupaviranomaisena toiminut Pohjois-Suomen aluehallintovirasto.

Ympäristönsuojelurakenteiden toteuttamista ja käyttöä valvotaan tarkasti koko niiden elinkaaren ajan. Osa ympäristönsuojelurakenteista on patoja ja ympäristönsuojeluviranomaisen lisäksi rakentamisen valvontaan osallistuu Kainuun ELY-keskuksessa toimiva patoturvallisuusviranomainen, joka valvoo kaivosalueen patojen suunnittelua ja rakentamista.

Patoturvallisuusviranomainen antaa asiantuntija-apua padon rakentamisen ja käytön aikana sekä  osallistuu ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa tarkastuskäynneille.

DSCF1053
Kuva: Joni Kivipelto

Rakentamisen laadunvalvonta

Ennen rakentamisen aloittamista yhtiö on toimittanut ELY-keskukselle hyväksyttäväksi ympäristönsuojelurakenteiden rakennekuvat, työselostukset sekä laadunvalvontasuunnitelman.

Rakentamisen aikana alueella toimii rakennuttajan valvoja, joka vastaa siitä, että ympäristönsuojelurakenteet toteutetaan toimitettujen suunnitelmien mukaisesti laadukkaasti ja rakennusalan hyviä käytäntöjä noudattaen.

Tämän lisäksi kaivosalueella toimii ELY-keskuksen hyväksymä riippumaton laadunvalvoja, joka valvoo rakentamisen toteuttamista sekä rakennuttajan laadunvalvojan suorittamaa laadunvalvontaa. Riippumattoman laadunvalvojan tehtävänä on toimia ELY-keskuksen puolesta havainnoijana kaivosalueella ja puuttua rakentamisessa havaittuihin virheisiin ja raportoida niistä ELY-keskukselle.

ELY-keskus toteuttaa rakentamisen aikaista valvontaa riippumattoman laadunvalvojan raportoinnin perusteella ottamalla kantaa havaittuihin poikkeamiin ja suorittamalla tarkastuskäyntejä kaivosalueelle.

Rakentamisen laadun ohella valvotaan myös ympäristöön kohdistuvia päästöjä, jotka koostuvat pääasiassa turvealueiden kuivatuksesta muodostuvasta kiintoaine- ja humuspitoisesta vedestä sekä maanalaisen kaivoksen kuivatusvedestä. Kuivatusvedet johdetaan pintavalutuskenttien kautta pois kaivosalueelta. Ympäristöluvassa on asetettu laatuvaatimukset, jotka näiden vesien tulee täyttää ennen luontoon johtamista.

Selkeimmin rakentamisen aikaiset vaikutukset tulevat kuitenkin näkymään alueen lisääntyvänä tieliikennöintinä sekä kaivosalueelta kantautuvana äänenä.

DSCF1054
Kuva: Joni Kivipelto

Kun rakenteet ovat valmiit

Ennen ympäristönsuojelurakenteiden käyttöönottamista ELY-keskus tarkastaa rakennuskohteiden laadunvalvonnan tulokset sekä riippumattoman laadunvalvojan yhteenvedon. Ympäristönsuojelurakenteita ei voida ottaa käyttöön, mikäli ne eivät täytä ympäristölupaviranomaisen niille asettamia vaatimuksia.

Ennen patojen käyttöönottoa padoille on laadittava tarkkailuohjelmat ja tehtävä arvio vahingonvaarasta. Padon vahingonvaaran perusteella padot luokitellaan luokkiin 1-3. Kaivospadoille vahingonvaaraa arvioitaessa on tehtävä terveys- ja ympäristövaikutuksien arvio, millaisia vaikutuksia padon murtumisesta aiheutuu mm. vesistöihin, pohjavesiin, veden ottamoihin ja kaivoihin, maankäyttöön sekä kasvillisuuteen ja eläimistöön.

Mikäli padosta ei aiheudu vaaraa, sitä ei luokitella. Padot luokitellaan ja patojen tarkkailuohjelmat hyväksytään ennen käyttöönottoa.

Sotkamo Silver on aloittamassa toimintaa lainvoimaisen ympäristöluvan ehdoilla. Yhtiöllä on kuitenkin samanaikaisesti vireillä myös ympäristövaikutusten arviointimenettely, jossa selvitetään toiminnan laajentamisen ympäristövaikutuksia.


 

Kirjoittaja Joni Kivipelto työskentelee ympäristöasiantuntijana Kainuun ELY-keskuksessa.

Matkoja virkamiesten kanssa ja joulukuusen hyönteisiä – tältä näytti Kainuun ELY-keskuksen vuosi 2017, osa 1

Kulunen vuoden aikana olette päässeet tutustumaan Kainuun ELY-keskuksen eri yksiköiden toimintaan, kun Kaikuja Kainuusta -blogissa on käyty läpi aiheita aina ympäristövastuualueelta ja maaseutupalveluista yritys- ja työvoimapalveluihin.

Vuosi 2017 näytti muun muassa tältä:

Tammikuu

Tammikuu käynnistettiin ylijohtaja Kari Pääkkösen tulevaisuuden muistelulla. Toteutuivatkohan kaikki Karin ennustukset? Se selviää palaamalla tammikuun blogikirjoitukseen.

Lisäksi tammikuussa julkaistiin koko vuoden suosituimmaksi noussut kertomus Kainuun taimenseminaarista. Melkoinen kalajuttu ylitarkastajalta Kimmo Virtaselta!

kimmo_kehys

Helmikuu

Helmikuussa keskityttiin ennen kaikkea maatalouteen. Tukiasiantuntija Markus Kvistin eläinvalvontaa avaavaa kirjoitusta värittävät hellyttävät vasikat – ja jättimäinen sonni. Lisäksi yritysasiantuntija Eeva Heikkinen herätteli ajatuksia maanviljelijän elon ihanuudesta ja kurjuudesta sekä muistutti, että maatalouden kehittämiseen on saatavana rahoitusta.

Kuun puolessa välissä seurasimme jännittyneinä Yhdysvaltain suurimman padon, Orovillen, romahdusvaaraa. Aihetta sivuten vesitalousasiantuntija Milla Torkkel kirjoitti siitä, miten patoturvallisuus hoidetaan Suomessa.

Helmikuussa ehdimme puhua myös maahanmuutosta ja työllisyydenhoidosta, kun maahanmuuttoasiantuntija Nina Jyrkäs kuvasi maahanmuuttajan kotoutumispolkua ja saimme terveiset Kainuun TYPO-koordinaatio– ja Osaava ohjaaja -hankkeiden järjestämiltä verkostotreffeiltä.

Vassukka

Maaliskuu

Maaliskuu aloitettiin hyppäämällä virkamiehen matkaan – kävimme tutustumassa Pasi Toron työhön ja hydrologisiin mittauksiin kirpsakassa pakkassäässä.

Lisäksi maaliskuussa pohdittiin maakuntauudistusta asiantuntijoidemme näkökulmasta sekä sivuttiin uudistuksen viestintää.

Ysimittaus2

Huhtikuu

Huhtikuussa tarkastelimme ELY-keskuksen rahoituspalveluita pureutumalla maaseuturahastosta tukea saaneeseen MetsäBio-hankkeeseen sekä rakennerahastoista kasvuvauhtia saaneeseen Kuhmon puuteollisuuteen.

Myös huhtikuussa pohdittiin maakunta- ja sote-uudistusta, kun TE-toimiston johtaja Tiina Veijola pohdiskeli, ovatko maakuntauudistuksen digihankkeet uhka vai mahdollisuus.

2

Toukokuu

Kevään korvalla keskityttiin pilaantuneisiin maa-alueisiin ja pilaantumisen estämiseen teroittamalla öljysäiliön huollon tärkeyttä. Ja jos vahinko on jo sattunut, auttaa JASKA-hanke tutkimaan ja kunnostamaan maa-alueita polttoaineen jakeluasemien, korjaamojen ja varikkojen ympäristössä.

ÖljySäiliönRakenne

Kesäkuu

Kesäkuussa lähdimme jälleen virkamiehen matkaan, tällä kertaa padon määräaikaistarkastukselle, sekä poikkesimme Hossan kansallispuiston avajaisissa. Lisäksi totesimme, että työelämän laatuun panostaminen voi tuottaa kilpailuetua yrityksille ja jäimme lomalle muistelemalla, miten heinää tehtiin ennen vanhaan – ja miten maailma onkaan sen jälkeen muuttunut.

Heinän seivästystä, Eeva Heikkinen

Mutta mitä tapahtui heinäkuussa? Se ja loppuvuoden tapahtumat selviävät seuraavassa kirjoituksessa, joka julkaistaan tiistaina 9.1.

Teemahanke vauhdittaa kainuulaisen metsäbiotalouden kasvua ja työpaikkojen syntyä

ELY-keskus on hyväksynyt MetsäBio-teemahankkeelle Maaseuturahaston kehittämishanketukea 203 780 euroa. Hanke on Kainuun Edun, Suomen metsäkeskuksen ja Kajaanin yliopistokeskuksen yhteinen, ja sitä koordinoi Suomen metsäkeskus.

Videolla hankkeen projektipäällikkö Arto Saari kertoo lisää MetsäBio-hankkeesta.

Lue lisää hankkeen rahoittaneesta maaseuturahastosta

Kainuun ELY-keskuksen rahoituskatsaus 1/2017